Japanin kielen perusrakenteet 2 DA - RU - TE - TAI Kevät 2015 Kehitteillä oleva versio 23012015 Luvut 1-5 Japanihuone Virpi Serita
SISÄLLYSLUETTELO Luku 1 TOIVEITA...... 1 Luku 2 TE-MUOTO... 2 2.1 te- muoto taivutus... 2 2.2 te- muoto + kudasai... 2 2.3. TE-muodon käyttöä lauseliitoksissa... 4 5.3. 1. Erilaisissa liitokset:lauseita liitettäessä toisiinsa... 4 2.3. 2. Te-muodolla liitettyjen verbilausekkeiden merkitys... 4 2.3. 3. Kielteiset te-muodot... 5 2.4. TE-muodon käyttö verbi-liitoksissa... 6 2.5.a te-muoto lauseiden yhdistäjänä... 7 2.5.b. Te kara...<> Suru mae ni... 7 Luku 3 Vertailua: Kumpi on enemmän jotakin?... 8 Luku 4 Perustyylin verbimuodot... 9 4. 1. V E R B I E N P E R U S T Y Y L I M U O D O T 9 4.1.1. preesens (myönteinen ) lyhyt muoto perusmuoto... 9 4.1.2. preesens (kielteinen) nai - päätteeseen loppuva muoto:... 9 4.1.3. perustyylin mennyt muoto (myönteinen nk. ta-muoto... 10 4.1.4. mennyt muoto(kielteinen)... 11 4.2. i ADJEKTIIVIEN PERUSTYYLI... 11 4.3. NIMISANAT ja NA-ADJEKTIIVIEN PERUSTYYLI... 11 Luku 5 Muutosten aika ni narimasu... 12 Luku 6 Liitoksia lisää...... 13 5.1. ~ kara, (konj: koska,siksi)... 13
1 Luku 1 Toiveita... Kun halutaan tehdä jotakin käytetään i-adjektiivin omaista nk. tai-rakennetta yhdessä desurakenteen kanssa. Tuttavallisessa Minne haluaisit matkustaa? Doko ni ryokoo shitai desuka? Missä haluaisit yöä haluaisit yöpyä? Dokoni tomaritai desuka? Opettele tai - muoto, jolla voit ilmaista halujasi tehdä jotakin Muista... tai pääte lisätään verbin masu muodon runkoon tai-muoto taipuu eri aikamuodoissa I - adjektiivin tavoin Amerika e iki tai Amerika e iki taku nai Amerika e iki takatta Amerika e iki taku nakatta Kun halutaan joku esine, olentoö tai asia itselle käytetään i-adjektiivin omaista nk. hoshiirakennetta verbilausekkeessa: Opettele hoshii merkityksessä haluta joku esine tai asia ( siis nimisana ) hoshii käännetään verbinä mutta on oikeasti I - adjektiivi joka siis taipuu siten Piano ga hoshii Piano ga ( wa ) hoshiku nai Piano ga hoshikatta Piano ga ( wa ) hoshiku nakatta esim. Yasumi ga hoshii... Shigoto ga hoshii... Jiyuu na jikan ga...(haluan vapaa aikaa )
2 Luku 2 TE-MUOTO 2.1 te- muoto taivutus 2.1.1. ru verbit ru-pääte pois te-pääte tilalle taberu tabete 2.1.2. u - verbit katso mihin tavuun (u,ku,su,tsu,nu,hu,mu,ru ) verbi loppuu (1) diftongi + ru + tsu loppuiset saavat yhden t-kirjaimen lisää: - tte ka u ka tte, kae ru kae tte, ma tsu ma tte (2) -su loppuiset saavat päätteen: shite hana su hana shite (3) -mu,-nu, -bu loppuiset saavat päätteen: -nde yo mu yo nde, shi nu shi nde, to bu to nde (4) -ku, -gu loppuiset menettävät k ja g kirjaimen tilalle tulee i-kirjain : -ite ka ku ka ite, oyo gu oyo ide Ulkoa on muistettava poikkeusmuodon verbit suru shite ja kuru kite! - 2.2 te- muoto + kudasai kudasai pääte liitetään te - muodon yhteyteen, siten pyydät toiselta palvelusta tehdä jotakin, ts. antaa sinulle jotain palvelua. 2
3 Harjoitellaan te- kudasai muotoja kaupunki opastuksella : 1. Käänny まがって ください 2. Pysähdy. とめて ください 3. Mene yli. わたって ください 4. Kävele suoraan まっすぐ あるいて ください 5. Kysy に きいて ください 6. astu kulkuneuvoon に のって ください. 7. astu pois kulkuneuvosta で おりて ください 8. käykää sisään に はいって ください. 9. odottakaa siellä そこで まって ください Kirjoita ensin te muodot tähän: のる おりる はいる まつ あるく まがる とまる わたる 3
4 2.3. TE-MUODON KÄYTTÖ LAUSELIITOKSISSA 5.3. 1. Erilaisissa liitokset:lauseita liitettäessä toisiinsa Substantiivi+desu -predikaattina >lauseliitos te-muodolla. 1. Kore wa pen de, are wa hon desu. (Tämä on kynä ja se on kirja. ) 2. Kyoo wa hare de, kinoo mo hare deshita. (Tänään on selkeä sää ja eilen oli myös kaunista.) Samoin na-adjektiivit: 3. Kanojo wa kirei de, atama mo ii desu. (Hän on kaunis ja myös älykäs.) 4. Tookyoo wa anzen de, sumiyasui desu. (Tokio on turvallinen ja "helppo" asua.) Verbi predikaattina > lauseliitos te-muodolla. Ensimmäisen lauseen verbi laitetaan te-muotoon ja niin saadaan liitos seuraavaan lauseeseen. i-adjektiivi predikaattina > lauseliitos te-muodolla 5. Kono sain wa akaku te, ookii desu. (Tämä merkki on punainen ja suuri. ) 6. Watashi no heya wa akaruku te, kitchin wa totemo benri desu. (Huoneeni on valoisa ja keittiöni käytännöllinen) 2.3. 2. Te-muodolla liitettyjen verbilausekkeiden merkitys A. Käytetään toinen toistaan seuraavien tapahtumien kuvauksessa. 4
5 Joskus lisätään "kara" (jonka jälkeen) selvittämään tapahtumien kulkua. 1) Asa okite, shimbun o yonde, kaisha e ikimasu. Aamulla herään luen lehden ja menen töihin. 2) Eiga o mite kara, biiru o nomi ni ikimasu. Katsottuani elokuvan menen juomaan oluen. 1.2. Käytetään kuvattaessa menetelmää tehdä jotakin. 3) Kagami o mite, hige o sorimasu. Ajan parran katsoen peiliin. 1.3. Toisinaan ilmaistaan syy toiseen tapahtumaan. 4) Takusan shigoto o shite, tsukaremashita. Tein paljon töitä, väsyin. 5) Yoru osoku made benkyooshite, asa nemukatta desu. Opiskelin myöhään yöhön (joten) olin aamulla uninen. 2.3. 3. Kielteiset te-muodot N+desu ( de +wa+ nai ) Sore wa watashi no de wa nakute, musume no kuruma desu. Se ei ole minun vaan tyttäreni auto. Verbi ( nai muoto ) Zenzen benkyoo shi nakute, shiken o shippai-shimashita. En opiskellut lainkaan joten epäonnistuin kokeessa. i-adjektiivi Watashi no heya wa ookiku nakute, mado mo chiisai desu. Huoneeni ei ole suuri ja sen ikkunatkin ovat pienet. 5
6 2.4. Te-muodon käyttö verbi- liitoksissa te -kudasai. Akeru avata, shimerusulkea, magarukääntyä, tomeru pysähtyä Sano suomeksi: Mado o akete kudasai masuka. Doa o shimete kudasai masuka. Migi e magatte kudasai. Koko de tomete kudasai. Sano japaniksi: Minä herään seitsemältä, luen lehden ja syön aamiaisen. Juoksen bussipysäkille ( basustoppu, teiryuujo) ja nousen bussiin, Menen bussilla metroasemalla ja vaihdan metroon. Nousen pois metrosta Kaisaniemen asemalla ja kävelen yliopistolle. Yliopistolta kävelen Aleksanterin kadulle ja nousen raitiovaunuun. Raitiovaunulla menen Töölööseen ja kiirehdin HKKKlle. 6
2.5. RAKENTEITA lisää te-muodolla. Lauseiden liittäjiä te kara vs. suru maeni 2.5.a te-muoto lauseiden yhdistäjänä Toisiaan seuraavat toiminnot 7 Asa okite, ha o migaite, asagohan o tabemasu Daigaku o sotsugyoo shite kara, arubaito o suru tsumori desu. Benkyoo shite, terebi o mite nemasu. Syy yhteys lauseiden välillä Kinoo wa atama ga itakute, kaisha o yasumimashita. Adjektiivien ja nimisanojen yhdistäminen te-muodolla Chiisakute, akai kuruma Benri de kirei na kuruma 2.5.b. Te kara...<> Suru mae ni Shawaa abite kara, asagohan o tabemasu Yuki ga futte kara, sukii ni ikimasu Shawaa abiru mae ni, asagohan o tabemasu. Yuki ga furu mae ni, sukii ni ikimasu. Vertaa merkityksiä>tee 5 lausetta kotona ylläolevista! 7
Luku 3. Vertailua: Kumpi on enemmän jotakin? と ~ と どちら (のほう) が Adj. ですか A to B to, dochira (no hoo) ga ADJEKTIIVI desu ka. Japanin kielen adjektiiveilla ei ole erillisiä komparatiivi- tai superlatiivimuotoja. Komparatiivi luodaan sijoittamalla no hoo ga sen ilmaisun jälkeen, jonka todetaan olevan suurempi, pienempi, nopeampi jne. 8 でんしゃ 1. 電 車 のほうが はやいです とうきょう 2. 東 京 のほうが 大 きいです Juna on nopeampi. Tokio on suurempi. 3. そのルートのほうが いいです Se reitti on parempi. たなか 4. 田 中 さんのほうが しんせつです Tanaka on ystävällisempi. Jos halutaan kohdistaa keskustelu verrattavaan kohteeseen, sijoitetaan sen sanan perään partikkeli より (verrattuna). くるま 5. 車 あんぜん のほうが オートバイより 安 全 です Auto on turvallisempi kuin moottoripyörä. Jos より-partikkelia käytetään, voidaan myös sanoa: くるま 6. 車 あんぜん は オートバイより 安 全 です Auto on turvallisempi kuin moottoripyörä. 7. ナーンタリは トウルクより とおいです Naantali on kauempana kuin Turku. 8
9 Luku 4 Perustyylin verbimuodot Opettele lyhyen muodon kaaviot: 4.1. VERBIT 4.1.1. preesens (myönteinen ) lyhyt muoto perusmuoto 1. u-verbeissä loppuu u-tavuun ( paremminkin u-vokaaliin loppuvaan hiraganan tavuun >>>>>>>>>> u, ku, su,tsu,nu,fu,(bu), mu, ru : kau kaku hanasu matsu shinu yobu yomu kaeru 2. ru-verbeissä siis ru tavuun loppuva perusmuoto tabe ru oki ru 3. epäsäännölliset verbit: suru,kuru 4.1.2. preesens (kielteinen) nai - päätteeseen loppuva muoto: 1. u verbeissä runko loppuu a- tavuun (a-vokaaliin loppuvaan hiraganan tavuun ) >a, ka,sa, ta, na,ha,ma,ra>>>>>johon sitten lisätään nai-pääte kawa kawanai kaka kakanai hanasa hanasanai mata matanai shina shinanai yoba yobanai yoma yomanai kaera kaeranai 2. ru-verbeissä lisätään nai pääte tabe nai oki nai 3. epäsäännölliset verbit: suru,kuru >>>>>>>shinai, konai 9
10 4.1.3. perustyylin mennyt muoto (myönteinen nk. ta-muoto u-verbit : runko on siis samat kuin te-muodoilla jolla päätetyyppejä on 4 seuraavaa: 1. -tta ( diftongi-, ru-loppuiset sekä tsu-loppuiset u-verbit ), 2. -ita ( ku-loppuiset u-verbit ), 3. -shita ( su-loppuiset u-verbit ) 4. -nda ( ku-, nu-, bu-loppuiset u-verbit ) ( te -muodot on esitetty perässä muistin virkistämiseksi ) - tta - tte kau - katta ( katte kudasai ) kaeru - kaetta ( kaette kudasai ) matsu - matta ( matte kudasai ) -ita - ite kaku - kaita ( kaite kudasai ) - shita - shite hanasu - hanashita ( hanashite kudasai ) -nda -nde yobu - yonda (isha o yonde kudasai ) yomu - yonda ( kono hon o yonde kudasai ) shinu - shinda ( neko ga shinde imasu ) ru-verbeissä lisätään ta- pääte tabe ta oki ta epäsäännölliset verbit: suru,kuru >>>>>>>shita, kita 10
11 4.1.4. mennyt muoto(kielteinen) nakatta pääte liitetään samoin kuin nai päätekin 1. u verbeissä runko loppuu a- tavuun (a-vokaaliin loppuvaan hiraganan tavuun ) >a, ka,sa, ta, na,ha,ma,ra>>>>>johon sitten lisätään nakatta-pääte kawa kawanakatta kaka kakanakatta hanasa hanasanakatta mata matanakatta shina shinanakatta yoba yobanakatta yoma yomanakatta kaera kaeranakatta 2. ru-verbeissä lisätään nakatta pääte tabe nakatta oki nakatta 3. epäsäännölliset verbit: suru,kuru shinanakatta konakatta 2. i- ADJEKTIIVi -lausekkeiden perustyylin muodot i-adjektiivien lyhyt muoto on samanlainen kuin pitkänkin pudottaen vain desu-ilmaisun lopusta pois atatakai desu atatakai samui desu samui chiisai chiisai na-adjektiivin lyhyt muoto on samanlainen kuin nimisanojen kts 4.3. NIMISANAT ja NA-adjektiivi lausekkeiden lyhyet muodot...desu... da...de wa arimasen... de wa nai...deshita...datta...de wa arimasen deshita... de wa nakatta 11
12 Luku 5 Muutosten aika ni narimasu Tutkimme, miten adjektiiveista tulee adverbejä jotka kertovat miten joku asia tapahtuu, jolloin siis ne selittävät verbin (toiminnan tai tapahtuman) luonnetta. na-adjektiivit saavat ni päätteen {に} joozu na adjektiivi Esim. Nihongo ga joozu na gaikokujin ( joozu na selittää nimisanaa gaikokujin ) Japania taitavasti puhuva ulkomaalainen. mutta... joozu ni adverbi Esim. Nihongo ga joozu ni narimashita ( joozu selittää verbiä narimashita, tulla joksikin ) Hän tuli taitavaksi japanin kielessä. tai... Nihongo o joozu ni hanasemasuka? Puhutko taitavasti japania? Kanji wa joozu ni kakemasuka? I - adjektiivit saavat päätteen {く} Nihongo ga muzukashii kotoba desu. Muzukashii adjektiivi Japani on vaikea kieli. Nihongo ga muzukashiku narimashita. Muzukashiku adverbi Japanin kielen (opinnot) ovat vaikeutuneet. 12
13 Luku 6. Liitoksia lisää... 5.1. ~ kara, (konj: koska,siksi) ikanai kara itta kara ikanakatta kara ~ V ( esim iku ) + tai muoto + kara ( tai node ) ikitai kara ikitaku nakatta kara ikitakatta kara ikitakunakatta kara jne ~ Adj. + kara ( tai node ) samui kara samuku nai kara samukatta kara samuku nakatta kara ~ Na. Adj ( tai Nimisana ) + kara kirei da kara kirei de wa nai kara kirei datta kara kirei de wa nakatta kara 13