HYVINVOINTIKERTOMUKSEN SISÄLTÖ

Samankaltaiset tiedostot
Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR

Lapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus

Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):

Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta ja suunnitelma vuodelle 2016 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI

Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Hollolan kunta. Hyvinvointiraportti Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen

Kuntastrategia vuoteen 2030 Kh

PERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

Hyvinvointikertomus vuosittainen raportti 2018

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

Savonlinnan kaupunki. Hyvinvointikertomus. luonnos 2017 kh kv

Sähköisen hyvinvointikertomus

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa. Eeva Häkkinen

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty

Päihdeavainindikaattorit

OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Taustaa. Valtuustokausi

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Hyvinvointikertomus. Kaupunginhallitus liite nro 12 (1/71) Kaupunginvaltuusto liite nro 5 (1/71)

Vetelin kunnan laaja hyvinvointikertomus ja hyvinvointisuunnitelma

Kemijärven hyvinvointisuunnitelma ja hyvinvointikertomus vuosille

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):

Tyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus Toimenpiteet ja suunnitelma

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ?

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Kansalaisen hyvinvointi (tieto)

PUOLANGAN KUNNAN HYVINVOINTIKERTOMUS 2017

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Kaupunginvaltuusto

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

KUNTASTRATEGIA

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Hyvinvointisuunnitelma (luonnos) Nivalan kaupunki 2018

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Dokumentin sisältö. Kunnanhallitus liite nro1 Valtuusto liite nro 1 P uumala - VUOSITTAINEN RAP ORTTI 2017

Kaste-ohjelma Kemi Ritva Kauhanen

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

KUNTASTRATEGIA Hyväksytty valtuustossa / 65

Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala, puh

Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä. Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto

Ristijärven kuntastrategia

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Dokumentin sisältö. Heinävesi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS Keskeneräinen 1/33 OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT

Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja

MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

Kuntien hyvinvointi - seminaari

Hyvinvointikertomustyö Kajaanissa

Hyvinvointia yhdessä ja Marja-Liisa Honkanen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

Sivistyslautakunta KAUPUNKISTRATEGIAN VÄLIARVIOINTI

Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM

Vaalan kuntastrategia 2030

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk

Kuntajohtamisen haasteet tulevaisuudessa kuinka johdan tiedolla kuntaani? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija

THL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Kunta HYTE hanke. Kuntien hyvinvointityön kehittäminen

Sähköinen hyvinvointikertomus strategisen hyvinvointijohtamisen välineenä

Kunta-alan hyvinvointiseminaari Helsinki. Taru Koivisto, johtaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Transkriptio:

Janakkalan kunta Kunnanvirasto Puh. (03) 68 011 tai (019) 75 801 Juttilantie 1 Fax (03) 680 1209 tai (019) 758 0209 14200 Turenki janakkalan.kunta@janakkala.fi 1 (22)

2 (22) HYVINVOINTIKERTOMUKSEN SISÄLTÖ OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2013-2016...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi...2 Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi...3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset OSA II HYVINVOINTISUUNNITELMA VALTUUSTOKAUDELLE 2017-2020...4 Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset...5 Hyvinvoinnin edistämisen erillisohjelmat ja -suunnitelmat...6 Hyvinvointisuunnitelma OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY...7 Suunnitelman laatijat...8 Suunnitelman hyväksyminen

3 (22) OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2013-2016 Janakkalan valtuustokauden 2013 2016 strategian visiossa on määritelty tavoitteeksi mm. kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Lisäksi on korostettu terveysliikunnan edelläkävijyyttä. Vision saavuttamiseksi on talousarviossa asetettu tavoitteet, joissa on onnistuttava, jotta visio saavutetaan. Tällaisia tavoitteita on ollut mm. helposti saavutettavat kuntalaisten palvelut, helppo ja kattava sähköinen asiointi, ennaltaehkäisevä toiminta, kuntalaisten kannustaminen vastuunottoon hyvinvoinnista, aktiivinen työllisyyden hoito sekä innovatiivisuuteen ja kehittymiseen motivoiva johtaminen. Konsernipalvelujen osalta hyvinvointiin liittyviä tavoitteita valtuustokaudella 2013 2016 on ollut mm. helposti saavutettavat kuntalaisten palvelut, helppo ja kattava sähköinen asiointi, aktiivinen työllisyydenhoito sekä palautteen järjestelmällinen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. Edellä mainittujen tavoitteiden eteen on tehty töitä ja vuosittaiset tavoitteet on pääosin toteutunut hyvin. Edellisen valtuustokauden alussa myös Janakkalassa havahduttiin työttömyyden jatkuvaan kasvuun, koska kasvun käännettä ei ollut näkyvissä. Kuntastrategiassa 2020 tavoitteeksi asetettiin aktiivinen työllisyydenhoito. Vuonna 2014 perustettiin työllisyystoimikunta ja määräaikainen työllisyyskoordinaattorin vakanssi. Talousarvion 2015 tavoitteeksi asetettiin, että työllisyyskoordinaattori luo käsityksen kunnan työllisyydenhoidon kokonaisuudesta. Vuonna 2015 valmisteltiin sekä kunnan työllisyysohjelmaa että elinvoimaohjelmaa. Myös Hämeenlinnan seudullinen työllisyystyöryhmä asetettiin vuonna 2015 ja se aloitti toimintansa loppuvuodesta, tarkoituksenaan luoda seudullinen työllisyysstrategia. Leimallista kuluneessa valtuustokaudessa oli myös erilaiset ja paljon keskustelua herättäneet ns. rakenteelliset muutokset. Perusturvan toimialalla asialla tarkoitettiin mm. seuraavia muutoksia; Ikäihmisten palveluissa rakenteelliset muutokset olivat kaikkein suurimpia. Laitospaikkoja erityisesti terveyskeskuksen vuodeosastopaikkoja vähennettiin merkittävästi. Samalla ao. valtuustokaudella perustettiin ja rakennettiin kokonaan uusi ympärivuorokautinen 60-paikkainen palvelutalo Kyterinhovi. Samaan valtuustokauteen osui uusi vanhuspalvelulaki, joka lähtee siitä, että vanhasta suomalaisesta laitoskulttuurista siirrytään toisen tyyppiseen hoiva- ja hoitamiskulttuuriin, jossa ikä-ihmisen hoitopaikka on pääsääntöisesti koti ei laitos.. Tämä loi ja luo tietenkin merkittävää painetta myös kotihoitoon. Terveydenhuollossa palvelurakenteen muutostilannetta voi yksinkertaistaen lyhyesti kuvata siten, että aikaisemmin useat eri erikoissairaanhoidossa annetut hoidot mielletään nyt perusterveydenhuolloksi, joka toteutetaan paikallisessa terveyskeskuksessa. Ikäihmisten määrä kasvaa väistämättä jatkuvasti, jonka johdosta sekä erikoissairaanhoidon, että perusterveydenhuollon kysyntä

4 (22) lisääntyy vääjäämättä vastaavasti. Sosiaalityön osalta suuntaus on pyritty kääntämään samoin erityispalveluista perustason palveluiksi. Janakkalassa tämä on tarkoittanut mm. perhetyöhön panostamista. Lastensuojelussa huostaanottoja ja kodin ulkopuolelle sijoituksia tehtiin selvästi aikaisempaa vähemmän ja tässä tavoitteessa myös onnistuttiin. Hyvinvoinnin kannalta yksi keskeisimpiä onnistumisia kyseisellä valtuustokaudella oli perhekeskus. Perhekeskus on osa maamme hallituksen kärkihankkeita ja Janakkalassa olemme olleet etujoukoissa kehittämässä lapsille, nuorille ja perheille helposti lähestyttäviä, moniammatillisia palveluita eri elämäntilanteisiin. Palveluohjauksen kautta oikeanlainen ja oikea-aikainen tukimuoto löytyy mahdollisimman helposti. Uusi varhaiskasvatussuunnitelma otettiin käyttöön 1.9.2017. Suunnitelmassa korostuu lasten ja perheiden osallisuus varhaiskasvatuksessa. Janakkalassa on otettu myös varhaiskasvatuksen palveluseteli käyttöön ja varhaiskasvatustarjonta on monipuolista ja laadukasta. Valtuustokaudella alkoi myös koulukeskusten tarveselvitys. Useat koulurakennukset ovat tiensä päässä ja tiloissa sisäilmaoireillaan. Uudet koulukeskukset tuovat hyvinvointia kuntalaisille monilla eri tasoilla ollen erittäin merkittävä yksittäinen hyvinvointitekijä kunnassamme. Haasteena on selvityksen eteneminen rakentamiseen asti: toteutuessaan hyvinvointiodotukset realisoituvat, mutta kielteisellä tai pitkittyneellä päätöksellä on vastaavasti negatiivinen vaikutus kuntalaisten hyvinvointinäkymiin. Teknisen toimen osalta valtuustokaudella keskityttiin seuraaviin kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen tähtääviin tavoitteisiin; mahdollisuus ekologiseen rakentamiseen asunto-ja yritysalueilla ja elinkeinoalueilla sekä Turegin ja Tervakosken keskustojen kaavoitus. Lisäksi Maankäytön tulosalueella vedettiin Viisaan liikkumisen ryhmää, jonka työ ensisijaisesti keskittyi lasten/ koululaisten liikenneturvallisuuden parantamiseen. Ateria-ja puhtauspalvelun tulosalueella tehtiin merkittävä määrä kehitystyötä niin lasten kuin vanhusten ruokahuollon parantamiseksi ja monipuolistamiseksi. Myös vanhan rakennuskannan sisäilmaongelmiin kehitettiin ratkaisuja tila-ja aluepalveluiden toimesta.

5 (22) 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi TALOUS JA ELINVOIMA Tulot Valtionosuudet yhteensä euroa / asukas Valtionosuudet, % nettokustannuksista Verotulot, euroa / asukas Vuosikate, euroa / asukas Suhteellinen velkaantuneisuus, %

6 (22) Vuosikate, % poistoista Lainakanta, euroa / asukas Väestö Väestö 31.12. Huoltosuhde, demografinen Väestöennuste 2030

7 (22) Kuntien välinen nettomuutto / 1 000 asukasta Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1 000 asukasta Lapsiperheet, % perheistä Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista

8 (22) Koulutustasomittain Elinvoima Työlliset, % väestöstä Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot Kunnan yleinen pienituloisuusaste Lasten pienituloisuusaste

9 (22) Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä TALOUS JA ELINVOIMA - Yhteenveto LAPSET, VARHAISNUORET JA LAPSIPERHEET Elämänlaatu ja osallisuus Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista

10 (22) Turvallisuus, asuminen ja ympäristö Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista Päivähoito Esiopetuksen piirissä lapsia 20.9. yhteensä, lkm Lasten päivähoidossa olleet 3-5-vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä Koulu Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä

11 (22) Sosiaali- ja terveydenhuolto Perusterveydenhuollon lastenneuvolan käynnit yhteensä / 1 000 0-7-vuotiasta LAPSET, VARHAISNUORET JA LAPSIPERHEET - Yhteenveto NUORET JA NUORET AIKUISET Elämänlaatu ja osallisuus Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Ei yhtään läheistä ystävää, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista

12 (22) Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Ylipaino, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Ylipaino, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Turvallisuus, asuminen ja ympäristö Kodin ulkopuolelle sijoitetut 18-20-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista

13 (22) Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Sosiaali- ja terveydenhuolto Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet 15-24-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 18-20-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) NUORET JA NUORET AIKUISET - Yhteenveto TYÖIKÄISET Elämänlaatu ja osallisuus Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25-64-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä

14 (22) Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Sosiaali- ja terveydenhuolto Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 15-49-vuotiailla / 1 000 vastaavanikäistä Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 50-64-vuotiailla / 1 000 vastaavanikäistä TYÖIKÄISET - Yhteenveto IKÄIHMISET Elämänlaatu ja osallisuus Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä

15 (22) Opiskelu, työ ja toimeentulo Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Sosiaali- ja terveydenhuolto Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä IKÄIHMISET - Yhteenveto KAIKKI IKÄRYHMÄT Elämänlaatu ja osallisuus Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu

16 (22) Turvallisuus, asuminen ja ympäristö Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1 000 asukasta Asunnottomat yksinäiset / 1 000 asukasta Sosiaali- ja terveydenhuolto Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit / 1 000 asukasta KAIKKI IKÄRYHMÄT - Yhteenveto

17 (22) 2 Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Toimenpiteitä on arvioitu osavuosikatsauksissa, tilinpäätöksessä sekä arviointikertomuksessa. Valtuustokauden 2013 2016 päätteeksi Janakkalan valtuutetuille järjestettiin työpaja, jossa kerättiin kokemuksia menneestä ja toivottiin evästyksiä uudelle tulevalle valtuustokaudelle. Elinvoiman kehittämisen ja houkuttelevan elinympäristön lisäksi valtuutetut korostivat lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä moninaisin keinoin sekä palvelujen laadun kehittämistä. Palvelujen laadun kehittämisessä viitattiin mm. yhteistyöhön naapurikuntien kanssa, sähköisten palvelujen kehittämiseen sekä kuntalaisten osallistamiseen.. Kuntastrategia hyväksyttiin toukokuussa 2018. Tavoitteiden asettaminen on tärkeää, jotta asetettujen tavoitteiden myötä kuntalaisten hyvinvointi kasvaa ja mahdolliset hyvinvointierot pienenevät. Pitkän ja keskipitkän aikavälin tavoitteet on kirjattu kuntastrategiaan, joka on taas palasteltu itse kunkin hallintokunnan ja lautakunnan tavoitteiksi talousarvioon ja kuntasuunnitelmaan. Hyvän käsityksen näistä yhdessä valmistelluista ja valtuuston päättämistä tavoitteista saa esim. kuluvan vuoden talousarviokirjasta. Tällä hetkellä suurin haaste on saattaa sote- ja maakuntauudistusvalmistelu sellaiselle uralle, jossa kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi on kuntaan jäävänä toimintona oikeat työkalut, tavoitteet, välineet, sekä poliittinen ja operatiivinen tahto sen toteuttamiseksi olemassa. Edellä esitetty antaa vain nopean ja lyhyen raamin hyvinvointikertomustyölle. Oleellista on tätäkin työtä johtaa tiedolla. Silloin on tärkeää, minkälaisia indikaattoreita valitaan kuvaamaan mennyttä ja mitä niiden pohjalta tulisi kohtuudella tavoitella. Jatkossa toiminnan kehittämisen tulee olla ehdottomasti tavoitteellisempaa ja mitattavampaa. Muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän TEA- viisarin (TEA= terveydenedistämisaktiivisuus) raportointia ei ole osattu hyödyntää kuntalaisten hyvinvoinnin seurannan välineenä ja mittarina OSA II HYVINVOINTISUUNNITELMA VALTUUSTOKAUDELLE 2017-2020 4 Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset Kunnan strategiassa linjataan kunnan tahto ja keinot rakentaa hyvinvoivaa ja tervettä kuntaa. Janakkalan kunnassa hyväksyttiin uusi kuntastrategia 14.05.2018. Sen toteuttaminen ja seuranta on kytketty talouden ja toiminnan

18 (22) suunnitteluun osaksi vuotuista talousarviokäsittelyä. Uuden kuntastrategian painopistealueet ovat: Elinvoima Elinympäristö Sivistys Hyvinvointi Hyvinvointiin liittyviä tavoitteita on kirjattu kuntastrategiaan seuraavasti: Janakkalassa lähi- ja digitaaliset palvelut ovat esteettömästi kuntalaisten saavutettavissa, Janakkalassa on mainiot harrastusmahdollisuudet, Janakkalassa on monipuolisia liikkumisen ratkaisuja, Janakkalassa perheet voivat hyvin, Janakkalassa on hyvä työllisyystilanne, Janakkalassa kasvatus ja opetus on laadukasta, Janakkalassa on mainiot harrastusmahdollisuudet, Janakkalassa on monipuolisia liikkumisen ratkaisuja. Lisäksi kuntastrategiaan on kirjattu seuraavat kaikkea toimintaa ohjaavat periaatteet: Kuntalaiset ovat aktiivisia kuntamme kehittäjiä Janakkalassa on ennakoiva, innostava ja rohkea toimintakulttuuri Asiakaspalvelumme on erinomaista ja hyvinvoiva henkilöstömme on osaavaa Edellä kuvatut linjaukset on otettu huomioon myös hyvinvointikertomuksen laadinnassa. 5 Hyvinvoinnin edistämisen erillisohjelmat ja -suunnitelmat Janakkalan kunnan toimintaa ohjaavat kuntastrategian lisäksi useat suunnitelmat ja ohjelmat, joiden tavoitteena on kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Huolisieppari- malli Hyvinvoiva ikäihminen suunnitelma ikääntyneiden kuntalaisten hyvinvoinnin tukemisesta ja tarvittavien palvelujen järjestämisestä 2014 2020 Janakkalan elinvoimaohjelma 2016 2020 Janakkalan kunnan esiopetussuunnitelma Esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma: Janakkalan perusopetuksen opetussuunnitelma Perusopetuksen oppilashuoltosuunnitelma Janakkalan kunnan strategia vuoteen 2025 Janakkalan kunnan työllisyysohjelma 2017 2018 Janakkalan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Janakkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen valvontasuunnitelma vuosille 2018-2021 Janakkalan lukion opetussuunnitelma

19 (22) Janakkalan lukion opiskeluhuoltosuunnitelma Ketterimmät Hämeenlinnan seudun työllisyysohjelma 2017 2025 LAPE-ryhmä (Lasten ja nuorten ennaltaehkäisevien terveyspalvelujen toimintaohjelma) Lasten ja nuorten ennaltaehkäisevien terveyspalvelujen toimintaohjelma Terveydenhuollon Asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelma Työhyvinvoinnin kehittämissunnitelma 2017-2020 Vammaispalveluiden toimintaohjelma vuosille 2017-2018 VoimaaVanhuuteen projekti 2017-2020 6 Hyvinvointisuunnitelma 1. Talous ja elinvoima Tavoite:Yrityksillä on erinomainen toimintaympäristö Toimenpiteet ja vastuutaho: Toimenpiteet: Yritysvaikutusten arviointi, yritysten ja kunnan tiiviimpi yhteistyö yrittäjien toiveet huomioiden, yrittäjäkasvatuksen lisääminen kouluissa Vastuu: kunnanjohtaja, elinvoimaohjelmassa määritellyt vastuutahot, sivistysjohtaja Resurssit: Ei lisäresursseja henkilöstöön mutta työkaluja. Lisättyjen resurssien kohdentaminen oikein. Arviointimittarit: Janakkalaan sijoittuneet yritykset, laajentuneet yritykset, tyytyväiset yrittäjät, hyvinvointi-alan yritysten lukumäärä, 2. Lapset, nuoret ja lapsiperheet Tavoite: Kukaan ei syrjäydy Toimenpide 1: Tehdään perhekeskuksen palveluja tunnetuksi ja madalletaan kynnystä ottaa yhteyttä jo silloin, kun ongelmat alkavat ilmestyä (mainonta, markkinointi ja asiakaspalaute, otetaan käyttöön sähköisiä menetelmiä ja ohjelmia, toteutetaan järjestöjen kanssa ennaltaehkäisevää tiedotus- ja tukitoimintaa) Vastuu: sivistystoimen johtotiimi, sivistystoimen kehittämispäällikkö, perhekeskuksen esimiehet Toimenpide 2:Luodaan matalan kynnyksen liikuntaryhmiä- ja paikkoja sekä harrastustoimintaa yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa Vastuu: Liikuntapäällikkö, kulttuurituottaja, nuorisopalvelupäällikkö Toimenpide 3: Vahvistetaan koulujen ja varhaiskasvatuksen roolia syrjäytymisen ehkäisyssä moniammatillisesti (varhainen puuttuminen, erilliset ohjelmat) Vastuu: sivistysjohtaja, rehtorit, päiväkodinjohtajat, pedagoginen johtaja

20 (22) Resurssit: OmaHämeen LAPE-hanke v. 2018 loppuun asti, riittävä henkilöstöresurssi, jolla mahdollistetaan ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen antaminen Arviointimittarit: lapsiperheiden sosiaalitoimen asiakkuudet, koulukiusaamiskyselyt, kouluterveyskysely, järjestöjen kanssa toteutettavien tapahtumien määrä ja osallistujamäärät, Toimiva lapsi & perhe - menetelmän käyttötavat ja laajuus, palveluohjaajan raportti 3. Nuoret ja nuoret aikuiset Tavoite: Jokaiselle nuorelle 2. asteen koulutustutkinto ja sen jälkeen töihin / 3.asteelle jatko-opiskelemaan Toimenpiteet ja vastuutaho: Työ- ja opiskelupaikan ulkopuolellla olevien nuorten yksilöity elämänhallinnan tukeminen (Nuorten työpaja -toiminnan vakinaistaminen), aktiivinen oppilaanohjaus koulussa Vastuu: työllisyyskoordinaattori, nuorisopalvelupäällikkö, rehtorit Resurssit: 1 nuorten työpajaohjaajan rekrytointi (jos halutaan, että kaikki nuoret pääsevät palvelun piiriin), opinto-ohjaajat (ei tällä hetkellä lisäresurssia) Arviointimittarit: Työttömien nuorten määrä, kuinka moni nuori on nuorten työpajalla, kuinka moni päässyt työpajalta suunnitelmansa mukaan eteenpäin, kuinka moni nuori on jatkanut peruskoulusta toiselle asteelle 4. Työikäiset Tavoite:Terveyserojen kaventaminen Toimenpiteet ja vastuutaho: Liikkumisen paikat, terveyspalvelujen saatavuus, asennekasvatus: ravinto, kampanjat, luennot, fysioterapian panostus raskausajandiabeetikoihin, matalankynnyksen liikuntaryhmät Vastuu: liikuntapäällikkö, kuntoutuksen palvelupäällikkö, ylilääkäri Resurssit: Ei lisäresurssia, (diabeteshoitaja, fysioterapeutit, liikuntapalvelut, omahoitajat) Arviointimittarit: Diabeetikkojen määrä, raskausajan diabetesdiagnosien määrä, matalan kynnyksen liikuntaryhmien määrä ja niihin osallistuneiden määrä, maksuttomien liikuntapaikkojen määrä 5. Ikäihmiset Tavoite:Oman näköinen aktiivinen ja arvokas ikääntyminen

21 (22) Toimenpiteet ja vastuutaho: Yksinäisyyden vähentäminen, liikunnan mahdollistaminen liikkumisenpaikat & ohjatut matalan kynnyksen ryhmät, asumisolosuhteet, palveluohjaus hoitopolun mukaisesti(muisti,liikunta,ravitsemus), kolmas sektori mukaan Vastuu: liikuntapäällikkö, kuntoutuksen palvelupäällikkö, ylilääkäri, vanhustyön johtaja Resurssit: Ei lisäresurssia. Ystäväbooli (liikunta,kulttuuri, ikäkeskus), muistikoordinaattori, ikäkeskus (palveluohjaaja), fysioterapia, liikuntapalvelut Arviointimittarit: fysioterapiasta liikuntapalveluiden piiriin (sotesta hyteen) siirtyneet yli 65-vuotiaat, matalan kynnyksen liikuntaryhmien määrä ja niihin osallistuvien ikäihmisten määrä, maksuttomien liikuntapaikkojen määrä, hyvinvointiluentojen osallistujien määrä 6. Kaikki ikäryhmät Tavoite: Tuemme yhteisöllisyyttä Toimenpiteet ja vastuutaho: Kohtaamispaikat, digitalisaatio, osallisuus, yhteistyö yhdistysten kanssa, läsnäolo sosiaalisessa mediassa. Vastuu: viestintäpäällikkö ja ITC-kehittämispäällikkö Resurssit: Huomioidaan tilojen suunnittelussa monimuotoinen käyttö (esim. yhdistystapaamiset), osallisuusohjelma Arviointimittarit: Kuntalaiskysely 1 krt/ valtuustokaudella, yhdistyskyselyt OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY 7 Suunnitelman laatijat Suunnitelman on laatinut hyte-työryhmä, johon on kuulunut: Maija Nivala henkilöstöjohtaja, Pirjo Meriläinen suunnittelija, Inkeri Jortikka liikuntapäällikkö, Tiina Pirinen palvelusihteeri, Minna Maijala opettaja. Valmisteluun on osallistunut myös seuraavat tahot: Kunnan johtoryhmä Toimialojen asiantuntijat Hyvinvointikertomuksen valmisteluvaiheessa järjestettiin avoin keskustelutilaisuus, johon kutsuttiin: Järjestöt Nuorisovaltuusto Vanhusneuvosto Vammaisneuvosto

22 (22) 8 Suunnitelman hyväksyminen Hyväksytty valtuustossa osaksi toiminnan ja talouden strategista suunnittelua.