Kalataudit vuonna 214 Perttu Koski Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kalaterveyspäivä 26.3.215 Tampere
Pintavesien lämpötila satelliittitulkinnan perusteella Jaakon heittäessä kylmän kiven veteen (25.7.214) Lähde: Suomen ympäristökeskuksen internet-sivut (haettu 23.2.215)
Tornionjoessa iso lohikuolema kesällä 214 Tornionjokea alas tullut kuollut lohi Kemijoen Vähäjoessa uinut samanlaisia Tornionjoessa Varhaisvaiheessa kalojen iholla pieniä vertymiä ja tulehdusalueita
Nousukaloista havaittiin usein havaspyydyksessä olon aiheuttamiksi sopivia vaurioita
Laitoksia kpl Bakteeritauteja diagnosoitiin kalanviljelylaitoksilla aikaisempien vuosien tapaan 35 3 Kuva 1: Bakteeri- ja virustautien esiintyminen kalanviljelylaitoksilla 21-14 25 2 15 1 5 21 211 212 213 214
1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Tonnia Antibiooteilla lääkittiin kuitenkin huomattavasti suurempi määrä kalaa kuin lähivuosina 5 45 4 35 3 25 Antibiootirehulla hoidettu kalamäärä (tonnia/ vuosi) 2 15 1 5
Uusiutunut laki eläinten lääkinnästä heijastuu myös kalankasvatukseen Luku 5. Mikrobilääkkeiden käyttö 1. Eläinlääkärin on varmistuttava kliinisestä tai mikrobiologisesta diagnoosista käyttäessään mikrobilääkkeitä eläimille. 2. Eläinlääkärin on varmistuttava mikrobiologisesta diagnoosista ja aiheuttajamikrobin lääkeherkkyydestä, tai jos se ei ole mahdollista, muilla luotettavilla menetelmillä, jos samaa eläintä tai saman eläintenpitopaikan eläimiä joudutaan hoitamaan mikrobilääkkeillä samojen oireiden vuoksi toistuvasti. Eläimistä on otettava näytteitä näitä laboratoriotutkimuksia varten vähintään kerran vuodessa. 3. Eläinlääkärin on varmistuttava mikrobiologisesta diagnoosista ja aiheuttajamikrobin lääkeherkkyydestä, jos mikrobilääkkeitä käytetään ryhmälääkityksinä ja aiheuttajamikrobin toteaminen on laboratorioteknisesti mahdollista. Eläimistä on otettava näytteitä näitä laboratoriotutkimuksia varten vähintään kerran vuodessa. 4. Sen lisäksi, mitä lääkekieltoasetuksessa säädetään eräiden mikrobilääkeaineiden käytöstä, fluorokinoloneja, kolmannen ja neljännen polven kefalosporiineja, uusia laajakirjoisia tai hitaasti elimistöstä poistuvia makrolideja sekä kolistiineja lukuun ottamatta paikallisesti annettavia kolistiineja sisältäviä valmisteita saa käyttää eläimille vain, jos luotettavan mikrobiologisen diagnoosin ja herkkyysmäärityksen perusteella, epidemiologisen tiedon tai muiden eläinlääketieteellisesti perusteltujen syiden mukaan muuta tehokasta lääkettä ei ole käytettävissä tai muu hoito ei olisi riittävän tehokas. 5. Ilman eläinlääketieteellisesti perusteltua syytä ei eläimelle saa käyttää samanaikaisesti useita suun kautta annettavia mikrobilääkkeitä. 6. Mikrobilääkkeitä ei saa käyttää infektion tai sairauden ennaltaehkäisemiseen ilman eläinlääketieteellisiä perusteita. 7. Mikrobilääkkeiden annoksien ja lääkekuurien pituuksien on oltava eläinlääketieteellisesti perusteltuja
Lääkkeiden luovutus Viljellyt kalat - poikkeukset Rokotteiden luovutus Eläinrokotteita eläinten omistajalle tai haltijalle käytettäväksi, jos eläinten pitopaikassa rokotetaan kerralla suuria määriä eläimiä. Myös intraperitoneaalisesti annettavia rokotteita. Ehtona, että eläinlääkäri käy kalanviljelylaitoksella vähintään kaksi kertaa vuodessa. Eläimen omistajan velvollisuudet: lääkkeiden säilytykseen soveltuvat tilat, tiedot ja kyvyt rokottamiseen ja rokotteiden käsittelyyn, pitää kirjaa saamistaan ja käyttämistään lääkkeistä ja eläinlääkäri tarkastaa tämän kirjanpidon käydessään eläinten pitopaikassa.
Sairastuneet kalat on hoidettava ajoissa ja pyrittävä jatkossa taudin ehkäisyyn Ei ole olemassa kalanviljelylaitoksia, joilla ei olisi kalatauteja voi olla sellaisia, jotka eivät tiedä tautejaan Viljelijän täytyy huomata kalojen sairastuminen ajoissa ja pyrkiä puuttumaan tilanteeseen varhain Eläinlääkärin tulee auttaa kalojen hoitajaa eläinten lääkitsemisessä Suomessa ei juuri ole esiintynyt kalatautibakteereita, jotka ovat vastustuskykyisiä useille antibiooteille Vain kattavalla taudinaiheuttajien selvityksillä voidaan havaita uusien taudinaiheuttajien ja vastustuskykyisten bakteerikantojen esiinmarssi suomalaiseen kalankasvatukseen = ON KALANVILJELIJÖIDEN ETU, ETTÄ TIEDÄMME MITKÄ TAUDINAIHEUTTAJAT MEILLÄ KALOJA SAIRASTUTTAVAT JA MITKÄ LÄÄKKEET NIIHIN TEPSIVÄT Lääkitystä vaativien taudinaiheuttajien selvittäminen kuuluu kiinteästi kestään elintarviketuotantoon
Flavobakteeri-infektiot edelleen yleisin tartuntatautiriesa kalanviljelylaitoksilla Laitoksia kpl Laitoksia kpl Flavobacterium columnare 2 1 212 213 214 Merialue Sisävesialue Flavobacterium psychrophilum 4 2 212 213 214 Merialue Sisävesialue
Laitoksia kpl Laitoksia kpl Laitoksia kpl Laitoksia kpl Paisetauti Atyyppinen A. salmonicida 1 1 5 Merialue Sisävesialue 5 Merialue Sisävesialue 212 213 214 212 213 214 Yersinia ruckeri biotyyppi 2 Vibrio anguillarum 1 3 5 Merialue Sisävesialue 2 1 Merialue Sisävesialue 212 213 214 212 213 214
Vibrioosi kirjolohella
212 213 214 Laitoksia kpl Tarttuva haimakuoliotauti IPN Tarttuva haimakuoliotauti IPN Genoryhmän 5 virus: Eläintautilailla vastustettava IPNtauti, aiheuttaa suurimmat ongelmat kansainvälisesti Ei todettu vuonna 214 Suomessa 2 15 Muut IPN-tartunnat Genoryhmä 2: Kaikki sisävesien tapaukset vuosina 212-14 8 merialueen kalanviljelylaitosta 214 Genoryhmä 6: 2 merialueen laitosta 214 Kirjolohi, meritaimen, siika 1 5 Merialue Sisävesialue
Laitoksia kpl Kirjolohen verenvuotoseptikemia VHS 2 1 Merialue Sisävesialue 212 213 214
Vesihometartunnat lisääntyneet ja tulleet hankalammiksi viime vuosina syyt vuosien välisiin vaihteluihin epäselvät
Eviran taloudellinen tilanne kiristynyt, hintoja korotettu Vuoden 214 lopulla irtisanottiin 33 työntekijää, kalatautitutkijoiden työvuosia supistettiin samassa suhteessa (1/8:lla aikaisemmasta) Julkisoikeudellisten tutkimusten (esimerkiksi viennin varalta tehtävät tutkimukset) hintoja muutettiin kustannusvastaaviksi (asetus 1161/214) - tutkimus aerobisten bakteerien varalta (enintään 1 kalaa) 8, - tutkimus BKD taudin varalta (enintään 1 kalaa) 53, - tutkimus Gyrodactylus salaris loisen varalta (enintään 1 kalaa) 5, - virologinen tutkimus: 1. Eristyskoe EU-soluviljelmissä (IPN, VHS, IHN, EHN, enintään 6 kalaa) 245, 2. OMV eristyskoe (enintään 6 kalaa) 237, 3. ISA PCR (enintään 1 kalaa) 16, 4. SAV PCR (enintään 1 kalaa) 6, Kalaterveyspalvelun vuosimaksut ennallaan vuoden 215 osalta, kaikkia kustannuksia tarkastellaan
Kalaterveyspalvelu ja päivä? Kiertovesiviljelyn tarvitsemat terveyspalvelut ja tutkimukset osin erilaisia kuin läpivirtausviljelyssä tarkoitus huomioida jatkossa Onko kalaterveyspäivä nykyisellään tarkoituksenmukainen? Saavuttaako tieto sitä kalanviljelylaitoksilla eniten tarvitsevat? Onko tieto tarpeeksi käytäntöön sovellettavaa jokapäiväisessä viljelyssä? Muutaman esityksen yhdistäminen SKL:n muuhun koulutustilaisuuteen + Luken tutkimuspäiviin ja kenttäkoulutusta vuosittain jossain päin Suomea? VASTATKAA KYSELYYN!