-2, KH 2015-05-04 16:00 Kokouskutsu Maanantaina 4.5.2015 klo 16.00, kaupunginhallituksen kokoushuone Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Peter Boström, puheenjohtaja Markus Granholm Ulla Hellén, I varapuheenjohtaja Pentti Silvennoinen Jarmo Ittonen, II varapuheenjohtaja Anna-Maija Lyyra Mona Vikström Bo Forsman Kenneth Holmgård Marcus Suojoki Maria Lunabba Annica Haldin Owe Sjölund Brita Brännbacka-Brunell Christina Helsing Bjarne Kull Kari Koskela Mervi Rantala Tua Mäenpää Kurt Hellstrand Eero Luomala Marita Salmu Muut läsnäolijat Anne Ekstrand, kaupunginjohtajan sijainen Milla Kallioinen, kaupunginsihteeri Carola Sundqvist, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Richard Sjölund, kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja Markus Karlsson, kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Asiat Oheisen esityslistan mukaan. Toimeksi saanut: Milla Kallioinen kaupunginsihteeri
173, KH 2015-05-04 16:00 KOKOUSKUTSUN LAILLISUUS JA KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS
174, KH 2015-05-04 16:00 PÖYTÄKIRJANTARKASTUS Kaupunginsihteeri: Pöytäkirja tarkastetaan kaupunginkansliassa maanantaina 11. toukokuuta 2015. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus valitsee Jarmo Ittosen ja Owe Sjölundin pöytäkirjantarkastajiksi.
175, KH 2015-05-04 16:00 ILMOITUSASIAT 7 Sillan Saaristo ry: Kutsu kevätkokoukseen 28.4.2015 klo 14.00 Pietarsaaren kaupungintalossa. Kehityskoordinaattori Christina Lind-Kangas on edustanut kaupunkia kevätkokouksessa. Vaasan sairaanhoitopiirin edustajat käyvät Pietarsaaren kaupungissa 25.5.2015 klo 14.00 vuotuisella kuntakierroksellaan. Dnro 386/2015 Vaasan kesäyliopisto ry: Kutsu kevätkokoukseen 28.4.2015 klo 16.30 Vaasassa. Rehtori Marie-Louise Björndahl on edustanut kaupunkia kevätkokouksessa. Dnro 374/2015 Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry: Kutsu kevätkokoukseen 28.4.2015 klo 12.30 Luodossa. Ympäristönsuojelupäällikkö Elinor Slotte on edustanut kaupunkia kevätkokouksessa. Dnro 256/2015 KEHA-keskus: päätös pakolaisten vastaanoton järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta 1.1.2013 31.12.2014 (26.516,68 ) ja 1.1 31.12.2014 (100.565,28 ). Dnro 322/2014 Aluehallintovirasto: Päätös ympäristöluvan myöntämisestä Oy Pietarsaaren Maanrakennus Ab:lle. Dnro 654/2007 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto: päätös Oy Alholmens Kraft Ab:n ympäristölupahakemuksen johdosta, joka koskee jätteenpolttolaitosta (pannu AK3) Pietarsaaressa sekä lupaa toiminnan aloittamisesta. Asian käsittely on jäänyt kesken, sillä hakija on vetänyt hakemuksensa takaisin. Dnro 836/2014 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on 30.4.2015 myöntänyt Pietarsaaren Satama Oy:lle luvan sementtilaiturin edustan ja sille johtavan väylän ruoppaamiseen sekä sementtilaiturin eroosiosuojaukseen satama-alueen vesialueella (kiinteistötunnus 598-403-6-1) Pietarsaaressa. Asiakirjat ovat nähtävissä kaupunginkansliassa. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus merkitsee asian tiedoksi.
176, KH 2015-05-04 16:00 CFV: 49/2015 ASIOIDEN OTTAMINEN KAUPUNGINHALLITUKSESSA KÄSITELTÄVIKSI Kaupunginjohtajan sijaisen päätökset: Liite 176 A Kaupunginsihteerin päätökset: Liite 176 B Kaupunginsihteeri: Kuntalain 51 :n mukaan kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja tai johtosäännössä määrätty kunnan viranhaltija voivat ottaa hallituksen käsiteltäväksi lautakunnan jo ratkaiseman asian. Hallitus voi, eräin poikkeuksin, kumota lautakunnan päätöksen tai palauttaa asian uuteen käsittelyyn. Kun oikeutta käytetään, on katsottava, että päätös on tehty, kun pöytäkirja on tarkastettu. Oikeutta on käytettävä sinä aikana, jona oikaisuvaatimus päätöksestä on tehtävä. Pietarsaaren hallintosäännön 45 :n mukaan lautakunnan tai johtokunnan on ilmoitettava kaupunginhallitukselle viimeistään neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta sellaisia asioita koskevista päätöksistä, jotka voidaan ottaa kaupunginhallituksen käsiteltäviksi. Pietarsaaren kaupunki, Luodon kunta, Uudenkaarlepyyn kaupunki ja Pedersören kunta ovat sopineet sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksistä alueen yhteistoimintasopimuksessa, ettei isäntäkunnan (Pietarsaaren kaupungin) hallitus käytä sillä olevaa oikeutta, ylemmän toimielimen ominaisuudessa, ottaakseen käsiteltäväksi kaupunginhallituksessa asioita, joista yhteinen lautakunta tai sen jaostot ovat tehneet päätöksen. Poikkeuksena ovat tapaukset, joissa päätösten laillisuuden valvonta sitä vaatii. Teknisen lautakunnan 14.4.2015 ja sivistyslautakunnan 22.4.2015 kokouksien pöytäkirjat ovat nähtävillä kokouksessa sekä osoitteessa http://webmap.jakobstad.fi/ktweb/ Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää olla käyttämättä otto-oikeuttaan mihinkään edellä mainituissa liitteissä oleviin virkamiespäätöksiin eikä myöskään ota päätettäväkseen yhtään asiaa, joista tekninen lautakunta 14.4.2015 ja sivistyslautakunta 22.4.2015 ovat tehneet päätökset.
177, KH 2015-05-04 16:00 PB: 358/2015 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Ehdotus henkilöstöraportiksi 2014 Hj liite A Henkilöstöjohtaja: Vuoden 2014 henkilöstöraportti on laadittu kaupungin henkilöstötoimistossa yhteistyössä sosiaali- ja terveysviraston hallinnon kanssa. Henkilöstöraportti 2014 on koottu yhteen raportiksi, joka kattaa koko kaupungin. Raportti on aikaisemmin koostunut kaupunkia käsittelevästä osasta ja erillisestä sosiaali- ja terveydenhoitopalveluja käsittelevästä osasta. Raportilla pyritään esittämään havainnollisesti kaupungin työntekijät tilastomuodossa ja tekemään yleisarvioita tekstimuodossa. Raportti voi toimia suunnittelun ja päätöksenteon pohja-aineistona. Ehdotusta raportiksi tullaan käsittelemään yhteistoimintaryhmässä ja se toimitetaan kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle päätöstä varten. Ehdotus Päätös Henkilöstöjaosto hyväksyy omalta osaltaan henkilöstöraportin 2014, joka toimitetaan samalla kaupunginhallitukselle jatkokäsittelyyn. Ehdotus hyväksyttiin. Kh 4.5.2015 177 Henkilöstöraportti 2014: Liite 177 Kaupunginsihteeri: Vaikeasta taloudellisesta tilanteesta johtuen kaupunginvaltuusto asetti tavoitteeksi, että henkilöstöä vähennetään vuoden 2014 aikana ainakin 30 henkilötyövuodella luonnollisen poistuman kautta. Tavoitteeseen päästiin. Kaupungin henkilöstö on vähentynyt vuoden 2014 aikana sekä määrällisesti että kustannusten osalta. Henkilötyövuosien määrä on 36 vähemmän, työntekijöiden määrä vuoden lopulla 74 vähemmän ja kokonaispalkkakustannukset ovat laskeneet lähes 2 milj.. Kaupungin palveluksessa oli vuodenvaihteessa 2014/2015 yhteensä 2.882 henkilöä. (Sosiaali- ja terveysviraston palveluksessa oli yhteensä 1.649 työntekijää 31.12.2014.) Lainmuutoksesta johtuen liikelaitos Pietarsaaren Satama, jolla on seitsemän työntekijää, on 1.1.2015 yhtiöitetty kaupungin kokonaan omistamaksi osakeyhtiöksi. Sama lainmuutos oli pohjana liikelaitos Pietarsaaren Energialaitoksen (n. 55 työntekijää) siirtymisessä Oy Herrfors Ab:n omistukseen 1.1.2015 alkaen.
177, KH 2015-05-04 16:00 PB: 358/2015 Yksi suurimmista muutoksista terveydenhuollon tulosalueella oli synnytysosaston lakkauttaminen ja henkilöstön siirto toisiin tehtäviin. Sairauspoissaolojen osalta voidaan todeta, että sairauspoissaolojen keskiarvo (kalenteripäivien lukumäärä) nousi 15,1 päivästä (2013) 15,7 päivään (2014). Teknisten palvelujen työntekijöillä oli vuonna 2013 sairauspoissaolojen keskiarvona 21,3 päivää, sosiaali- ja terveyspalvelujen työntekijöillä 15,8 päivää ja sivistyspalvelujen työntekijöillä 13,0 päivää. Muiden työntekijöiden osalta sairauspoissaolojen keskiarvo oli 13,7 päivää. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy kaupungin vuoden 2014 henkilöstösuunnitelman.
Personalrapport 2014 Henkilöstöraportti
Personalrapport 2014 Henkilöstöraportti 1. Inledning.............................................................. 3 2. Personalresurser......................................................... 3 2.1. Personalens mängd och struktur......................................... 3 2.2. Årsverken......................................................... 4 2.3. Heltid deltid...................................................... 4 2.4. Personalens åldersstruktur............................................. 5 2.5. Förtroende och samarbete............................................. 5 3. En kunnig personal....................................................... 6 3.1. Personalens kompetensutveckling........................................ 6 3.2. Introduktion inom social- och hälsovårdsverket............................... 7 3.3. Rekrytering inom social- och hälsovårdsverket................................ 7 4. Välbefinnandet i arbetet................................................... 8 4.1. Tillsammans stöder vi arbetsförmågan..................................... 8 4.2. TYHY-verksamheten.................................................. 8 4.3. Företagshälsovården 2014.............................................. 9 4.4. Hälsorelaterad frånvaro................................................ 9 4.5. Arbetarskyddet 2014.................................................11 4.6. Personalens välbefinnande inom social- och hälsovårdsverket.....................12 5. Personalkostnader och personalinvesteringar................................. 12 6. Jämställdhet........................................................... 13 7. Tabeller............................................................... 25 1. Johdanto.............................................................. 14 2. Henkilöstövoimavarat.................................................... 14 2.1. Henkilöstön määrä ja rakenne...........................................14 2.2. Henkilötyövuodet....................................................15 2.3. Kokoaika osa-aika..................................................15 2.4. Henkilöstön ikärakenne................................................16 2.5. Luottamus ja yhteistyö................................................16 3. Osaava henkilöstö...................................................... 17 3.1. Henkilöstön osaamisen kehittäminen......................................17 3.2. Perehdytys sosiaali- ja terveysvirastossa...................................18 3.3. Sosiaali- ja terveysviraston rekrytointi.....................................18 4. Työhyvinvointi.......................................................... 19 4.1. Tuetaan työkykyä yhdessä..............................................19 4.2. TYHY-toiminta......................................................19 4.3. Työterveyshuolto 2014................................................20 4.4. Terveysperusteiset poissaolot............................................20 4.5. Työsuojelu 2014.....................................................22 4.6. Henkilöstön hyvinvointi sosiaali- ja terveysvirastossa...........................23 5. Henkilöstökustannukset ja henkilöstöinvestoinnit.............................. 23 6. Tasa-arvo.............................................................. 24 7. Taulukot............................................................... 25 2 Solveig Sandvik-Nyberg Pärmbild/Kannen kuva: Pirjo Salonen
1. Inledning Den här personalrapporten är den första, för organisationen helt gemensamma rapport som gjorts enligt kommunarbetsgivarnas nya rekommendation för utvärdering av personalresurserna. Personalrapporten är avsedd såväl för personalen och ledningen som för de politiska beslutsfattarna. I den här rapporten har valts samma prioriteringsområden som i den nationella strategin för utveckling av arbetslivet, nämligen innovation och produktivitet, förtroende och samarbete, kunnig arbetskraft samt välbefinnande i arbetet och hälsa. Det är viktigt att man i vår organisation fäster uppmärksamhet vid gott förändringsledarskap och vid personalens delaktighet. De anställda ska ha möjlighet att vara med och utveckla det egna arbetet och vara innovativa. Dessutom är det viktigt att ledningen på arbetsplatserna är rättvis, att arbetsgemenskaperna är fungerande och att personalen är motiverad och behärskar sitt arbete. Enligt undersökningsresultaten har förmännen allt aktivare hållit arbetsplatsmöten och utvecklingssamtal med sin personal. En rättvis avlöning inverkar också på upplevelsen av rättvisa. Bedömningen av arbetets svårighetsgrad enligt AKTA med tillhörande uppgiftsbeskrivningar slutfördes under år 2014 för hela staden. Personalförvaltningen bör också aktivt delta i utvecklandet av en fungerande organisations- och ledningsmodell. Under det gångna året har man inom vår organisation genomfört stora förändringar, som har inneburit speciella utmaningar också för personalledningen. En lagändring har krävt att sådan kommunal verksamhet som sköter uppgifter i ett konkurrensläge, bör bolagiseras. Med anledning av lagändringen har affärsverket Jakobstads Hamn med sju anställda från 1.1.2015 bolagiserats till ett av staden helägt aktiebolag. Samma lagändring utgjorde grund till att affärsverket Jakobstads Energiverk med ca 55 anställda övergick i Oy Herrfors Ab:s ägo från 1.1.2015. En av de största förändringarna inom resultatområdet hälso- och sjukvård var nedläggningen av förlossningsverksamheten och överföringen av personalen till andra uppgifter. Inom resultatområdet socialomsorg genomfördes under det gångna året förändringar i lednings- och organisationsstrukturen. Det är värt att notera att stadens personal under år 2014 har minskat såväl när det gäller mängd som kostnader. Antalet årsverken är 36 färre, antalet anställda personer vid årets slut är 74 färre och den totala lönekostnaden har minskat med nästan 2 milj.. 2. Personalresurser Stadens personal finns till för att betjäna invånarna med kommunal service. Utgående från det trängda ekonomiska läget satte stadsfullmäktige som målsättning att personalen under år 2014 skulle reduceras med åtminstone 30 årsverken genom naturliga avgångar. Målsättningen uppnåddes. Den mest konkreta förändringen gällande utbudet av service var att förlossningsavdelningen upphörde på sommaren 2014. 2.1. Personalens mängd och struktur Stadens anställda vid årsskiftet 2014/2015 var totalt 2882 personer. Antal anställda minskade med 74 personer från år 2013. Se närmare tabellen nedan. Tabell 1 Antal anställda, lägesrapport 31.12.2014, deltid och heltid Förändring/ Työntekijämäärä, tilanneraportti 31.12.2014, osa-aika ja kokopäivä Muutos % av arbetstid, työaika %:ssa 10-49 % 50-99 % 100 % Tot./Yht. 2013-2014 SOCHV / SOSTER 22 833 794 1649-20 Bildning/ Sivistys 113 145 446 704-14 Tekniska / Tekninen 7 80 272 359-29 Övriga / Muut* 1 14 155 170-11 Totalt / Yhteensä 143 1072 1667 2882-74 *Affärsverken, koncernförvaltningen, byggnadstillsynen, avfallsnämnden 3
Inom staden Jakobstad fanns totalt 435 män (15,1 %) och 2447 kvinnor (84,9 %) anställda 31.12.2014. Tillsvidareanställda var 2060 (71,5 %) personer och visstidsanställda 822 (28,5 %) personer. Tabell 2 Social- och hälsovårdsverket hade sammanlagt 1649 anställda 31.12.2014. Inom resultatområdet hälso- och sjukvård fanns 743 anställda, inom resultatområdet äldreomsorg 744, inom resultatområdet socialomsorg 134, inom miljöhälsovården 14 och inom förvaltningen 12 anställda. Antalet anställda hade minskat med 20 personer. Av de anställda var 86, dvs. 5,2 %, män och 94,8 % var kvinnor. Vid årsskiftet var 1211 personer eller 73,4 % tillsvidareanställda. Antalet visstidsanställda personer var 438. 2.2. Årsverken Årsverkena har minskat jämfört med föregående år inom stadens alla sektorer. Totalt är minskningen 36 årsverken som fördelas enligt tabellen nedan: Tabell 3 Antal årsverken sektorvis under åren 2010-2014 Henkilötyövuodet toimialoittain 2010-2014 2011 2012 2013 2014 Förändring /Muutos 2013-2014 SOCHV / SOSTER tot./yht. 1387 1366 1318 1309-9 varav /josta Hälso- och sjukvården/terveydenhuolto 703 671 638 613-25 Äldreomsorg/Vanhushuolto 556 567 550 562 + 12 Socialomsorg/Sosiaalihuolto 99 101 102 110 + 8 Övriga / Muut 29 27 28 24-4 Billdningstjänster / Sivistys 588 571 560 552-8 Tekniska tjänster / Tekninen 325 324 354 339-15 Övriga / Muut 170 176 169 165-4 Årsverken totalt, Henk.työv. yhteensä 2470 2437 2401 2365-36 Sysselsättningsanställda ingår inte / Työllistämisvaroin palkatut eivät sisälly 2.3. Heltid deltid Antalet deltidsanställda vid årsskiftet 2014/2015 inom hela staden var 1215 personer, vilket utgör 42 % av personalen. Det största antalet deltidsanställda fanns inom social- och hälsovårdsverket, sammanlagt 855 deltidsanställda med olika anställningsprocent. Det betyder att 52 % arbetade deltid. Antalet deltidsanställda har förblivit på samma nivå som år 2013. Sommaren 2014 gjordes en webropol-förfrågan bland deltidsanställda. Förfrågan sändes till 593 anställda som har en ordinarie befattning/tjänst, och Pirjo Salonen 4
av dem besvarade 389 enkäten. Svaren visade att 66 % inte ville ha mer arbetstid. Inom resultatområdet äldreomsorg var 39 personer villiga att öka sin arbetstid så fort som möjligt. Se tabell 17. 2.4. Personalens åldersstruktur Medelåldern för hela stadens personal var 45,9 år. Medelåldern för social- och hälsovårdsverkets personal var 45 år (45,7 år 2013). Inom resultatområdet äldreomsorg var medelåldern 43 år, medan den var 46,5 år inom resultatområdet hälso- och sjukvård. Antalet 60 år fyllda var 147 eller ungefär på samma nivå som år 2013, då motsvarande siffra var 133. Tabell 4 Medelåldern för staden Jakobstads anställda 2010-2014 Pietarsaaren kaupungin työntekijöiden keski-ikä 2010-2014 2010 2011 2012 2013 2014 46,0 45,9 45,7 46,2 45,9 2.5. Förtroende och samarbete Till staden Jakobstads kultur som arbetsgivare hör att alltid föra diskussioner med berörd personal eller med fackavdelningarnas representanter i frågor som berör personalen. Personalens delaktighet i frågor som påverkar det egna arbetet eller arbetsförhållandena är av mycket stor vikt. En saklig kontinuerlig växelverkan karaktäriserar umgänget mellan arbetsgivaren och fackföreningarnas representanter. Under år 2014 uppdaterades överenskommelsen om samarbete mellan arbetsgivaren och de anställda. Överenskommelsen grundar sig på samarbetslagen och beskriver mera detaljerat på vilket sätt samarbetet tillämpas i staden. Enligt överenskommelsen bör arbetsplatsmöten hållas minst 8 gånger per år. Syftet med arbetsplatsmöten är att skapa en fungerande arbetsgemenskap med öppen kommunikation och jämlik växelverkan där alla arbetar för att uppnå arbetsplatsens målsättningar. Arbetsplatsmöten, utvecklingssamtal Genom en Webropol-förfrågan svarade 59,2 % av stadens personal att man på arbetsplatsen haft 8 eller fler arbetsplatsmöten per år. 38,5 % av de svarande meddelade att man deltagit i utvecklingssamtal under år 2014. Enligt den välmåendeundersökning som genomfördes inom social- och hälsovårdsverket år 2014 hade 56,5 % av personalen haft utvecklingssamtal på tumanhand med sin förman under de senaste 12 månaderna (motsvarande siffra år 2012 var 39,5 %). 51,4 % av personalen ansåg att utvecklingssamtalet var nyttigt. Pirjo Salonen 5
3. En kunnig personal 3.1. Personalens kompetensutveckling Kompetensen inverkar både på personalens välbefinnande i arbetet och på resultatet av verksamheten. Systematisk kompetensutveckling är en del av att leda och säkerställa kompetens, som även inkluderar att underhålla, överföra och rekrytera kompetens. Inom organisationen omfattar fortbildningen både ordinarie och tidsbunden personal. Bestämmelserna om personal- och utbildningsplanen har ändrats genom lagändringar 1.1.2014 och planen motsvarar nu den nya lagen. Enligt samarbetslagen ska organisationer som har minst 20 anställda utarbeta en skriftlig personal- och utbildningsplan för att upprätthålla och främja arbetstagarnas yrkeskompetens. En del av planen uppfylls genom mångprofessionella gemensamma utbildningsdagar och en del genom extern utbildning. Nytt för år 2014 var att arbetsgivaren får ersättning för utbildningen från arbetslöshetsförsäkringsfonden i efterskott. Ett villkor för att få ersättning är att utbildningen baserar sig på en plan som utarbetats av arbetsgivaren. Inom förmannautbildningen har man bland annat stiftat bekantskap med den salutogena ledarskapsmodellen med förelä- Solveig Sandvik-Nyberg sare från Sverige. Fortsättningsvis har det ordnats gemensamma utbildningar för personal som arbetar med barn och ungdomar. Seminarierna har varit öppna för alla intresserade och bland annat de seminarier som gällde ätstörningar väckte intresse. Tabell 5 Antalet utbildningsdagar Externa Ulkoiset Interna Sisäiset Utbildningsdagar/ Koulutuspäiviä Medeltal/Keskiarvo Dagar/deltagare Päiviä / osallistuja Medeltal/Keskiarvo Dagar/anställd Päiviä/työntekijä SOCHV/ SOSTER 2 076 2 240 4 316 3,43 2,6 Bildning/ Sivistys 517 333 850 3,07 1,2 Tekniska/ 1,96 190 44 234 Tekninen 0,65 Övriga/Muut* 158 36 194 3,26 1,2 Mera uppgifter om SOHV:s utbildning framgår av tabellerna 20-21. Under året ordnades även ett seminarium som gällde äldreomsorgslagen. Den utbildning för specialyrkesexamen som inleddes inom äldreomsorgen 2013 avslutades våren 2014. Inom socialomsorgen har det ordnats utbildningar med anknytning till barnskyddslagen. Barnavdelningen stod värd för en regional utbildningsdag i Campus Allegro. För ledningsgruppen inom social- och hälsovårdsverket ordnades en strategiutbildningsdag med en företagskonsult från Sverige. Social- och hälsovårdsverkets representanter har medverkat i Green Care-projektet som Folkhälsan och Centria yrkeshögskola ansvarat för. Via projektet har det ordnats föreläsningar och studiebesök, som både allmänhet och personal har kunnat delta i. År 2014 var totalkostnaderna för fortbildning inom social- och hälsovårdsverket 376 586 euro (449 597 euro år 2013) eller per anställd 243 euro. Dagtraktamenten och resekostnader vid fortbildning ingår. 6
3.2. Introduktion inom social- och hälsovårdsverket Social- och hälsovårdsverket gjorde hösten 2014 för tredje gången en undersökning om hur introduktionen för nyanställda har fungerat i organisationen. 246 svar erhölls (62 från hälso- och sjukvården, 112 äldreomsorgen, 20 socialomsorgen, 52 svarande hade inte angett arbetsenhet). Svaren bearbetades och analyserades på olika nivåer, och jämfördes med resultaten från ifjol. Stämningen på arbetsenheterna utvärderades också. Överlag kan man konstatera att stämningen bedömdes vara god inom hela verket. Speciellt nyanställda läkare värdesatte stämningen på arbetsenheterna mycket högt (4,8 poäng av 5 möjliga). 73 % av de som svarade var beredda att gärna eller mycket gärna rekommendera sin arbetsenhet åt andra (66 % ifjol). Pia C. Nyman 3.3. Rekrytering inom social- och hälsovårdsverket En aktiv rekrytering av vissa yrkesgrupper, såsom socialarbetare och läkare, har under det gångna året börjat visa resultat. Läkarsituationen inom primärhälsovården har varit bra under året. Ett aktivt arbete med mentorskap har gjort att sommarvikariaten på hälsovårdscentralen för år 2015 redan i ett tidigt skede under hösten 2014 var besatta. Det har uppmärksammats i pressen med flera artiklar där vikarier intervjuats och där de har framhållit mentorskapets betydelse. I januari deltog man under Läkardagarna i mässan med egen monter. En reducerad grupp med representanter både från social- och hälsovårdsverket och Concordia samt Pedersöre kommuns representant gjorde reklam för såväl verket som regionen. Många unga läkare är intresserade av att komma och jobba, bland annat för att lära sig svenska. Under Jakobs Dagar deltog chefsläkaren och utbildningsplaneraren i Concordias återflyttardag i Campus Allegro. Social- och hälsovårdsverket deltog även i rekryteringseftermiddagen Kunta etsii lääkäriä. En viktig rekryteringskanal är vikariebanken. Vikariebankens tjänster erbjuds åt arbetspunkterna inom social- och hälsovårdsverket. I slutet av 2014 grundades en arbetsgrupp, vars målsättning är att planera vikariepoolverksamhet. På våren 2014 kompletterades vikariebankens rekryteringsprogram Laura så, att det är möjligt att söka tjänster och befattningar på elektronisk väg. Sammanlagt 298 sökande har lämnat in ansökan till vikariebanken under det gångna året. Vikarier har ordnats till 3260 arbetspunkter, och till 467 arbetsskift har man inte lyckats hitta någon vikarie. Om ingen vikarie har hittats har arbetspunkterna själva ordnat vikarie genom byten av arbetsskift eller varit underbemannade under ifrågavarande arbetsskift. 7
4. Välbefinnandet i arbetet Välbefinnandet och hälsan i arbetet påverkas i hög grad av arbetsledningen, av samarbete och förtroende, av yrkeskunskap och kunnande mm. För att minska den skadliga belastningen kan det gälla att trygga personalresurserna, att göra arbetsprocesserna klarare, att planera och dimensionera arbetet, att utveckla förmansarbetet och att trygga personalens möjligheter till inflytande. Här behandlas främst sådant som arbetarskydds- och TYHY-verksamheten kan stöda. 4.1. Tillsammans stöder vi arbetsförmågan För att minska långtidssjukskrivningar togs nya anvisningar för aktivt stöd i bruk 1.1.2014. Aktivt stöd är ett tillvägagångssätt med vars hjälp arbetsplatsen planmässigt förebygger och löser problem med att klara av arbetet. Anvisningarna gäller 1. Tidigt stöd, 2. Effektiverat stöd och 3. Stöd för återgång till arbetet. Förmännen har till företagshälsovården lämnat in anmälningar om hotande arbetsförmåga senast när sjukfrånvaron har varat längre än 30 dagar. På basen av dessa har 48 trepartsdiskussioner förts. Till en del har åtgärder kunnat vidtas på arbetsplatsen, t.ex. förbättrad ergonomi, ändrade arbetsuppgifter mm. För en del anställda har omplaceringar till mer lämpliga arbetsuppgifter kunnat göras, för en del är det rehabiliteringsstöd eller pension som varit lösningen för andra sjukskrivning. I dag är det många som trots hotad arbetsförmåga inte har kunnat ges ett arbete som är direkt anpassat till arbetsförmågan. Ibland skulle behovet av ändrade arbetsuppgifter ha varit ganska kortvarigt, men då nödvändiga stödåtgärder inte har vidtagits p.g.a. sparkrav, har resultatet i stället blivit sjukskrivningar ibland långa sådana. Det som var tänkt som en sparåtgärd blir ibland betydligt dyrare än ett stöd i form av mindre mängd arbete under en kort tid. 4.2. TYHY-verksamheten Tyhy-verksamheten har skett enligt den godkända TYHY-planen för 2014. Enligt utförd Webropol-förfrågan har 81 % av de anställda deltagit i någon form av TYHY-verksamhet under 2014. Största delen av personalen är nöjd med verksamheten i sin nuvarande form, men önskemål om utökad verksamhet och nya former av aktiviteter kom även fram. Ett plock ur Tyhy-verksamheten: 1) Välbefinnande i arbetet-kortutbildningar har ordnats för 55 arbetarskyddspar och kuntoremontti-kurser för 77 anställda. 2) TYHY-kuponger för subventionering av motion har använts för 156 044. TYHY-kupongerna har delats ut via personaltidningen till ett värde av 368 640, men endast ca hälften av kupongerna har använts, dvs. i medeltal 13,5 kuponger/anställd. 3) De rekreationseftermiddagar som arbetsplatserna själva ordnat har subventionerats. 4) Rygg- och nackskolor har ordnats i samarbete med företagshälsovården, motionsgrupper, Pröva på -tillfällen mm har ordnats. Ett mera omfattande TYHY-projekt för en arbetsplats med 35 anställda planerades under våren och startade i början av september. 5) För dem som nu deltagit i TYK (tyngre rehabilitering) har sjukfrånvaron minskat med 56 % från år 2012. 8
Tyhy-verksamhetens betydelse är svår att direkt beräkna i euro, men redan de anställda som själva berättat att de på grund av olika TYHY-åtgärder börjat motionera, slutat röka, gått ner i vikt, inte behövt astmamedicin, haft lindrigare besvär i stöd- och rörelseorgan än tidigare mm. kan bidra till slutsatsen att verksamheten är lönsam. 4.3. Företagshälsovården 2014 Företagshälsovårdens tre viktigaste mål för verksamhetsperioden har varit: 1. Arbetsplatsutredningar 2. Hälsoundersökningar och 3. Tidigt stödjande av arbetsförmågan. Staden Jakobstad köper även sjukvårdstjänster på allmänläkarnivå. Som framkommer av tabell 22 har den förebyggande verksamheten, speciellt antalet hälsoundersökningar (lagstadgade), ökat betydligt i jämförelse med tidigare år. Behovet av mera läkartjänster är ändå rätt stort. Till företagshälsovården hör inte akutvård. Solveig Sandvik-Nyberg För att effektivera och förbättra servicen har Työplus tagit i bruk ett system som gör det möjligt att reservera tid till företagshälsovårdare via nätet. Dessutom har Työplus börjat med läkarmottagning även kvällstid, på grund av svårigheterna med att få läkartjänsterna besatta. Det här har bidragit till att staden Jakobstads anställda kunnat använda mera företagshälsovårdstjänster än tidigare år. Tabell 6 Kostnader(euro) 2010 2011 2012 2013 2014 Kostnader Kustannukset 598 833 669 800 686 487 897 686 993 335 FPA-ersättning Kela-korvaus 265 687 349 054 362 598 473 934 516 000* Nettokostnad Nettokustannukset. 333 146 320 676 323 889 423 752 477335 Nettokostnad/anställd Nettokust./työnt.** 118 108 116 151 166 * Uppskattade kostnader ** Antal anställda som omfattas av arbetshälsovården 4.4. Hälsorelaterad frånvaro Trots att målsättningarna är att minska sjukfrånvaron betydligt har det här inte lyckats. Antalet invalidpensioner har ökat med 18 % från år 2013 och frånvaro på grund av psykisk ohälsa (konflikter, psykosocial belastning mm.) har ökat med 11 % jämfört med 2013 och med 24 % om man jämför med 2012. Däremot har frånvaro beroende på problem i stöd- och rörelseorgan minskat med 3 % från 2013. Inomhusluftens dåliga kvalitet har också i flera fall bidragit till ökad hälsorelaterad frånvaro. Här syns behovet av att använda sig av anvisningarna Tillsammans stöder vi arbetsförmågan och beakta de anställdas personliga förutsättningar. Genom olika stödåtgärder kan den upplevda belastningen i arbetet minskas. Sjukfrånvaron visar stora skillnader mellan olika yrkesgrupper, vilket beaktas i företagshälsovården och i TYHY-verksamheten och naturligtvis inom den egna förvaltningsenheten. Inom äldreomsorgen har sjukfrånvaron hållits på samma nivå som föregående år. Inom resultatområdet äldreomsorg har man utvecklat närledarskapet och tagit i bruk nya arbetsmetoder, som kinestetik. Inom socialomsorgen har antalet sjukfrånvarodagar per person minskat med 5,9 dagar jämfört med år 2012. Fr.o.m. början av år 2013 har man inom socialomsorgen utvecklat innehållet i verksamheten samt lednings- och organisationssystemet. 9
Tabell 7 Antal sjukfrånvarodagar (kalenderdagar/anställd, olycksfall ingår) Sairauspoissaolopäivät (kalenteripäiviä/työntekijä, tapaturmat mukaan luettuna) 2012 2014 Medelsjukfrånvaro Sairauspoissaolojen keskiarvo Kalenderdagar Kalenterpäivien lukumäärä Medelsjukfrånvaro Sairauspoissaolojen keskiarvo Kalenderdagar Kalenterpäivien lukumäärä Medelsjukfrånvaro Sairauspoissaolojen keskiarvo Kalenderdagar Kalenterpäivien lukumäärä 2012 2013 2014 Social- & hälsov./ Sosiaali ja terveys 16,6 28 877 15,8 26 378 15,8 26 010 Hälso- o sjukvård Terveys- ja sairaanh. 13,3 10 903 13,8 10 544 13,4 9 948 Äldreomsorg/ Vanhushuolto 20,2 15 255 18,4 13 624 18,7 13 923 Socialomsorg/ Sosiaalihuolto 19,2 2 547 14,6 1 962 13,3 1 788 Bildningstjänster/ Sivistys 13,8 9 768 12,0 8 782 13,0 9 171 Tekniska / Tekninen 20,6 7 042 19,9 7 717 21,3 7 656 Övriga/Muut* 10,5 1 892 11,0 1 996 13,7 2 334 Hela personalen/ Koko henkilöstö 16,1 47 798 15,1 44 873 15,7 45 170 *Affärsverken, koncernförvaltningen, byggnadstillsynen, avfallsnämnden Inom SOCHV övriga 351 dagar = 12,5 d/anställd Av sjukfrånvarodagarna är 2 822 dagar oavlönade och 7 450 dagar sådana, för vilka 2/3 lön betalats. Tabell 8 Frånvarons indelning i kortare och längre frånvaro 2014 Tabell 9 --På grund av att FPA och arbetsmarknadsverket ändrat sina rekommendationer presenteras sjukfrånvaroindelningen i kortare och längre frånvaro endast för år 2014. Tidigare har indelningsintervallet varit ett annat. Jämförelse: 2013 var den förtida pensionsavgiften 0,4 % av lönesumman, jämförelsekommunernas procentuella andel var 1,1 %. De största orsakerna till invalidpensionerna under 2014 har varit sjukdomar i stöd- och rörelseorgan, 39 %, samt psykisk ohälsa, 33 %. Under 2014 har medelåldern för dem som gått i invalidpension varit lägre än tidigare. 10
4.5. Arbetarskyddet 2014 Identifiering och förebyggande av faror och bedömning av risker ligger till grund för arbetarskyddsverksamheten. Under år 2014 har den psykosociala belastningen lyfts fram vid nästan alla 24 arbetsplatsbesök (gällande arbetarskydd) som regionförvaltningsverkets inspektörer har utfört på stadens arbetsplatser. Lagstiftningen och RFV kräver att arbetsgivaren skall ha bedömt även den psykosociala belastningen i arbetet. För att bemöta kravet på utredning av den psykosociala belastningen har arbetarskyddspersonalen under 2014 utfört VALMERI-förfrågningar inom åldringsvården och inom dagvården. 650 anställda har svarat på förfrågningen. Metoden har visat sig bra och användbar, då den ofta även gett upphov till förslag hur arbetsmiljön och arbetsförhållandena kunde förbättras. Användningen av Valmeri-förfrågningen fortsätter. Tabell 10 Valmeri-undersökningens resultat Den fysiska arbetsmiljön Fyysinen työympäristö Stöd och rörelseorg. Tuki- ja liikuntaelim. Psykosocial belastning Psykososiaalinen kuorm. Dagvården / Päivähoito 3,5 (3,5 ) 3,7 (3,5) 4,2 (3,9) Äldreomsorg /Vanhushuolto 2,8 ( 3,1) 2,9 ( 3,0) 3,3 (3,3) Jämförelsekommuner i Finland inom parentes Skillnaderna mellan stadens egna arbetsplatser är stora, i synnerhet när det gäller den fysiska arbetsmiljön där problem med inomhusluften förekommer rätt ofta. Inom åldringsvården behöver åtgärder ännu vidtas för att minska belastningen i stöd- och rörelseorgan. Till inomhusluftgruppen har under 2014 inkommit skriftlig begäran om utredning av inomhusluftens kvalitet från 30 olika arbetspunkter. Några arbetsplatser har stängts, på en del fortsätter utredningarna. Några anställda, som reagerar starkt på problem med inomhusluften, har i samförstånd kunnat flytta till annan arbetspunkt. Arbetsolycksfall och hot om våld Utvecklingen av antalet arbetsolycksfall under perioden 2011 till 2014 har gått i rätt riktning. Antalet olycksfall har minskat. Minskningen av färdolycksfall beror till stor del på hurudan vinterväderlek man haft. Olycksfallsfrekvensen för staden Jakobstad är lägre än för jämförbara kommuner. Den förebyggande verksamheten fortsätter. Däremot har antalet anmälningar som gäller hot om våld ökat. Av de 54 anmälningar som inlämnades till arbetarskyddet kom 18 från socialomsorgen, 16 från åldringsvården, 14 från bildningssektorn, 5 från hälso- och sjukvården och 1 från tekniska sektorn. Det finns dessutom ett mörkertal beträffande antalet anmälningar som görs. Tabell 11 Tabell 12 11
4.6. Personalens välbefinnande inom social- och hälsovårdsverket Social- och hälsovårdsverkets personal fick svara på en enkät om Tabell 13 välmående år 2014. Enligt undersökningsresultaten är belastningen i arbetet fortfarande på en högre nivå än i landet i genomsnitt, men arbetsbelastningen har minskat på alla resultatområden jämfört med föregående undersökning. I resultatenheterna inom äldreomsorgen och särskilt på de geriatriska avdelningarna upplevs belastningen och stressen i arbetet fortsättningsvis som stora. Som motvikt till arbetsbelastningen har social- och hälsovårdsverkets personal fortsättningsvis flera skyddande faktorer, som har en positiv inverkan på arbetshälsan och välbefinnandet. De anställda upplever bl.a. att de har kontroll över sitt arbete. Personalen upplever arbetet som relativt givande och den allmänna tillfredsställelsen i arbetet är mycket god på alla resultatområden. Personalen upplever att de behandlas rättvist av sina förmän, och rättvisan i beslutsfattandet ligger fortsättningsvis på en god nivå och är något bättre än medeltalet för hela landet. Inom resultatområdet socialomsorg har arbetet blivit mer givande och arbetsgemenskapen fungerar bättre. Förändringarna i organisationen upplevdes fortfarande som stora, inom resultatområdet socialomsorg upplevdes ändringarna som mest positiva. Resultaten visar att på de områden där man har arbetat med att utveckla speciellt ledarskapet och det egna arbetet har också resultaten för välbefinnandet i arbetet förbättrats. Resultaen av välmåendeundersökningen har gåtts igenom med personalen. 5. Personalkostnader och personalinvesteringar Med anledning av att kommunala branschen är personalintensiv, har personalkostnader och investeringar i personalens välmående och kunnande en betydande påverkan på kommunens ekonomi. Personalkostnaderna inklusive arbetsgivarkostnader har jämfört med föregående år minskat med drygt 2 miljoner euro. Nettokostnaden för företagshälsovården har stigit med ca 50 000 euro. Övriga kostnader för personalinvesteringar avviker inte nämnvärt från föregående års motsvarande kostnader. Tabell 14 Arbetskraftskostnader och personalinvesteringar Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit Euro(a) 1. Löner totalt/palkat yhteensä brutto 88 750 540 - Lön under semestern/vuosiloma-ajan palkat 13 524 679 - Lön under hälsorelaterad frånvaro/ 2 981 000 Terveysperusteisten poissaolojen palkat - Familjeledigheter, lön/perhevapaiden palkat 558 496 - Lön under tiden för andra, avtalsenliga ledigheter/ 97 358 Muut lakisääteisten/sopimusperusteisten poissaolojen palkat (Sparledighet/Säästövapaa 194 227) 2. Pensions- och andra sociala avgifter/ Eläke- ja muut sosiaalikustannukset 24 489 926 3. Personalinvesteringar/Henkilöstöinvestoinnit - Företagshälsovård/Työterveyshuolto netto 477 335 - TYHY-verksamhet/-toiminta 241 259 - Utbildning och annan utveckl./koulutus ja muu kehittäminen 493 167 - Arbetsplatsbespisning/Työpaikkaruokailu 883 988 12
6. Jämställdhet Jämställdhet mellan könen är ett mål som staden Jakobstad, i enlighet med sitt personalpolitiska jämställdhetsprogram 2013-2016, förbinder sig att främja i all sin verksamhet. Diskriminering på grund av kön, godkänns inte, målet är en arbetsplats fri från alla former av diskriminering. Tabell 15 Löneskillnaden mellan kvinnor och män har minskat med 2,9 % från år 2013 till 2014. Den procentuella andelen män minskade med 0,1 % mellan 2013 och 2014, dvs. egentligen ingen förändring. Mera uppgifter om jämställdheten framgår av tabellerna 32-33 Pirjo Salonen 13
1. Johdanto Tämä henkilöstöraportti on ensimmäinen, organisaatiolle täysin yhteinen raportti, joka on tehty kuntatyönantajan uusien henkilöstövoimavarojen arviointisuositusten mukaisesti. Henkilöstöraportti on tarkoitettu sekä työyhteisöjen, johdon että poliittisten päättäjien käyttöön. Tämän raportin näkökulmiksi on valittu kansallisen työelämän kehittämisstrategian näkökulmat, joita ovat innovointi ja tuottavuus, luottamus ja yhteistyö, osaava työvoima sekä työhyvinvointi ja terveys. On tärkeää, että organisaatiossamme kiinnitetään huomiota hyvään muutosjohtajuuteen ja henkilöstön osallisuuteen. Henkilökunnalla tulee olla mahdollisuus osallistua oman työnsä kehittämiseen sekä innovatiivisuuteen. Lisäksi on tärkeää, että johtaminen on työpaikoilla oikeudenmukaista, työyhteisöt ovat toimivia ja henkilökunta on motivoitunutta ja hallitsee työnsä. Tutkimustulosten mukaan esimiehet ovat yhä aktiivisemmin pitäneet työpaikkakokouksia ja kehityskeskusteluja oman henkilökuntansa kanssa. Oikeudenmukaisuuden kokemukseen vaikuttaa myös oikeudenmukainen palkkaus. Koko kaupunkia koskeva KVTES:n mukainen työn vaativuuden arviointi tehtävänkuvauksineen saatiin valmiiksi vuoden 2014 aikana. Henkilöstöhallinnon tulee myös osallistua aktiivisesti toimivan organisaatio- ja johtamismallin kehittämiseen. Kuluneen vuoden aikana on organisaatiossamme tehty suuria muutoksia, jotka ovat tuoneet oman haasteensa henkilöstön johtamiselle. Lainmuutoksen myötä vaaditaan, että kilpailutilanteessa tehtäviä hoitava kunnallinen toiminta on yhtiöitettävä. Tästä syystä liikelaitos Pietarsaaren Satama, jolla on seitsemän työntekijää, on 1.1.2015 alkaen yhtiöitetty kaupungin kokonaan omistamaksi osakeyhtiöksi. Sama lainmuutos oli pohjana liikelaitos Pietarsaaren Energialaitoksen (n. 55 työntekijää) siirtymisessä Oy Herrfors Ab:n omistukseen 1.1.2015 alkaen. Yksi suurimmista muutoksista terveydenhuollon tulosalueella oli synnytystoiminnan lakkauttaminen ja henkilöstön siirto toisiin tehtäviin. Sosiaalihuollon tulosalueella tehtiin kuluneena vuonna muutoksia johtamis- ja organisaatiorakenteeseen. On syytä huomioida, että vuoden 2014 aikana kaupungin henkilöstö on vähentynyt sekä määrällisesti että kustannusten osalta. Henkilötyövuosien määrä on 36 vähemmän, työntekijöiden määrä vuoden lopussa 74 vähemmän ja kokonaispalkkakustannukset ovat laskeneet lähes 2 milj.. 2. Henkilöstövoimavarat Kaupungin henkilöstön tehtävänä on palvella asukkaita kunnallisin palveluin. Vaikeasta taloudellisesta tilanteesta johtuen kaupunginvaltuusto asetti tavoitteeksi, että henkilöstöä vähennetään vuoden 2014 aikana ainakin 30 henkilötyövuodella luonnollisen poistuman kautta. Tavoitteeseen päästiin. Konkreettisin muutos palvelutarjonnan osalta oli synnytysosaston toiminnan lakkauttaminen kesällä 2014. 2.1. Henkilöstön määrä ja rakenne Kaupungin työntekijöiden määrä oli vuodenvaihteessa 2014/2015 yhteensä 2882 henkilöä. Työntekijöiden määrä väheni 74 henkilöllä vuodesta 2013. Ks. tarkemmin alla oleva taulukko. Taulukko 1 Antal anställda, lägesrapport 31.12.2014, deltid och heltid Förändring/ Työntekijämäärä, tilanneraportti 31.12.2014, osa-aika ja kokopäivä Muutos % av arbetstid, työaika %:ssa 10-49 % 50-99 % 100 % Tot./Yht. 2013 2014 SOCHV / SOSTER 22 833 794 1649-20 Bildning/ Sivistys 113 145 446 704-14 Tekniska / Tekninen 7 80 272 359-29 Övriga / Muut 1 14 155 170-11 Totalt / Yhteensä 143 1072 1667 2882-74 14
Kaupungin työntekijöistä miesten osuus oli 435 (15,1 %) ja naisia oli 2447 (84,9 %) 31.12.2014. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oli 2060 (71,5 %) henkilöä ja määräaikaisessa työsuhteessa 822 (28,5 %) henkilöä. Taulukko 2 Sosiaali- ja terveysvirastossa oli yhteensä 1649 työntekijää 31.12.2014. Terveydenhuollon tulosalueella oli 743, vanhushuollon tulosalueella työntekijöitä oli 744, sosiaalihuollon tulosalueella 134, ympäristöterveydenhuollossa 14 ja hallinnossa 12. Työntekijöiden määrä oli vähentynyt 20 henkilöä. Työntekijöistä 5,2 % oli miehiä ja 94,8 % naisia. Vuodenvaihteessa 1211 henkilöä eli 73,4 % oli palkattu toistaiseksi. Määräaikaisten työntekijöiden määrä oli 438. 2.2. Henkilötyövuodet Henkilötyövuosien määrä on laskenut edellisvuoteen verrattuna kaikilla kaupungin toimialoilla. Väheneminen on yhteensä 36 henkilötyövuotta, jakautuneina alla olevan taulukon mukaisesti. Taulukko 3 Antal årsverken sektorvis under åren 2010-2014 Henkilötyövuodet toimialoittain 2010-2014 2011 2012 2013 2014 Förändring /Muutos 2013-2014 SOCHV / SOSTER tot./yht. 1387 1366 1318 1309-9 varav /josta Hälso- och sjukvården/terveydenhuolto 703 671 638 613-25 Äldreomsorg/Vanhushuolto 556 567 550 562 + 12 Socialomsorg/Sosiaalihuolto 99 101 102 110 + 8 Övriga / Muut 29 27 28 24-4 Billdningstjänster / Sivistys 588 571 560 552-8 Tekniska tjänster / Tekninen 325 324 354 339-15 Övriga / Muut 170 176 169 165-4 Årsverken totalt, Henk.työv. yhteensä 2470 2437 2401 2365-36 Sysselsättningsanställda ingår inte / Työllistämisvaroin palkatut eivät sisälly 2.3. Kokoaika osa-aika Osa-aikaisten työntekijöiden määrä oli vuodenvaihteessa 2014/2015 koko kaupungissa 1215 henkilöä, eli 42 % henkilöstöstä. Suurin määrä osa-aikaisia työntekijöitä oli sosiaali- ja terveysvirastossa, yhteensä 855 osa-aikaista työntekijää, joiden työssäoloprosentti vaihteli. Näin ollen 52 % työskenteli osa-aikaisesti. Osa-aikaisten osuus on pysynyt vuoden 2013 tasolla. Kesällä 2014 tehtiin webropol-kysely osa-aikaisille työntekijöille. Kysely lähetettiin 593 vakinaisessa toimessa/virassa työskentelevälle, joista 389 vastasi kyselyyn. Vastausten mukaan 66 % ei halunnut lisätä työaikaa. Vanhushuollon tulosalueella 39 henkilöä oli halukkaita lisäämään työaikaa niin pian kuin mahdollista. Ks. taulukko 17 Pirjo Salonen 15
2.4. Henkilöstön ikärakenne Koko kaupungin henkilöstön keski-ikä oli 45,9 vuotta. Sosiaali- ja terveysviraston henkilökunnan keski-ikä on 45 vuotta (45,7 vuotta 2013). Vanhushuollon tulosalueella keski-ikä oli 43 vuotta kun taas terveydenhuollon tulosalueella 46,5 vuotta. 60 vuotta täyttäneiden määrä oli 147 eli suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2013, jolloin vastaava luku oli 133. Taulukko 4 Medelålder för stadens Jakobstads anställda 2010-2014 Pietarsaaren kaupungin työntekijöiden keski-ikä 2010 2014 2010 2011 2012 2013 2014 46,0 45,9 45,7 46,2 45,9 2.5. Luottamus ja yhteistyö Pietarsaaren kaupungin työnantajakulttuuriin kuuluu käydä keskusteluja asianomaisen henkilöstön tai ammattiyhdistysosastojen edustajien kanssa henkilöstöä koskevissa asioissa. Henkilöstön osallisuus omaa työtä tai työolosuhteita koskevissa asioissa on hyvin tärkeää. Asiallinen, jatkuva vuorovaikutus luonnehtii työantajan ja ammattiyhdistyksen edustajien kanssakäymistä. Vuonna 2014 päivitettiin työantajan ja työntekijöiden välinen yhteistoimintamenettelysopimus. Sopimus perustuu yhteistoimintalakiin ja kuvailee yksityiskohtaisemmin yhteistoiminnan soveltamista kaupungissa. Yhteistoimintasopimuksen mukaan työpaikkakokouksia on pidettävä vähintään 8 kertaa vuodessa. Työpaikkakokousten tavoitteena on luoda toimiva työyhteisö, jossa on avoin viestintä ja tasapuolinen vuorovaikutus, ja jossa kaikki työskentelevät yhdessä työpaikan tavoitteiden saavuttamiseksi. Työpaikkakokoukset, kehityskeskustelut Webropol-kyselyn mukaan 59,2 % kaupungin henkilöstöstä vastasi, että työpaikalla on pidetty 8 tai useampi työpaikkakokousta vuodessa. 38,5 % vastanneista ilmoitti, että on vuoden 2014 osallistunut kehityskeskusteluun. Sosiaali- ja terveysvirastossa vuonna 2014 tehdyn hyvinvointitutkimuksen mukaan 56,5 % henkilöstöstä oli käynyt esimiehensä kanssa kahdenkeskisen kehityskeskustelun viimeisen 12 kuukauden aikana (vastaava luku 39,5 % vuonna 2012). 51,4 % henkilöstöstä piti kehityskeskustelua hyödyllisenä. Pirjo Salonen 16
3. Osaava henkilöstö 3.1. Henkilöstön osaamisen kehittäminen Osaaminen vaikuttaa sekä henkilöstön työhyvinvointiin että tulokselliseen toimintaan. Osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen on osa osaamisen johtamisen ja varmistamisen kokonaisuutta, johon kuuluvat osaamisen ylläpito, osaamisen siirtäminen ja uuden osaamisen hankkiminen. Täydennyskoulutus koskee organisaatiossa sekä vakinaista että määräaikaista henkilöstöä. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman säännöksiä on muutettu lainmuutosten johdosta 1.1.2014 alkaen ja suunnitelma on nyt uuden lain mukainen. Yhteistoimintalain mukaan vähintään 20 työntekijän työpaikoilla on oltava kirjallinen henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Osa suunnitelmasta täyttyy moniammatillisten, yhteisten koulutuspäivien kautta, osa ulkoisella koulutuksella. Vuoden 2014 uutuutena oli, että työnantaja saa koulutuskorvausta jälkikäteen työttömyysvakuutusrahastosta. Yhtenä ehtona korvauksen saamiseen on, että koulutus perustuu työnantajan laatimaan suunnitelmaan. Esimieskoulutuksessa on mm. tutustuttu salutogeeniseen johtajuusmalliin Ruotsista tulleiden luennoitsijoiden johdolla. Yhteisiä Solveig Sandvik-Nyberg koulutuksia lasten ja nuorten parissa työskentelevälle henkilöstölle on edelleen järjestetty. Seminaarit ovat olleet avoinna kaikille kiinnostuneille ja muun muassa syömishäiriöitä käsittelevät seminaarit herättivät kiinnostusta. Taulukko 5 Koulutuspäivien määrä Externa Ulkoiset Interna Sisäiset Utbildningsdagar/ Koulutuspäiviä Medeltal/Keskiarvo Dagar/deltagare Päiviä / osallistuja Medeltal/Keskiarvo Dagar/anställd Päiviä/työntekijä SOCHV/ SOSTER 2 076 2 240 4 316 3,43 2,6 Bildning/ Sivistys 517 333 850 3,07 1,2 Tekniska/ 1,96 190 44 234 Tekninen 0,65 Övriga/Muut* 158 36 194 3,26 1,2 Lisätietoja SOSTERin koulutuksesta taulukoissa 20-21 Vuoden aikana järjestettiin myös vanhushuoltolakia käsittelevä seminaari. Vanhushuollossa 2013 alkanut johtamisen erikoisammattitutkintokoulutus saatiin päätökseen keväällä 2014. Sosiaalihuollossa on järjestetty koulutuksia lastensuojelulakiin liittyen. Lastenosasto toimi Campus Allegrossa järjestetyn alueellisen koulutuspäivän isäntänä. Sosiaali- ja terveysviraston johtoryhmälle järjestettiin strategiakoulutuspäivä, johon osallistui yrityskonsultti Ruotsista. Sosiaali- ja terveysviraston edustajat ovat osallistuneet Green care -hankkeeseen, josta Folkhälsan ja Centria ammattikorkeakoulu ovat vastanneet. Hankkeen kautta on järjestetty luentoja ja opintokäyntejä, joihin sekä yleisö että henkilöstö ovat voineet osallistua. Vuonna 2014 sosiaali- ja terveysviraston täydennyskoulutuksen kokonaiskustannukset olivat 376 586 euroa (449 597 euroa vuonna 2013) tai 243 euroa työntekijää kohden. Täydennyskoulutuksen päivärahat ja matkakustannukset sisältyvät tähän. 17
3.2. Perehdytys sosiaali- ja terveysvirastossa Sosiaali- ja terveysvirasto teki syksyllä 2014 kolmatta kertaa tutkimuksen siitä, miten uusien työntekijöiden perehdyttäminen on toiminut organisaatiossa. Vastauksia saatiin 246 (62 terveydenhuollosta, 112 vanhushuollosta, 20 sosiaalihuollosta, 52 vastaajaa ei maininnut työyksikköään). Vastauksia käsiteltiin ja analysoitiin eri tasoilla ja verrattiin viime vuoden tuloksiin. Työyksikköjen ilmapiiriä arvioitiin myös. Yleisesti voidaan todeta, että ilmapiirin arvioitiin olevan hyvä koko virastossa. Erityisesti uudet lääkärit pisteyttivät työyksikköjen ilmapiirin erittäin korkealle (4,8 pistettä 5 mahdollisesta). Vastanneista 73 % oli valmiita suosittelemaan muille työskentely-yksikköään mielellään tai erittäin mielellään (66 % viime vuonna). Pia C. Nyman 3.3. Sosiaali- ja terveysviraston rekrytointi Tiettyjen ammattiryhmien, kuten sosiaalityöntekijöiden ja lääkärien, aktiivinen rekrytointi on kuluneen vuoden aikana alkanut tuottaa tulosta. Perusterveydenhuollon lääkäritilanne on ollut vuoden aikana hyvä. Aktiivinen työ mentoroinnin parissa on johtanut siihen, että terveyskeskuksen kesälomasijaisuudet vuodelle 2015 oli täytetty jo alkusyksyllä 2014. Tämä on huomioitu lehdistössä useampaan otteeseen haastattelemalla sijaisia, heidän painottaessaan mentoroinnin merkitystä. Tammikuussa osallistuttiin Lääkäripäiville omalla osastolla. Sosiaali- ja terveysviraston, Concordian ja Pedersören kunnan edustajista koottu pienempi ryhmä mainosti sekä virastoa että seutua. Monet nuoret lääkärit ovat kiinnostuneita työskentelemään täällä, muun muassa oppiakseen ruotsia. Johtava lääkäri ja koulutussuunnittelija osallistuivat Jaakon Päivillä Concordian paluumuuttajapäivään Campus Allegrossa. Sosiaali- ja terveysvirasto osallistui myös Kunta etsii lääkäriä -rekrytointi-iltapäivään. Sijaispankki on tärkeä rekrytointikanava. Sijaispankin palveluja tarjotaan Sosiaali- ja terveysviraston työpisteille. Vuoden 2014 loppupuolella perustettiin työryhmä, jonka tavoitteena on suunnitella sijaispoolitoimintaa. Keväällä 2014 sijaispankin rekrytointiohjelma Lauraa täydennettiin siten, että virkoja ja toimia on mahdollista hakea sähköisesti. Yhteensä 298 hakijaa on tehnyt hakemuksen sijaispankkiin kuluneen vuoden aikana. Sijaisia on järjestetty 3260 toimipisteeseen, ja 467 työvuoroon ei ole onnistuttu löytämään sijaista. Niissä tapauksissa toimipisteet ovat järjestäneet sijaisuuden itse vaihtamalla työvuoroa tai olleet alimiehitettynä kyseisten työvuorojen ajan. 18
4. Työhyvinvointi Työhyvinvointiin ja työterveyteen vaikuttavat suuressa määrin mm. työnjohto, yhteistyö ja luottamus, ammattitaito ja osaaminen. Haitallisen kuormituksen vähentämiseksi voidaan turvata henkilöstövoimavarat, selkeyttää työprosesseja, suunnitella ja mitoittaa työtä, kehittää esimiestyötä ja turvata henkilöstön vaikutusmahdollisuudet. Tässä käsitellään ensisijaisesti asioita, joita työsuojelutoiminta ja TYHY-toiminta voivat tukea. 4.1. Tuetaan työkykyä yhdessä Pitkäaikaisten sairauslomien vähentämiseksi uudet aktiivisen tuen ohjeet otettiin käyttöön 1.1.2014. Aktiivinen tuki on menettelytapa, jonka avulla työpaikka ehkäisee ja ratkaisee työssä selviytymiseen liittyviä ongelmia suunnitelmallisesti. Ohjeet koskevat seuraavaa: 1. Varhainen tuki, 2. Tehostettu tuki ja 3. Työhönpaluun tuki. Esimiehet ovat jättäneet työterveyshuoltoon ilmoituksia työkyvyn heikkenemisen uhasta, jos sairauspoissaolo on kestänyt yli 30 päivää. Näiden pohjalta on käyty 48 kolmikantakeskustelua. Työpaikan puolesta on voitu ryhtyä toimenpiteisiin osassa tapauksista, esim. parannettu ergonomiaa ja tehty muutoksia työtehtävissä. Joidenkin työntekijöiden osalta on voitu tehdä uudelleensijoituksia sopivampiin työtehtäviin, osalle ratkaisuna on ollut kuntouttamistuki tai eläkkeelle jääminen, osalle sairausloma. Pirjo Salonen Tänä päivänä monelle ei työkyvyn heikkenemisen uhasta huolimatta ole voitu antaa heidän edellytyksiinsä soveltuvaa työtä. Joskus työtehtävien muutoksen tarve olisi voinut olla melko lyhtykestoinen. Säästövaatimuksista johtuen tarvittaviin tukitoimenpiteisiin ei kuitenkaan ole ryhdytty, jolloin seurauksena on ollut sairausloma, joskus pitkäkestoinenkin. Säästöksi tarkoitettu toimenpide voi tulla huomattavasti kalliimmaksi kuin pienempi työmäärä lyhyemmän ajanjakson aikana. 4.2. TYHY-toiminta Tyhy-toimintaa on toteutettu vuoden 2014 TYHY-suunnitelman mukaan. Tehdyn Webropol-kyselyn mukaan 81 % työntekijöistä on osallistunut jonkinmuotoiseen TYHY-toimintaan vuonna 2014. Suurin osa henkilöstöstä on tyytyväinen toimintaan nykyisessä muodossaan, mutta toiveita lisätoiminnasta ja uusista toimintamuodoista on myös esitetty. Seuraavassa joitakin esimerkkejä Tyhy-toiminnasta: 1) Työhyvinvointikortti-koulutusta on järjestetty 55 työsuojeluparille ja kuntoremonttikoulutusta 77 työntekijälle. 2) TYHY-kuponkeja eri liikuntamuotojen subventointiin on käytetty 156 044 :n arvosta. TYHY-kuponkeja on jaettu henkilöstölehden mukana 368 640 :n arvosta, mutta vain noin puolet kupongeista on käytetty, eli keskimäärin 13,5 kuponkia/työntekijä 3) Työpaikkojen itse järjestämiä virkistysiltapäiviä on tuettu. 4) Selkä- ja niskakouluja on järjestetty yhdessä työterveyshuollon kanssa, liikuntaryhmiä, Kokeile -tilaisuuksia ym. On järjestetty. Laajempaa TYHY-hanketta yli 35 työntekijän työpaikoille suunniteltiin keväällä ja se käynnistettiin syyskuun alussa. 5) TYK-kuntoutukseen (työkykyä ylläpitävä kuntoutus) nyt osallistuneilla on sairauspoissaolo vähentynyt 56 % vuodesta 2012. 19
Tyhy-toiminnan merkitystä on vaikea laskea suoraan euroissa, mutta jo ne työntekijät, jotka erilaisiin TYHY-toimenpiteisiin osallistuttuaan kertovat aloittaneensa kuntoilun, ovat lopettaneet tupakoinnin, vähentäneet painoaan, eivät tarvitse astmalääkettä, heidän tuki- ja liikuntaelinten vaivansa ovat vähentyneet jne. osoittavat osaltaan, että toiminta on kannattavaa. 4.3. Työterveyshuolto 2014 Työterveyshuollon toimintajakson kolme tärkeintä tavoitetta ovat olleet: 1. Työpaikkaselvitykset 2. Terveystarkastukset ja 3. Työkyvyn varhainen tukeminen. Pietarsaaren kaupunki ostaa myös sairaanhoitopalveluja yleislääkäritasolla. Kuten taulukosta 22 ilmenee, ehkäisevä toiminta, erityisesti (lakisääteisten) terveystarkastusten määrä on kasvanut huomattavasti aikaisempiin vuosiin verrattuna. Lääkärinpalvelujen määrän lisätarve on kuitenkin kohtuullisen suuri. Ensihoitopalvelut eivät kuulu työterveyshuoltoon. Solveig Sandvik-Nyberg Työplus on palvelun tehostamiseksi ja parantamiseksi ottanut käyttöön järjestelmän, joka mahdollistaa ajanvarauksen työterveyshoitajalle netin kautta. Lisäksi Työplus on aloittanut lääkärinvastaanoton myös iltaisin, johtuen vaikeuksista saada lääkärinvirat täytettyä. Tämä on johtanut siihen, että Pietarsaaren kaupungin työntekijät ovat saaneet enemmän työterveyspalveluja kuin aikaisempina vuosina. Taulukko 6 Kustannukset (euro/a) 2010 2011 2012 2013 2014 Kostnader Kustannukset 598 833 669 800 686 487 897 686 993 335 FPA-ersättning Kela-korvaus 265 687 349 054 362 598 473 934 516 000* Nettokostnad Nettokustannukset. 333 146 320 676 323 889 423 752 477335 Nettokostnad/anställd Nettokust./ 118 108 116 151 166 työnt.** *Arvioidut kustannukset **Työterveyshuollon piiriin kuuluvia työntekijöitä 4.4. Terveysperusteiset poissaolot Vaikka tavoitteena on ollut sairauspoissaolojen huomattava vähentäminen, siinä ei ole onnistuttu. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kasvanut 18 %:lla vuodesta 2013 ja poissaolo psyykkisen sairastamisen vuoksi (konfliktit, psykososiaalinen kuormitus ym.) on lisääntynyt 11 % verrattuna vuoteen 2013 ja 24 % vuoteen 2012 verrattuna. Sen sijaan tuki- ja liikuntaelinongelmista johtuvat poissaolot ovat vähentyneet 3 % vuodesta 2013. Sisäilman huono laatu on myös useassa tapauksessa lisännyt terveyteen liittyvää poissaoloa. Tässä yhteydessä ilmenee tarve käyttää ohjeita Tuetaan yhdessä työkykyä ja huomioida työntekijöiden henkilökohtaiset edellytykset. Erilaisten tukitoimenpiteiden avulla voidaan vähentää työssä koettua kuormitusta. Sairauspoissaoloissa on suuria eroja eri ammattiryhmien välillä, mikä huomioidaan työterveyshuollossa ja TYHY-toiminnassa, ja luonnollisesti myös omissa hallintokunnissa. Vanhushuollossa sairauspoissaolot ovat pysyneet edellisen vuoden tasolla. Vanhushuollon tulosalueella on kehitetty lähijohtamista sekä otettu käyttöön uusia työmenetelmiä kuten kinestetiikka. Sosiaalihuollossa sairauspoissaolopäivien lukumäärä henkilöä kohden on vähentynyt vuodesta 2012 5,9 päivää työntekijää kohden. Sosiaalihuollossa onkin vuoden 2013 alusta lähtien kehitetty sisällöllistä toimintaa sekä johtamis- ja organisaatiojärjestelmää. Taulukko 7 20
Antal sjukfrånvarodagar (kalenderdagar/anställd, olycksfall ingår) Sairauspoissaolopäivät (kalenteripäiviä/työntekijä, tapaturmat mukaan luettuna) 2012 2014 Medelsjukfrånvaro Sairauspoissaolojen keskiarvo Kalenderdagar Kalenterpäivien lukumäärä Medelsjukfrånvaro Sairauspoissaolojen keskiarvo Kalenderdagar Kalenterpäivien lukumäärä Medelsjukfrånvaro Sairauspoissaolojen keskiarvo Kalenderdagar Kalenterpäivien lukumäärä 2012 2013 2014 Social- & hälsov./ Sosiaali ja terveys 16,6 28 877 15,8 26 378 15,8 26 010 Hälso- o sjukvård Terveys- ja sairaanh. 13,3 10 903 13,8 10 544 13,4 9 948 Äldreomsorg/ Vanhushuolto 20,2 15 255 18,4 13 624 18,7 13 923 Socialomsorg/ Sosiaalihuolto 19,2 2 547 14,6 1 962 13,3 1 788 Bildningstjänster/ Sivistys 13,8 9 768 12,0 8 782 13,0 9 171 Tekniska / Tekninen 20,6 7 042 19,9 7 717 21,3 7 656 Övriga/Muut* 10,5 1 892 11,0 1 996 13,7 2 334 Hela personalen/ Koko henkilöstö 16,1 47 798 15,1 44 873 15,7 45 170 * Liikelaitokset, konsernihallinto, rakennusvalvonta, jätelautakunta Sote, muut 351 päivää = 12,5 päivää/työntekijä Sairauspoissaolopäivistä 2 822 päivää on palkattomia ja 7 450 päivää sellaisia, joista on maksettu 2/3 palkasta. Taulukko 8 Sairauspoissaolojen jakauma lyhyisiin ja pitkiin poissaoloihin 2014 Taulukko 9 Kelan ja työmarkkinalaitoksen muutettua suosituksiaan esitellään sairauspoissaolojen jakauma lyhyempään ja pitempään poissaoloon vain vuodelta 2014. Aikaisemmin jakaumaintervalli on ollut toinen. Vertailu: Vuonna 2013 varhaiseläkemaksu oli 0,4 % palkkasumasta, vertailukuntien prosentuaalinen osuus oli 1,1 %. Suurimmat syyt työkyvyttömyyseläkkeeseen vuonna 2014 ovat olleet sairaudet tuki- ja liikuntaelimissä, 39 %, sekä psyykkiset sairaudet, 33 %. Vuonna 2014 työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden keski-ikä on ollut alhaisempi kuin aikaisemmin. 21
4.5. Työsuojelu 2014 Vaaratekijöiden tunnistaminen ja niiden aiheuttamien riskien arviointi toimii työsuojelutoiminnan perustana. Vuonna 2014 psykososiaalinen kuormitus on nostettu esiin lähes kaikilla 24 (työsuojelua koskevalla) työpaikkakäynnillä, joita aluehallintoviraston tarkastajat ovat tehneet kaupungin työpaikoilla. Lainsäädäntö ja AVI vaativat, että työnantajan on myös arvioitava työn psykososiaalinen kuormitus. Psykososiaalisen kuormituksen selvitysvaatimukseen vastaamiseksi työsuojeluhenkilöstö on vuonna 2014 suorittanut Valmeri-kyselyjä vanhushuollossa ja päivähoidossa. Kyselyyn on vastannut 650 työntekijää. Menetelmä on osoittanut olevansa hyvä ja käyttökelpoinen, sillä se on usein myös vaikuttanut ehdotuksiin työympäristön ja työolosuhteiden parantamiseksi. Valmeri-kyselyn käyttäminen tulee jatkumaan. Taulukko 10 Valmeri-tutkimuksen tulokset Den fysiska arbetsmiljön Fyysinen työympäristö Stöd och rörelseorg. Tuki- ja liikuntaelim. Psykosocial belastning Psykososiaalinen kuorm. Dagvården / Päivähoito 3,5 (3,5 ) 3,7 (3,5) 4,2 (3,9) Äldreomsorg /Vanhushuolto 2,8 ( 3,1) 2,9 ( 3,0) 3,3 (3,3) Suluissa vertailukunnat Suomessa Erot kaupungin omien työpaikkojen välillä ovat suuret, erityisesti fyysisen työympäristön osalta, jossa sisäilmaongelmia esiintyy melko usein. Vanhushuollossa on vielä ryhdyttävä toimenpiteisiin tuki- ja liikuntaelinkuormituksen osalta. Sisäilmatyöryhmä on saanut vuoden 2014 aikana 30 eri työpisteestä kirjallisen pyynnön sisäilman laadun selvittämisestä. Joitakin työpaikkoja on suljettu, osassa selvitykset jatkuvat. Joitakin työntekijöitä, jotka reagoivat sisäilmaongelmiin voimakkaasti, on yhteisymmärryksessä voitu siirtää toiseen työpisteeseen. Työtapaturmat ja väkivallan uhka Työtapaturmien määrä on laskenut joten kehitys on vuosien 2011 välisellä 2014 jaksolla mennyt oikeaan suuntaan. Työmatkalla tapahtuneiden tapaturmien määrän väheneminen johtuu valtaosin talven säätilasta. Pietarsaaren kaupungin tapaturmatiheys on alhaisempi kuin vertailtavissa kunnissa. Ehkäisevä toiminta tulee jatkumaan. Ilmoitukset väkivallan uhasta ovat sen sijaan lisääntyneet. Työsuojelulle jätetyistä 54 ilmoituksesta 18 tuli sosiaalihuollosta, 16 vanhushuollosta, 14 sivistystoimialalta, 5 terveydenhuollosta ja 1 tekniseltä toimialalta. Tehtyjen ilmoitusten kohdalla ovat lisäksi olemassa tilastoimattomat ilmoitukset. Taulukko 11 Taulukko 12 22
4.6. Henkilöstön hyvinvointi sosiaali- ja terveysvirastossa Sosiaali- ja terveysviraston henkilökunnalle tehtiin hyvinvointikysely vuoden 2014 aikana. Tutkimustulosten mukaan työn Taulukko 13 kuormittavuus on edelleen suuremmalla tasolla kuin maassa keskimäärin, mutta tulosten mukaan vähentynyt kaikilla tulosalueilla edelliseen tutkimukseen verrattuna. Vanhushuollon tulosyksiköissä ja varsinkin geriatrian osastoilla työn kuormittavuus ja työpaineet koetaan edelleen suuriksi. Työn kuormittavuuden vastapainona sosiaali- ja terveysviraston henkilöstöllä on edelleen useita suojaavia tekijöitä, joilla on puolestaan myönteinen vaikutus työterveyteen ja hyvinvointiin. Työntekijät kokevat muun muassa, että he voivat hallita työtään. Henkilöstö kokee työnsä kohtuullisen palkitsevaksi ja yleinen työtyytyväisyys on erittäin hyvä kaikilla tulosalueilla. Henkilöstö kokee esimiehiltä saadun kohtelun oikeudenmukaiseksi ja päätöksenteon oikeudenmukaisuus on edelleen hyvällä tasolla ja hieman parempi kuin koko maassa keskimäärin. Sosiaalihuollon tulosalueella työn palkitsevuus ja työyhteisön toimivuus on parantunut. Muutokset organisaatiossa koettiin edelleen suuriksi, positiivisimmaksi muutokset koettiin sosiaalihuollon tulosalueella. Tulokset osittavat, että niillä alueilla, joilla on tehty erityisesti johtamiseen ja oman työn kehittämiseen liittyvää kehitystyötä, ovat myös työhyvinvointitulokset parantuneet. Työtyytyväisyyskyselyn tulokset on käyty läpi yhdessä henkilökunnan kanssa. 5. Henkilöstökustannukset ja henkilöstöinvestoinnit Kunnallinen ala on niin henkilöstöintensiivinen, joten henkilöstökustannukset ja investoinnit henkilöstön hyvinvointiin ja osaamiseen vaikuttavat merkittävästi kunnan talouteen. Henkilöstökustannukset, sisältäen edellisen vuoden työnantajakustannukset, ovat verrattuna viime vuoteen vähentyneet runsaalla 2 miljoonalla eurolla. Työterveyshuollon nettokustannus on noussut n. 50 000 euroa. Muut henkilöstöinvestointien kustannukset eivät poikkea mainittavasti edellisenvuoden vastaavista kustannuksista. Taulukko 14 Arbetskraftskostnader och personalinvesteringar Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit Euro(a) 1. Löner totalt/palkat yhteensä brutto 88 750 540 - Lön under semestern/vuosiloma-ajan palkat 13 524 679 - Lön under hälsorelaterad frånvaro/ 2 981 000 Terveysperusteisten poissaolojen palkat - Familjeledigheter, lön/perhevapaiden palkat 558 496 - Lön under tiden för andra, avtalsenliga ledigheter/ 97 358 Muut lakisääteisten/sopimusperusteisten poissaolojen palkat (Sparledighet/Säästövapaa 194 227) 2. Pensions- och andra sociala avgifter/ Eläke- ja muut sosiaalikustannukset 24 489 926 3. Personalinvesteringar/Henkilöstöinvestoinnit - Företagshälsovård/Työterveyshuolto netto 477 335 - TYHY-verksamhet/-toiminta 241 259 - Utbildning och annan utveckl./koulutus ja muu kehittäminen 493 167 - Arbetsplatsbespisning/Työpaikkaruokailu 883 988 23
6. Tasa-arvo Pietarsaaren kaupungin tavoitteena on sukupuolten välinen tasa-arvo, jota kaupunki sitoutuu edistämään tätä kaikessa toiminnassaan henkilöstöpoliittisen tasa-arvo-ohjelman 2013 2016 kautta. Sukupuolesta johtuvaa syrjintää ei hyväksytä, vaan tavoitteena on työpaikka jossa ei esiinny minkään muotoista syrjintää. Taulukko 15 Miesten ja naisten välinen palkkaero on vähentynyt 2,9 % vuodesta 2013 vuoteen 2014. Miesten prosentuaalinen osuus laski 0,1 % vuodesta 2013 vuoteen 2014 eli oikeastaan ei tapahtunut muutosta. Lisätietoa taulukoissa 32-33 Pirjo Salonen 24
TABELLER / TAULUKOT 2. PERSONALRESURSER / HENKILÖSTÖVOIMAVARAT Tabell /Taulukko 16 Anställningsförhållanden 31.12.2014 Palvelussuhteet 31.12.2014 Män/Miehet Kvinnor/Naiset Sammanlagt/Yhteensä Totalt / Yhteensä 435 2447 2882 Fast anställda, vakinaiset 255 1805 2060 Visstidsanställda, määräaikaiset 180 642 822 varav ej i arbete, palkattomalla vapaalla 2 134 136 Tabell /Taulukko 17 Antal anställda, lägesrapport 31.12.2014, deltid och heltid Työntekijämäärä, tilanneraportti 31.12.2014, osa-aika ja kokopäivä % av arbetstid, työaika %:ssa 10-49 % 50-99 % 100 % Tot./Yht. SOCHV / Sote 22 833 794 1649 Bildning/ Sivistys 113 145 446 704 Tekniska / Tekninen 7 80 272 359 Övriga / Muut 1 14 155 170 Totalt / Yhteensä 143 1072 1667 2882 Tabell /Taulukko 18 Personalens åldersstruktur / Henkilöstön ikäjakauma Ålder Ikä Antal Lukumäärä % andel % -osuus under 30 / alle 30 382 13 % 30-39 545 19 % 40-49 772 27 % 50-59 862 30 % 60-64 288 10 % 65 och över 65 ja yli 33 1 % Totalt / yhteensä 2882 100 % medelålder / keski-ikä 45,9 år / vuotta PENSIONER /ELÄKKEET Tabell /Taulukko 19 Ålderspension Vanhuuseläke Deltidspension Osa-aikaeläke 2012 antal määrä 2013 antal määrä 2014 antal määrä 2013 medelålder keski-ikä 60 45 72 63,6 64 6 10 7 2014 medelålder keski-ikä 25
3. En kunnig personal / Osaava henkilöstö Tabell /Taulukko 20 Personalens kompetensutveckling / Henkilöstön osaamisen kehittyminen Anställda Työntekijät Deltagare i utbildning Koulutukseen osallistuneet Antal deltagare % Osallistujamäärä % Utbildningsdagar Koulutuspäiviä Medeltal dgr/delt. Keskiarvo pvä/osall. 2013 2014 2013 2014 2013 2014 2013 2014 2013 2014 Hälso- och sjukvården 766 743 637 666 83 % 90 % 2418 2586 3,8 3,9 Terveydenhuolto Äldreomsorg 740 744 346 450 47 % 60 % 924 1016 2,7 2,3 Vanhushuolto Socialomsorg 134 134 103 117 77 % 87 % 586 583 5,7 5 Sosiaalihuolto Miljöhälsovård 15 16 13 16 87 % 100 % 67 89 5,2 5,6 Ympäristöterveydenhuolto Förvaltning 14 12 10 10 71 % 83 % 30 26 3 3,3 Hallinto Totalt/Yhteensä 1669 1649 1109 1259 76 % 4024 4316 3,6 3,4 Tabell /Taulukko 21 Grupp 2 Ryhmä Yrkeshögskole-. el. insitutnivå Ammattikorkea.- tai opistotaso Grupp 3 Ryhmä Grundexamen. el. på skolnivå Perustutkinto tai koulutaso Grupp 4 Ryhmä Övrig personal med högskoleex. Muu henkilöstö korkeakoul.tutk. Grupp 5 Ryhmä Stöd/kontorspersonal Tuki- / toimistohenkilöstö Läkare, tandläk., veterinärer Lääkärit, hammaslääk., eläinlääk. Socialarbetare Sos.työntekijät Totalt personer som omfattas Yhteensä täyd.koul. osallistuneet 2013 2014 2013 2014 2013 2014 2013 2014 2013 2014 2013 2014 2013 2014 Antalet anställda 559 561 641 642 99 49 275 270 95 97 37 30 1669 1649 Työntekijöiden määrä Deltagit % 75 % 96 % 60 % 68 % 62 % 100 % 48 % 47 % 78 % 78 % 95 % 97 % 66 % 76 % Osallistuneet % Utbildningsdagar 1836 2159 973 976 369 348 226 294 412 382 208 158 4024 4316 Täyd.koulut.päivät Utbildningsdeltagare 421 538 387 439 61 49 131 128 74 76 35 29 1109 1259 Täyd.koulut.osall. Medeltal dagar/delt. Keskiarvo pvä/osall. 4,4 4,0 2,5 2,2 6,1 7,1 1,7 2,3 5,6 5,0 5,9 5,4 3,6 3,4 26
4. Välbefinnandet i arbetet / Työhyvinvointi FÖRETAGSHÄLSOVÅRDEN / TYÖTERVEYSHUOLTO Tabell /Taulukko 22 Verksamheten i siffror/ Toiminta lukuina Antal besök på mottagning/vastaanotolla käyntejä (sjukvård/ sairaanhoito) - läkare/lääkäri -hälsovårdare/terveydenhoitaja Antal hälsoundersökningar/terveystarkastuksia - läkare/lääkärit - hälsovårdare/terveydenhoitaja - fysioterapeut/fysioterapeutit - psykolog/psykologit 2010 2011 2012 2013 2014 1 635 1 094 1 771 1 647 2 234 1 493 6387 6445 7 863 6 983 Arbetsplatsutredningar, timmar/työpaikkaselvitykset, tunteja 112 98 212 662 557 181 811 278 269 960 317 154 252 40 1 219 389 6 48 406 787 58 59 HÄLSORELATERAD FRÅNVARO / TERVEYSPERUSTEISET POISSAOLOT Tabell /Taulukko 23 De främsta av företagshälsovården statistikförda orsakerna till sjukfrånvaro (den procentuella andelen sjukdagar) Työterveyden tilastoimat sairauspoissaolojen yleisimmät syyt (sairauspäivien prosentuaalinen osuus) 27
Tabell /Taulukko 24 Invalidpensioner / 2010 2011 2012 2013 2014 Työkyvyttömyyseläkkeet Invalidpension 9 4 4 5 6 Työvkyvyttömyyseläke Delinvalidpension 20 5 10 14 18 Osatyökyv.eläke Rehabiliteringsstöd 7 6 3 8 9 Kuntoutustuki Arbetslöshetspension 6 0 0 0 0 Työttömyyseläke Sammanlagt/Yhteensä 42 15 17 27 33 Tabell /Taulukko 25 Invalidpensioner /Työkyvyttömyyseläkkeet 2012 2013 2014 Medelålder/Keski-ikä Invalidpension/Työkyvyttömyyseläke 61,5 60,2 58,0 Delinvalidpension/Osatyökyvyttömyyseläke 55,6 55,4 55,2 Rehabiliteringsstöd/Kuntoutustuki 55,6 55,4 55,2 Tabell /Taulukko 26 Pensionsavgifter/ Eläkemaksut Förtida avgift/ Varhe-maksu Pensionsbaserad avgift/ Eläkemenoperusteinen maksu 2010 2011 2012 2013 2014 310 205 246 612 302 241 342 151 403 173 3 467 342 3 488 501 3 497 792 3 781918 4.4. ARBETARSKYDD OLYCKSFALL / TYÖSUOJELU TAPATURMAT Tabell /Taulukko 27 28
Tabell /Taulukko 28 Till If erlagda olycksfallsförsäkringspremier If:ille maksetut tapaturmavakuutusmaksut Olycksfallsersättningar, av If betalda, Ifin maksamat tapaturmakorvaukset 2011 2012 2013 2014 163 949 222 125 204 372 95 238 151 767 92 812 101 6 5. Personalkostnader och personalinvesteringar / Henkilöstökustannukset ja henkilöstöinvestoinnit Tabell /Taulukko 29 Stadens utbetalda löner och arvoden 2010 2014 Kaupungin maksetut palkat ja palkkiot 2010 2014 1 000 2010 2011 2012 2013 2014 SOCHV / SOSTER 47 052 48 570 50 194 51 518 51 401 Billdning / Sivistys 17 859 20 077 20 159 21 242 19 900 Tekniska / Tekninen 9 128 9 510 11 006 10 978 10 507 Övriga / Muut 7 755 7 609 6 946 6 944 6 910 Lönekostn. Totalt/ Palkkakust. yhteensä 81 777 85 766 88 305 90 682 88 718 Förändr.fr föreg år / Muutos edell vuodesta 4,88 % 2,96 % 2,69 % - 2,17 % *sysselsättning ingår inte/työllistetyt eivät sisälly Tabell /Taulukko 30 Sparledighet 2013 och 2014 Säästövapaa 2013 ja 2014 Frivillig oavlönad ledighet som beviljats i syfte att nedbringa stadens kostnader. 2013 myönnetty vapaaehtoinen palkaton vapaa kaupungin kustannusten vähentämiseksi. Antal personer/ Henkilöiden määrä Antal dagar/ Päivien lukumäärä Insparad summa/ Säästetty summa 2013 2014 2013 2014 2013 2014 SOCHV /SOSTER 67 154 410 1 088 48 621 120 580 Alla övriga / Kaikki muut 79 121 544 900 51 884 73 647 Totalt / Yhteensä 146 275 954 1 986 100 505 194 227 + 93 722 29
Tabell /Taulukko 31 PERSONALENS ARBETSPLATSBESPISNING, ANTAL MÅLTIDER HENKILÖSTÖN TYÖPAIKKARUOKAILU, ATERIAMÄÄRÄ 2010 2011 2012 2013 2014 Måltidskuponger, restaurang, Aterialipukkeita, ravintola 48 306 50 983 51 215 52 421 56 444 Måltiskuponger, arb.platsen ca. Aterialipukkeita työpaikalla, n. 60 991 68 769 52 329 55 207 39 097 Måltider, naturaförmån ca. Aterioita, luontaisetu n. 65 017 70 690 64 570 64 657 63 786 MÅLTIDER TOTALT, ATERIOITA YHTEENSÄ 174 314 190 442 168 114 172 285 159 327 6. Jämställdhet / Tasa-Arvo Tabell /Taulukko 32 Uppgiftsrelaterad lön, tillsvidare anställda, 100 % arbetstid/ Tehtäväkohtainen palkka, toistaiseksi palkatut, 100 % työaika Kvinnors löner i procent av männens/ Naisten palkat prosenteissa miesten palkoista 2013 2014 2013 2014 Akta, män/kvtes, miehet 2 863 /mån/kk 2 832 /kk Akta, kvinnor/kvtes, naiset 2 244 /mån/kk 2 270 /kk 78,4 % 80,2 % Ukta, män/ovtes, miehet 2 923 /mån/kk 2 844 /kk Ukta, kvinnor / Ovtes, naiset 2 729 /mån/kk 2 772 /kk 93,4 % 97,5 % TS, män / TS, miehet 2 587 /mån/kk 2 568 /kk TS, kvinnor/ts, naiset 2 290 /mån/kk 2 363 /kk 88,5 % 92,0 % Läkta, män/ls, miehet 5 433 /mån/kk 5 622 /kk Läkta, kvinnor/ls, naiset 4 871 /mån/kk 4 870 /kk 89,7 % 86,6% Samtliga män/kaikki miehet 3 132 /mån/kk 3 029 /kk Samtliga kvinnor/kaikki naiset 2 370 /mån/kk 2 381 /kk 75,7 % 78,6 % De timavlönade kvinnornas löner var 2014 i medeltal 88,1 % av de timavlönade männens löner, som var 11,84. Tuntipalkkaisten naisten palkat olivat vuonna 2014 keskimäärin 88,1 % tuntipalkkaisten miesten palkoista, jotka olivat 11,84. 30
Tabell /Taulukko 33 Personalens fördelning kvinnor/män Henkilöstön jakautuminen, naiset/miehet Män / Miehet Kvinnor / Naiset SOCHV /SOSTER 86 1563 Bildning /Sivistys 131 573 Tekniska / Tekninen 138 221 Övriga/ Muut 82 88 Pirjo Salonen 31
Ab Forsberg Rahkola Oy 2015
178, KH 2015-05-04 16:00 CFV: 872/2014 OLAV SUND: ANOMUS LUOTTAMUSTEHTÄVISTÄ VAPAUTTAMISESTA Anomus: Liite 178 Kaupunginsihteeri: Olav Sund anoo vapautusta kaikista luottamustehtävistään vaihdettuaan puoluetta. Sund on ollut teknisen lautakunnan varajäsen ja sivistyslautakunnan ruotsinkielisen jaoston varajäsen. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto myöntää Olav Sundille vapautuksen tehtävistään teknisen lautakunnan ja sivistyslautakunnan ruotsinkielisen jaoston varajäsenenä, sekä valitsee varajäsenen tekniseen lautakuntaan ja varajäsenen sivistyslautakunnan ruotsinkieliseen jaostoon.
178, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 178, kh 4.5.2015
179, KH 2015-05-04 16:00 CFV: 377/2015 PETER GRANHOLM: ANOMUS LUOTTAMUSTEHTÄVISTÄ VAPAUTTAMISESTA Anomus: Liite 179 Kaupunginsihteeri: Peter Granholm anoo vapautusta kaikista kunnallisista luottamustehtävistään henkilökohtaisista syistä. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto päättää myöntää Peter Granholmille vapautuksen luottamustehtävästään teknisen lautakunnan jäsenenä, sekä valitsee uuden jäsenen tekniseen lautakuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi 2013 2017.
179, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 179, kh 4.5.2015
180, KH 2015-05-04 16:00 TV: 372/2015 LAUSUNTO, JOKA KOSKEE HARRY JA SIRKKA-LIISA KAJANDERIN ETELÄ- POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEL- LE OSOITTAMAA POIKKEUSLUPAHAKEMUSTA TL 28.04.2015 76 Sijaintikartta: Liite 76 A Asemakaavaote: Liite 76 B Asemapiirros: Liite 76 C Valmistelu: Asemakaava-arkkitehti Pekka Elomaa Hakemus koskee olemassa olevan autotalli/vajarakennuksen korvaamista uudella autotallirakennuksella. Tontilla on asuinrakennus 158 kem 2 ja purettavaksi aiottu talousrakennus 78 kem 2, yhteensä käytetty rakennusoikeus on 236 kem 2. Tontin koko on 489 m 2 ja asemakaavan sallima 195,6 kem 2 tehokkuudella e = 0, 40+ul.- Käytetty rakennusoikeus ylittää sallitun rakennusoikeuden 21 %, 40,5 kem 2. Hakemuksen asemapiirroksessa on esitetty päämitoiltaan purettavaa rakennusta vastaava uudisrakennus. Asemakaavan tehokkuusluvun tarkoituksena on säätää alueellista rakentamisen tiiveyttä, sallia täydentämisrakentaminen siellä missä on käyttämätöntä rakennusoikeutta, rajoittaa uudisrakentamista siellä mistä vanhaa, rakennusoikeuden ylittävää rakennuskantaa poistuu tultuaan elinkaarensa päähän. Vanhaa rakennusoikeuden ylittävää rakennusta voidaan aina korjata ja ylläpitää. Mikäli korjauksessa esimerkiksi rakennuksen ulkoasu, käyttötarkoitus tai muu rakennuslupaa edellyttävä seikka muuttuu, on toimenpiteelle haettava rakennuslupa. Hakemuksessa on pyydetty poikkeuslupaa asemakaavan salliman rakennusoikeuden ylittämiseen 21 %. Pohjoisnummen asemakaava-alue on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuurihistoriallista ympäristöä ja rakentaminen siellä asemakaavalla tarkasti säänneltyä. Merkittävä rakennusoikeuden ylittäminen ei poikkeuslupamenettelyllä ole mahdollista. Mikäli nykyinen rakennus korvataan uudella rakennuksella, on mahdollista hakea poikkeuslupaa vähäiseen rakennusoikeuden ylittämiseen. Uudisrakennukselta edellytetään kaikilta osin korkeaa suunnittelun ja rakentamisen laatua niin, että kaavan aluetta säilyttävä vaatimus täyttyy. Rakennusluvassa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota rakentamistavan ja muotokielen sovittamiseen omaleimaiseen rakennettuun ympäristöön.
180, KH 2015-05-04 16:00 TV: 372/2015 Kaavoitusosasto puoltaa poikkeuslupaa korvata vanha talousrakennus uudella vastaavalla rakennuksella hakemuksen mukaisesti. Asemakaava-arkkitehti: Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että tämä lausunnossaan ELY-keskukselle puoltaisi Harry Kajanderin poikkeuslupahakemusta. Ehdotus Päätös Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää asemakaava-arkkitehdin ehdotuksen mukaisesti. Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. Kh 4.5.2015 180 Sijaintikartta: Liite 180 A Asemakaavaote: Liite 180 B Asemapiirros: Liite 180 C Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus puoltaa lausunnossaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle Harry ja Sirkka-Liisa Kajanderin poikkeuslupahakemusta.
1 12 Drängst. 1 Larsas gr. 3 2 1 29 34 Permovägen Östra Ringvägen 2 Birgersv. Smedjeg. Pajakatu Fabriksgatan Tehtaankatu 1d JEV/PEL Dagh. Päiväk. Hotel Bibl. Kirj. 11 Choraeusg. JNT 2 Kanava- Apot. 1 espl. Visasbacken P 23 2 nal- Otto Malmsg. P Asemapui. 11 Jakobsgatan Victo r Schaumansespl. hdentie 8 n k o Nordanvägen Ristikari 23 2 33 1 4 Equa Teollisuustie 18 Ristisuonraitti 2 7 27 51 50 33 32 Nuottalahden k. 15 14 Sofianlaaksonkatu 41 40 Tsasounast. Tändst.v. Vanhanhamina nt ie 2 8 Smörgrundet 14 12 Castrens g. Castrenink. 11 10 Östandalsvägen Itälaaksontie 16 21 22 1 1 2 28 skv. 6 Tallmog. Mäntykankaank. 31 30 35 1 2 Laivurin- Campus Allegro 15 1 8 10 10 5 1 2 10 4 3 29 Idmaninkatu Eko-p 10 Vänr. Stålink. 2 1 2 Korsm.gr. MHSO / MTHA Itänummi 3 14 2 7 19 creutzg. Döbelnink. 12 9 18 2 3 8 Mariankatu gatan die- Gar- Dagh. Päiväk. De La 15 22 25 26 SKATA Luotsi- Hämeen- Pohjoisnummi 32 22 Lotsgatan Eko-p Minigolf 3 2 33 11 12 Ankarvägen Beckbruksv. 9 7 Näkinkuja 6 37 7 Puosuntie 22 42 Skutnäs lmansvägen Adv.kyr 3 14 13 18 Fänrik Stålsg. 44 20 Järnvägsgatan 48 51 2 Jakobsgatan 34 35 35 7 31 15 Kvastb.stråk. Luutav.raitti 21 5 Mormon kyrka Motionstig Kuntopolku Köysikuja Stadsh. Kaup.talo 20 3 1 Block- Rauh. Nål makarf. Satamak. 2 Segelsundsg. Pursisal.k. Språkb.skola Kielik.koulu Bapt. kyrka 3 15 Kirkkokatu Alholmsg. Storgatan 18 6 Perämiehenk. 116 17 Sib. 18 Styrmansg. Herrholmsg. 3 24 PinnBodholmsg onäsinkatu Oikotie 9 Skutnäsinkatu 21 Ka- 29 24 10 Genväg en 29 31 11 8 Fordellsg 11 12 Västanpå väg. 7 Dal Vestersundinkatu Johanneskapellet 2 7 2 24 67 29 9 ansv. 2 Pentzininkatu 10-4 51 9-7 13 31 15 56 13 Europa 2 8 16 Australia Orient Vesta 11 15 Equatorn 14 18 4 3 Tiaineng. 7 18 Odlingslotter Viljelypalstat 74 Eko-p 3 9 11 6 1 Korsgr.- 6skvären 1 53 52 29 Kaarilahti Hotel Andersinsv. Fotbollspl. Jalkapallok. Gästhamn Vierassatama Folkhälsan Östanlid 15 7494 30 25 8 39 Missnev. 36 16 17 42 40 Kråkholmantie 38 1 2 23 20 Sofiedahlsg. Tjasovna 2 3 P Alholminkatu Kittholmen Östanfjärdsv. Itälahdenti Eko-p Gam la Ham nvägen 31 Vattungen Fiskarevägen 5 11 tbindarev. Jacob s Kinderg. 12 Ebba Brahe espl. Rantatie 33 Skansv. 36 Briggv. Skutkullvägen 2 1 43 n 127 Permosvängen 31 30 17 Kolpintie 1 4 21 5 Roosg. Lagmans skola 2 Hell. kirkko 2 1 5 5 Taljasepänk. Host. 5 Pohjoisnummikatu 12 makaregatan 1 119 P 2 49 2 1 11 A-Bes. 21A-Kats. 18 16-12 13 20a Tengströmsgatan 1 Keskustie Suotie 2 ansvägen 18 Eko-pPermo 36 Träskvägen Dagh. Päiväk. 7 1 8 18 11 Purotie 8 Antasv. Bäc kväg. Sikören Matkah. VR 22 19 Fiskar 30 28 K alanie 17 Palokärjentie 11 Hundskolningsplan Koirakoulutuskenttä A-Besiktning A-Katsastus 5 6 Karviken 1 1 torn 9 6 17 Gymnasium Lukio Skolparken Koulupuisto 20 Skolgatan Kyrka 25 1 16 18 25 25 Nötkråkeväg en Svartkråkev. Vareksent. 59 10 Depågatan Varikonkatu 2 4 Eko-p 5 6 India Rummelgrundet 9 Dagh. Päiväk. 72 15 Sandv. 63 72 71 16 Djupviksg atan 41 Ristikari n tie Notviksg. 26 29 49 15 Järvis. talo Korsgrundsvägen Karviksg. 2 Båthamn Venesat. Ristik.pol. 13 8124 Itäkunnaant. Itälän koulu 13 12 15 22 35 43 5 Syvälahdenkatu 36 5 Herkules- 6 7 7 Granndalsv Industrivägen Pohjantie Korsmosståget 9 26 12 26 23 7 Itänummenk. 40 Öste25 rmalmsgatan vägen 24 43 53 Kvastberget 42Luutavuori Alholmintie 2 Kittholma Repslagarbanan 26 25 Alholminkatu 21 22 Skepparegatan Kristiinankatu Mariah. 11 23 Hamng. Pavis Korsgr. st. 2 1 Östanlidv. Östermalm 21 18 4 Idmansg. Ahlströmsgatan 16 27 19 Kulneffsg. Adler- Eko-p 19 Munters g. 5 2 3 Saarikatu Amerikagatan 30 34 13 Kråkholms- 2 Hälsovårdscentral / Terveyskeskus 12 Pohjanlahdentie 8 8 18 Lontoo London 35 Lotta Svä rdsg. 13 2 1 Piispankatu Norrmalm Biskopsgatan Mariagatan 23 22 17 Djurgårdsleden 13 18 Prikintie 3 26 Förs.center Seur.keskus Past.kansli Kirkkoh.vir 2 11 Skutkullantie 12 Näckensgr. 5 Durkv 14 4 Meritie Sj öv. Korvetintie 12a 5 7 Jaakonk. Asematie 1 Kauppiaank. Stationsv. Kvarnb.g. Runebergsg. Runebergink. Norrmalmsgatan Tavastgatan 36 41 31 18 19 18 Holmgatan Alholmsgatan 32 22 Christinegatan Kvastbergsg. Luutavuorenk. 2 15 15 Concord.gr 1 4 5 7 Strengbergsgatan Loveret 43 Ebba Brahen puistikko 9 Stadstr. Kaup.puut. Eko-p 12 18 Merimiehent. 60 Jun g m annintie Jungfrust. 29 4 3 26 Skutnäs bönehus 7 1 7 2 Kaarlonkuja Vuohisillantie Permontie 38 26 23 Componenta Eko-p 1a Tobaksmag. Tupakkamak. Hotel 1 10 1Taxi P 2 Salut. Kauppat. Centrum 4 9 Eko-p P Post 24 Höt.C. 21Heinät.K. 19 Rådhusgatan 60 Brandstation Paloasema Ko rpv. Korpintie 1 5 2 30 14 47 46 2 59 Notvarpet 9 58 34 18 Kaarilahdenk. 18 33 Bottenviksvägen 24 KKC Rautatienkatu Ristikari 49 Vega Jacobstads Wapen 4 FantaSea Park 1 Pavisv. Paviksent. Simstrand Uimaranta Silverhällan Båthamn Venesatama Vesiniemi 14 Str andv. 6. 34 apellv. 51 Hovslag Vagnsmak 7 Sjukhus / Sairaala 7 9 Döbelnsgatan 2 Ahlströmink. Tehtaankatu 4 Sven Dufvag. Lagmansg. katu katu 2 3 12 Jaakonkatu Amerikankatu Pingstkyrka 10 pui stikko Itäinen Rengastie Museum Museo Mässplan Messukenttä Masaholmsv. Masaholmant. Optima 30 2 gat 16 17 25 3 24 28 gränd Gumbo- 49 8 en 5 4 3 79 Getbrovägen 2 91 1 11 14 104 2 Aspegrens trädgård 1 Rådmansg. Raatim.haka Parentesen 4 Oxhamns skola Pietarinpuistikko Ekovägen Kaikutie 16 5 19 Ku m perinkatu an 1 Källbergsgränd 3 Tobaksgatan 29 2 1 18 3 16 Ruusuoksantie Nya Bennäsvägen Byväg. 123 134 Sockenv. Pitäjäntie Västermalm 23 21 Västermalmsg. 26 Bonäsgatan 67 Åkerl. 70 11 Pirilöntie 92 27 39 40 6 niemenkatu 6 5 1 Skärsvägen 48 Han tv.g. 122 P ir ilövägen Björkbacka Koivurinne OptiPark 1 3 Vet. Lastenkuja 8 1121 Karjavalkamankatu 8 Länsinummi 1 Bonäs skola Åkerviksv. 10 28 Tupakankatu Rajakiventie 1 Kaski- Runebergssalen Runeberginsali Voudintie Knektfaret 2 es väg 2 Brunnskogsg. 14 Pietarintie Heikelinkatu Heikelsgatan Mararanna Österleden 2 1 146 Mjölvägen Ishall Jäähalli 4 Eko-p ÅA/barnped. 8 Paul Hallvars gata 9 1 10 9 16 21 Radiotie 5 2 26 Bonäs.gr. 1 35 Oxhamnsgatan 2 63 0 1 Mällikatu Peders 2 19 Peldani 2 21 70 9 66 Pähkinäntie 24 Abra 5 55 Kyrkviksvägen 54 120 Pedersvägen 4 10 25 20 Helanderinkatu 9 1 2ntie 11 3 3 Förs.stuga 2 Knektvägen Fogdevägen Choraeuksenk. Info Apot. Polis Keskusta 13 6 Otto Malmink. 8 9 21 22 Köpmansg. Centr.idrottspl Kesk.urh.kenttä Pedersesplanaden 16 2 23 18 22 Fo rdellink. 39 P Pedersöre Kyrka Lappfjärden Länsinummen koulu 45 19 34 Läntelä Centralv. v. 11 Furuväge 33 1 4 Företagarvägen Rulltobaks Rökverksgatan 12 Hagtornsv. 57 M.ungd. å 5 12 19 Berggränd Siikaluoto 13 Eko-p 5P Vattent. 2 Himmelsbergsg. Metod.k Miss. kyrka Kela 3 9 31 A-E 30 34 39 Raatihuoneenkatu 49 Lindskogsgatan 6 Eko-p 48 Rauhantie Fredsv. 8 12 23 22 19 2 33 48 14 Paasikalliontie 20 31 Hälle b ergsv. Kauparbergsg. 20 5 1 Itäväylä 2 3 3 2 3 Rosenlundsg. Fridhemsv. 31 Eko-p 30 1 4 Apot. 3 4 9 Koulukatu Jugends. Dagh. 16 2 15 katu 24 3 Myllym.k. 5 Etelän. koulu Isokatu Host. 14 Etelänummik. 4 20 7 Södermalmsg. Herrholmink. 8 Idrottsgård Urheilutalo 29 Pinnonäsgatan 8 22 4 11 Lapinneva 9 3 Länsiväylä Tengströminkatu 7 3 31 Vallikatu 2 Länsikuja Västerm almsbr. 2 Rådmgr. husgatan 20 22 Honkatie Savukatu 24 Pietarilankatu Pederstad sg. 28 7 3 Spireav. 90 87 Videvägen Bennäsvägen 135 1 Studiebostäder Opiskelija-asunnot 5 Västerleden 1 Joh.gr. 2 3 Lukasgr. 2 Markusgr. Matteusgr. Tennis Center 2 Dagh. Päivk. 38 15 27 Svedjenabbag. 28 19 Käsit.k. 6 11 De Gaml. Hem 2 Puutarhakatu Dagh. Päiväk. Museo Museum 2 Dagh. Päiväk. 33 2 Trädgårdsgatan 6 Jordbanehall Maapohjahalli Dagh. Päiväk. 14 Eko-p Nynäs 1 Väster- 22 2 Lä malmstorg n s in um menkatu 27 40 örkenäsgatan Pörkenäsinkatu 13 14 Kaskiniemi Svedjenabba 6 9 115 LÄGESKARTA - SIJAINTIKARTTA Kajander Harry 10.04.2015 1:15000 Liite A Bilaga / 180, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 180 A-C, kh 4.5.2015
180, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 180 A-C, kh 4.5.2015 Bilaga / Liite B UTDRAG UR DETALJPLAN - ASEMAKAAVAOTE Kajander Harry 10.04.2015
180, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 180 A-C, kh 4.5.2015 Bilaga / Liite C UTDRAG UR SITUATIONSPLAN - ASEMAPIIRROSOTE Kajander Harry 78,0 m 2 10.04.2015
181, KH 2015-05-04 16:00 TV: 627/2014 BOSTADS AB PINNONÄSGATAN 26 ASUNTO OY: VUOKRASOPIMUKSEN UUSI- MINEN TL 28.4.2015 82 Anomus: Liite 82 A Asemakaava: Liite 82 B Kartta: Liite 82 C Valmistelu: Vt. kaupungingeodeetti Christer Tonberg, puh. 044 785 1399 Bostads Ab Pinonäsgatan 26 vuokraa 02.06.1956 päivätyllä sopimuksella 1.461 m² suuruista asuintonttia nro 61 korttelissa 15 kaupunginosassa 1 (Keskusta). Vuokrasopimus päättyy 01.05.2015. Isännöitsijä Britt-Marie Harju anoo Bostads Ab Pinonäsgatan 26 lukuun vuokrasopimuksen uusimista. Tontilla on kolmikerroksinen asuinrakennus, jossa on 15 asuntoa kokonaishuoneistoalaltaan 731 m². Olemassa oleva rakennus vastaa asemakaavan mukaista rakennusoikeutta vuodelta 1953. Tontin vuokra vuonna 2014 oli 583,56 euroa. Kaupunki on viime vuosina uusinut vuokrasopimuksia lähistöllä oleville kerrostalotonteille. Ottaen huomioon tontin sijainnin, pinta-alan ja rakennusoikeuden, on tämä kyseinen tontti verrattavissa näihin tontteihin. Viime tapauksessa vuokra vahvistettiin 2,10 /m²/vuosi (Kh 24.11.2014 375). Tontin 1:15:61 vuosivuokra olisi saman hinnoittelun mukaan 3.068 euroa. Laskettuna myyntihinnaksi tontti vastaisi noin 42 /m². Kaupungin vuokrataksan mukaan kerrostalotontin vuokra määrätään niin, että vuokra asuntoa kohden jää alueen omakoti- ja rivitalotontteja alhaisemmaksi. Tontti sijaitsee hintavyöhykkeellä II/I, jossa lähialueen omakotitontin vuosivuokra on tänä päivänä noin 600 euroa. Vuosivuokra tälle kyseiselle kerrostalotontille tulisi olemaan noin 205 euroa/huoneisto. Vt. kaupungingeodeetin ehdotus: Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle, että Kaupunki vuokraa tontin 1:15:61 Bostads Ab Pinonäsgatan 26:lle ajalle 02.05.2015 01.05.2065 vuosivuokrasta 3.068 euroa. Vuokra on sidottu elinkustannusindeksiin, jossa vuoden 2014 keski-indeksi 1910 on perusindeksinä. Ehdotus Vt. tekninen johtaja:
181, KH 2015-05-04 16:00 TV: 627/2014 Tekninen lautakunta päättää vt. kaupungingeodeetin ehdotuksen mukaisesti. Päätös Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. 82 tarkastettiin välittömästi. Kh 4.5.2015 181 Anomus: Liite 181 A Asemakaava: Liite 181 B Kartta: Liite 181 C Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää, että kaupunki vuokraa tontin 1:15:61 Bostads Ab Pinnonäsgatan 26:lle ajalle 2.5.2015 1.5.2065 vuosivuokrasta 3.068 euroa. Vuokra on sidottu elinkustannusindeksiin, jossa vuoden 2014 keski-indeksi 1910 on perusindeksinä.
181, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 181 A, kh 4.5.2015
4.5.2015 28.4.2015 181 82 BB 23485059 STST KH 23485000 23484900 23484800 23484723 181, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 181 B, kh 4.5.2015 7063932 7063932 UTDRAG FRÅN BASKARTA 7063900 7063900 7063800 7063800 7063700 7063700 7063600 7063600 7063500 7063500 1:2000 7063422 7063422 23485059 23485000 23484900 13 / 2015 23484800 23484723 21.04.2015
181, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 181 C, kh 4.5.2015 23484784 7063837 7063837 Arrendetagare: Objekt: Bostads Ab Pinnonäsgatan 26 Asunto Oy Tomt nr 1-15-61 i Jakobstad. Oikotie 11 14 III 60 23484957 5 Skutnäsgatan 5 10 6 18 6 59 52 1439 1 19 9 Skutnäsinkatu III 7 Pinnonäsinkatu 17 III 20 8 41 3K13 12 2 18 1P3 III 1 5039 21 5 14 1K16 3 4 16 15 25 17 23 22 15 21 61 III 60 1461 m2 2 13 70 III 22 69 542 3.036 1P7 III 18 59 24 62 III 3 1K10 23 III 66 17 10 17 Rådhusgatan 9 8 63 III 4 5 Pinnonäsgatan 11 III 65 16 16 24 15 68 14 16 16 1K11 7 6 20 64 67 1 1910 III 11 71 2 19K3 5239 3 4 19K2 541 3.686 Raatihuoneenkatu 3 9 19K1 1:1000 4 7063579 23484784 21.04.2015 13 / 2015 72 23484957 7063579
182, KH 2015-05-04 16:00 TV: 113/2015 LAUSUNTO JOKA KOSKEE LILLA TJUVÖREN ASEMAKAAVAEHDOTUSTA LUO- DON KUNNASSA TL 14.4.2015 68 Sijaintikartta: Liite 68 A Asemakaava: Liite 68 B Asemakaavaselostus: Liite 68 C Valmistelu: Asemakaava-arkkitehti Pekka-Elomaa, puh. 044-785 1230 Lausuntopyyntö: Luodon kunta pyytää Pietarsaaren kaupungin lausuntoa Lilla Tjuvörenin asemakaavaehdotuksesta. Asemakaavaehdotus on asetettu nähtäville 19.3-20.4.2015. Lausunto: Pietarsaaren kaupunki kiittää lausuntopyynnöstä. Pietarsaaren kaupungin kaavoitusosasto on antanut lausunnon Lilla Tjuvörenin asemakaavaluonnoksesta, joka oli nähtävillä 15.1.- 30.1.2015. Pietarsaaren kaupungilla ei ollut huomautettavaa. Tekninen lautakunta kirjasi asian tiedoksi 3.2.2015. Asemakaavaluonnokseen on tehty vähäisiä tarkistuksia, tarkistuksilla ei ole ollut oleellista vaikutusta kaavan sisältöön tai siihen mitä kaavaosasto on luonnoksesta lausunut. Asemakaava-arkkitehti: Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että tämä hyväksyy lausunnon kaupungin virallisena lausuntona. Tekninen lautakunta lähettää tämän päätöksen Luodon kunnan kaavoittajalle. Ehdotus Päätös Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää asemakaava-arkkitehdin ehdotuksen mukaisesti. Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. Kh 4.5.2015 182 Sijaintikartta: Liite 182 A
182, KH 2015-05-04 16:00 TV: 113/2015 Asemakaava: Liite 182 B Asemakaavaselostus: Liite 182 C Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä asemakaava-arkkitehdin lausunnon kaupungin virallisena lausuntona.
182, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 182 A, kh 4.5.2015 8 10 2 11 1 132 42 26 22 32 27 86 95 4 7 1 1 2 1 83 60 60 42 9 LÄGESKARTA - SIJAINTIKARTTA 50-52 Luodontie Nissasören Svanen, Joutsen Camping Simstrand Hästvägen n Västra Strandvägen ägen Kärrväg Vikarholmsgr. Korngr. Vetegr. Strandvägen Uimaranta Runebergs stuga Runebergin tupa en Lillys arholmsväg en 110 120 Lysarholm antie 122 Rågvä gen Kornväg en Råggr. Havregr. 155 sv äg F a n d llgru Lilla Lysarholmen Stora Lysarholmen 83 Odlingslotter Viljelypalstat Hebenetta Tjuvören Varassaaret Östanpåvägen 62 129 55 Lysarholmen Lysarholma Lilla Tjuvören Motionsstig-Skidspår Kuntopolku-Latu Fallbergsvägen Fallb.st. 39 Östangr. Lysarholmsvägen 43 15 V.Fårho 3 lmsv. 24 Östra fårvägen 42 104 danvägen begr. haut. Fotbollsplan Jalkapallokenttä an nttä r t ation ema 31 25 18 7 13 16 Nötkråkeväg Svartkråkev. Vareksent. 25 18 Eko-p en rpv. Korpintie 72 1 Östanpå Itälä 8 17 Östanfjärdsv. 28 Palokärjentie 22 18 M ä 15 Märän 30 K raträskkrök. k 19 21 28 9 15 Itälahdentie orvenm. 21 4 48 43 Fiskaruddssvängen 22 alanie m 36 Fiskaruddsstråket 12 Kalliotöyryntie 1. kaarre 4 2 3 4 11 83 Fisk.uddsst. 9 Eko-p 66 61 13 Ström 10 s grundsvägen 21 24 30 100 56 ntie Läntinen Lammassaare Västra Fårholmsvägen 22 99 55 Lammassaari 15 Fårholmen Jakobstads Omfartsväg Eko-p Fårbergsvägen Öst r a Fårholmsv. Fårholmsberget 42 Lammasvuorentie Skrammelviksv. 33 48 81 Aligrundsvägen Itäinen Lammassaarentie 61 mmelvikintie Skra 23 33 55 34 Aligrundintie 40 44 321 299 41 281 Ko 48 tu 6 atu Ristisuonraitti 29 THA 30 4 3 9 2 ermalm mi olpintie 25 22 15 1 Terveyskeskus iraala 7 Fridhems 16 17 7494 10 18 Korsmosståget 30 Teollisuustie Fredsv. 1 12 Pohjantie 10 15 11 12 Östandalsvägen Itälaaksontie Korsm.gr. 31 Rauh 13 Itälän koulu Industrivägen 5 2 127 1 14 Castrens g. Castrenink. 18 Permosvängen 48 49 10 Folkhälsan Östanlid 7 2 8124 Itäkunnaant. Dagh. Päiväk. 7 1 11 A-Bes. 21A-Kats. 119 9 Granndalsv. 1 13 Eko-p Östanlidv. 6 5 Dagh. 80 Hovslagarev. Vagnsmakarev. 12 3 Kiviaidantie 40 Sadelmakarev. 11 29 Itärann a n 10 49 Villa Sveden 9 tie 66 12 5 Simstrand Uimaranta Uusi- 4 Vaunusepänt Formansv. Ajurintie tie 8 14 26Björnholmsv. 16 13 25 54 Herme Lovägen Nyvägen 1 9 1 Björnholmen Igelkottsvägen Eko-p 47 Karhusaari linvägen Karhusaarentie Båthamn Venesatama 2 18 Svedenvägen Uusitie 6 51 5 9 3 Kirkko Rörgrundsv. 10 8 Saukont. 10 3 9 7 Bäverv. 20 Älggr. 1 11 36 10 1 15 2 1 35 Ilveksentie 3 Kärpänt. 2 Bisamv. 1 4 1 Älgvägen 1 Hirventie 2 13 16 21 23 2 23 Kärpänpolku 8 8 Kytömäent. 5 Solringen 2 kehä Eko-p Hermelingr. 14 12 Stenströmsv. 2 3 1 20 8 Rosas höjden Rosasholmsvägen 14 23 Kärpänku. 6 2 16 19 15 Sommarstigen 18 2 65 Ruusasholmantie 68 Rosasholmen Ruusasholma Kesäpo 20 Rosash.sväng. 5 15 45 lku 5 14 Kesätie 38 45 Sommarvägen 11 70 22 Aligrundet 17 Ö. Rosasholmsv. 14 79 Widemansgrundet Widemaninkari 7 110 29 Granholmen Laivavuorentie 12 Skutbe Småholmsvä g en Norrängarna rgsvägen 1:15000 Ka 31.03.2015
182, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 182 B, kh 4.5.2015 STST KH 4.5.2015 14.4.2015 182 68 BB LARSMO KOMMUN LUODON KUNTA MED DETALJPLANEN FORMAS: ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU: Skala/Mittakaava 1:2000 JAKOBSTAD/PIETARSAARI 12.3.2015 Planerare/Suunnittelija JUHO RAJANIEMI Tekn.dr., arkitekt SAFA www.rajaniemi.info Tavastgatan 14 68600 JAKOBSTAD juho@rajaniemi.info gsm (044) 524 7245
182, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 182 C, kh 4.5.2015 LARSMO DETALJPLAN FÖR LILLA TJUVÖREN OCH TJUVÖRENS ÖSTRA DEL DETALJPLANEBESKRIVNING FÖRSLAG 12.3.2015.
182, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 182 C, kh 4.5.2015 LARSMO KOMMUN DETALJPLAN FÖR LILLA TJUVÖREN OCH TJUVÖRENS ÖSTRA DEL DETALJPLANEBESKRIVNING Detaljplanen gäller det ca 14,13 ha stora området på Lilla Tjuvören samt östra delen av Tjuvören som befinner sig på östra sidan av lv 749. Ca 5,81 ha av planeområdet är vattenområde. På området finns ingen detaljplan från tidigare. Detaljplanen gäller fastigheterna: 9:57, 9:58, 9:62, 9:72, 9:73, 9:74, 9:124, 9:176, 9:177, 9:191, 9:213, 9:227, 9:228, 9:243, 9:246, 9:268, 9:269, 9:270, 9:271, 9:272, 9:273, 9:274 samt delar av 2:2 och SMF. 876:4. Genom detaljplanen bildas kvarter 120-125 jämte anslutande trafik-, gatu-, rekreations-, vatten- och specialområden. Detaljplanebeskrivningen rör detaljplanen som Larsmo kommunfullmäktige godkänt den..2015 Planområdets läge och namn Planområdet omfattar hela Lilla Tjuvören och östra delen av Tjuvören som genomkorsas av landsväg 749. Det ca 14,13 hektar stora detaljplaneområdet varav landområde ca 8.32 hektar ligger vid den invallade sötvattenbassängen Larsmosjön, nära intill kommungränsen till Jakobstad, ca 5 km från Jakobstad centrum. Detaljplanens namn är Detaljplan för Lilla Tjuvören och Tjuvörens östra del. Planens utarbetare Planen utarbetas av Arkitekt Ab Rajaniemi och som ansvarig person fungerar tekn.dr., arkitekt SAFA Juho Rajaniemi. Byggnadsingenjör AnneMo Kaitfors fungerar som planerare. Som Larsmo kommuns ansvarsperson fungerar markanvändningsingenjör Thomas Käldström. 2
182, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 182 C, kh 4.5.2015 INNEHÅLLSFÖRTECKNING 1. SAMMANDRAG 1.1 Detaljplanens skeden 1.2 Detaljplanen 1.3 Genomförande av detaljplanen 2. UTGÅNGSPUNKTER 2.1 Utredning om förhållandena på planområdet 2.1.1 Allmän redogörelse 2.1.2 Naturomgivningen 2.1.3 Bebyggd miljö 2.1.4 Kommunalteknik 2.1.5 Markägoförhållanden 2.1.6 Områdets byggnadshistoria 2.2 Planeringssituation 2.2.1 Riksomfattande målsättningar för områdesanvändning 2.2.2 Landskapsplan 2.2.3 Generalplan 2.2.4 Tidigare detaljplan 3. OLIKA SKEDEN I PLANERINGEN 3.1 Behovet av detaljplanering och detaljplaneändring 3.2 Planeringstart och beslut 3.3. Deltagande och samråd 3.3.1 Intressenter 3.3.2 Anmälan om anhängiggörande 3.3.3 Deltagande och samarbete 3.3.4 Myndighetssamarbete 3.4 Mål för detaljplan och detaljplaneändring 3.4.1 Allmänna mål 3.4.2 Utgångsmaterialets givna mål 3.4.3 Intressenternas syften 3.4.4 Planutarbetarens kvalitativa syften 4. REDOGÖRELSE FÖR DETALJPLANEN 4.1 Planens struktur 4.2 Målsättningarnas uppfyllande angående omgivningens kvaliteter 4.3 Planens konsekvenser 4.4 Planbeteckningar och -bestämmelser 4.5 Namn 3
182, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 182 C, kh 4.5.2015 5. GENOMFÖRANDE AV DETALJPLANEN 5.1 Genomförande och tidsschema BILAGOR Bilaga 1. Detaljplanens uppföljningsblankett (ej med i förslagskedet) Bilaga 2. Program för deltagande och bedömning Bilaga 3. Naturinventering 4
182, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 182 C, kh 4.5.2015 1. SAMMANDRAG 1.1 Detaljplanens skeden Markägare på området lämnade 3.2.2014 in en anhållan om uppgörande av detaljplan för Lilla Tjuvören. 8.9.2014 26 beslöt planeringssektionen anta Arkitekt Ab Rajaniemi som utarbetare av detaljplanen. Programmet för deltagande och bedömning var framlagt till allmänt påseende under tiden 20.11-03.12.2014. Planutkastet var framlagt till allmänt påseende under tiden 15.1. 30.1.2015. 22.1.2015 hölls ett informationstillfälle för markägare och andra intresserade vid Larsmo kommun. 1.2 Detaljplanen Det ca 14,13 hektar stora detaljplaneområdet varav landområde ca 8,32 hektar ligger vid Larsmosjön, nära intill kommungränsen till Jakobstad, ca 5 km från Jakobstad centrum. Planområdets gränsdragning syns på pärmbilden. Området är kraftigt utbyggt med fritidsbostäder. På området finns 15 fritidshus. Inga arbetsplatser finns på området. Genom detaljplanen ändras tio RA-tomter till AO-tomter och två nya AO-tomter anvisas i detaljplanen, varav samtliga är i privat ägo. Åtta av AO-tomterna är bebyggda med fritidsbostad, varav tre bebos året runt i dagsläget. I detaljplanen anvisas även sju redan bebyggda RAtomter, varav en bebos året runt. 1.3 Genomförande av detaljplanen För genomförandet av detaljplanen står både den privata och offentliga sektorn. Planens genomförande kan tänkas börja sommaren 2015. 5
182, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 182 C, kh 4.5.2015 2. UTGÅNGSPUNKTER 2.1 Utredning om förhållandena på planområdet 2.1.1 Allmän redogörelse Området är till största del bebyggd miljö. Området är låglänt med höjdskillnader på 0-2 m. På planeområdet finns fyra fast bosatta familjer. 2.1.2 Naturomgivningen För planeområdet har utarbetats en naturinventering. Naturinventeringen omfattar en översiktlig inventering av växter och naturtyper, samt en grundlig inventering av flygekorre. Naturinventeringen har gjorts hösten 2014 av FM biolog Mattias Kanckos från Essnature. Den södra delen av Tjuvören som ingår i detaljplanen är nästan helt utbyggd och ett enhetligt trädskikt saknas helt. På området norr om vägen till Lilla Tjuvören på Tjuvören finns en ca 70- årig, rätt gles granskog samt ett kraftigt försumpat område på den nordligaste delen av detaljplaneområdet. Norra delen av Lilla Tjuvören är mycket kraftigt utbyggd och modifierad. På den mellersta delen av Lilla Tjuvören finns ett område med ca 50-årig björkskog. Den södra delen av Lilla Tjuvören är tätt bebyggd med fritidsstugor och på området finns ingen skog, endast spridda träd mellan stugorna. Den sydligaste delen av Lilla Tjuvören är vegetationsfri eftersom man nyligen fyllt området med muddermassor. Allra längst i sydspetsen av Lilla Tjuvören finns ett litet område med en ca 30-årig blandskog. Se bilaga 3. Bild 1. Vy längs Lilltjuvörsvägen Bild 2. Vy längs Lilltjuvörsvägen 6
182, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 182 C, kh 4.5.2015 Bild 3. Vy över Lilla Tjuvörens östra strand. Bild 4. Vy över Lilla tjuvörens sydligaste ända. Bild 5. Vy längs lv 749 söderut. Bild 6. Vy längs skogsväg på fastighet 9:243. Bild 7. Privat båtplats på Tjuvören. Bild 8. Vy från lv 749 mot Lilla Tjuvören 2.1.3 Bebyggd miljö På området finns inga registrerade fornminnen. 7
182, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 182 C, kh 4.5.2015 Största delen av området är bebyggt. På området finns 15 fritidsbostäder varav ca fyra bebos även vintertid. I huvudsak är de befintliga byggnaderna på området låga trähus. På området finns inga skyddsvärda byggnader. På planeområdet finns en privat båtplats. Nedan finns bilder på alla befintliga huvudbyggnader på planeområdet. Bild 9. Södra Larsmovägen 656 (RNr 9:227) Bild 10. Södra Larsmovägen 654 (RNr 9:72) Bild 11. Södra Larsmovägen 650 (RNr 9:73) Bild 12. Södra Larsmovägen 646 (RNr 9:74) Bild 13. Lilltjuvörsvägen 7 (RNr 9:246) Bild 14. Lilltjuvörsvägen 24 (RNr 9:269) 8
182, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 182 C, kh 4.5.2015 Bild 15. Förråd på Lilltjuvörsvägen 22 (RNr 9:268) Bild 16. Lilltjuvörsvägen 20 (RNr 9:58) Bild 17. Lilltjuvörsvägen 27 (RNr 9:177) Bild 18. Lilltjuvörsvägen 29 (RNr 9:124) Bild 19. Lilltjuvörsvägen 33 (RNr 9:270) Bild 20. Lilltjuvörsvägen 35 (RNr 9:271) 9
182, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 182 C, kh 4.5.2015 Bild 21. Lilltjuvörsvägen 37 (RNr 9:274) Bild 22. Lilltjuvörsvägen 36 (RNr 9:273) Bild 23. Lilltjuvörsvägen 32 (RNr 9:57) Bild 24. Lilltjuvörsvägen 30 (RNr 9:176) 2.1.4 Kommunalteknik En privat förening har byggt ut vattenledningsnät på största delen av planområdet till befintliga fritidshushus samt avloppsnät på Lilla Tjuvören. På centrala delen av Lilla Tjuvören har ett mindre område utbyggts med självfallsavlopp. Resterande fastigheter ansluts med tryckavlopp och gårdsvisa pumpstationer. Från Lilla Tjuvören pumpas avloppsvattnet till kommunens avloppsledningsnät på Vikarholmen. 2.1.5 Markägoförhållanden Hela området är i privat ägo förutom vägområdet som ägs av staten och vattenområden och tillandning som ägs av Larsmo bys samfällda områdens delägarlag. Tillandning är en smal landremsa som bildas mellan vattenlinjen och stranden och uppstår då strandlinjen flyttar på sig. Tillandning bildas till följd av landhöjning eller sänkning av vattennivån. Enligt Finlands lag 1902/31 10 inverkar inte höjning eller sänkning av vatten- eller marknivån på en fastighets gräns mot en annan fastighets eller en bys samfällda vattenområde. Tillandningen ägs i regel av den som äger vattenområdet, dvs. Larsmo bys samfällda områden. Tillandningen hör således inte till den fastighet vid vilken den ligger. Om tillandningen försvårar en ändamålsenlig användning av strandområdet eller om tillandningen är mycket liten kan ägaren till den angränsande fastigheten i allmänhet inlösa den genom att hos lantmäteribyrån ansöka om lantmäteriförrättning, inlösning av tillandning. Vid ansökan om byggnadslov 10
182, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 182 C, kh 4.5.2015 granskas behov av lantmäteriförrättning. Vid förrättningen avgörs förutsättningarna för inlösning, området som ska inlösas samt de ersättningar som ägaren till fastigheten ska betala för inlösning av tillandningen. 2.1.6 Områdets byggnadshistoria Under 1920-talet byggdes den första sommarbostaden på Lilla Tjuvören, men den stugan finns inte längre kvar. Den äldsta byggnaden som finns kvar på området byggdes troligtvis 1948 och är tillbyggd på 1960-talet (bild 16). Byggnaden är ett bra exempel på områdets tidigare användning. Byggnaden bildar dock inte någon enhetlig helhet eller miljö och är i relativt dåligt skick. Ytterligare har de flesta skyddsvärden gått förlorad då stugan byggts till. Byggnaden skyddas inte i detaljplanen. Lilltjuvörsvägen byggdes 1959, tidigare hade en träbro funnits en bit längre norrut från Tjuvören till Lilla Tjuvören. Under 1960-talet byggdes de flesta fritidsbostäderna, men även nybyggda fritidsbostäder finns på området. 2.2 Planeringssituation 2.2.1 Riksomfattande målsättningar för områdesanvändning Enligt Markanvändnings- och bygglagen 24 skall de statliga myndigheterna i sin verksamhet beakta de riksomfattande målen för områdesanvändningen, främja möjligheterna att uppnå dem och bedöma vilka konsekvenser myndigheternas åtgärder har för regionstrukturen och områdesanvändningen. Vid planering på landskapsnivå och annan områdesplanering skall de riksomfattande målen för områdesanvändningen beaktas så att möjligheterna att uppnå dem främjas. De riksomfattande målen för områdesanvändningen utgör en del av markanvändnings- och bygglagens system för planering av områdesanvändningen. I de riksomfattande särskilda målen nämns bland annat: Vid planeringen av områdesanvändningen skall man sörja för ett tillräckligt utbud av tomtmark för byggandet av bostäder och arbetsplatser. I samband med planeringen av områdesanvändningen får nya märkbara områden för bostäder, arbetsplatser och serviceverksamhet inte placeras utanför den befintliga samhällsstrukturen. I samband med planeringen av områdesanvändningen skall utnyttjandet av det befintliga byggnadsbeståndet främjas samt skapas förutsättningar för en god tätortsbild. Vid utvecklandet av tätorter skall man se till att grönområdena bildar enhetliga helheter. Vid områdesanvändningen skall områden med översvämningsrisk i enlighet med myndigheternas utredningar beaktas och en bekämpning av riskerna i anslutning till översvämning eftersträvas. Vid planeringen av områdesanvändningen skall nybyggande inte placeras i områden med översvämningsrisk. Från detta kan avvikas bara om man med stöd av behovs och konsekvensutredningar kan påvisa att översvämningsriskerna kan kontrolleras och att byggandet är förenligt med hållbar utveckling. Inom områdesanvändningen skall olägenheter i form av buller, vibration och luftföroreningar förebyggas och befintliga olägenheter skall om möjligt minimeras. Nya bo- 11
182, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 182 C, kh 4.5.2015 stadsområden och andra verksamheter som är bullerkänsliga skall inte placeras i bullerområden, om man inte kan garantera att bullerbekämpningen är tillräcklig. 2.2.2 Landskapsplan I Österbottens landskapsplan anges området som bebyggt område med en enhetlig samhällsstruktur i Jakobstad, vilket innebär att Jakobstads ställning som ett regioncentrum i landskapet bör främjas. Vid områdesplanering skall stadsregionens nuvarande struktur vara utgångspunkt samtidigt som möjligheterna att utveckla produktions- och affärsverksamheterna säkerställs. Nya bostadsområden bör placeras fördelaktigt med hänsyn till kollektivtrafiken. Vid planering av markanvändning bör samarbete över kommungränserna utvecklas och gemensam kommunal generalplanering möjliggöras. Vid utveckling av stadens attraktionskraft som en havsnära boendemiljö bör man trygga den regionala typbilden av naturens succession i ett kustområde med landhöjning. Längs planeområdets västra gräns går en regional väg. På vägområdet gäller bygginskränkning enligt 33 i markanvändnings- och bygglagen. I landskapsplanen är området anvisat med beteckning som anger områden för landsbygdsbebyggelse i å- och älvdalarna, där särskilt sådant boende samt sådan näringsverksamhet och rekreationsverksamhet som faller tillbaka på lantbruket och övriga landsbygdsnäringar, naturen och kulturmiljön samt det fysiska landskapet utvecklas. Vid områdesplanering bör förbättring av vattenkvaliteten främjas. Genom områdesanvändningen bör funktionerna i å- och älvdalarnas avrinningsområden styras så att de främjar förbättring av vattendragens tillstånd. Översvämningskänsliga områden bör inte anvisas för byggande. Även de värden som hänför sig till kulturlandskapet bör beaktas i områdesplaneringen. När landsbygden utvecklas bör målen för landsbygdsnäringarna, den fasta bebyggelsen och fritidsbebyggelsen sammanjämkas. Områdets användning för rekreation och turism bör utvecklas. I Österbottens landskapsplan anges småbåtsled som är viktig för turismen på vattenområdet, samt vattenområde som lämpar sig för paddling. 12
182, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 182 C, kh 4.5.2015 Bild 25. Del ur Österbottens landskapsplan 2.2.3 Generalplan På området finns en strandgeneralplan från 2012 med rättsverkan. På planeområdet finns följande beteckningar; RA som innebär område för fritidsbostäder, VR som innebär friluft- och strövömråde och MU som innebär jord- och skogsbruksdominerat område med särskilt behov av att styra friluftslivet. 13
182, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 182 C, kh 4.5.2015 Bild 26. Del ur strandgeneralplan från 2012 2.2.4 Tidigare detaljplan På området finns ingen detaljplan från tidigare. Planeområdet gränsar i norr till Vikarholmens detaljplan som fastställdes 25.04.2001 samt en mindre revidering av Vikarholmens detaljplan som godkändes 25.10.2012 i kommunfullmäktige. 14
182, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 182 C, kh 4.5.2015 3. OLIKA SKEDEN I PLANERINGEN 3.1 Behovet av detaljplanering och detaljplaneändring Detaljplanens beredning har uppkommit av markägarnas behov av ökad byggrätt och två nya byggplatser. 3.2 Planeringstart och beslut 8.9.2014 26 beslöt planeringssektionen påbörja planering av detaljplan för Lilla Tjuvören och Tjuvörens östra del på markägarnas initiativ. Planeringsarbetet inleddes i december 2014. 3.3. Deltagande och samråd 3.3.1 Intressenter Enligt MBL 62 är intressenter markägarna på området och de vars boende, arbete eller övriga förhållanden kan påverkas betydligt av planen samt de myndigheter och sammanslutningar vars verksamhetsområde behandlas vid planeringen. Intressenter har möjlighet att delta i beredningen av planen, bedöma verkningarna av planläggningen och skriftligen uttala sin åsikt i saken. Intressenter är alla som känner sig delaktiga, bland annat invånarna på området, markägare, grannar, Larsmo bys samfällda områdens delägarlag, samt företag som fungerar på området. Myndigheter är NTM-centralen i Österbotten, Österbottens förbund, Österbottens museum och Mellersta Österbottens och Jakobstadsområdets räddningsverk, social- och hälsovårdsverkets hälsoinspektion i Jakobstad och Staden Jakobstad. 3.3.2 Anmälan om anhängiggörande Planberedningen inleddes på markägarnas initiativ. Larsmo kommuns planeringssektion beslöt 8.9.2014 26 anta Arkitekt Ab Rajaniemi som utarbetare av detaljplanen. 3.3.3 Deltagande och samarbete 22.1.2015 hölls ett informationstillfälle för markägare och andra intresserade vid Larsmo kommun. Planutkastet var framlagt till allmänt påseende under tiden 15.1. 30.1.2015. Det lämnades in en åsikt och sex utlåtanden under tiden för påseende till detaljplaneutkastet (bild 27). Tre utlåtanden lämnades in efter tiden för påseende. Nedan presenteras ett sammandrag av deras innehåll samt (inom parentes) en bedömning om åsiktens eller utlåtandets innehåll förverkligats i detaljplanen. Peter Löfs önskade förstora tomt 1 i kvarter 125 mot grönområdet för att underlätta dragning av vägen samt vid själva byggandet. (ja) Mellersta Österbottens och Jakobstadsområdets räddningsverk påpekade att man vid uppgörande av planen bör beakta att räddningsfordonen kan nå alla områdets delar 15
182, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 182 C, kh 4.5.2015 obehindrat och att man för släcknings- och räddningsuppdrag har tillräckligt med släckningsvatten, t.ex. brandposter eller att man kan ta släckningsvatten från sjön. (ja) Staden Jakobstad hade inga anmärkningar. Larsmo bys samfällda områden hade inget att invända mot detaljplanen. Österbottens förbund önskade att det i beskrivningen skulle framgå vad syftet med rekreations- och skyddsgrönområden är och vad det finns för ambitioner att förverkliga dem och hur de ska skötas. (ja) De önskade även förklarning till varför rekreationsområdet i planområdets södra del har tagits bort. (ja) Österbottens förbund ansåg att man i detaljplanen kunde beakta havsområdet som är anvisat som område lämpligt för paddling i landskapsplanen. (delvis) Ytterligare önskade Österbottens förbund en förklaring i beskrivningen varför man anvisat förbindelser till bostadstomter med ajo och inte anslutit tomten via gatuförbindelser. (ja) Hälsoinspektionen ansåg att planeraren skall styra byggande av avlopp på planeområdet med planebestämmelser. (ja) Ytterligare påpekade de att det inte framgår i utkastet om riktvärden för bullernivån uppnås med det skyddande EV-området. Enligt hälsoinspektionen skall bullernivån som förorsakas av buller utifrån under dagen i bostadsrum underskrida riktvärdet 35 db och under natten riktvärdet 30 db. Enligt hälsoinspektionen finns inga skilda riktvärden för bullernivån inomhus i fritidsbostäder. (delvis) Österbottens museum ansåg att områdets äldsta byggnad, som ligger på Lilltjuvörsvägen 20, bör skyddas med sr-beteckning. Museet anser att byggnaden är ett exempel på fritidsbebyggelsens historia på Tjuvören och bör därför skyddas. (nej) NTM-centralen ansåg att detaljplaneutkastet avviker från innehållet i strandgeneralplan med rättsverkan i synnerhet i fråga om MU-området (Jord- och skogsbruksdominerat område med särskilt behov att styra friluftslivet). Ytterligare anser de att områdena för närrekreation, VL, som ligger i landsvägens bullerområde bör anvisas som skyddsgrönområde, EV. (ja) NTM-centralen anser även att det bör göras upp en plan för vatten- och avloppssystemet på området. (delvis) Miljönämnden ansåg att båtarna som idag upplagras på östra sidan av Lilla Tjuvören, märkt som VL-område i utkastet, bör flyttas till annat ställe efter att planen verkställts. Ytterligare anser miljönämnden att den gamla byggnaden i sydöstra hörnet av fastighet 9:268 bör avlägsnas inom ett halvår efter att planen vunnit laga kraft då området anvisas som VL-område i utkastet. Tekniska nämnden ansåg att ett ET-område bör inritas där den befintliga områdespumpstationen är byggd. (ja) Vidare påpekade tekniska nämnden att gatorna bör planeras och byggas enligt kadunrakennuksen tekniset ohjeet (KATU 2002) och att kommunaltekniska avtal bör ingås med fastighetsägarna som reglerar kostnaderna vid utbyggnad av kommunalteknik. Ytterligare bör vatten- och avloppsledningsnät överlåtas till kommunens vattentjänstverk. 16
182, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 182 C, kh 4.5.2015 Bild 27. Utkast till påseende under tiden 15.1. 30.1.2015 17
182, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 182 C, kh 4.5.2015 Som följd av åsikterna förstorades tomt 1 i kvarter 125. Områdesreserveringar för vatten- och avloppsledningar, samt ET-område för pumpstation har märkts på plankartan. AO-1 och RA-tomterna i kvarter 120-122 på Tjuvören har angivits med bestämmelse på ytterväggarnas, fönstrens och andra konstruktioners ljudisolering mot trafikbuller. Närrekreationsområdet (VL) som ligger i landsvägens bullerområde har ändrats till skyddsgrönområde (EV). Ytterligare har mindre kompletteringar på plankarta samt specificeringar och tillägg i detaljplanebeskrivning gjorts. På AO-1 tomterna i kvarter 122 och 125 har byggnadsruta för bastu, sa, anvisats. Planförslaget kungörs för allmänt påseende enligt MBL 65 och MBF 27 efter att den färdigställts. I detta skede har intressenterna och kommunmedlemmarna möjlighet att lämna en skriftlig anmärkning inom given tidsperiod. Samtidigt begärs myndigheternas utlåtande. Information om framläggande av planförslaget informeras på samma sätt som i utkastskedet. Detaljplanen godkänns av kommunfullmäktige. Godkännandet informeras enligt MBF 94 i tidningar och på den offentliga informationstavlan. Besvär i kommunens beslut som gäller godkännandet söks hos Vasa förvaltningsdomstol, så som har stiftats i kommunlagen. Ytterligare har intressenter enligt MBL 64 möjlighet att innan ett planförslag läggs fram föreslå Österbottens Närings-, trafik och miljöcentralen samråd huruvida programmet för deltagande och bedömning är tillräckligt. Larsmo kommun har för avsikt att ingå planeringsavtal med ett antal markägare efter att planförslaget har lagts till allmänt påseende. 3.3.4 Myndighetssamarbete Vid behov ordnas ett myndighetssamråd. 3.4 Mål för detaljplan och detaljplaneändring 3.4.1 Allmänna mål Målsättningen är ett trivsamt och fungerande bostadsområde för såväl nuvarande samt nya invånare. Avsikten är att utarbeta en detaljplan som möjliggör en trivsam, högklassig, intressant, trygg och fungerande miljö. 3.4.2 Utgångsmaterialets givna mål De riksomfattande målsättningarna för områdesanvändningen är att bl.a. erbjuda en tillräcklig tomtreserv samt att nya märkbara bostadsområden inte placeras lösryckt från den befintliga samhällsstrukturen. I Österbottens landskapsplan anges området som bebyggt område med en enhetlig samhällsstruktur i Jakobstad, vilket innebär att Jakobstads ställning som ett regioncentrum i landskapet bör främjas. Nya bostadsområden bör placeras fördelaktigt med hänsyn till kollektivtrafiken. 18
182, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 182 C, kh 4.5.2015 Vid områdesplanering bör förbättring av vattenkvaliteten främjas och översvämningskänsliga områden bör inte anvisas för byggande. Områdets användning för rekreation och turism bör utvecklas. Enligt naturinventeringen hittades inga naturtyper som är skyddade enligt vattenlagen, naturskyddslagen eller skogslagen, inom det inventerade området. Några sällsynta eller utrotningshotade växter observerades inte heller i området. I området förekommer heller inte flygekorre. Enligt naturinventeringen är planeområdet redan i dagsläget så kraftigt utbyggt att det helt saknar naturvärden. Vid uppgörande av detaljplanen finns det inga naturvärden som behöver beaktas. 3.4.3 Intressenternas syften Planområdets markägare har som syfte att öka byggrätten på planeområdet samt skapa två nya bostadstomter. 3.4.4 Planutarbetarens kvalitativa syften Planutarbetarens kvalitativa syften är att skapa en trivsam och trygg bostadsmiljö med närhet till naturen. 19
182, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 182 C, kh 4.5.2015 4. REDOGÖRELSE FÖR DETALJPLANEUTKASTET 4.1 Planens struktur Planeområdet är till största del redan utbyggt med fritidsbostäder. Genom detaljplanen kompletteras området med två nya byggplatser (AO-1) på Tjuvörens östra del. Tio fritidsbostadstomter ändras till bostadstomter (AO-1), varav en byggplats flyttas från fastighet 9:268 till 9:177. Sju fritidsbostadstomter förblir fritidsbostadstomter (RA). Endast fyra av tomterna är obebyggda. Största delen av skogsområden på Lilla Tjuvören och den nordligaste delen av planeområdet anvisas som VL-områden. Ett ca 40 meter brett skogsområde anvisas som skyddsgrönområde (EV) längs lv 749 för att skydda mot buller. RA- och AO-1- tomterna intill lv 749 anvisas med bestämmelse på ytterväggarnas, fönstrens och andra konstruktioners ljudisolering mot trafikbuller. I planen skyddas inga byggnader. Områdesreserveringar: Yta (ha) byggrätt(k-m 2 ) Kvartersområde för fristående småhus (AO-1) 3,096 3000 Kvartersområde för fritidsbostäder (RA) 1,257 1050 Område för närrekreation (VL) 1,399 Kvartersområde för byggnader och anläggningar för samhällsteknisk försörjning (ET) 0,017 Skyddsgrönområde (EV) 0,857 Vattenområde (W) 5,809 Område för allmän väg (LT) 1,247 Gator 0,452 TOTALT 14,134 4050 Tabell 1. Detaljplaneområdets ytor och byggrätter På området bebos ca tre av fritidstomterna som ändras till AO-1 tomter året runt. Uppskattningsvist kommer nio nya familjer att flytta till området. Genomförande av planen innebär ca 27 nya invånare beräknat med 3 invånare per bostad på de 9 nya bostadstomterna. På Lilla Tjuvören finns ett befintligt avloppsledningsnät och pumpstation. Från Tjuvören byggs tryckavlopp till Lilla Tjuvören varifrån avloppsvattnet pumpas vidare till kommunens avloppsledningsnät på Vikarholmen. Till kvarter 120 och 123 anvisas körförbindelse (ajo) istället för gatuförbindelse för att gatuområden skulle bli onödigt långa för dessa två tomter. En körförbindelse genom rekreationsområde är möjligt att anvisa för t.o.m. två tomter. I dessa två fall är körförbindelse lämpligt och mera ekonomsikt än gatuförbindelse. 20
182, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 182 C, kh 4.5.2015 4.2 Målsättningarnas uppfyllande angående omgivningens kvaliteter Enligt de riksomfattande målen för områdesanvändning har man genom detaljplanen ökat tomtutbudet som är koncentrerat till den befintliga strukturen. Enligt Österbottens landskapsplan är bostadsområdet placerat fördelaktigt med tanke på kollektivtrafiken. Jakobstads ställning som regioncentrum i landskapet stärks genom fast bosättning på planeområdet. Enligt de allmänna målen och planutarbetarens syften har ett trivsamt bostadområde planerats genom att komplettera den befintliga bebyggelsen med nya byggplatser och ökad byggrätt. Enhetliga helheter med grönområden och den direkta närheten av vatten skapar en trivsam, högklassig, intressant, trygg och fungerande miljö. Rekreations- och skyddsområden på detaljplaneområdet är tänkta att användas för rekreationssyften och för att skydda de nya bostadstomterna mot buller och insyn. Rekreations- och skyddsområden kommer att lämnas i naturtillstånd och skötas med normal skogsvård. Byggnadsytan på kvartersområden har planerats så att översvämningsrisken minimeras. Bostadshusens lägsta golvyta bör på planeområdet vara minst N-60 +1,60 m och ekonomibyggnadernas lägsta golvyta vara minst N-60 + 1,00. Ifall vid beaktande av översvämningsrisken förutsätts en förhöjning av tomtens yta, så bör det göras med beaktande av landskapsmässiga faktorer. 4.3 Planens konsekvenser Planen förtätar och kompletterar området. Kompletteringsbyggande är ekologiskt och ekonomiskt förnuftigt. Rekreationsområdet på den sydligaste delen av Lilla Tjuvören har ersatts med beteckningen sp, trädområde som skyddas, då tillgängligheten till området begränsas då tomt 7 i kvarter 125 bebyggs. VL-området i strandgeneralplanen är till ytan litet och nära intill privat bebyggelse och känns till sin natur som privat mark varför området inte heller används eller skulle komma att användas som landstigningsplats vid exempelvis paddling. Dessutom finns en byggd landstigningsplats på Hebenetta, en ö som hör till Larsmo kommun, var det finns både toalett och grillplats. Hebenetta ligger ca 700 m nordväst om detaljplaneområdet. Uppskattningsvist bosätter sig ca 25 nya invånare längs Lilltjuvörsvägen, vilket betyder en ökning av ca 40 fordon per dygn. Beräkningarna är gjorda enligt Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa utgiven av miljöministeriet 2008. Korsningens kapacitet är tillräcklig för denna ökning. Planens konsekvenser för den byggda miljön är relativt små eftersom den största delen av området redan är bebyggd med fritidsbostäder varav en del redan bebos vintertid. Förverkligandet av planen kommer att marginellt öka behovet av dagvård, skolplatser och äldreomsorg. Markägarna står för planeringskostander som uppstår vid utarbetandet av detaljplanen. Kommunalekonomiskt kommer planens genomförande öka kommunens inkomster för en lång tid framöver då nya invånare flyttar till området. 21
182, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 182 C, kh 4.5.2015 4.4 Planbeteckningar och -bestämmelser Som planbeteckningar har använts beteckningar som ingår i Miljöministeriets förordning om beteckningar som används i planer enligt markanvändnings- och bygglagen samt av Larsmo kommun redan använda planbeteckningar. 4.5 Namn På plankartan finns inga nya namn 22
182, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 182 C, kh 4.5.2015 5. GENOMFÖRANDE AV DETALJPLANEN 5.1 Genomförande och tidschema I genomförandet av detaljplanen deltar både den privata och offentliga sektorn. Genomförande av planen förutsätter att kommunaltekniken byggs ut. Genomförande av planen förutsätter att nödvändiga markanvändningsavtal ingåtts. Gatuområdena övergår i kommunens ägo i enlighet med MarkByggL 94. Jakobstad 12.3.2015 Juho Rajaniemi Tekn.dr., arkitekt SAFA Planens utarbetare 23
183, KH 2015-05-04 16:00 CFV: 429/2015 KUTSU MALMIN KIINTEISTÖJEN KUNTAYHTYMÄKOKOUKSEEN Kutsu: Liite 183 Kaupunginsihteeri: Malmin kiinteistöjen kuntayhtymä pitää kuntayhtymäkokouksen keskiviikkona 13.5.2015 klo 10.00 henkilöstökirjasto Mariassa, Vanha sairaala, 2. kerros, Pohjanlahdentie 1, Pietarsaari. Kokouksessa Pietarsaaren kaupunkia edustaa kaksi henkilöä. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus valitsee kaksi Pietarsaaren kaupungin edustajaa osallistumaan Malmin kiinteistöjen kuntayhtymäkokoukseen 13.5.2015.
183, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Bilaga 183, stst 4.5.2015 SAMMANTRÄDESKALLELSE 2/15 Samkommunsstyrelsen 29.4.2015 Organ samkommunsstämman Sammanträdestid onsdagen den 13 maj 2015, kl. 10.00 Sammanträdesplats personalbiblioteket Maria, Gamla sjukhuset våning 2, Bottenviksvägen 1, Jakobstad Ärenden 14 Sammanträdet öppnas 15 Namnupprop 16 Godkännande av sammanträdets föredragningslista 17 Sammanträdets laglighet och beslutförhet 18 Val av protokolljusterare 19 Framläggande av protokollet till påseende 20 Fastställande av röstlängd för sammanträdet 21 Val av ordförande för stämman 22 Val av sekreterare för stämman 23 Bokslut och verksamhetsberättelse för år 2014 24 Revisionssamfundet BDO Audiator Ab:s revisionsberättelse och revisionsnämndens utvärderingsberättelse 25 Tillbyggnad av utrymmen för stationär MRI 26 Val av ersättare till revisionsnämnden 27 Eventuella övriga ärenden 28 Besvärsanvisning Protokollet justeras Malmska fastigheters förvaltningskansli, Gamla sjukhuset våning 3, måndagen den 18 maj 2015, kl. 11.00 Protokollet offentligt framlagt Malmska fastigheters förvaltningskansli, Gamla sjukhuset våning 3, fredagen den 22 maj 2015, kl. 08.00 15.00 Jakobstad den 29 april 2015 Samkommunsstyrelsen LEIF BJÖRKHOLM Leif Björkholm ordförande
184, KH 2015-05-04 16:00 CFV: 430/2015 RAHATOIMISTO: LAHJOITUSRAHASTOJEN KORKOVAROJEN JAKAMINEN VUONNA 2015 Lahjoitusrahastojen korkovarat vuonna 2015 ja niiden jakamisehdotus: Liite 184 Kaupunginsihteeri: Esitetään, että kaupunginhallitus hyväksyy oheisen ehdotuksen lahjoitusrahastojen korkovarojen jakamisesta vuonna 2015. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus hyväksyy rahatoimiston tekemän lahjoitusrahastojen vuoden 2015 korkovarojen jakamisehdotuksen.
184, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 184, kh 4.5.2015
184, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 184, kh 4.5.2015
184, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 184, kh 4.5.2015
184, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 184, kh 4.5.2015
185, KH 2015-05-04 16:00 UBV: 381/2015 KOULUT JA PÄIVÄKODIT 2030 Sivl 22.4.2015 31 Sivistysjohtaja perusti lokakuussa 2014 työryhmän, johon kuuluvat seuraavat henkilöt: Annica Haldin, Brita Brännbacka-Brunell, Markku Pukkinen, Juha Paasimäki, Jan Levander, Keijo Paananen, Johan Nygård, Kristiina Hellstrand, Peter Lindqvist, Kim Pitkäkangas. Työryhmä on kokoontunut syksyllä ja kevättalvella. Työryhmän lisäksi on kokoontunut työryhmän alainen ryhmä, johon kuuluvat Juha Paasimäki, Tom Enbacka, Rune Hagström, Ben Griep ja Jan Levander. Lautakunnan jäsenille esitellään perusaineisto, johon on koottu talous- ja tilastotietoa. Liite 31 Ehdotus Päätös Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta keskustelee raportista ja päättää työn jatkon suuntaviivoista. Sivistyslautakunta: Sivistyslautakunta keskusteli raportista ja lautakunta haluaa ehdotuksia käytännön toimenpiteiksi Koulut ja päiväkodit 2030 - työryhmältä. Raportti lähetetään kaupunginhallitukselle tiedoksi. Kh 4.5.2015 185 Raportti: Liite 185 Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus merkitsee raportin tiedoksi.
185, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 185, kh 4.5.2015 Koulut ja päiväkodit 2030 1
185, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 185, kh 4.5.2015 Sisältö Tehtävä... 3 Talous... 4 Väestönkehitys...5 Kiinteistöt... 6 Rakentaminen, tonttisuunnittelu... 32 2
185, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 185, kh 4.5.2015 TEHTÄVÄ Selvityksen kohteena on kouluverkko ja suomen- ja ruotsinkielinen perusopetus Pietarsaaressa. Päivähoito lisätään myöhemmin. Lähtökohtana ja reunaehtona ovat olleet pedagogiset tavoitteet, nykyiset opetustilat, kaavoituksen näkökohdat, oppilasmäärän kehittyminen ja taloudelliset mahdollisuudet. Tarkastus koskee aikajaksoa vuoteen 2030 asti. Selvityksen tuloksena esitellään kouluverkon kehittämisehdotus, jota on tarkasteltu mm. taloudellisesta ja henkilöstöpoliittisesta näkökulmasta: Riittävän suuret opettajakollegiot, jotta voidaan tarjota houkutteleva oppimisympäristö ja vähentää henkilöriskejä, Riittävän suuret koulut henkilöstövoimavarojen hyödyntämiseksi tehokkaasti Parannettu tilatehokkuus, Alhaisemmat kustannukset oppilasta kohden, Vanhojen rakennusten korjausvelan vähentäminen, sekä Kalliita ja usein akuutteja toimenpiteitä vaativien sisäilman laadun ongelmien pienempi riski. TYÖRYHMÄ Jan Levander, sivistysjohtaja, puheenjohtaja Juha Paasimäki, suomenkielinen koulutoimi, koulutoimenjohtaja, sihteeri Annica Haldin, sivistyslautakunnan puheenjohtaja Brita Brännbacka-Brunell, ruotsinkielisen koulujaoston puheenjohtaja Markku Pukkinen, suomenkielisen koulujaoston puheenjohtaja Johan Nygård, rehtori, Vestersundinkylän koulu Kristiina Hellstrand, rehtori, Kielikylpykoulu Keijo Paananen, rehtori, Länsinummen koulu Peter Lindqvist, rehtori, Oxhamnin koulu Kim Pitkäkangas, rehtori, Etelänummen koulu Lisäksi seuraava työryhmä on tehnyt valmistelevaa työtä: Jan Levander, sivistysjohtaja Juha Paasimäki, koulutoimenjohtaja Tom Enbacka, päivähoidon johtaja Rune Hagström, vs. tekninen johtaja Ben Griep, toimistoarkkitehti 3
185, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 185, kh 4.5.2015 Talous Muiden Suomen kuntien tapaan myös Pietarsaaren kaupungin talous on tiukoilla. Vuoden 2008 rahoituskriisin jälkeen kuntien taloudellinen todellisuus on muuttunut perustuksiltaan. Rahoitus verojen ja valtionosuuksien muodossa on kasvanut hitaammin kuin toiminnan kustannukset. On olemassa osoituksia siitä, että kaupungin rahoitus tulee edelleen heikkenemään tulevina vuosina. Syitä tähän ovat pääasiassa Koko veropohjan heikkeneminen, Muutokset valtionosuusjärjestelmässä ja Kuntien osuuden väheneminen yhteisöverossa. Verotulojen odotetaan kasvavan hyvin heikosti tulevina vuosina. Ikääntyvän väestön ja heikentyneen huoltokiintiön vuoksi vaarana on, että suuntaus jää pysyväksi. Tuloveropohjan väheneminen on myös realistinen näkymä. Käyttökustannusten saamiseksi kohtuulliselle tasolle pitkällä tähtäimellä, on Pietarsaaren kaupunginvaltuusto vahvistanut seuraavat tavoitteet talousarvio- ja taloussuunnitelmakaudelle 2015 2017. Tavoitteet Taseen kertyneen ylijäämän on oltava positiivinen koko suunnitelmakauden 2015 2017 Strategista alijäämää, ts. lainoilla rahoitettavaa osaa investoinneista, vähennetään voimakkaasti. Talousarvioon ja taloussuunnitelmaehdotukseen on merkitty 3,0 milj. euron kustannusten vähennys vuodeksi 2016 ja 5,0 milj. euron vähennys vuodeksi 2017. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta on keskeistä, että seudun sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset pidetään enintään maan keskiarvoa vastaavalla tasolla. Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt sosiaali- ja terveysviraston strategiaa käsitellessään, että toimintamuotoihin tarvitaan rakenteellisia muutoksia kustannusten lisääntymisen hillitsemiseksi. Ehkäisevään ja kuntouttavaan toimintaan sekä toimialarajat ylittävään yhteistyöhön panostetaan. 4
185, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 185, kh 4.5.2015 Väestönkehitys Pietarsaaren seudun asukasmäärä oli 49.874 henkilöä vuodenvaihteessa 2013/2014, eli se oli lisääntynyt vuoden 2013 aikana +85 henkilöllä. Väestönmuutos oli Pietarsaaressa negatiivinen, ja asukasmäärä laski 51 henkilöllä. Pietarsaaren kaupungin asukasmäärä oli 19.633 henkilöä 31.12.2013. Alustavien tietojen mukaan elokuuhun 2014 mennessä Pietarsaaressa on 19.659 henkilöä. Syntyneiden määrä väheni vuoden 2013 aikana Pietarsaaren kaupungissa, ja oli -33 henkilöä; myös maan sisäinen muuttoliike väheni -177 henkilöä. Kansainvälinen muuttonetto oli sen sijaan positiivinen vuonna 2013, + 159 henkilöä. Talousalueen sisäinen muuttoliike johtuu monista tekijöistä, joista elämänlaatunäkökohta on tärkeimpiä, ja alueiden välinen muutto puolestaan paljolti koulutusmahdollisuuksien tarjonnasta ja työpaikkojen saatavuudesta. Siksi kaupungin on erittäin tärkeää panostaa elinkeino- ja koulutuspolitiikkaan lähinnä yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa alueiden välisessä kilpailussa selviytymiseksi. Samalla kaupungin on voitava tarjota alueen sisäisessä kilpailussa selviytymiseksi laadukkaita kuntapalveluja, joista kärkisijalla olevia on kaukonäköinen asunto- ja tonttipolitiikka. Kaupungin kehitys on myönteistä kansainväliseen muuttoon nähden, mihin on myös vastaisuudessa suhtauduttava myönteisesti. Yhteenvetona voidaan todeta, että Pietarsaaren väestö vaikuttaa vuoteen 2040 melko vakaalta. Ennuste osoittaa pientä väestönkasvua noin 19623 asukkaasta vuonna 2011 20007 asukkaaseen vuonna 2040. Sen sijaan kouluikäisten lasten määrä eli 7 14 -vuotiaiden määrä näyttää vähenevän 1733:stä vuonna 2011 noin 1643:een vuonna 2040. Toisella asteella opiskelevien nuorten määrä vaikuttaa myös laskevan noin 1128:sta vuonna 2011 noin 907:een vuonna 2040. Väestöennuste 2012 iän mukaan 2012-2040 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Pietarsaari - Jakobstad Ikäluokkia yht. 19 623 19 635 19 638 19 638 19 637 19 638 19 646 19 657 19 672 19 693 19 714 19 738 19 761 19 784 19 805-6 1 491 1 501 1 478 1 461 1 456 1 446 1 445 1 461 1 461 1 461 1 459 1 457 1 455 1 451 1 446 7-14 1 733 1 702 1 704 1 707 1 721 1 729 1 726 1 705 1 707 1 717 1 700 1 689 1 683 1 677 1 676 15-18 1 128 1 083 1 019 983 935 919 906 900 907 897 912 921 929 946 934 19-24 1 376 1 426 1 484 1 485 1 470 1 439 1 409 1 378 1 329 1 305 1 293 1 290 1 285 1 275 1 295 25-29 1 015 1 015 1 021 1 047 1 053 1 081 1 106 1 125 1 135 1 129 1 119 1 098 1 078 1 056 1 036 30-12 880 12 908 12 932 12 955 13 002 13 024 13 054 13 088 13 133 13 184 13 231 13 283 13 331 13 379 13 418 5
185, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 185, kh 4.5.2015 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 19 824 19 846 19 863 19 880 19 896 19 913 19 929 19 943 19 954 19 966 19 974 19 983 19 992 19 999 20 007 1 441 1 436 1 430 1 425 1 420 1 416 1 412 1 410 1 409 1 409 1 410 1 412 1 415 1 418 1 422 1 690 1 690 1 690 1 689 1 687 1 684 1 681 1 676 1 670 1 665 1 660 1 654 1 650 1 646 1 643 913 908 902 900 913 914 915 916 916 917 915 914 912 910 907 1 305 1 315 1 324 1 330 1 325 1 326 1 332 1 332 1 333 1 332 1 338 1 342 1 345 1 346 1 347 1 026 1 022 1 022 1 023 1 027 1 037 1 043 1 053 1 063 1 073 1 072 1 076 1 076 1 077 1 077 13 449 13 475 13 495 13 513 13 524 13 536 13 546 13 556 13 563 13 570 13 579 13 585 13 594 13 602 13 611 Vuosi 2011 Virallinen väestömäärä 2011. Vuosi 2012 ennuste. Tilastokeskus. Syntyneiden määrä Pietarsaaressa vuosina 1995-2014 esitellään liitteessä! Kiinteistöjen kasvava korjausvelka Merkittävä tulevaisuuden kustannus, joka ei suoraan ilmene taseesta, on kaupungin kiinteistöjä kuormittava korjausvelka. Laaja kiinteistömassa ja riittämättömät korjaukset ovat johtaneet siihen, että huomattava korjausvelka on kasaantunut useiden vuosikymmenien aikana. Ongelma rakennusmassan suuressa korjausvelassa on erityisen selkeä joissakin koulukiinteistöissä. Huomattava osa koulurakennuksista on vanhoja, eikä niitä ole koskaan peruskorjattu. Jäljempänä esiteltävät seikat saattavat joissakin tapauksissa johtaa siihen, että neliömetrikohtaiset kustannukset, jotka syntyvät korjauksesta ja/tai olemassa olevien rakennusten lisärakentamisesta, voivat vastata uuden rakennuksen kustannuksia tai jopa ylittää ne. Vanhalla perusrakenteella voi olla vaikeaa laskea kiinteistön kokonaiskäyttökustannuksia ja ympäristökuormitusta hyväksyttävälle tasolle. Nykyaikaista oppimisympäristöä ei myöskään voida saavuttaa. Mahdollisuudet vanhojen rakennusten puutteiden korjaamiseen ja tämän mukanaan tuomat kustannukset vaihtelevat rakennuskohtaisesti. Pääasiassa kyseessä on kuitenkin vanha rakennus, ja mitä kauemmin sen peruskorjauksesta on kulunut aikaa, sitä korkeampi kustannus on (neliömetriä kohden), jotta rakennus täyttää tänä päivänä opetustiloille asetetut vaatimukset. 6
185, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 185, kh 4.5.2015 Nykyiset koulukiinteistöt: Trellum Consulting Oy on määritellyt Pietarsaaren kaupungin suorassa omistuksessa olevien rakennusten arvot vuonna 2009. Yritys on päivittänyt lukuja vuonna 2013. Kiinteistön teknisen arvon laskenta on suoritettu jälleenhankinta-arvojen ja kerättyjen investointitietojen ja rakennusten katselmointien pohjalta arvioiden rakennusten nykykuntoa. Trellum käyttää raportissaan käsitteitä korjausvelka, peruskorjaus- ja perusparannustarve. Jokaisen kiinteistön osalta on laskettu rakennuskohtaisesti määriteltyjen/päivitettyjen arvojen pohjalta nykykunnon ja määritellyn tavoitekunnon välisenä erotuksena. Teknisen ja jälleenhankinta-arvon välisenä suhteena saadaan rakennuksen kuntoluokka, joka kuvaa rakennuksen nykykuntoa suhteessa uuteen vastaavaan rakennukseen. Korjausvelka kuvaa sitä rahamäärää, joka rakennuksista on tingitty, jotta ne olisivat kohtuullisessa käyttökelpoisessa kunnossa. Korjausvelan laskennassa käytetään 75 % kuntoluokkaa. Kun kiinteistön kuntoluokka menee alle määritellyn tavoitetason (75 %), lasketaan kuinka paljon rahaa tekniseen arvoon ja nykykuntoon tulisi lisätä, jotta kuntoluokan määritelty 75 %:n tavoitetaso saavutetaan. Peruskorjaus- ja perusparannustarve lasketaan kun rakennuksen nykykunto alittaa 60 % lähtötason. Laskentaperustana on paljonko rahaa tarvittaisiin, jotta rakennukset saataisiin alkuperäiseen kuntoon (peruskorjaustarve) tai paljonko tulisi investoida, jotta rakennusten taso nostetaan tämän päivän uuden vastaavan rakennuksen mukaiseen tasoon (perusparannustarve). Seuraavassa esitellään kiinteistöt Trellumin laskelmien mukaan: 7
185, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 185, kh 4.5.2015 Koulut Bonäsin koulu Pietarsaaren kaupunki Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Bonäsintie 10, 68620 PIETARSAARI Rakennuksen kunto välttävä Huoneistoala 1696 m2 Tilavuus 6120 m3 Rakennusvuosi 1973 Runkomateriaali puu Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo 2009 2 607 215 2013 2 818 107 1 537 /m2 Tekninen arvo 2009 1 460 040 2013 1 488 483 861 /m2 Tekn/JHA 56 % 2013 53 % Korjausvelka 75% 495 371 2013 625 098 8
185, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 185, kh 4.5.2015 Peruskorjaustarve 90% 886 453 2013 1047 814 Perusparannustarve 120 % 1 668 617 2013 1 893 246 Vestersundinkylän koulu A Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Koulutie 32, 68620 PIETARSAARI Rakennuksen kunto tyydyttävä Huoneistoala 458 m2 Tilavuus 9840 m3 Rakennusvuosi <1920 Runkomateriaali puu Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo 2009 704 071 2013 761 022 1 537 /m2 Tekninen arvo 2009 464 687 2013 467 134 1 015 /m2 Tekn/JHA 66 % 2013 61 % Korjausvelka 75% 63 366 2013 103 633 Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 9
185, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 185, kh 4.5.2015 Vestersundinkylän koulu B Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Koulutie 32, 68620 PIETARSAARI Rakennuksen kunto välttävä Huoneistoala 551 m2 Tilavuus 9840 m3 Rakennusvuosi <1920 Runkomateriaali puu Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo 2009 847 037 2013 915 553 1 537 /m2 Tekninen arvo 2009 474 341 2013 490 124 861 /m2 Tekn/JHA 56 % 2013 54 % Korjausvelka 75% 160 937 2013 196 541 Peruskorjaustarve 90% 287 993 2013 333 874 Perusparannustarve 120% 542 104 2013 608 540 10
185, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 185, kh 4.5.2015 Vestersundinkylän koulu C Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Koulutie 32, 68620 PIETARSAARI Rakennuksen kunto tyydyttävä Huoneistoala 761 m2 Tilavuus - m3 Rakennusvuosi 1983 Runkomateriaali puu Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo 2009 1 231 436 2013 1 331 045 1 618 /m2 Tekninen arvo 2009 862 005 2013 842 985 1 133 /m2 Tekn/JHA 70 % 2013 63 % Korjausvelka 75% 61 572 2013 155 299 Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 11
185, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 185, kh 4.5.2015 Lagmanin koulu Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Laamanninkatu, 68600 PIETARSAARI Rakennuksen kunto hyvä Huoneistoala 2397 m2 Tilavuus 11850 m3 Rakennusvuosi 1910 Runkomateriaali puu Katemateriaali profiilipelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo 2009 3 878 782 2013 4 192 529 1 618 /m2 Tekninen arvo 2009 2 986 662 2013 3 096 881 1 246 /m2 Tekn/JHA 77 % 2013 74 % Korjausvelka 75% - Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 12
185, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 185, kh 4.5.2015 Jungmanin koulu Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Pakarintie 2, 68600 PIETARSAARI Rakennuksen kunto tyydyttävä Huoneistoala 1668 m2 Tilavuus 7670 m3 Rakennusvuosi 1990 Runkomateriaali puu Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo 2009 2 699 127 2013 4 021 123 1 618 /m2 Tekninen arvo 2009 1 970 363 2013 3 748 446 1 181 /m2 Tekn/JHA 73 % 2013 93 % Korjausvelka 75% 2009 53 983 2013 Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 13
185, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 185, kh 4.5.2015 Oxhamnin koulu Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Paul Hallvarinkatu 3, 68600 PIETARSAARI Rakennuksen kunto tyydyttävä Huoneistoala 3331 m2 Tilavuus 14900 m3 Rakennusvuosi 1980 Runkomateriaali kivi Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo 2009 5 390 164 2013 5 826 164 1 618 /m2 Tekninen arvo 2009 3 449 705 2013 3 678 361 1 036 /m2 Tekn/JHA 64 % 2013 63 % Korjausvelka 75% 2009 592 918 2013 691 262 Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 14
185, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 185, kh 4.5.2015 Rådmanin koulu + Båtsmanin koulu Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Parentesen 4, 68600 PIETARSAARI Rakennuksen kunto tyydyttävä Huoneistoala 4973 m2 Tilavuus 25000 m3 Rakennusvuosi 1963 Runkomateriaali kivi Katemateriaali - Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo 2009 8 047 218 2013 8 698 143 1 618 _/m2 Tekninen arvo 2009 5 610 488 2013 5 511 435 1 128 _/m2 Tekn/JHA 2009 70 % 2013 63 % Korjausvelka 75% 2009 424 926 2013 1 012 172 Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 15
185, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 185, kh 4.5.2015 Ruusulehdon koulu Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Pirilöntie 48, 68600 PIETARSAARI Rakennuksen kunto tyydyttävä Huoneistoala 1673 m2 Tilavuus 8040 m3 Rakennusvuosi 1925 Runkomateriaali puu Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo 2009 2 707 218 2013 2 926 200 1 618 /m2 Tekninen arvo 2009 1 931 149 2013 2 131 444 1 154 /m2 Tekn/JHA 2009 71 % 2013 73 % Korjausvelka 75% 99 265 2013 63 206 Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 16
185, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 185, kh 4.5.2015 Itälän koulu Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Teollisuustie 13, 68660 PIETARSAARI Rakennuksen kunto Tyydyttävä Huoneistoala 1696 m2 Tilavuus 6120 m3 Rakennusvuosi 1973 Runkomateriaali puu Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo 2009 2 607 215 2013 2 818 107 1 537 /m2 Tekninen arvo 2009 1 616 473 2013 2013 1 754 597 953 /m2 Tekn/JHA 2009 62 % 2013 62 % Korjausvelka 75% 2009 338 938 2013 358 983 Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 17
185, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 185, kh 4.5.2015 Etelänummen koulu Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Runeberginkatu 2, 68600 PIETARSAARI Rakennuksen kunto hyvä Huoneistoala 4915 m2 Tilavuus 20450 m3 Rakennusvuosi 1956 Runkomateriaali - Katemateriaali - Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo 2009 7 953 364 2013 8 596 697 1 618 /m2 Tekninen arvo 2009 6 283 157 2013 6 469 440 1 278 /m2 Tekn/JHA 2009 79 % 2013 75 % Korjausvelka 75% - Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 18
185, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 185, kh 4.5.2015 Pursisalmen kiinteistö, Kielikylpykoulu Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Rantatie 2, 68600 PIETARSAARI Rakennuksen kunto välttävä Huoneistoala 4032 m2 Tilavuus 16600 m3 Rakennusvuosi 1968 Runkomateriaali kivi Katemateriaali - Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo 2009 6 198 284 2013 6 699 652 1 537 _/m2 Tekninen arvo 2009 3 656 987 2013 3 906 237 907 _/m2 Tekn/JHA 2009 59 % 2013 58 % Korjausvelka 75% 991 725 2013 1 118 502 Peruskorjaustarve 90% 2009 1 921 468 2013 2 123 450 Perusparannustarve 120% 2009 3 780 953 2013 4 133 345 19
185, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 185, kh 4.5.2015 Päiväkodit Tomtebon päiväkoti Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Choraeuksenkatu 14, 68600 PIETARSAARI Rakennuksen kunto tyydyttävä Huoneistoala 192 m2 Tilavuus 850 m3 Rakennusvuosi <1881 Runkomateriaali puu Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo 2009 318 371 2013 344 123 1 658 _/m2 Tekninen arvo 2009 178 288 2013 214 387 929 _/m2 Tekn/JHA 56 % 2013 62 % Korjausvelka 75% 60 490 2013 43 705 Peruskorjaustarve 90% 108 246 Perusparannustarve 120% 203 757 20
185, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 185, kh 4.5.2015 Barnabon päiväkoti Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Jaakonkatu 21, 68600 PIETARSAARI Rakennuksen kunto tyydyttävä Huoneistoala 558 m2 Tilavuus 2830 m3 Rakennusvuosi 1909 Runkomateriaali puu Katemateriaali profiilipelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo 2009 925 265 2013 1 000 108 1 658 _/m2 Tekninen arvo 2009 582 917 2013 619 245 1 045 _/m2 Tekn/JHA 63 % 2013 62 % Korjausvelka 75% 111 032 2013 130 836 Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 21
185, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 185, kh 4.5.2015 Vestersundinkylän päiväkoti Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Koulutie 34, 68620 PIETARSAARI Rakennuksen kunto erinomainen Huoneistoala 472 m2 Tilavuus 1940 m3 Rakennusvuosi 2009 Runkomateriaali puu Katemateriaali profiilipelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo 2009 1 000 000 2013 1 080 888 2 273 _/m2 Tekninen arvo 2009 1 000 000 2013 1 005 226 2 273 _/m2 Tekn/JHA 100 % 2013 93 % Korjausvelka 75% Peruskorjaustarve 90% 22
185, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 185, kh 4.5.2015 Maria-Marjalan päiväkoti Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Alholminkatu 30, 68600 PIETARSAARI Rakennuksen kunto tyydyttävä Huoneistoala 989 m2 Tilavuus 4960 m3 Rakennusvuosi 1875 Runkomateriaali puu Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo 2009 1 726 255 2013 1 865 888 1 745 _/m2 Tekninen arvo 2009 1 363 741 2013 1 357 572 1 379 _/m2 Tekn/JHA 2009 79 % 2013 73 % Korjausvelka 75% - 2013 41 8444 Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 23
185, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 185, kh 4.5.2015 Permon päiväkoti Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Permontie 26, 68600 PIETARSAARI Rakennuksen kunto tyydyttävä Huoneistoala 679 m2 Tilavuus 2540 m3 Rakennusvuosi 1989 Runkomateriaali puu Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo 2009 1 185 164 2013 1 281 029 1 745 _/m2 Tekninen arvo 2009 875 763 2013 856 930 1 290 _/m2 Tekn/JHA 2009 74 % 2009 67 Korjausvelka 75% 13 110 103 842 Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 24
185, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 185, kh 4.5.2015 Länsinummen päiväkoti Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Pörkenäsinkatu 5, 68620 PIETARSAARI Rakennuksen kunto hyvä Huoneistoala 488 m2 Tilavuus 2100 m3 Rakennusvuosi 1974 Runkomateriaali puu Katemateriaali profiilipelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo 2009 809 193 2013 874 647 1 658 _/m2 Tekninen arvo 2009 509 791 2013 709 756 1 045 _/m2 Tekn/JHA 2009 63 % 2013 81 % Korjausvelka 75% 97 103 2013 Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 25
185, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 185, kh 4.5.2015 Viktorian päiväkoti Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Isokatu 1, 68600 PIETARSAARI Rakennuksen kunto tyydyttävä Huoneistoala 354 m2 Tilavuus 550 m3 Rakennusvuosi 1838 Runkomateriaali puu Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo 2009 617 891 2013 667 871 1 745 _/m2 Tekninen arvo 2009 437 022 2013 458 830 1 235 _/m Tekn/JHA 2009 71 % 2013 69 % Korjausvelka 75% 26 396 2013 42 073 Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 26
185, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 185, kh 4.5.2015 Kirkkorannan päiväkoti Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Isopellontie 2, 68630 PIETARSAARI Rakennuksen kunto tyydyttävä Huoneistoala 952 m2 Tilavuus 4180 m3 Rakennusvuosi 1979 Runkomateriaali puu Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo 2009 1 578 589 2013 1 706 278 1 658 _/m2 Tekninen arvo 2009 1 026 083 2013 1 037 977 1 078 _/m2 Tekn/JHA 2009 65 % 2013 61 % Korjausvelka 75% 157 859 2013 241 731 Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 27
185, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 185, kh 4.5.2015 Choraeus skola Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Choraeusgatan 14, 68600 PIETARSAARI Rakennuksen kunto tyydyttävä Huoneistoala Tilavuus Rakennusvuosi Runkomateriaali puu Katemateriaali - Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet 243 m2 1170 m3 1800-luvun alku Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo 2009 373 557 2013 403 774 1 537 _/m2 Tekninen arvo 2009 231 606 2013 244 057 953 _/m2 Tekn/JHA 2009 62 % 2013 60 % Korjausvelka 75% 2009 48 562 2013 58 773 Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 28
185, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 185, kh 4.5.2015 Nordmans skola Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Trädgårdsgatan 27, 68600 PIETARSAARI Rakennuksen kunto välttävä Huoneistoala 714 m2 Tilavuus 2130 m3 Rakennusvuosi 1953 Runkomateriaali puu Katemateriaali tiili Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo 2009 1 097 613 2013 1 186 397 1 537 _/m2 Tekninen arvo 2009 625 639 2013 612 302 876 _/m2 Tekn/JHA 2009 57 % 2013 52 % Korjausvelka 75% 197 570 2013 277 496 Peruskorjaustarve 90% 362 212 2013 455 455 Perusparannustarve 120% 691 496 2013 811 375 29
185, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 185, kh 4.5.2015 Investointikustannukset Huolestuttavaa on, että monet kiinteistöt luokitellaan siten, että tekninen jälleenhankinta-arvo alittaa 60 %. Tämä tarkoittaa, että kiinteistöt tulisi peruskorjata. Kyseiset kiinteistöt ovat Bonäsin koulu, Vestersundinkylän B-osa ja Pursisalmen kiinteistö (Kielikylpykoulu). Myös Itälän koulu ja Vestersundinkylän A-osa ovat lähellä 60 %:n rajaa. Edellä esitetyt taulukot osoittavat, että meillä on paljon korjausvelkaa. Korjausvelan kooste 75 %:iin tai 90 %:iin ilmenee seuraavasta taulukosta: 75%(hyvä kunto)2009 2013 Bonäs skola 495 371 625 098 V-by A 63 366 103 633 V-by B 160 937 196 541 V-by C 61 572 155 299 Oxhamns 592 918 691 262 Rådmans 424 926 1 012 172 Ruusulehto 99 265 63 206 Itälä 338 938 358 983 Språkbadskolan 991 725 1 118 502 totalt 3 229 018 4 324 696 Tomtebo daghem 60 490 43 705 Barnabo daghem 111 032 130 836 Permo daghem 13 110 103 842 Västermalm daghem 97 103 0 Viktoria daghem 26 396 42 073 Kyrkostrands daghem 157 859 241 731 Choraeus skola 48 562 58 773 Nordmans skola 691 496 811 375 totalt 1 206 048 1 432 335 totalt 4 435 066 5 757 031 30
185, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 185, kh 4.5.2015 Sisäilmasta johtuvat ongelmat tarkoittavat välittömien toimenpiteiden riskiä Monet kunnat ovat joutuneet tyhjentämään opetustiloja välittömästi, jos sisäilma ei täytä vaatimuksia. Usein tämä tapahtuu siten, että opetus siirretään parakkeihin tai muihin vuokrattuihin tiloihin pysyvien tilaratkaisujen suunnittelun ja toteutuksen ajaksi. Tämä tarkoittaa toisaalta budjetoimatonta lisäkustannusta tilapäisistä tiloista, toisaalta on lyhyellä varoitusajalla löydettävä rahoitusta odottamattomalle hankkeelle, jonka puitteissa korjataan jo olemassa olevia tiloja tai rakennetaan toiminnalle uudet tilat. Kunnan kaltaisessa organisaatiossa, jota talousarvio ohjaa, on uusi, ennakoimaton kustannuserä usein vaikeasti käsiteltävissä. Sisäilmaongelmia yritetään usein korjata tehokkaalla koneellisella ilmastoinnilla, joka sisältää sekä puhalluksen että imun. Se saattaa auttaa akuuttiin ongelmaan, mutta ei ole taloudellisesti tai ekologisesti tarkasteltuna pitkän tähtäimen ratkaisu. Kooste kiinteistöjen edellytyksistä Kaupungin käyttötalous on vaikeassa tilanteessa. Taloudellinen liikkumavara tulee todennäköisesti vähentymään lähivuosina. Toisaalta tämä tarkoittaa, että investointeja voidaan tehdä hyvin rajoitetusti. Toisaalta taas on nostettava etusijalle ratkaisut, jotka pitkällä tähtäimellä mahdollistavat se, että kaupungin toimintakustannusten kasvaminen pysäytetään. Siitä syystä on tärkeää pyrkiä parempaan tilatehokkuuteen. Kaupungin kiinteistömassa sisältää huomattavaa korjausvelkaa. Joissakin kiinteistöissä on hyvin haastavaa päästä pysyvästi sisäilman laatuun, joka täyttää opetustiloille asetetut vaatimukset. Parempaa tehokkuutta toimintaan tuovat ratkaisut saavat usein myös myönteisiä henkilöstöpoliittisia seurauksia. Työympäristö, joka antaa opettajille ja muille työntekijöille mahdollisuuden tehokkaaseen työskentelyyn, on myös houkutteleva. Luomalla toimivia, tehokkaita rakenteita kaupungin perusopetus voi samalla laskea oppilaskohtaisia käyttökustannuksia ja tulla vieläkin houkuttelevammaksi työnantajaksi. 31
185, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 185, kh 4.5.2015 Koulujen toimintakustannukset Jotta yksittäisten koulujen toimintakustannuksista saataisiin kuva, on talouspäällikkö laatinut vertailun, joka koskee itse koulutuskustannuksia ja kokonaiskustannuksia, joihin lasketaan kuuluviksi myös siivous, ruoka, sisäiset vuokrat ym. Tuntiresurssikerroin on sama kaikille vuosikurssien 1-6 oppilaille, eli 1,50 h/viikko. Opetuskustannuksissa kouluja erottava tekijä on oppilaat, joilla on erityistuen tarpeita, resurssiopettajien tarve ja koulunkäyntiavustajien tarve. Maahanmuuttajaoppilaiden osuus näkyy myös korkeampina kustannuksina. Tuntiresurssikerroin vuosikurssien 7-9 oppilaille on 1,87 h/v. Samat syyt erottavat kouluja myös näiden osalta toimintakustannuksissa, eli eritystukea tarvitsevat oppilaat, resurssiopettajien määrä ja koulunkäyntiavustajien määrä. Maahanmuuttajaoppilaiden osuus näkyy myös korkeampina kustannuksina. Jos kustannukset oppilasta kohden ovat korkeat, on myös tarkasteltava lukuja, jotka ilmaisevat m 2 / oppilas. Korkea luku tarkoittaa, että kiinteistöä voisi käyttää tehokkaammin. Vertailuaineistoon sisältyvien kuntien teknisen toimialan tilatehokkuuden keskiarvon tavallisimmin käytettävä viite (Tekpa Vertti) on n. 12 m 2 oppilasta kohden. Liite Toiminnan kustannukset 2014 Rakentaminen, tonttisuunnittelu Tulevaisuuden kouluverkon suunnittelussa on myös syytä huomioida kaupungin uusien tonttien ja asuinalueiden suunnittelu. Tällä hetkellä suunnittelun alla olevat alueet ovat Uusipelto n. 50 asuntoa, Kisor n. 20 asuntoa, Vestersundinkylä n. 30 asuntoa, Otsolahti 120 asuntoa, Oinaansaari n. 80 asuntoa, Kilisaari n. 45 asuntoa ja Lammassaari n. 130 asuntoa. Liite: Asemakaavoitetut rakentamattomat tontit Suunnitelluilla alueilla on kouluja sopivan välimatkan päässä. Suurin tonttimäärä sijaitsee Otsolahden ja Oinaansaaren alueella. Länsinummen koulu, Bonäsin koulu ja Kirkkorannan- Jungmanin koulu voivat koota näiltä alueilta tulevat oppilaat. Lammassaari, jossa on n. 130 asuntoa, on toiseksi suurin uusi alue. Lagmanin ja Itälän koulut tarjoavat koulupaikan näiden alueiden lapsille. Vestersundinkylän ja Bonäsin koulut tarjoavat koulupaikan läntisten kaupunginosien lapsille. Suomenkielisille lapsille lähimpänä on Länsinummen koulu. Kilisaaressa, n. 45 uutta asuntoa, ruotsinkielisille lapsille tarjotaan paikka Lagmanin koulussa, suomenkielisille Itälän ja Ruusulehdon kouluissa. 32
185, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 185, kh 4.5.2015
185, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 185, kh 4.5.2015 Kalenteri 2014 GRUNDSKOLOR PERUSKOULUT KIELIKYLPY Row Labels LAGMANS SKOLABONÄS SKOLA VESTERSUNDSBY KYRKOSTRANDS SOXHAMNS SKOLARUUSULEHDON KITÄLÄN KOULU LÄNSINUMMEN KETELÄNUMMEN KOULU KUNNALLINEN TULOSLASKELMA -1 281 301-777 112-1 002 907-955 230-4 337 363-738 606-1 034 548-1 234 158-2 491 746-1 698 575 TOIMINTATUOTOT 3 113 678 1 319 1 892 12 276 2 541 4 607 730 34 492 50 Myyntituotot 120 831 4 185 29 224 Tuet ja avustukset 1 000 300 1 000 3 269 300 Muut toimintatuotot 2 113 678 1 019 772 9 007 1 710 422 730 4 968 50 TOIMINTAKULUT -1 284 414-777 790-1 004 225-957 123-4 349 638-741 147-1 039 156-1 234 888-2 526 239-1 698 626 Henkilöstökulut -793 413-467 297-593 225-634 017-2 684 969-404 579-691 753-682 369-1 533 108-1 080 348 Palkat ja palkkiot -620 035-364 131-469 692-501 812-2 123 168-318 071-535 684-538 539-1 217 127-849 072 Henkilösivukulut -173 378-103 166-123 534-132 205-561 800-86 508-156 069-143 830-315 981-231 276 Palvelujen ostot -106 716-82 680-94 561-100 839-327 961-81 142-119 060-132 159-232 141-218 680 Asiakaspalvelujen ostot -348-115 -273-2 697-1 796-757 Muiden palvelujen ostot -106 368-82 565-94 288-100 839-325 264-81 142-117 265-132 159-231 384-218 680 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -31 653-22 279-22 553-35 622-127 705-16 921-23 255-25 720-64 366-55 787 Muut toimintakulut -352 632-205 533-293 886-186 645-1 209 004-238 505-205 087-394 640-696 625-343 810 Vuokrat -349 912-203 311-291 218-182 956-1 192 594-235 744-202 053-392 094-693 624-336 649 Rakennusten ja huoneistojen vuokrat -349 826-203 244-290 748-182 065-1 182 959-235 677-201 785-390 132-692 858-336 649 Koneiden ja laitteiden vuokrat -86-67 -470-793 -8 855-67 -269-1 962-765 Muut vuokrat -98-780 Muut toimintakulut -2 720-2 222-2 668-3 689-16 410-2 760-3 034-2 546-3 001-7 161 Grand Total -1 281 301-777 112-1 002 907-955 230-4 337 363-738 606-1 034 548-1 234 158-2 491 746-1 698 575 Opetuskustannukset -849 120-511 154-635 174-694 153-2 899 261-455 232-756 024-742 893-1 696 808-1 186 632 Oppilaita (ka 2014) 162 116 135 148 512 98 130 149 268 281 Henkilöstök./oppilas -4898-4028 -4394-4298 -5244-4128 -5342-4595 -5731-3852 Opetuskust./oppilas -5241-4406 -4705-4706 -5663-4645 -5838-5003 -6343-4230 -4847-6003 prosenttia keskiarvosta (ylä- ja ala-asteet eroteltu 108 % 91 % 97 % 97 % 94 % 96 % 120 % 103 % 106 % 87 % prosenttia edullisimmasta (ylä ja ala-asteet erote 124 % 104 % 111 % 111 % 100 % 110 % 138 % 118 % 112 % 100 % Kokonaiskust./oppilas -7928-6705 -7439-6489 -8495-7563 -8024-8316 -9444-6056 Sijaiskustannukset -10463-2405 -6761-5 168-13 195-11 001-9 077-5 968-21 058-63 566 Sijaiskustannukset/oppilas -65-21 -50-35 -26-112 -70-40 -79-227 Koulun koko (m 2 ) 2397 1696 1770 1874 8304 1673 1696 4282 4915 4032 Koulu+esikoulu oppilaat 198 141 154 173 512 114 149 173 268 341 neliömetriä/oppilas 12,11 12,03 11,49 10,83 16,22 14,74 11,38 24,75 18,37 11,84
185, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 185, kh 4.5.2015 DETALPLANERADE OBEBYGGDA TOMTER Kartan visar antalet planerade bostäder. 10.4.2015 ChT Fårholmen ca 130 bost. Nyåkern ca 50 bost. Kisor ca 20 bost. Vestersundsby ca 30 bost. Killingholmen ca 45 bost. Baggh./Lappfj. ca 80 bost. Björnviken ca 120 bost
186, KH 2015-05-04 16:00 CFV: 369/2015 KAUPUNGINKANSLIA: YHDISTYKSILLE JA JÄRJESTÖILLE VUONNA 2015 JAET- TAVAT TOIMINTA-AVUSTUKSET Kh 13.4.2015 170 Kaupunginhallituksen puheenjohtajiston ehdotus toimintaavustuksen jakamiseksi: Liite 170 Kaupunginsihteeri: Kaupunginkanslia on vastaanottanut noin 40 toimintaavustushakemusta eri yhdistyksiltä. Nämä yhdistykset hakevat avustusta yhteensä 118.358 euroa, kun kaupunginhallituksen talousarviossa on varattu 17.000 euroa tuota tarkoitusta varten. Kaupunginhallitus päättää entiseen tapaan vuosittain yhdistyksille jaettavista toiminta-avustuksista. Kaupunginhallituksen puheenjohtajisto on kokoontunut tavan mukaan ja päättänyt avustusten jakamisesta. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä kaupunginhallituksen puheenjohtajiston ehdotuksen toiminta-avustuksen jakamiseksi. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus päätti hyväksyä kaupunginhallituksen puheenjohtajiston ehdotuksen sillä lisäyksellä, että Vegasäätiölle myönnetään 500. Lisäksi Psykosociala föreningen Contact r.y.:n hakemus jätettiin pöydälle. Selvitettävä ensin miksi yhdistys ei saa tukea sosiaali- ja terveysviraston budjetista kuten muut samantyyppiset yhdistykset. Merkittiin, että Peter Boström, Maria Lunabba, Ulla Hellén ja Kari Koskela olivat poistuneita esteellisyyden vuoksi käsiteltäessä asiaa 170. Syy: Kari Koskela ja Ulla Hellén ovat Pietarsaaren Sos.dem. Työväenyhdistys r.y:n jäseniä sekä Peter Boström ja Maria Lunabba ovat Vegastiftelsen Vegasäätiön jäseniä. II varapuheenjohtaja Jarmo Ittonen toimi puheenjohtajana. Kh 4.5.2015 186 Sosiaali- ja terveysviraston vastaus: Liite 186 Kaupunginsihteeri: Sosiaali- ja terveysvirasto on vastannut kaupunginhallituksen kyselyyn. Lausunnon mukaan sosiaali- ja terveysvirasto myöntää yhdistyksille toiminta-avustuksia vain ostopalveluiden muodossa ostaessaan yhdistyksiltä palveluja. Yhdistys anoo toimin-
186, KH 2015-05-04 16:00 CFV: 369/2015 ta-avustusta vuodelle 2015 10.000. Kaupunginhallituksen yhdistysavustuksista on jakamatta 2.700. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää myöntää Psykosociala föreningen Contact r.y:lle 7.000 toiminta-avustusta vuodelle 2015. Yhdistysavustuksiin varattujen määrärahojen ylittävä osuus otetaan kaupunginhallituksen käyttövaroista.
186, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 186, kh 4.5.2015
187, KH 2015-05-04 16:00 CFV: 35/2015 SIVISTYSJOHTAJAN VALINTA Kh 16.3.2015 132 Täydelliset asiakirjat ovat nähtävissä kaupunginkansliassa ja saatavilla kokouksessa. Kaupunginsihteeri: Pietarsaaren hallintosäännön :n 4.2 mukaan sivistysjohtaja valitaan sivistystoimen johtavien virkamiesten keskuudesta. Kaupunginvaltuusto valitsee sivistysjohtajan. Sivistysjohtaja hoitaa sivistysjohtajan viran ohella oman vakinaisen virkansa. Sivistystoimialan johtaville viranhaltijoille on lähetetty tiedustelu kiinnostuksesta 14.1.2015. Jan Levander on hoitanut sivistysjohtajan virkaa määräaikaisesti ruotsinkielisen koulutoimenjohtajan viran ohella kaupunginhallituksen määräyksestä 1.9.2010 alkaen. Jan Levander on ainoa henkilö, joka on ilmoittanut kiinnostuksestaan hoitaa sivistysjohtajan virkaa. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto valitsee Jan Levanderin sivistysjohtajaksi toistaiseksi. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv 20.4.2015 24 Ehdotus Päätös Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto valitsee Jan Levanderin sivistysjohtajaksi toistaiseksi. Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen. Kh 4.5.2015 187 Kaupunginsihteeri: Sivistysjohtajan palkkauksesta päättää hallintosäännön mukaan kaupunginhallitus. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen:
187, KH 2015-05-04 16:00 CFV: 35/2015 Kaupunginhallitus päättää vahvistaa sivistysjohtajan kokonaispalkaksi 1.5.2015 alkaen 6.000 euroa/kk. Kaupunginhallitus ilmoittaa kaupunginvaltuuston päätöksestä sivistyslautakunnalle, henkilöstötoimistolle sekä Jan Levanderille.
188, KH 2015-05-04 16:00 TV: 254/2015 OMAKOTITONTTIEN MYYNTI KILISAAREN JA KISORIN KAUPUNGINOSISSA TL 10.3.2015 40 Kartat, asemakaavat: Liite 40 A-D Valmistelu: Vt. kaupungingeodeetti Christer Tonberg, puh. 044 785 1399 Kaupungin päättävästä organisaatiosta on esitetty toivomus, että suurempi osa kuin aiemmin kaupungin tonteista tulisi suoraan myyntiin. Kaupunki on vuoden 2014 aikana hankkinut ostolla 7 kpl valmiiksi rakennettavia tontteja, joista 2 tonttia sijaitsee Kilisaaren kaupunginosassa ja 2 tonttia Kisorin kaupunginosassa. Teknisen lautakunnan päätöksen mukaisesti 17.2.2015 27 tulevat nämä tontit myyntiin. Vuokratonttien lunastushinta vyöhykkeellä IV on tänä päivänä noin 9,10 /m² kaupungin hintataksan mukaisesti. Vuonna 2012 tehtiin hintavertailu koskien yksityisten myytyjä omakotitontteja Kilisaaressa ja Ruusasholmassa, keskihinnaksi tuli silloin noin 13,80 /m². Kaupunginvaltuusto päätti 18.6.2012, että osa valituista Kilisaaren kaupunginosassa olevista tonteista tarjotaan myyntiin yksikköhintaan 13 /m². Tonttien hintakehitys viime vuosina on ollut kutakuinkin muuttumaton. Niiden tonttien maapohja ja tonttien kunto, jotka tekninen lautakunta nyt haluaa myydä, vastaa tontteja, joilla on jo myynti-ja hintapäätös. Tarjolla olevien tonttien yksikköhinta Kilisaaressa, jotka nyt tarjotaan myyntiin, voisi olla tämän takia edelleenkin 13 /m². Kisorin tontit ovat hintavyöhykkeellä III, joissa vuokratonttien tämän päiväinen lunastushinta on noin 11,40 /m² kaupungin hintataksan mukaisesti. Vuokratonttien lunastushinta on noin 20 % korkeampi vyöhykkeellä III verrattuna vyöhykkeeseen IV. Rakennusoikeus tonttimaa m² kohti on hiukan suurempi Kisorissa kuin Kilisaaressa. Kilisaaren myynnissä olevien myytävien tonttien hintaan ei ole tehty indeksikorotusta. Tarjolla olevien tonttien yksikköhinta Kisorissa, jotka nyt tarjotaan myyntiin, voisi olla 15 /m². Tonteista ilmoitetaan lehdessä ja kiinnostuneet ostajat voivat nimetä useamman tontin järjestyksessä. Arvonta suoritetaan, mikäli useampi ostaja on anonut samaa tonttia hakuajan aikana. Ostajalle annetaan mahdollisuus varata tontti esisopimuksella, joka on voimassa yhden (1) vuoden. Esisopimusta allekirjoitettaessa maksetaan käsiraha, joka vastaa 5 % kauppahinnasta. Käsiraha lasketaan ostajan eduksi, mikäli kauppa tehdään vuoden kuluessa, muussa tapauksessa tämä jää kaupungille tulona. Vt. kaupungingeodeetti:
188, KH 2015-05-04 16:00 TV: 254/2015 Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle, että tämä ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunki tarjoaa seuraavia omakotitontteja myyntiin: - 39:19:19 ja 39:27:2 (Kilisaari) yksikköhintaan 13 /m² - 42:4:3, 42:3:6, 42:3:8-10 (Kisor) yksikköhintaan 15 /m². Ostaja on velvollinen rakentamaan omakotitalon tontille kolmen (3) vuoden kuluessa laskettuna lopullisen kauppakirjan allekirjoituksesta. Mikäli rakennusvelvollisuus ei toteudu tai mikäli tontti luovutetaan rakentamattomana kolmannelle osapuolelle, on Kaupungilla oikeus periä 5.000 euron viivästyssakko. Ehdotus Päätös Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää vt. kaupungingeodeetin ehdotuksen mukaisesti. Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. Kh 16.3.2015 136 Kartat, asemakaavat: Liite 136 Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväskyy, että kaupunki tarjoaa seuraavia omakotitontteja myyntiin: - 39:19:19 ja 39:27:2 (Kilisaari) yksikköhintaan 13 /m 2-42:4:3, 42:3:6, 42:3:8-10 (Kisor) yksikköhintaan 15 /m 2. Ostaja on velvollinen rakentamaan omakotitalon tontille kolmen (3) vuoden kuluessa laskettuna lopullisen kauppakirjan allekirjoituksesta. Mikäli rakennusvelvollisuus ei toteudu tai mikäli tontti luovutetaan rakentamattomana kolmannelle osapuolelle, on Kaupungilla oikeus periä 5.000 euron viivästyssakko. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv 20.4.2015 25 Kartat, asemakaavat: Liitteet 25 A - D
188, KH 2015-05-04 16:00 TV: 254/2015 Ehdotus Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväskyy, että kaupunki tarjoaa seuraavia omakotitontteja myyntiin: - 39:19:19 ja 39:27:2 (Kilisaari) yksikköhintaan 13 /m 2-42:4:3, 42:3:6, 42:3:8-10 (Kisor) yksikköhintaan 15 /m 2. Ostaja on velvollinen rakentamaan omakotitalon tontille kolmen (3) vuoden kuluessa laskettuna lopullisen kauppakirjan allekirjoituksesta. Mikäli rakennusvelvollisuus ei toteudu tai mikäli tontti luovutetaan rakentamattomana kolmannelle osapuolelle, on Kaupungilla oikeus periä 5.000 euron viivästyssakko. Päätös Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen. Kh 4.5.2015 188 Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus lähettää asian tekniseen palvelukeskukseen toimeenpanoa varten.
189, KH 2015-05-04 16:00 TV: 243/2015 TEKNINEN PALVELUKESKUS; MARIA MALM-TONTIN VUOKRAAMINEN TL 10.3.2015 42 Vuokrasopimus: Liite 42 A Valmistelu: Kaupungininsinööri Harri Kotimäki, 044 785 1750 Jakobstads Företagsfastigheter Ab ehdottaa, että se antaisi vuokralle tontin 598-2-16-2, Maria Malm, Tekniselle palvelukeskukselle. Tonttia käytettäisiin pysäköintiin tai muuhun tarkoitukseen. Kaupungilla on jatkuva tarve pysäköintipaikoille. Nyt torihankkeen takia tulee kysyntä edelleen kasvamaan. Tilapäisesti torin ympäriltä katoavat P-paikat ja rakennustöihin tulevat yhteensä tarkoittavat yli 200 pysäköintipaikkaa. Pysäköintiautomaatteja tullaan tarvitsemaan toiminnan rahoittamiseksi ja myös siksi, ettei aluetta enää käytettäisi säilytyspaikkana. Automaattien hankinta voidaan kirjata samalle kustannuspaikalle kuin tontin vuokra ja pysäköintitulot. Pysäköintimaksun suuruudesta automaateissa tehdään erillinen päätös myöhemmin. Muu tarkoitus on käytännössä mahdollisia tapahtumia tai toimintoja, jotka eivät mahdu torille tai kävelykadulle. Ehdotettu vuokra-aika on toistaiseksi, joten sopimus tulee hyväksyä kaupunginvaltuustossa. Kaupungininsinööri: Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että tämä ehdottaisi kaupunginvaltuustolle maanvuokrasopimuksen hyväksymistä. Ehdotus Päätös Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää kaupungininsinöörin ehdotuksen mukaisesti. Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. Merkittiin, että Jarmo Ittonen poistui esteellisyyden vuoksi. Syy: Jakobstads företagsfastigheter Ab:n hallituksen jäsen. Kh 16.3.2015 137
189, KH 2015-05-04 16:00 TV: 243/2015 Vuokrasopimus: Liite 137 Ehdotus Päätös Kaupunginsihteeri: Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy vuokrasopimuksen. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Merkittiin, että Anne Ekstrand, Peter Boström, Jarmo Ittonen ja Eero Luomala poistuivat esteellisyyden vuoksi 137 :n käsittelyn ajaksi. Syy: Ekstrand on Jakobstads Företagsfastigheter Ab:n toimitusjohtaja ja muut henkilöt ovat Jakobstads Företagsfastigheter Ab:n hallituksen jäseniä. I varapuheenjohtaja Ulla Hellén toimi puheenjohtajana 137 :n käsittelyn ajan. Kv 20.4.2015 26 Vuokrasopimus: Liite 26 Ehdotus Päätös Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto hyväksyy vuokrasopimuksen. Kaupunginvaltuusto: Ilmari Heinonen esitti keskustelun aikana seuraavan ponnen: Kaupunginvaltuusto edellyttää, että tekninen palvelukeskus tekee erillisen suunnitelman kaupungin pysäköintijärjestelyistä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi ponnen yksimielisesti. Merkittiin, että Anne Ekstrand poistui esteellisyyden vuoksi 26 :n käsittelyn ajaksi. Syy: Jakobstads Företagsfastigheter Ab:n toimitusjohtaja. Kh 4.5.2015 189 Ehdotus Kaupunginsihteeri: Kaupunginhallitus lähettää asian tekniseen palvelukeskukseen toimeenpanoa varten.
190, KH 2015-05-04 16:00 CFV: 985/2009 VALTUUTETTU MERVI RANTALA YM.: ALOITE SUOMENKIELISTEN LUKIOLAIS- TEN OPISKELUOLOSUHTEIDEN PARANTAMISESTA Kv 14.12.2009 177 Aloite: Liite 177 Päätös Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto päätti työjärjestyksensä mukaisesti lähettää asian kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kh 21.12.2009 689 Aloite: Liite 689 Ehdotus Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus lähettää asian päivähoito- ja koulutusvirastolle lausuntoa varten. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh 30.3.2015 151 Aloite: Liite 151 A Pietarsaaren lukion rehtorin selvitys: Liite 151 B Kaupunginsihteeri: Aloite asiasta tehtiin jo vuonna 2009, ja asiaan on paneuduttu sivistyslautakunnan taholta jo tuolloin. Aloitteeseen vastaaminen virallisesti on valitettavasti jäänyt tekemättä. Aloitteessa toivottiin, että suomenkielisen lukion kemianopetuksen puutteelliset laitteet ja välineet sekä ATK-laitteiden puutteellisuudet korjataan. Lukio toimi tuolloin Pursisalmen kiinteistössä. Rehtorin kirjoituksen mukaan suomenkielisen jaoston kiinnitettyä asiaan huomiota, uutta välineistöä ja opetustiloja saatiin käyttöön. Tietotekniset välineet olivat jo tuolloin kohtuullisen hyvässä kunnossa, ja sittemmin hankittiin lisää tietoteknistä laitteistoa oppilaiden käyttöön.
190, KH 2015-05-04 16:00 CFV: 985/2009 Nykyään suomenkielinen lukio toimii yhteisissä tiloissa Jakobstads Gymnasiumin kanssa, ja kiinteistössä on varsin hyvät fysiikan ja kemian opetustilat. Tietotekniikan osalta parantamisen varaa on edelleen laitteiden määrän osalta. Lukio on kuitenkin saanut ulkopuolista rahoitusta vuonna 2011 käytettäväksi juuri uusien laitteiden ostoon. Muilta osin ongelmat ovat tiedossa, ja niitä ratkaistaan yhdessä IT-osaston tuella ja yhteistyössä koulutusviraston kanssa. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy Pietarsaaren lukion rehtorin lausunnon ja kaupunginsihteerin selvityksen vastaukseksi aloitteeseen, ja julistaa sen loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv 20.4.2015 27 Aloite: Liite 27 A Pietarsaaren lukion rehtorin selvitys: Liite 27 B Ehdotus Päätös Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto hyväksyy Pietarsaaren lukion rehtorin lausunnon ja kaupunginsihteerin selvityksen vastaukseksi aloitteeseen, ja julistaa sen loppuun käsitellyksi. Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen. Kh 4.5.2015 190 Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus ilmoittaa koulutusvirastolle ja Mervi Rantalalle kaupunginvaltuuston päätöksestä.
191, KH 2015-05-04 16:00 TV: 78/2014 ASEMAKAAVAEHDOTUS LÄNTISELLE LAMMASSAARELLE, JOLLA MUODOS- TETAAN KORTTELIT 1-19 SEKÄ VIRKISTYS-, KATU- JA LIIKENNE-, ERITYIS-, SUOJELU-, JA VESIALUEITA PIETARSAAREN KAUPUN- GINOSASSA 28, LAMMASSAARI TL 28.1.2014 31 Liite 31 A: kartta Liite 31 B: asemakaavaehdotuksen luonnos Liite 31 C: Eero Niemisen kirjelmä Valmistelu: Asemakaava-arkkitehdin sijainen Ben Griep, puh. 044 785 1328 Kaavoitusosasto on laatinut asemakaavaehdotuksen luonnoksen uutta asuinaluetta varten Läntiselle Lammassaarelle. Huvilakäytössä olevan ranta-alueen takamaastoon muodostettaisiin uutta pientaloasutusta, joka käsittäisi 61 omakotitalotonttia, 13 paritalotonttia ja 3 useamman kotitalouden pientalotonttia. Olemassa oleville huvilatonteille osoitettaisiin oikeus ympärivuotiselle asumiselle. Asuinalue avattaisiin Ohikulkutien liittymän kautta. Kaavan valmistelu on osoittautunut vaativaksi tehtäväksi johtuen suunnittelualueen merkittävistä luontoarvoista ja muista ominaisuuksista. Lainmukaiset velvoitteet asettavat suunnittelulle varsin tiukat reunaehdot. Laadullisista tavoitteista ei kuitenkaan ole tingitty, vaan haasteisiin on onnistuttu vastaamaan kääntäen ne saavutuksiksi. Kaavaluonnoksessa uuden asuinalueen tieliittymä Ohikulkutiehen rakennettaisiin siihen kohtaan, missä tällä hetkellä seisoo asumaton asuintalo Ohikulkutien varrella. Kyseinen talo on laadituissa selvityksissä todettu lepakkojen levähdyspaikaksi, jonka hävittäminen tai heikentäminen on Luonnonsuojelulain 49 1mom. nojalla kielletty. Kaavavalmistelija on siitä huolimatta tullut siihen tulokseen, että uuden tieliittymän sijoittaminen juuri lepakkotalon kohtaan on tässä tapauksessa perusteltu. Kaavaluonnos tarjoaa mahdollisuuksia korvata menetettävän levähdyspaikan luomalla lepakoille sopivia uusia potentiaalisia levähdyspaikkoja. Ratkaisu on vakavan harkinnan tulos, ja perustuu kaikkia osatekijöitä kattavaan kokonaisvaltaiseen tarkasteluun. Asiakokonaisuus on selostettu kaavaselostuksessa luvussa 4.5.2. Perikunta, joka omistaa kiinteistön, jossa lepakkojen levähdyspaikka sijaitsee, on ilmoittanut olevansa ratkaisuun tyytymätön. (Liite 31 C). Koska kaavaratkaisu johtaa lepakkojen levähdyspaikan hävittämiseen, se tarvitsee tuekseen Luonnonsuojelulain 49 3 mom. mukaisen poikkeamisluvan lepakkojen levähdyspaikan hävittämis- ja heikentämiskiellosta, jotta sen voi kaavaehdotuksena panna nähtäville. Poikkeamisluvasta päättää Länsi- Suomen Ympäristökeskus.
191, KH 2015-05-04 16:00 TV: 78/2014 Poikkeamishakemuksen käsittelyyn kuluva aika on syytä hyödyntää osallisten luonnosvaiheaikaiseen kuulemiseen asettamalla valmisteluaineisto luonnoksena nähtäville ja pyytämällä siitä lausuntoja sekä varaamalla tilaisuus esittää siitä mielipiteitä. Panostus luonnosvaiheaikaiseen vuorovaikutukseen ennen varsinaisen kaavaehdotuksen valmistumista on tässä tapauksessa paikallaan, koska kaavavalmistelun vireille tulosta on jo pitkä aika ja koska meneillä olevaan kaavoitukseen liittyvät asianhaarat ovat osoittautuneet tavallista monimutkaisemmiksi. Luonnoksesta saatu palaute huomioidaan ja varsinainen kaavaehdotus valmistellaan nähtäville asetettavaksi sitten kun poikkeamislupa-asia on ratkaistu. Asemakaava-arkkitehdin sijainen: Tekninen lautakunta - ehdottaa kaupunginhallitukselle, että Pietarsaaren kaupunki hakisi ELYkeskukselta Luonnonsuojelulain 49 3mom. mukaisen poikkeamisluvan lepakkojen levähdyspaikan hävittämis- ja heikentämiskiellosta Läntiselle Lammassaarelle valmisteltavan kaavaehdotuksen tueksi, - merkitsee tiedoksi, että kaavoitusosasto asettaa kaavaluonnoksen nähtäville osallisten kaavavalmisteluaikaista kuulemista varten kuukauden ajaksi, ja - merkitsee tiedoksi, että kaavoitusosasto pyytää kaavaluonnoksesta lausunnot: - ympäristö- ja rakennuslautakunnalta - pelastusjohtajalta - Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta Tukes - terveysvalvonnalta - Pietarsaaren energialaitokselta - Pietarsaaren vedeltä - ELY-keskukselta - Pohjanmaan liitolta, ja - Pietarsaaren Luonto ry:ltä Ehdotus Päätös Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää asemakaava-arkkitehdin sijaisen ehdotuksen mukaisesti. Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. Kh 17.2.2014 60 Kartta: Liite 60 A Asemakaavaehdotuksen luonnos: Liite 60 B Eero Niemisen kirjelmä:
191, KH 2015-05-04 16:00 TV: 78/2014 Liite 60 C Ehdotus Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää, että Pietarsaaren kaupunki hakee ELY-keskukselta luonnonsuojelulain 49 3 mom. mukaisen poikkeamisluvan lepakkojen levähdyspaikan hävittämis- ja heikentämiskiellosta Läntiselle Lammassaarelle valmisteltavan kaavaehdotuksen tueksi. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. TL 20.01.2015 13 Asemakaavakartta: Liite 13 A Asemakaavan selostus: Liite 13 B Valmistelu: Asemakaava-arkkitehti Pekka Elomaa, puh. 044-7851230 Kaavoitusosasto on laatinut asemakaavaehdotuksen uutta asuinaluetta varten Läntiselle Lammassaarelle. Huvilakäytössä olevan ranta-alueen takamaastoon muodostetaan uutta pientaloasutusta, joka käsittää 58 omakotitalotonttia, 14 paritalotonttia ja 5 useamman kotitalouden pientalotonttia. Olemassa oleville huvilatonteille osoitetaan oikeus ympärivuotiselle asumiselle. Asuinalue avataan Ohikulkutiehen rakennettavaan uuden tieliittymän kautta. Kaavoitusosasto oli saanut valmistettua Läntisen Lammassaaren kaavaluonnoksensa jo 16.1.2014, mutta arveli sen sisältävän merkittäviä epävarmuustekijöitä. Olihan kaavavalmistelun aikana käynyt selväksi, että lainmukaiset velvoitteet asettavat Läntisen Lammassaaren suunnittelulle poikkeuksellisen tiukat ja osittain ristiriitaiset reunaehdot, ja että kaavoitukseen liittyvät seikat ovat tavallista monimutkaisemmat. Kaavoitusosasto päätti hakea suunnitelmastaan palautetta jo etukäteen, asettamalla sen nähtäville kaavaluonnoksena, ja pyytämällä siitä lausunnot. Rakentavaa palautetta tuli Lammassaaren lukuisilta huvilaomistajilta joko yksittäisesti tai ryhmässä laadittujen muistutusten muodossa. Lausuntonsa antoivat Ympäristö- ja rakennuslautakunta, Terveydenvalvonta, Pietarsaaren Energialaitos, Pohjanmaan liitto, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, ja Pietarsaaren Luonto ry. Länsi-Suomen Ympäristökeskus ei kaavaluonnoksesta lausunut, mutta sen Luontoryhmä ratkaisi 27.10.2014 Pietarsaaren kaupungin poikkeushakemuksen koskien Lammassaarella sijaitsevan, Luonnonsuojelulain 49 1
191, KH 2015-05-04 16:00 TV: 78/2014 mom. mukaisen lepakkojen levähdyspaikan hävittämis- ja heikentämiskieltoa. Ympäristökeskuksen päätös oli kielteinen. Nyt käsiteltävänä oleva, 9.1.2015 päivätty kaavaehdotus on laadittu 16.1.2014 päivätyn kaavaluonnoksen ja siitä saadun palautteen pohjalta. Suurimman muutoksen aiheutti Länsi-Suomen Ympäristökeskuksen kielteinen poikkeamispäätös. Lammassaaren tieliittymä Ohikulkutiehen on sen seurauksena siirretty pohjoisemmaksi, jotta niin sanottu lepakkotalo voidaan säilyttää. Uutta liittymää varten on laadittu aluevaraussuunnitelma yhteistyössä Länsi-Suomen Ympäristökeskuksen liikenneviranomaisten kanssa. Ympäristö- ja rakennuslautakunnan mielestä rakentamattomille rantatonteille tulee määrätä alhaisinta lattiatasoa, ja asuinalueen uusi tieliittymä Ohikulkutiehen tulee siirtää. Molemmat asiat on voitu huomioida nyt käsiteltävässä kaavaehdotuksessa. Terveydenvalvonta ilmaisi huolestuneisuutensa Ohikulkutien aiheuttamasta liikennemelusta tien läheisyydessä sijaitseville asuintonteille. Liikennemelutaso oli kuitenkin selvitetty, melutorjunnan tarve todettu ja melutorjunnan ratkaisut suunniteltu jo kaavavalmistelun aikana, ja tästä oli myös maininta 16.1.2014 kaavaluonnoksen selostuksessa ja määräyksissä. Terveydenvalvonnan lausunto ei antanut aihetta muutoksiin. Turvallisuus- ja kemikaalivirastolla ei ollut huomauttamista kaavaluonnoksesta, koska Tukesin valvomat kohteet (OSTEP Finland Oy Ab:n ja UPM-Kymmene Pyj:n Pietarsaaren tehtaat) ovat riittävän kaukana läntisestä Lammassaaresta. Energialaitoksen toivomus, että kaavaehdotuksessa osoitettaisiin muutama paikka muuntajille, on voitu huomioida nyt käsiteltävänä olevassa kaavaehdotuksessa. Lisäksi Energialaitos arvioi, että alue ei ole sopiva kaukolämmölle. Pohjanmaan liiton lausunnon mukaan asemakaava ei vaikeuta maakuntakaavan toteuttamista. Lausunto paljasti kuitenkin joitakin puutteita ja epäselvyyksiä kaavaluonnoksessa ja kaavaselostuksessa, joita kaavaosasto on mielellään korjannut. Pietarsaaren Luonto ry kyseenalaistaa lausunnossaan kaavavalmistelun aikana suoritettua liito-oravaselvitystä. Selvitysten pitäisi yhdistyksen mukaan olla yksityiskohtaisempia ja seuranta pitäisi olla toistuva vuotuisen kehityksen selvittämiseksi. Huomattavasti suurempi osa suunnittelualueelta tulee säästää rakentamiselta. Yhdistyksen mukaan Lammassaaren liito-oravametsä on Pietarsaaren merkittävin ja sen on voitava toimia lähdepopulaationa eli tuottaa ylimääräisiä poikaisia jotka täydentävät itäkaupungin muita esiintymiä. Länsi-Suomen Ympäristökeskus on kaavoituksesta pidetyissä viranomaisneuvotteluissa kuitenkin todennut, että Lammassaaren
191, KH 2015-05-04 16:00 TV: 78/2014 liito-oravat on inventoitu oikea-aikaisesti ja että selvityksen perusteella tehdyt kaavaehdotukset ovat perusteltuja. Näin ollen Pietarsaaren Luonto ry:n lausunto ei antanut aihetta muutoksiin kaavaehdotukseen. Osallisten muistutuksissa ja muussa palautteessa esille nostettujen kysymysten johdosta tehtiin myös lukuisia tarkistuksia kaavaehdotukseen. Olemassa olevien huvilatonttien rakennusoikeuksien laskentakaavio tarkistettiin siten että pienet epäselvyydet ja virheet korjaantuivat ja rakennusoikeudet enimmäkseen hieman nousivat. Huvilatonttikortteleita koskevat kaavamääräykset väljennettiin. Köyhäinlahden ranta-alueesta otettiin enemmän hyötyä irti, muuttamalla suurimman osan omakotitalojen korttelialueesta useamman kotitalouden pientalokorttelialueiksi, joille tarjotaan lisäksi mahdollisuus toteuttaa yhteiskäytössä olevaa, asumista palvelevaa rantapaikkaa Köyhäinlahden rannalla. Köyhäinlahden venevalkama säilyi kaavaehdotuksessa, mutta vesialueen kapeuden vuoksi se siirrettiin kokonaan nykyisen mantereen puolelle, eli venevalkaman vesialue toteutuu Köyhäinlahden nykyistä vesialuetta laajentamalla. Kaava-alueen ulkopuolelle jäävien kiinteistönomistajien toivomus päästä mukaan valmisteilla olevaan asemakaavaan tutkittiin myös, mutta se ei tässä vaiheessa johtanut toimenpiteisiin. Lammassaaren asemakaava-alue voidaan niin halutessa laajentaa erillishankkeena myöhemminkin, kunhan edellytykset siihen täyttyvät. Kaavoitusosaston mielestä kaavaehdotus on nyt valmis käsittelyyn. Asemakaava-arkkitehti: Tekninen lautakunta asettaa ehdotuksen nähtäville 26.1.- 25.2. 2015 väliseksi ajaksi, ja pyytää siitä lausunnot: - ympäristö- ja rakennuslautakunnalta - pelastusjohtajalta - terveysvalvonnalta sekä - Pietarsaaren Energialaitokselta - Pietarsaaren Vedeltä - Pohjanmaan liitolta - Länsi-Suomen Ympäristökeskukselta ja - Pietarsaaren Luonto ry:ltä. Ehdotus Päätös Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää asemakaava-arkkitehdin ehdotuksen mukaisesti. Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. TL 24.3.2015 63
191, KH 2015-05-04 16:00 TV: 78/2014 Liite A-B Liite C-J Liite K Liite L muistutukset lausunnot 16.3.2015 päivitetty liikennemeluselvitys 17.3.2015 liito-oravalisäselvitys Valmistelu: Asemakaava-arkkitehti Pekka Elomaa, puh. 044-7851230 Asemakaavan muutosehdotus on ollut nähtävillä 16.1.- 25.2.2015 välisen ajan ja ehdotuksesta on pyydetty 8 lausuntoa. Nähtävillä olon aikana on jätetty 2 muistutusta ehdotusta vastaan. Ehdotuksesta on saatu kaikki pyydetyt lausunnot (8 kpl.). Vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin Kiinteistönomistaja Helena Hietamäki vaatii muistutuksessaan, että kortteleiden 17, 18 ja 19 rantatonteille osoitetut osa-alueet vesirajalla vapautetaan kaavaehdotuksen mukaisista rakentamisrajoituksista. Hietamäen mielestä se, että Köyhäinlahden rantatonteilla voi rakentaa saunoja ja venevajoja vesirajan tuntumaan, mutta Itälahden rantatonteilla ei, loukkaa yhdenvertaisen kohtelun periaatetta. Vastine: Vaikka kyseisten ranta-alueiden rakentamisrajoituksilla oli perusteita eikä asiaan lähtökohtaisesti liittynyt epäoikeudenmukaisuuksia ei asia käytännössä ole ehdottoman varma. Kyseisen rantavyöhykkeen määrittely on paikoin tulkinnanvarainen eikä aina yksinselitteisen selvä; sen takia ei voi kokonaan sulkea pois epäilyä, onko kaikkia naapureita kohdeltu yhdenvertaisesti. Hietamäen muistutus kyseenalaisti uudestaan määräyksen tarpeellisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden. Johtopäätös on, että voimme tässä asiassa luottaa maanomistajien harkintakykyyn ja rakennusvalvonnan lupaharkintaan. Kaavamääräys voi poistaa kaavaehdotuksesta Helena Hietamäen toivomalla tavalla. Kaupungin järjestämästä päivähoidosta vastaava päivähoitojohtaja Tom Enbacka jätti viran puolesta muistutuksen, jossa hän viittaa Svedenin ja Permon päiväkotien korkeaan käyttöasteeseen. Päivähoitojohtaja katsoo, että kaavaehdotuksen tulisi antaa mahdollisuus käyttää osan tietyn asuinparitalotontin rakennusoikeudesta päiväkotiryhmän toimitiloiksi. Vastine: Enbackan ehdotus on hyvä. Lammassaaren asuinalueen väestöpohja ei tule kantamaan kokonaista päiväkotia, mutta rakentamisen kiihkeä vaihe saattaa aiheuttaa kysyntäpiikin, joka voi olla päivähoidon järjestäjälle hankala hoitaa, ellei Enbackan ehdottama mahdollisuus ole käytettävissä. Kaavaehdotus on syytä täydentää kaavamääräyksellä, jonka nojalla osa määrätyn paritalotontin rakennusoikeudesta saa käyttää päiväkotiryhmän toimitiloiksi. Paras tontti tähän tarkoitukseen on tontti 11 korttelissa 1.
191, KH 2015-05-04 16:00 TV: 78/2014 Ympäristö- ja rakennuslautakunta puoltaa lausunnossaan kaavaehdotusta sillä lisäyksellä, että suojaviheralueelle EV-1 tulisi antaa rakennusoikeus alueelle sijoitettavan telemaston teknistä tilaa varten. Vastine: Ympäristö- ja rakennuslautakunnan ehdotus on hyvä. Kaavaehdotus on syytä täydentää lisämääräyksellä, joka antaa rakennusoikeutta suojaviheralueelle EV-1 sijoitettavan telemaston teknistä tilaa varten. Terveysvalvonta huomauttaa, että kaavaehdotusta varten laaditun liikennemeluselvityksen mukaan liikennemelu ylittää ulkoalueille annetut yöajan ohjearvot kolmella tontilla siitä huolimatta, että rakennettaisiin vaihtoehdon VE1 mukainen meluvalli. Vastine: Kaavoitusosasto katsoo, että Terveysvalvonnan näkemys on tulkinnanvarainen ja että asia on syytä selvittää liikennemeluselvityksen päivityksellä. Luonnosvaiheen jälkeen tehdyt muutokset kaavaehdotukseen tulisivat samalla otetuiksi huomioon. Liikennemeluselvityksen päivitys, joka valmistui 16.3.2015, varmisti yksinselitteisesti, että valtionneuvoston antamat ohjearvot täyttyvät kaavaehdotuksessa nyt kaikilta osin. Pohjanmaan liitto moittii lausunnossaan, ettei kaavaselostuksesta selviä miten hulevedet aiotaan kaava-alueella käsitellä. Epäselväksi jää myös, onko virkistys huomioitu riittävässä laajuudessa kaavaehdotuksessa. Vastine: Kaavaselostuksessa kuuluu selostaa myös ongelmattomat ja itsestään selvät asiat, siinä Pohjanmaan liitto on oikeassa. Kaavaselostukseen on syytä lisätä maininta hulevesien käsittelemisestä ja virkistyksen huomioimisesta kaavaehdotuksesta. Pietarsaarenseudun Luonto ry kyseenalaistaa lausunnossaan kaavavalmistelun aikana suoritettua liito-oravaselvitystä. Selvitysten pitäisi yhdistyksen mukaan olla yksityiskohtaisempia ja seuranta pitäisi olla toistuva vuotuisen kehityksen selvittämiseksi. Huomattavasti suurempi osa suunnittelualueelta tulee säästää rakentamiselta. Yhdistyksen mukaan Lammassaaren liito-oravametsä on Pietarsaaren merkittävin ja sen on voitava toimia lähdepopulaationa eli tuottaa ylimääräisiä poikasia jotka täydentävät itäkaupungin muita esiintymiä. Yhteenvetona Pietarsaaren Luonto ry vaatii, että - alueen luonto- ja virkistysarvot tulisi ottaa paremmin huomioon, - kaava tulisi täydentää yksityiskohtaisimmilla kartoituksilla liito-oravien asuinpuista ja rakennuspaikkojen sijoitus tulisi tarkistaa niin että ne ovat luonnonsuojelulain mukaisia, - kolopuiden merkitys lepakoille tulisi selvittää, - luonnontilassa olevien metsien harvinaiset ja uhanalaiset lajit tulisi kartoittaa, samoin alueen linnusto. Vastine: Kaava-alueen luonnonarvot on selvitetty ja otettu huomioon siinä laajuudessa ja niin yksityiskohtaisesti kuin asemakaavoituksen yhteydessä on ollut tarpeen ja tarkoituksenmukainen. Kaavoituksen yhteydessä tehtävien selvitysten tarkoitushan on luoda pohja perusteltujen ja lainmukaisten kaava-
191, KH 2015-05-04 16:00 TV: 78/2014 ratkaisujen tekemiseksi. Osallisen tyytymättömyys kaavoitukseen asettamiin tavoitteisiin ei tarkoita, että ympäristöarvot olisi jätetty huomioimatta lain edellyttämällä tavalla. Luontotyypit ja erilaiset lajit selvitettiin Lammassaaren kaavaprosessin aikana siinä laajuudessa ja niin yksityiskohtaisesti kuin kaavaratkaisujen tekemiseen on ollut tarpeen. Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksella ei ole ollut huomautettavaa tässä suhteessa. Valitettavasti Lammassaaren kaavoitus on monesta syystä venynyt jo pitkäksi 3½-vuotiseksi prosessiksi, jonka aikana kaavaalueen luonnontila on saattanut jo muuttua ja huolellisestikin tehdyt kartoitukset vanhentua. On hyvinkin mahdollista löytää nyt uusia liito-oravien käyttämiä kolopuita, joita aiemmin ei vielä ollut. Tältä osin kaavoitusosasto katsoi, että asia oli selvitettävä huhtikuussa 2012 suoritetun liito-oravaselvityksen päivittämisellä. 17.3.2015 päivitetyn liito-oravaselvityksen tulokset ja sen johdosta tehdyt tarkistukset asemakaavaehdotukseen käsitellään seuraavassa vastineessa Etela-Pohjanmaan ELYkeskuksen lausuntoon. Etelä-Pohjanmaan ELY-Keskus katsoo, että ennen kaavan vahvistamista tulee maastoselvityksenä tarkistaa, ovatko Pietarsaaren Luonto ry:n lausunnossa esitetyt, rakennettaviksi osoitetuille alueille tai niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat puut liito-oravan lisääntymispaikkoja, sekä tarkistaa niiden sijainti suhteessa kaavamerkintöihin. Mikäli selvityksessä todennetut liito-oravan pesäpuut jäävät asuintonteiksi osoitetuille tai muutoin rakennettaville (katu)alueille, tulee niiden säilyminen turvata tarkistamalla kaavamerkinnät ja -määräykset kohdekohtaisesti. Liito-oravakysymyksen lisäksi ELY-keskus esittää lukuisia yksityiskohtaisia täsmennystarpeita koskien - AH-korttelialueen rakennusoikeutta ja käyttömuotoa, - laiturirakenteiden ja täyttöjen toteutustapoja Itälahden ja Köyhäinlahden vesialueiden rannoilla, - kaavaselostuksen täydentämistä vanhan huvila-asutuksen arvottamisen ja historian osalta, - EV-1-alueelle sijoittavan telemaston sijaintia, rakennusoikeutta ja liittymäjärjestelyitä, ajoyhteyksien/rasitteiden ohjeellisuutta VL- ja AO-2- korttelialueilla, ja - asuntojen maksimimäärän osoittamista AP-korttelialueilla. Vastine Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen näkemys liitooravaselvityksen tarkistuksen tarpeesta on perusteltu. Lammmassaaren kaavoitus on vienyt huomattavasti odotettua enemmän aikaa ja huhtikuussa 2012 suoristetusta liitooravaselvityksestä on kulunut jo 3 vuotta. On mahdollista, että nyt löydetään liito-oravien käyttämiä kolopuita, joita aiemmin ei vielä ollut. Kaavoittaja teetti ja Mattias Kanckos suoritti ELY-keskuksen vaatima lisäselvityksen. 17.3.2015 päivitetyn liito-
191, KH 2015-05-04 16:00 TV: 78/2014 oravaselvityksen mukaan alueella on nyt 5 uutta lisääntymispaikkaa, joita tulee ottaa kaavaehdotuksessa huomioon ELY-keskuksen vaatimalla tavalla. Joitakin rakennusaloja joudutaan tästä syystä poistamaan tai rajoja siirtämään. ELY-keskuksen esittämistä lukuisista yksityiskohtaisista täsmennysehdotuksista suurin osa on syytä ottaa kaavaehdotuksessa huomioon. Laiturirakenteiden ja täyttöjen toteutumistapoja sekä AP-korttelialueita koskevat ehdotukset eivät kuitenkaan aiheuta toimenpiteitä kaavaehdotuksen suhteen. Pelastusviranomainen, Pietarsaaren Energialaitos ja Pietarsaaren Vesi eivät lausunnoissaan esitä muutostarpeita kaavaehdotukseen. Kaavoitusosasto katsoo, että asemakaavaehdotus tulee korjata ja täydentää edellä kuvatulla tavalla, jonka jälkeen se olisi valmis jatkokäsittelyyn. Asemakaava-arkkitehti: Tekninen lautakunta päättää - että kaavaehdotus tulee muistutusten ja lausuntojen johdosta korjata ja täydentää asemakaava-arkkitehdin ehdottomalla tavalla ennen sen lähettämistä jatkokäsittelyyn kaupunginhallitukselle, ja - esittää kaupunginhallitukselle, että tämä veisi korjatun kaavaehdotuksen kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi Maankäyttö- ja rakennuslain 52 mukaisesti. Ehdotus Päätös Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää asemakaava-arkkitehdin ehdotuksen mukaisesti. Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. Pykälä käsiteltiin ennen 49 ( 53 jälkeen). Kh 13.4.2015 167 Asemakaavakartta (korjattu 16.3.2015): Liite 167 A Asemakaavan selostus: Liite 167 B Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle - että kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavaehdotuksen läntiselle lammassaarelle, jolla muodostetaan korttelit 1-19 sekä virkistys-, katu- ja lii-
191, KH 2015-05-04 16:00 TV: 78/2014 kenne-, erityis-, suojelu- ja vesialueita Pietarsaaren kaupunginosassa 28,maankäyttö- ja rakennuslain 52 :n mukaisesti. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv 20.4.2015 29 Asemakaavakartta: Liite 29 A Asemakaavan selostus: Liite 29 B Ehdotus Päätös Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavaehdotuksen läntiselle lammassaarelle, jolla muodostetaan korttelit 1-19 sekä virkistys-, katu- ja liikenne-, erityis-, suojelu- ja vesialueita Pietarsaaren kaupunginosassa 28,maankäyttö- ja rakennuslain 52 :n mukaisesti. Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen. Kh 4.5.2015 191 Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus kuuluttaa kaupunginvaltuuston päätöksen sekä ilmoittaa tekniselle palvelukeskukselle ja Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle päätöksestä.
192, KH 2015-05-04 16:00 PB: 170/2015 OSA-AIKATYÖN ANOMINEN OSA-AIKAELÄKKEEN JOHDOSTA 1.5.2015 ALKAEN, RUNE WIIK Hj 20.2.2015 19 Henkilöstöjohtaja: Rune Wiik anoo oikeutta vähentää työaikaansa 50 %:iin 1.5.2015 alkaen tarkoituksenaan hakea osa-aikaeläkettä. Työaikaa ehdotetaan vähennettävän puoleen työpäivistä viikkorytmin mukaan. Lähemmät yksityiskohdat työtehtävien muutoksesta ja vastuusta vahvistetaan keskustelujen jälkeen. Ehdotus Päätös Henkilöstöjaosto päättää asiasta. Henkilöstöjaosto päätti hyväksyä Rune Wiikin työajan muuttamisen 50-prosenttiseksi. Lähemmät yksityiskohdat työtehtävien muutoksesta ja vastuusta vahvistetaan keskustelujen jälkeen. Hj 14.4.2015 43 Siirtyminen osa-aikatyöhön tapahtuu 1.8.2015 alkaen. Puheenjohtaja tekee ehdotuksen, jonka mukaan työtehtävät jaetaan osittain. Rune Wiik jatkaa osa-aikaisena henkilöstöjohtajana ja henkilöstötoimiston esimiehenä. Henkilöstöpäällikkö Päivi Stenman toimii sijaisena Wiikin poissaolon aikana. Vähentyneen resurssin kattamiseksi palkataan Terttu Vallittu osaaikaisesti (50 %) henkilöstötoimistoon erityisasiantuntijana. Vallitulla on monivuotinen kokemus henkilöstöhallinnosta ja hänelle jaetaan tiettyjä osa-alueita ja hän avustaa henkilöstöjohtajaa ja henkilöstöpäällikköä. Hj liite A Ehdotus Päätös Henkilöstöjaosto päättää ehdottaa, että kaupunginhallitus hyväksyy työtehtävien jakamisen henkilöstöjohtajan, henkilöstöpäällikön ja erityisasiantuntijan välillä liitteen mukaisesti. Terttu Vallittu palkataan osa-aikaiseksi (50 %) erityisasiantuntijaksi ajalle 1.8.2015 31.12.2016. Ehdotus hyväksyttiin. Tätä pykälää käsiteltäessä Rune Wiik ja Päivi Stenman poistuivat kokoushuoneesta esteellisyyden vuoksi.
192, KH 2015-05-04 16:00 PB: 170/2015 Kh 4.5.2015 192 Työtehtävien jakaminen: Liite 192 Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä työtehtävien jakamisen henkilöstöjohtajan, henkilöstöpäällikön ja erityisasiantuntijan välillä liitteen mukaisesti. Terttu Vallittu palkataan osaaikaiseksi (50 %) erityisasiantuntijaksi ajalle 1.8.2015 31.12.2016.
192, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 192, kh 4.5.2015
193, KH 2015-05-04 16:00 CFV: 431/2015 KONSERNIHALLINNON (KAUPUNGINKANSLIA) JOHTAVIEN VIRANHALTIJOIDEN TYÖTEHTÄVIEN JAKO Kaupunginsihteeri: Kaupungin konsernihallinnossa on tapahtunut muutaman vuoden sisällä paljon muutoksia ja tapahtuu edelleen. Kehitysyksikkö lakkautettiin kokonaan vuonna 2012. Uutta kehitysjohtajaa ei ole palkattu, ja kaupunginsihteeri vastaa myös kehitysjohtajan tehtävistä. IT-osasto siirtyy kaupunginkanslian alaisuuteen 1.6.2015 alkaen ja myös kotouttamisyksikkö siirtyy kaupunginkanslian ja kaupunginsihteerin alaisuuteen todennäköisesti syksystä alkaen. Kaupunginkansliassa työskentelee täten syksystä alkaen yhteensä noin 40 henkilöä. Uusia tehtäviä kansliaan on myös määrätty, mutta lisähenkilöstöresursseja ei ole saatu. Kaupunginsihteerin tehtävät konsernihallinnon toimintasäännön mukaan ovat seuraavat: 1. johtaa ja valvoa kaupunginkanslian toimintaa ja toimia esimiehenä kaupunginkanslian ja matkailutoimiston henkilökunnalle, 2. valmistella luottamustoimielimille tarkoitetut asiat kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen päätettäväksi 3. pitää pöytäkirjaa kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen kokouksissa 4. vastata kaupunginkanslian taloudenhoidosta taloussäännön määräysten mukaisesti 5. hyväksyä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen palkkioiden, päivärahojen ja ansionmenetyksen korvausten maksaminen sekä näiden elinten antamista tehtävistä aiheutuneiden kustannusten korvaaminen 6. antaa virallisesti vahvistettuja jäljennöksiä kaupunginkansliassa säilytetyistä asiakirjoista 7. johtaa ja valvoa kaupungin talous- ja velkaneuvontaa ja sosiaaliasiamiestoimintaa, kääntämistoimintaa ja puhelinpalvelu- ja painatuspalveluja 8. johtaa ja valvoa hankintatoimintaa ja vastata juridisesti koko kaupunkikonsernin julkisista hankinnoista 9. olla yleisvastuussa - elinkeinoasioista - kaupungin joukkoliikenteestä - hanketoiminnasta - hankinnoista - ulkoisen imagon luomisesta - hallinnon kehittämisestä - kaupungin sähköisen tiedottamisen kehittämisestä 10. vastata kaupungin tietosuojasta 11. suorittaa muut kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan määräämät tehtävät. Konsernihallintoa uudelleen organisoidaan, mutta tämä ei ole poistanut sitä tarvetta, että asiantuntijatehtäville on kaupunginkansliassa tarvetta enemmän kuin ennen. Kaupunginsihteerille pitäisi vähintään nimittää sijainen, jonka on oltava viranhaltija.
193, KH 2015-05-04 16:00 CFV: 431/2015 Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Esitys annetaan kokouksessa.
194, KH 2015-05-04 16:00 CFV: 94/2015 SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TIETOSUOJA-ASIOIDEN HOITAMINEN 1.6.2015 ALKAEN Kaupunginsihteeri: Pietarsaaren kaupunki on rekisterinpitäjänä useilla hallinnonaloilla, joissa edellytetään tietosuojan sisäistä valvontaa. Kyseiseen tehtävään on nimettävä henkilö, jolla on riittävä asiantuntemus ja kokonaisnäkemys tietosuojavastaavan velvoitteiden toteuttamisessa. Henkilöllä tulee olla riittävä tuntemus sosiaalija terveysalalta, jossa salassa pidettävien tietojen käsittelyssä vaaditaan erityistä tarkkuutta. Tietosuojavastaavan tehtävät olivat 1.1.2013 alkaen apulaiskaupunginsihteerin vastuulla. Tietosuojavaltuutetun toimiston ohjeissa todetaan, että tietosuojavastaavan on voitava suorittaa tarvittavat suunnittelu-, seuranta- ja raportointitehtävät mahdollisimman itsenäisesti. Näin ollen tietosuojavastaavan on Pietarsaaren kaupungissa tarkoituksenmukaisinta kuulua kaupungin keskushallintoon. Tehtävä oli tuolloin vuonna 2013 kaupungille uusi, ja on osoittautunut nyt reilun kahden vuoden kokemuksella, että tietosuojavastaavaa tarvitaan, mutta oikeastaan vain sosiaali- ja terveysviraston toiminta-alueella. Kaupungin puolella työtehtävät ovat vähäisiä. Näin ollen tarkoituksenmukaisinta olisi, että tietosuojavastaavana olisi sosiaali- ja terveysviraston palveluksessa oleva henkilö. Tehtävä voitaisiin jakaa siten, että kaupungille kuuluvat tietosuoja-asiat hoidetaan keskushallinnosta, ja sosiaali- ja terveysvirastolle kuuluvat tehtävät sosiaali- ja terveysviraston palveluksessa olevan henkilön toimesta. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää, että sosiaali- ja terveysviraston tietosuojavastaavana toimii johtava lääkäri Pia-Maria Sjöström ja kaupungin puolella tehtävää hoitaa kaupunginsihteeri Milla Kallioinen.
195, KH 2015-05-04 16:00 CFV: 423/2015 PIETARSAAREN ENERGIA OY: UUSI YHTIÖJÄRJESTYS Yhtiöjärjestys: Liite 193 Kaupunginsihteeri: Pietarsaaren Energia Oy:lle on laadittu uusi yhtiöjärjestys, jonka sisältö ilmenee liitteestä. Yhtiön toiminta-alueena on hankkia, tuottaa ja myydä energiaa. Yhtiö voi omistaa, pitää hallussaan ja myydä osakkeita. Yhtiöllä on hallitus, jossa on 3-5 varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenet valitaan yhden vuoden määräajaksi. Pietarsaaren Energia Oy:n yhtiökokous pidetään maanantaina 11.5.2015 klo 9 kaupungintalolla, kokoushuoneessa Old Boy. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä ehdotetun yhtiöjärjestyksen Pietarsaaren Energia Oy:lle ja ehdottaa neljää henkilöä hallituksen jäseniksi. Kaupunginhallitus päättää nimetä edustajan yhtiökokoukseen 11.5.2015.
195, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 195, kh 4.5.2015
195, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 195, kh 4.5.2015
196, KH 2015-05-04 16:00 CFV: 155/2015 KAUPUNGIN VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS Kh 13.4.2015 171 Tilinpäätös 2014 (osat 1 ja 2): Liitteet 171 A ja B Valmistelua täydennetään kokouksessa. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää - hyväksyä omalta osaltaan Pietarsaaren kaupungin vuoden 2014 tilinpäätöksen sekä allekirjoittaa sen, - ehdottaa, että vuoden 2014 ylijäämä, joka on 80.882.478,19 euroa, siirretään taseen omaan pääomaan tilikauden yli/alijäämätilille, - toimittaa Pietarsaaren kaupungin vuoden 2014 tilinpäätöksen tarkastettavaksi, sekä - esittää Pietarsaaren kaupungin vuoden 2014 tilinpäätöksen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi tilintarkastuksen valmistuttua. Kaupunginhallitus päättää myös ehdottaa kaupunginvaltuustolle kaupungin vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä, että kaupunginvaltuusto toteaa 1) liikelaitos Pietarsaaren Sataman osalta, että: - liikelaitoksen toiminta, mukaan lukien liikelaitoksen varat, velat ja henkilöstö on siirretty Pietarsaaren Satama Oy:lle 31.12.2014 - liikelaitoksen toiminta on päättynyt 31.12.2014 - liikelaitos on lakkautettu 31.12.2014 2) liikelaitos Pietarsaaren Energialaitoksen osalta, että: - liikelaitoksen kaukolämpö-, verkkotoiminta, sähkökauppa, henkilöstö sekä toimintaan kuuluvat varat on luovutussopimuksen mukaan luovutettu Oy Herrfors Ab:lle ja Herrfors Nät-Verkko Oy Ab:lle 31.12.2014 - energiantuotantoimintaa varten tarpeelliset strategiset osakkeet Oy Katternö Ab:ssä sekä Oy Herrfors Ab:n, Oy Perhonjoki Ab:n, Oy Katternö Kraft Ab:n ja Katternö Kärnkraft Oy Ab:n tuotanto-osakkeet on siirretty Pietarsaaren Energia Oy:lle 31.12.2014 - liikelaitoksen toiminta on päättynyt 31.12.2014 - liikelaitos on lakkautettu 31.12.2014. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginjohtajan sijainen muutti ehdotustaan siten, että vuoden 2014 tilinpäätös merkitään tässä vaiheessa tiedoksi. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh 4.5.2015 195 Tilinpäätös 2014 (osat 1 ja 2): Liitteet 195 A ja B
196, KH 2015-05-04 16:00 CFV: 155/2015 Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää - hyväksyä omalta osaltaan Pietarsaaren kaupungin vuoden 2014 tilinpäätöksen sekä allekirjoittaa sen, - ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy Energialaitoksen osalta 1.074.736,99 :n ylityksen investointimäärärahoihin. Kaupunginvaltuusto myönsi 2,7 miljoonaa euroa vuodelle 2014 ja Energialaitoksen osalta toteutuma oli yhteensä 3.774.736,99 euroa. - ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että vuoden 2014 ylijäämä, joka on 80.882.478,19 euroa, siirretään taseen omaan pääomaan tilikauden yli/alijäämätilille, - toimittaa Pietarsaaren kaupungin vuoden 2014 tilinpäätöksen tarkastettavaksi, sekä - esittää Pietarsaaren kaupungin vuoden 2014 tilinpäätöksen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi tilintarkastuksen valmistuttua. Kaupunginhallitus päättää myös ehdottaa kaupunginvaltuustolle kaupungin vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä, että kaupunginvaltuusto toteaa 1) liikelaitos Pietarsaaren Sataman osalta, että: - liikelaitoksen toiminta, mukaan lukien liikelaitoksen varat, velat ja henkilöstö on siirretty Pietarsaaren Satama Oy:lle 31.12.2014 - liikelaitoksen toiminta on päättynyt 31.12.2014 - liikelaitos on lakkautettu 31.12.2014 2) liikelaitos Pietarsaaren Energialaitoksen osalta, että: - liikelaitoksen kaukolämpö-, verkkotoiminta, sähkökauppa, henkilöstö sekä toimintaan kuuluvat varat on luovutussopimuksen mukaan luovutettu Oy Herrfors Ab:lle ja Herrfors Nät-Verkko Oy Ab:lle 31.12.2014 - energiantuotantoimintaa varten tarpeelliset strategiset osakkeet Oy Katternö Ab:ssä sekä Oy Herrfors Ab:n, Oy Perhonjoki Ab:n, Oy Katternö Kraft Ab:n ja Katternö Kärnkraft Oy Ab:n tuotanto-osakkeet on siirretty Pietarsaaren Energia Oy:lle 31.12.2014 - liikelaitoksen toiminta on päättynyt 31.12.2014 - liikelaitos on lakkautettu 31.12.2014.
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 PIETARSAAREN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2014 Osa I 0
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 Sisältö 1 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET... 1 2 TOIMINTAKERTOMUS... 3 2.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset... 3 2.2 Toiminnallisesti ja taloudellisesti tärkeät tapahtumat... 3 2.2.1 Kaupunginjohtajan katsaus... 3 2.2.2 Kuntahallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 5 2.2.3 Talouden yleinen kehittyminen ja kehittyminen kunnan alueella... 5 2.2.4 Kunnan toiminnan ja talouden olennaiset muutokset... 7 2.2.5 Kunnan henkilöstö... 8 2.2.6 Suurimpien vaara- ja epävarmuustekijöiden ja muiden toiminnan kehittymiseen vaikuttavien tekijöiden arviointi... 8 2.2.7 Ympäristötekijät... 8 2.3 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä... 9 2.4 Tilikauden tuloslaskelma ja toiminnan rahoitus... 10 2.4.1 Tuloslaskelma ja tunnusluvut... 10 2.4.2 Tuloslaskelman tuotot... 11 2.4.3 Tuloslaskelman toimintakustannukset... 12 2.4.4 Käyttötalouden nettomenot (toimintakate)... 12 2.4.5 Vuosikate, poistot, tilikauden tulos... 12 2.4.6 Toiminnan rahoitus... 13 2.5 Rahoitusasema ja sen muutokset... 15 2.6 Kokonaistulot - ja menot... 17 2.7. Kuntakonsernin toiminta ja talous... 18 2.7.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhtiöistä... 18 2.7.2 Konsernin toiminnan ohjaus... 19 2.7.3 Konsernia koskevat olennaiset tapahtumat... 19 2.7.4 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 20 2.8 Tilikauden tulosta koskevat toimeenpiteet... 24 2.8.1 Tilikauden tuloksen käsittely... 24 3 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 25 3.1 Tavoitteiden toteutuminen... 25 3.2. Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen... 27 3.2.1 Tuloslaskelmaosion toteutuminen... 28 3.2.2 Investointiosien toteutuminen... 30 3.2.4 Rahoitusosan toteutuminen... 35 3.2.5 Kooste määrärahojen ja talousarvion toteutumisesta... 36 4 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 37 5 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 45 6 LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET... 57 LIIKELAITOS PIETARSAAREN VEDEN JOHTOKUNTA... 57 PIETARSAAREN SATAMAN JOHTOKUNTA... 72 PIETARSAAREN ENERGIALAITOKSEN JOHTOKUNTA... 82 6.1 Liikelaitosten vaikutus kunnan tilikauden tuloksen muodostamiseen... 106 7 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT... 107 0
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 1 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET Kunnan tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan kuntalain sekä soveltuvin osin kirjanpitolain- ja asetuksen säännöksiä (KuntaL 68 ). Kuntalaki on kirjanpitolakiin nähden erityislain asemassa. Siltä osin kuin mainittujen lakien säännökset poikkeavat toisistaan, noudatetaan kuntalakia (KPL 8:5 ). Kirjanpitolain säännösten soveltamisesta antaa ohjeet kirjanpitolautakunnan kuntajaosto (KuntaL 67 ). Myös konsernitilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolakia (KuntaL 68 a ). Tilinpäätöksen sisältö Kunnan tilinpäätöksen sisältö määritellään kuntalaissa. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus (KuntaL 68.2 ). Lisäksi kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Kunnan konsernitilinpäätöksen laatimista ohjeistetaan tarkemmin kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamassa yleisohjeessa kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta. Tilinpäätöslaskelmat laaditaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden mukaisiin kaavoihin. Liitetietojen antamisessa noudatetaan kuntajaoston antamaa yleisohjetta. Yleiset tilinpäätösperiaatteet Tilinpäätöstä laadittaessa ja tilinavausta tehtäessä on noudatettava ns. yleisiä tilinpäätösperiaatteita (KPL 3:3 ). Säännös sisältää kuusi eri tilinpäätösperiaatetta ja yhden tilinavausperiaatteen. - Oletus toiminnan jatkuvuudesta - Johdonmukaisuus menettelytavoissa tilikaudesta toiseen - Sisältöpainotteisuus - Varovaisuuden periaate - Tasejatkuvuuden periaate - Suoriteperusteisuus - Erillisarvostusta koskeva periaate. 1
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 Tilinpäätöksen tarkastaminen ja hyväksyminen Kunnanhallituksen on saatettava tilinpäätös siihen liittyvine asiakirjoineen ja allekirjoituksineen tilintarkastajan tarkastettavaksi. Tilintarkastajan on viimeistään toukokuun loppuun mennessä tarkastettava päättyneen tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös ja luovutettava tarkastuslautakunnalle valtuustolle osoitettu tilintarkastuskertomus. Kertomukseen sisältyy lausunto siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus (KuntaL 73.1, 75.1 ). Jos tilintarkastuskertomus sisältää muistutuksen, tarkastuslautakunta hankkii asianomaisten selitykset sekä kunnanhallituksen lausunnon. Tarkastuslautakunta antaa arvionsa tehdyistä muistutuksista, siihen annetuista selityksistä ja kunnanhallituksen lausunnosta (KuntaL 75.2 ja 3 ). Kunnanhallitus saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen valtuuston käsiteltäväksi viimeistään tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä (KuntaL 68 ). Tarkastuslautakunta antaa tilintarkastuskertomuksen tiedoksi valtuustolle ja tekee esityksen siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus (KuntaL 71.2 ). Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Tarkastuslautakunta antaa arviointikertomuksensa valtuuston käsiteltäväksi esityslistan erillisenä asiakohtana. 2
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 2 TOIMINTAKERTOMUS 2.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset Toimintakertomuksen antamisesta vastaavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kunnan toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista (KPL 3:1 ). Kunnan toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kunta-konsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Lisäksi kunnanhallituksen on tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL 69 ). Liikelaitoksen tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan soveltuvin osin tätä yleisohjetta. Kuntalain mukaan liikelaitoksen tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. 2.2 Toiminnallisesti ja taloudellisesti tärkeät tapahtumat 2.2.1 Kaupunginjohtajan katsaus Talouden heikko kehitys ja kasvava työttömyys ovat jarruttaneet kuntien verotulojen kasvua ja lisänneet kuntien kustannuksia. Vuonna 2014 kunnallisten peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin ylimääräinen, noin 360 miljoonan euron leikkaus. Kuluvana vaalikautena tehdyt valtionosuuksien leikkaukset olivat viime vuonna yhteensä 1,2 miljardia euroa. Väestön korkeampi ikä kasvattaa kuitenkin palvelujen kysyntää, samalla kun kunnille annetaan yhä enemmän vastuuta esimerkiksi pitkäaikaistyöttömistä. Talouden kasvun odotetaan toipuvan hitaasti, mikä tarkoittaa, että myös veropohjan kehitys on edelleen heikkoa kunnissa. Kuntien toimintamenot ovat kuitenkin tasaisessa kasvussa, sillä ikärakenteen muutokset lisäävät palvelujen tarvetta ja kunnille määrätään uusia tehtäviä. Kuntien sisäinen rahoitus ei riitä investointeihin ja velkaantuminen jatkuu korkeana. Kuntien on jatkettava toimintansa tehostamista, mutta myös rakenteellisia uudistuksia tarvitaan. 3
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 Pietarsaaren kehitys on ollut kohtalaista. Työttömyys oli vuodenvaihteessa 11,4 % verrattuna edellisen vuodenvaihteen 10,2 %:iin. Työttömien määrä oli vuodenvaihteessa 6,8 % koko seudulla. Kaupungin asukasmäärä laski 40 henkilöllä vuonna 2014 verrattuna edellisvuoteen. Kuntalaisten määrä oli vuodenvaihteessa 19 593. Pietarsaaren kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös osoittaa 80,9 miljoonan ylijäämää. Vuoden aikana investoinnit ovat olleet yhteensä 14,8 miljoonaa, joista 9,55 miljoonaa euroa kuuluu liikelaitoksiin. Pietarsaaren Satama yhtiöitettiin 31.12.2014 ja satamatoimintaa hoitaa 1.1.2015 alkaen Pietarsaaren Satama Oy. Kaukolämpö- ja sähkökauppatoiminta sekä sähköverkkovarat ja sähköverkkotoiminta myytiin 31.12.2014 Oy Herrfors Ab:lle ja Herrfors Nät-Verkko Oy Ab:lle kauppahintaan 69,55 miljoonaa euroa. Kaupungin osakeomistus Oy Katternö Ab:ssa, Oy Herrfors Ab:ssa, Oy Perhonjoki Ab:ssa, Oy Katternö Kraft Ab:ssa ja Oy Katternö Kärnkraft Ab:ssa luovutettiin 31.12.2014 kaupungin kokonaan omistamalle yhtiölle, Pietarsaaren Energia Oy:lle. Fastighets Ab Ebba Kiinteistö Oy aloitti toimintansa 1.1.2014. Yhtiö muodostettiin yhdistämällä 17 kaupungin asunto- ja kiinteistöyhtiötä. Pietarsaaren Yrityskiinteistöt osti 16.10.2014 kaikki osakkeet Kiinteistö Oy Choraeuksenkatu 11:ssa, joka omistaa nk. Maria Malmin tontin, 598-2- 16-2. Tonttia käytetään toistaiseksi pysäköintipaikkana. Vuoden aikana myönnettiin rakennuslupa H.O.P-talon rakentamiselle torin laidalle ja torin alle rakennettavalle pysäköintilaitokselle. Valtuusto hyväksyi torin ja tontin muutetun asemakaavan. Päätöksestä tehtiin valitus, joka vedettiin myöhemmin takaisin. Muita suurempia asioita vuoden aikana ovat olleet kuntarakenneselvitys naapurikuntien kanssa sekä strategiatyö. Sataman väylän ruoppaus on jatkunut vuonna 2014. Malmin sairaalan synnytysosasto suljettiin vuonna 2014. Milla Kallioinen valittiin 24.11.2014 Pietarsaaren kaupunginsihteeriksi. Kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson irtisanoutui virastaan 16.1.2015. Anne Ekstrand kaupunginjohtajan sijainen 4
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 2.2.2 Kuntahallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupunginvaltuusto Vuodet 2013 2016 Puheenjohtaja Carola Sundqvist I varapuheenjohtaja Richard Sjölund II varapuheenjohtaja Eero Luomala Keskusta + 2 2 2 6 2 2 2 1 sitoutumattomat Vihreät 1 2 2 1 - - - 1 Kristillisdemokraati 2 5 4 4 4 4 t PRO-Pietarsaari- 5 4 4 5 Jakobstad Oma 1 1 - - - - valtuustoryhmä Perussuomalaiset 1 YHTEENSÄ 43 43 43 43 43 43 43 43 Paikkoja 1984-1988 Puolue 1988-1992- 1996-2000- 2004-2008- 1992 1996 2000 2004 2008 2012 RKP 16 16 15 15 17 18 18 18 SDP 14 14 11 9 8 10 10 9 Vas 8 8 7 5 6 4 4 3 Kok 2 1 3 1 1 1 1 1 2013-2016 Kaupunginhallitus v. 2014 11 jäsentä, RKP 5, SDP 3, Vas. 1, PRO 1, Kristillisdemokraatit 1 Puheenjohtaja Peter Boström Kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson Organisaatiokaavio liitteenä. 2.2.3 Talouden yleinen kehittyminen ja kehittyminen kunnan alueella 2.2.3.1. Talouden yleinen kehittyminen Talouden heikko kehitys jatkui vuoden 2014 aikana. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi pieneni 0,1 prosenttia vuonna 2014. Kyseessä oli kolmas vuosi peräkkäin jolloin bruttokansantuote supistui. Yksityinen kulutus pieneni volyymiltään 0,2 prosenttia, mutta julkisten kulutusmenojen volyymi kasvoi 0,2 prosenttia. 5
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 Investoinnit vähenivät 5,1 prosenttia. Viennin volyymi väheni 0,4 prosenttia ja tuonnin volyymi väheni 1,4 prosenttia. Kuntaliiton ennakkotietojen mukaan kuntien tulos on vuonna 2014 lähes vuoden 2013 tasolla kun ei huomioida kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisen tuomia kertaluotoisia tuottoja. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tilikauden tulos oli 1,86 miljardia euroa. EU-direktiivistä johtuneen liikelaitosten yhtiöittämisen osuus tästä oli arviolta 1,4 miljardia euroa. Yhteensä 14 kuntaa arvioi vuosikatteen muodostuvan negatiiviseksi. Vuonna 2013 vuosikate oli negatiivinen 28 kunnassa. Vuoden 2014 ennusteiden pohjalta kuntien vuosikate asukasta kohden oli keskimäärin 373 euroa. Edellisvuonna vastaava luku oli 380 euroa. Kuntien vuosikate kattoi ennusteiden mukaan 101 prosenttia poistoista ja arvonalennuksista ja 72 prosenttia investoinneista. Kuntien lainakannan vuotuinen kasvu on ollut vahvinta 2000-luvulla. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta kohosi 16,6 miljardiin euroon. Lainakanta kasvoi 7 prosenttia, ts. 1,1 miljardia euroa edellisvuoteen nähden. 2.2.3.2 Oman talousalueen kehittyminen Väestönkehitys Pietarsaaren seudulla oli ennakkotietojen mukaan 49,874 asukasta vuodenvaihteessa 2014/2015, eli asukasmäärä on lisääntynyt +31 henkilöllä vuoden 2014 aikana. Pietarsaaressa väestönmuutos oli negatiivinen. Väestö väheni 40 henkilöllä. Pietarsaaressa oli ennakkotietojen mukaan 19,593 asukasta 31.12.2014. Pietarsaaren kaupungin syntyneiden enemmyys oli -17 henkilöä vuonna 2017 ja myös maassamuutto oli -178 henkilöä alijäämäinen. Sen sijaan kansainvälinen muuttonetto oli positiivinen vuonna 2014, eli +155 henkilöä. 6
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 Talousalueen sisäinen muuttoliike johtuu monista tekijöistä, joista elämänlaatunäkökohta on tärkeimpiä, ja alueiden välinen muutto puolestaan paljolti koulutusmahdollisuuksien tarjonnasta ja työpaikkojen saatavuudesta. Siksi kaupungin on erittäin tärkeää panostaa elinkeino- ja koulutuspolitiikkaan lähinnä yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa alueiden välisessä kilpailussa selviytymiseksi. Samalla kaupungin on voitava tarjota alueen sisäisessä kilpailussa selviytymiseksi laadukkaita kuntapalveluja, joista kärkisijalla olevia on kaukonäköinen asunto- ja tonttipolitiikka. Kaupungin kehitys on myönteistä kansainväliseen muuttoon nähden, mihin on myös vastaisuudessa suhtauduttava myönteisesti. Työllisyystilanne Vuodenvaihteessa 2014/2015 alueella oli ELY-keskuksen mukaan 7,3 % työnhakijoista työttömiä vastaavan luvun oltua edellisvuoden vaihteessa 7,0 %. Koko maassa oli 31.12.2014 työttömiä työnhakijoita 13,9 % heidän määränsä oltua 12,6 % edellisvuodenvaihteessa. Pietarsaaren työttömyysprosentti oli 11,4 vuoden 2014 lopussa sen oltua 10,2 % vuoden 2013 lopussa. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli 151 joulukuussa 2014 (152 v. 2013), ja kaikista työttömistä oli joulukuussa yli 50-vuotiaita 34,2 %. Pitempään kuin 1 vuoden työttömänä olleita oli 238 joulukuussa 2014 (v. 2013 luku oli 230). Tammikuussa 2015 oli Pietarsaaren työttömyysaste 11,0 %. Kaupungin omavaraisuusaste on työpaikkojen osalta 130,8 %, mikä on maamme korkeimpia. 2.2.4 Kunnan toiminnan ja talouden olennaiset muutokset Mennyt vuosi on asettanut kunnille monia haasteita. Uudelle vuodelle leimallista on kuntauudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon ja toisen asteen koulutuksen rakenneuudistukset, kuntalain tarkistaminen ja valtionosuusuudistus. 7
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 2.2.5 Kunnan henkilöstö Työntekijämäärän suuret muutokset v. 2010 johtuvat siitä, että myös naapurikuntien Luodon, Pedersören kunnan ja Uudenkaarlepyyn sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät kaupungille seudulla tehdyn sopimuksen mukaan 1.1.2010 lukien. Eri virastojen väliset organisaatiomuutokset (sisäiset) aiheuttavat siirtymiä työntekijämäärässä vuodesta 2010 lukien. Työvuosien määrä toimialoittain vuosina 2007 2014: 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Sosiaali- ja terveystoimi 214 219 219 1370 1387 1366 1318 1309 Sivistystoimi 534 562 557 547 588 571 560 552 Tekninen palvelukeskus 202 207 211 260 325 324 354 339 Muut 198 200 195 160 170 176 169 165 Työvuosia yhteensä 1150 1188 1182 2337 2470 2437 2401 2365 Työntekijöitä oli vuodenvaihteessa (31.12.) yhteensä: 2014 2013 2012 2011 2010 2.882 2.956 2.973 2.948 2.831 2014 2013 Palkat yhteensä: 87.475.933 89.707.640 Luottamushenkilöiden palkkiot: 312.783 322.652 2.2.6 Suurimpien vaara- ja epävarmuustekijöiden ja muiden toiminnan kehittymiseen vaikuttavien tekijöiden arviointi Kaupungilla on vakuutuksia vahinkojen varalta (palo-, vastuu- ja keskeytysvakuutus). Lisäksi kaupungilla on vahinkorahasto, jonka tarkoituksena on korvata sellaisia vahinkoja, jotka koituvat kaupungin vakuuttamattomalle omaisuudelle (omaisuuden arvo on niin vähäinen, ettei sen vakuuttamista ole pidetty tarkoituksenmukaisena), sekä kaupungin vakuutettuun omaisuuteen kohdistuneita sellaisia vahinkoja, jotka jäävät kaupungin omavastuun piiriin, sekä myös vahinkoja, jotka jäävät vastuuvakuutuksen omavastuun piiriin. Vahinkorahaston määrä oli 1,0 milj. euroa 31.12.2014. 2.2.7 Ympäristötekijät Vuodelle 2014 laaditaan erillinen ympäristötilinpäätös. 8
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 2.3 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa, lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan sekä omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäiseen valvontaan kuuluvat kaikki toimenpiteet, joihin johto ryhtyy tarkoituksenaan parantaa riskienhallintaa ja lisätä mahdollisuuksia saavuttaa vahvistetut tavoitteet. Uusi yhtenäinen hallintosääntö tuli voimaan 1.7.2010 ja se korvasi lukuisat yksikkökohtaiset johtosäännöt. KuntaToimisto-ohjelman käytön ansiosta pöytäkirjoja ja viranhaltijapäätöksiä on laajan käyttäjäkunnan saatavilla, mikä lisää päätöksenteon valvontaa. Kaupungin hallinnossa tehtyjen päätösten määrään nähden on toimintavuonna ollut hyvin vähän valituksia ja oikaisuvaatimuksia. Talousarviossa vahvistetut tavoitteet ovat sitovia valtuustoon nähden ja niitä arvioidaan osavuosiraporttien ja tilinpäätöksen yhteydessä. Poikkeamat analysoidaan ja ne korjataan. Sähköinen laskujenkäsittely ja talousjärjestelmän käyttäjämäärän lisääntyminen ja johdonraportointi ovat parantaneet vastuuhenkilöiden mahdollisuuksia talousarvionseurantaan samoin kuin varojen käytön valvontaan. Tilastokeskuksen vuosittain julkaisema kuntatilasto tarjoaa vertailuaineistoa ja kustannustason ja kaupungin toiminnan tehokkuuden arviointivälineitä. Kuntatilastoa seurataan ja poikkeamat muihin kuntiin verrattaessa johtavat oman toiminnan analysointiin ja korjaaviin toimenpiteisiin ryhtymiseen. Kaupungin strategiasuunnitelman 2004 2015 laatimisen yhteydessä on tehty kriittisten menestystekijöiden kartoitus. Strategiasuunnitelma on tarkistettu v. 2010 ja on nyt voimassa kauden 2010 20120. Tekijät otetaan huomioon talousarvion tavoiteasettelussa ja osavuosiraporttien ja tilinpäätösten tavoitearvioinnissa. Mitään järjestelmällistä koko organisaation kattavaa riskienkartoitusta ei ole tehty. Hallintokunnat valvovat kehitystä omilla toimialoillaan ja ryhtyvät tarpeellisiksi arvioimiinsa toimenpiteisiin riskien vähimmäistämiseksi. Terveydenhuollossa käytetään HaiPro-järjestelmää toiminnassa ilmenevien vaaratilanteiden raportointiin. Satamalaitos on arvioinut riskit International Ship and Port Facility Security Code -järjestelmää käyttämällä. Uusi riskienkartoitus on hiljalleen ajankohtaistumassa. Kaupungilla on rahasto suurten vahinkojen varalta, ja vahinkoasioita käsittelevä riskienhallintatoimikunta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi sisäisen valvonnan ohjeet 22.10.2012. Ohjeiden toimeenpano on meneillään. Kaupunginjohtaja, toimialapäälliköt ja liikelaitosten johtajat vastaavat valvonnan toteuttamisen järjestämisestä omilla toimialoillaan. 9
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 2.4 Tilikauden tuloslaskelma ja toiminnan rahoitus 2.4.1 Tuloslaskelma ja tunnusluvut 10
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 2.4.2 Tuloslaskelman tuotot Tuloslaskelman tuotot olivat yhteensä 312,9 milj. euroa. Verorahoitus (verot + valtionosuudet) olivat yhteensä 116,3 milj. euroa eli 37,2 %. Milj. 2014 osuus 2013 muutos Toimintatuotot 195,3 62,4 % 114,2 71,0 % Verotulot 79,0 25,2 % 76,5 3,2 % Valtionosuudet 37,3 11,9 % 37,7-1,1 % Rahoitustuotot 1,4 0,4 % 1,8-23,8 % Yhteensä 312,9 100,0 % 230,2 35,9 % Toimintatuotot Milj. 2014 osuus 2013 muutos Myyntituotot 91,0 46,6 % 93,2-2,4 % Maksutuotot 12,1 6,2 % 12,2-1,1 % Tuet ja avustukset 3,6 1,8 % 3,7-4,1 % Muut tuotot 88,6 45,4 % 5,0 1680,9 % Yhteensä 195,3 100,0 % 114,2 71,0 % Toimintatuotot olivat 195,3 miljoonaa euroa, missä on lisäystä (71,0 %) johtuen kertaluontoisista tuotoista Pietarsaaren Energialaitoksen yhtiöittämisestä. Suurimmat erät ovat siis muut tuotot 88,6 miljoonaa euroa ja myyntituotot 91,0 miljoonaa euroa. Myyntituottoihin sisältyvät osuudet, jotka yhteistoimintakunnat maksavat sosiaali- ja terveydenhuollosta. Verotuotot Verotulot milj. 2014 osuus % 2013 muutos Kunnallisvero 68,1 86,3 % 66,7 2,1 % Yhteisövero 5,3 6,8 % 4,7 14,4 % Kiinteistövero 5,5 6,9 % 5,1 6,8 % Yhteensä 79,0 100,0 % 76,5 3,2 % Verotuotot kasvoivat yhteensä 3,2 % (2,5 milj. euroa). Kunnallisvero lisääntyi Pietarsaaressa 2,1 % (1,4 milj. euroa) lisäyksen ollessa koko maassa 1,3 %. Verotettava tulo (joka on kunnallisveron perusta) lisääntyi Pietarsaaressa 4,3 % vuodesta 2012 vuoteen 2013. Tulokehitys Pietarsaaressa vuodesta 2012 vuoteen 2013 oli 3,1 % kasvun oltua koko maassa 2,5 %. Yhteisövero kasvoi 14,4 % (0,6 milj. euroa). Kiinteistöveron määrä lisääntyi 6,8 % (0,4 milj. euroa). 11
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 Valtionosuudet Valtionosuudet, milj. 2014 2013 muutos Kunnallisen peruspalvelun valtionosuus (ilman tasauksia) 38,7 39,2-1,3 % Valtionosuuksien tasaus verotulojen pohjalta -0,4-0,3-18,6 % Järjestelmän muutoksesta johtuva tasaus -0,2-0,2 0,0 % Opetus- ja kulttuuritoiminnan muut valtionosuudet -0,8-0,9 15,5 % YHTEENSÄ 37,3 37,7-1,1 % 2.4.3 Tuloslaskelman toimintakustannukset Ulkoiset toimintakustannukset 2014 osuus % 2013 muutos Henkilöstökustannukset 112,9 51,2 % 115,1-1,9 % Palvelujen osto 59,3 26,9 % 57,9 2,3 % Aineet ja tarvikkeet 28,9 13,1 % 30,7-5,7 % Avustukset 8,3 3,8 % 8,5-2,6 % Muut toimintakustannukset 11,2 5,1 % 10,6 4,8 % YHTEENSÄ 220,6 100,0 % 222,8-1,0 % Toimintakustannukset vähenivät yhteensä 1,0 % (2,2 milj. euroa). Euromääräisesti suurin vähennys tapahtui henkilöstökustannuksissa (2,1 milj. euroa). 2.4.4 Käyttötalouden nettomenot (toimintakate) Käyttötalouden nettomenot olivat 23,5 milj. euroa, siis vähenivät 83,2 milj. euroa edellisvuoteen verrattuna. Rahoituksen nettokustannukset lisääntyivät 1,2 milj. euroa. Rahoituskustannusten nousu johtuu sijoitusten arvonalentumisista ja pienemmistä osinkotuloista. 2.4.5 Vuosikate, poistot, tilikauden tulos Vuosikate oli 91,7 milj. euroa vuonna 2014 sen oltua 7,7 milj. euroa vuonna 2013. Vuoden 2014 nettoinvestoinnit olivat määrältään 14,8 milj. euroa ja poistot 10,8 milj. euroa. Tilikauden tulos osoittaa 80,9 milj. euron ylijäämää. 12
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 2.4.6 Toiminnan rahoitus 13
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 Velkakanta oli vuoden 2014 lopussa 82,1 milj. euroa. Kaupunginvaltuusto päätti 09.03.2015 25 milj. euron käyttämisestä ylimääräisiin lainalyhennyksiin vuonna 2015. 14
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 2.5 Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan rahoitusrakennetta kuvataan taseen avulla. 15
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 Pysyvissä vastaavissa suurimmat erät ovat aineelliset hyödykkeet, joiden arvo on 106 milj. euroa ja sijoitukset, arvoltaan 88,4 milj. euroa. Vaihtuvissa vastaavissa suurimmat erät ovat saamiset 15,7 milj. euroa, ja rahat ja pankkisaamiset 58,9 milj. euroa. Vastattavissa on oma pääoma 144,7 milj. euroa. Edellisten tilikausien ylijäämä on 1,7 milj. euroa ja kuluneen vuoden ylijäämä 80,9 milj. euroa. Omaan pääomaan kuuluu myös vahinkorahasto, joka on määrältään 1,0 milj. euroa. Johdannaissopimusten perusteella tehtiin pakollisia varauksia, yhteensä 0,5 milj. euroa. Suurin erä vastattavissa on vieras pääoma, jonka määrä on 120,3 milj. euroa. Vakavaraisuus on 52,3 % (28,5 % 2013). Se osoittaa kaupungin alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. 70 %:n omavaraisuusastetta voidaan pitää kuntataloudessa tavoittelemisenarvoisena. Alle 50 %:n omavaraisuus merkitsee huomattavaa velkakantaa. Suhteellinen velkaantuneisuus osoittaa, miten suuri osuus kaupungin käyttötuloista (tilikauden toiminnan tuotoista, verotuloista ja valtionosuuksista) tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Kertynyttä ylijäämää on 82,6 milj. euroa (4216 /asukas). Lainasaatavat ovat määrältään 11,3 milj. euroa. Kaupungin velkakanta laskee 82,1 milj. euroon eli 4192 euroon asukasta kohden. Koko maan velkakanta oli ennakkotietojen mukaan 2733 euroa asukasta kohden vuonna 2014. 16
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 2.6 Kokonaistulot - ja menot Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa liikelaitokset on yhdistelty rivi riviltä. Kaupungin kokonaistulot ja menot Tulot Menot Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot 195 272 Toimintakulut 220 571 Verotulot 78 958 Valmistus omaan käyttöön -1 767 Valtionosuudet 37 310 Korkokulut 1 544 Korkotuotot 35 Rahoituskulut 911 Muut rahoitustuotot 1 348 Satunnaiset tuotot 0 Korjauserä (pysyvät vastaavat) -758 Korjauserät(käyttöomaisuuden myyntivoitot) -83 155 Korjauserä (Varausten muutos) -391 Korjauserät(varausten muutos) 0 Investoinnit Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit 20 730 Rahoitusosuudet investointimenoihin 533 Rahoitustoiminta Käyttöomaisuuden myyntitulot 89 717 Antolainasaamisten lisäys 8 252 Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen vähennys 4 925 Antolainojen vähennys 106 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 24 000 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 41 Oman pääoman vähennys 330 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 Kokonaistulot yhteensä 320 165 Kokonaismenot yhteensä 278 347 17
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 2.7. Kuntakonsernin toiminta ja talous 2.7.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhtiöistä TYTÄRYHTEISÖ Kaupungin osuus OSUUDET KUNTAYHTYMISSÄ Kaupungin osuus Pietarsaaren Yrityskiinteistöt Oy 100,00 % Vaasan sairaanhoitopiiri 5,50 % Pietarsaren Energia Oy 100,00 % Malmin kiinteistöjen ky 67,70 % Pietarsaaren Satama Oy 100,00 % Kårkulla kf för spec.omsorger 4,50 % Fast. Ab Bodgärdet Kiinteistö Oy 100,00 % Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 2,70 % J:stads Gamla Hamn Ab - 51,60 % Optima samkommun 35,90 % P:saaren Vanha Satama Oy Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 13,70 % Pietarsaaren Jäähalli Oy 68,00 % Kvarnens sk (Kronoby folhögssk.) 9,50 % Fastighets Ab Ebba Kiinteistö Oy 100,00 % Svenska Österbottens Förbund för bildning och kultur 4,50 % Pohjanmaan Liitto 12,30 % OSAKKUUSYHTEISÖT Kaupungin osuus Oy Katternö Ab 40,3 % (Pietarsaaren Energia Oy:n kautta) Ekorosk Ab - Oy, 15,4 % Concordia Pietarsaarenseudun elinkeinokeskus Oy 41,0 % Oy Timberpak Ab 24,6 % VenealanTeknologiakeskus Oy 62,5 % Kiint Oy Kruunupyyn Lentohalli 26,4 % Oy Pohjanmaan Biokaasu 31,1 % Baltic Boat Yard Ab 62,5 % 18
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 2.7.2 Konsernin toiminnan ohjaus Kaupungin lokakuussa 2012 hyväksymissä sisäisen valvonnan ohjeissa on määritelty tarkasti tytäryhteisöjen velvollisuudet emoyhtiötä kohtaan. 2.7.3 Konsernia koskevat olennaiset tapahtumat Liikelaitos Pietarsaaren Satama yhtiöitettiin vuodenvaihteessa 31.12.2014. Kaupungin tytäryhtiö Pietarsaaren Satama Oy jatkaa satamaliiketoimintaa. Liikelaitos Pietarsaaren Energian kaukolämpö- ja sähkökauppatoiminta sekä sähköverkko ja sähköverkkotoiminta myytiin 31.12.2014 Oy Herrfors Ab:lle ja Herrfors Nät-Verkko Oy Ab:lle. Osana Energialaitoksen yhtiöittämistä luovutettiin osakeomistus Oy Katternö Ab:ssa, Oy Herrfors Ab:ssa, Oy Perhonjoki Ab:ssa, Oy Katternö Kraft Ab:ssa ja Katternö Kärnkraft Oy Ab:ssa kaupungin tytäryhtiölle Pietarsaaren Energia Oy:lle 31.12.2014. Fastighets Ab Ebba Kiinteistö Oy aloitti toimintansa 01.01.2014 kun 17 kaupungin kiinteistöyhtiöistä fuusioitiin vuodenvaihteessa 2013/2014. Yhtiö on aloittanut uusrakennushankkeiden toteuttamisen Permo 32:ssa ja KEVA-Pajan rakentamisen osalta Kivilösissä. Molemmat hankkeet ovat luonteeltaan sosiaalisia ja ne on siirretty Teknisestä palvelukeskuksesta Fastighets Ab Ebba Kiinteistö Oy:lle. Jakobstads Företagsfastigheter Ab osti vuoden aikana kaikki osakkeet yhtiössä Kiinteistö Oy Choraeuksenkatu 11, joka omistaa Maria Malm-tontin. 19
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 2.7.4 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 20
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 21
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 22
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 23
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 2.8 Tilikauden tulosta koskevat toimeenpiteet 2.8.1 Tilikauden tuloksen käsittely Tilikauden tulos osoittaa 80.882.478,19 euron ylijäämää. Yijäämä siirretään taseen omaan pääomaan tilikauden yli/alijäämää osoittavalle tilille. 24
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 3 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 3.1 Tavoitteiden toteutuminen Kaupunginvaltuusto vahvisti seuraavat tavoitteet talousarvio- ja taloussuunnitelmakaudeksi 2014 2016: o Taseen kertyneen ylijäämän on oltava positiivinen koko suunnitelmakauden 2014-2016. Kertyneen ylijäämän määrä on vuoden 2014 tilinpäätöksessä 82,6 milj. euroa (vuoden 2014 ylijäämä mukaan luettuna). o Strateginen alijäämä, ts. lainoilla rahoitettavaa osaa investoinneista, vähennetään voimakkaasti. Vuosikate 2014 oli 91,7 milj. euroa (2013 7,7) ja nettoinvestoinnit 14,8 milj. euroa (2013 14,3). Mainittujen nettoinvestointien lisäksi kaupungin osakeomistus kasvoi Pietarsaaren Energia Oy:ssa 51,2 milj. euroa ja Pietarsaaren Satama Oy:ssä 2,9 milj. euroa. o Talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotukseen on merkitty 2,0 milj. euron kustannusvähennys vuodeksi 2015 ja 4,0 milj. euron vähennys vuodeksi 2016. Kaupunginvaltuuston vahvistamassa talousarviokehyksessä vuodelle 2015 oli 2,0 milj. euron tehostamisvaatimus. Taloussuunnitelmaan on merkitty 3,0 milj. euron tehostamistavoite vuodelle 2016. o Hallituksen vireille panema kuntarakenneuudistus tarkoittaa sitä, että myös Pietarsaari osallistuu tulevasta kuntarakenteesta tehtävään selvitykseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta on keskeistä, että seudun sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset pidetään enintään maan keskiarvoa vastaavalla tasolla. Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt sosiaali- ja terveysviraston strategiaa käsitellessään, että toimintamuotoihin tarvitaan rakenteellisia muutoksia kustannusten lisääntymisen hillitsemiseksi. Ehkäisevään ja kuntouttavaan toimintaan sekä toimialarajat ylittävään yhteistyöhön panostetaan. Kaupungin kustannukset sosiaali- ja terveysviraston tuottamista palveluista ovat tilinpäätöksessä 51,9 milj. euroa. Kuntien tilastokeskukselle antamien tietojen mukaan Pietarsaari oli vuonna 2012 maamme keskitasolla sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannusten osalta, 2968 euroa/asukas. Vuonna 2011 Pietarsaari ylitti maan keskitason 12 %:lla ja vuonna 2013 kaupunki oli 12,6 % yli keskitason sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannusten osalta, 3502 euroa/asukas. THL:n (Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) mukaan Pietarsaari oli 4 % maan keskitasoa korkeammalla tasolla vuonna 2011 ja 5 % maan keskitasoa alemmalla tasolla vuonna 2012 hoidon tarvevakioitujen menojen osalta. THL:n vuoden 2013 laskelmat julkaistaan syksyllä 2015. 25
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 Kaupungin talouden strategiseksi sopeuttamiseksi tähtäävän strategian toteuttaminen jatkuu, ja siihen sisältyy mm seuraavat toimenpiteet: o Sisäisiä tukipalveluja tehostetaan tarkistamalla ja päivittämällä mitoituksia. Sisäisen tukipalvelukeskuksen yksiköt, joissa toiminta perustuu mitoitukseen, suorittavat jatkuvaa mitoitusarvojen päivitystä ja muutosta. o Kunnallisteknisen osaston työprosesseja tehostetaan. Kunnallisteknisen osaston katuinvestointien rakennuttamistapaa on kehitetty. Osa suunnittelusta ostetaan, kuten koneohjauksen tarvitsemat laskelmat ja turvallisuussuunnitelmat. Koneautomaatiolla säästetään työ- ja materiaalikustannuksia. Omajohtoinen tuntihintaiseen koneurakointiin perustuva työtapa on käytössä kaupungin liikelaitosten kanssa yhteistyönä toteutettavissa katusaneerauskohteissa. Niissäkin on koneurakoitsijoiden tuntihinnat ja rakennusmateriaalit aina kilpailutettu kullekin työmaalle erikseen. Omajohtoisesti saneerattiin 61 %. Urakoitsijan toimesta saneerattiin 490 m ja rakennettiin uutta 380 m. Omajohtoisia katurakennustyöryhmiä on yhdestä kahteen. Kylmänä vuodenaikana, kun saneeraushankkeita ei voida toteuttaa, rakentavat katurakennusryhmät pienempiä uudisrakennuskohteita. Kaikki suuremmat uudisrakennuskohteet kilpailutetaan kokonaisurakoiksi. o Kaikkien palvelutuotantomuotojen kustannustehokkuudesta tehdään järjestelmällinen ja puolueeton analyysi vuoden 2014 aikana, minkä jälkeen valitaan palvelun kokonaistaloudellisesti tehokkain tuotantomuoto. Strategiatyö jatkui vuoden aikana ja työ jatkuu edelleen vuonna 2015. o Luodaan sisäiset työmarkkinat, ja työnantaja kannustaa työntekijöitä kouluttautumaan uudelleen esim. oppisopimusten kautta. Työn alla. o Luonnollisen poistuman hyödyntämistä tehostetaan siten, että ainakin 30 työvuotta vähennetään vuosittain luonnollisen poistuman kautta. Vuoden 2014 aikana työvuosien määrä väheni 36:lla vuoteen 2013 verrattuna. o Järjestelmällinen laatutyö jatkuu 2014 kaikissa hallinnonhaaroissa. Vuonna 2014 jatkui sosiaali- ja terveysvirastossa järjestelmällinen laadunparannustyö SHQS-järjestelmää käyttämällä. Henkilöstöä on koulutettu laadunparannusmenetelmiin. Vuoden aikana on tehty itsearviointeja sosiaali- ja terveysviraston kaikissa yksiköissä. Yksiköt ovat itsearviointien kautta laatineet kehittämissuunnitelmia kehittämistyön konkreettista ohjausta varten. Toiminnan arvoja ja tavoitteita on arvioitu ja erityisesti on keskitytty palveluprosessien kehittämiseen. Uusien työntekijöiden ja sijaisten perehdyttämisen laatua on arvioitu kyselyllä. o Päätös ylityön olennaisesta rajoittamisesta on edelleen voimassa. Ylityötuntien määrä väheni 12,1 % vuodesta 2013. Eri lautakuntien tavoitearvioinnit on esitetty käyttötalouden toteutumisosiossa 3.2.1 26
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 3.2. Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Talousarvio on kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan sitova lautakuntatasolla ja nettomäärärahaltaan. Kaupunginvaltuusto myönsi vuoden kuluessa seuraavat käyttötalousarvion lisämäärärahat: sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin myönnettiin yhteensä 3,7 milj. euroa, sivistyslautakunnalle 0,21 milj. euroa ja ympäristö- ja rakennuslautakunnalle 0,05 milj. euroa. Yhteensä myönnettiin 3,96 milj. euron lisämäärärahat. Lisäksi talousarviota on oikaistu siinä yhteydessä, kun työllistämismäärärahan käyttö siirrettiin asianomaiselle lautakunnalle, jolloin myös vastaava määräraha siirrettiin kaupunginhallitukselta (nettovaikutus on 0). Rahoituksen nettokustannukset alittavat talousarvion 0,5 milj. eurolla alhaisen korkotason seurauksena. Liikelaitoksista energialaitoksen tulos oli talousarvion mukainen, Pietarsaaren veden tulos oli 0,2 milj. euroa talousarviota huonompi ja Pietarsaaren sataman tulos 0,6 milj. talousarviota huonompi. Verotulot ylittävät arvion 1,6 milj. eurolla ja valtionosuudet alittavat sen 0,3 milj. eurolla. 27
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 3.2.1 Tuloslaskelmaosion toteutuminen 28
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 Verotulojen erittely Talousarvio 2014 Toteutuma 2014 Poikkeama Verotulot 77 330 000 78 957 881 1 627 881 Kunnan tulovero 67 000 000 68 128 940 1 128 940 Osuus yhteisöveron tuotosta 4 950 000 5 347 400 397 400 Kiinteistövero 5 380 000 5 481 542 101 542 Veroprosentti Verotettava tulo Muutos % Verovuosi 2000 18,50 224 182 609 4,40 Verovuosi 2001 18,50 235 659 059 5,12 Verovuosi 2002 18,50 243 199 921 3,20 Verovuosi 2003 18,50 246 951 238 1,54 Verovuosi 2004 18,50 252 293 075 2,16 Verovuosi 2005 18,50 252 535 595 0,10 Verovuosi 2006 19,25 264 618 140 4,78 Verovuosi 2007 19,25 279 194 878 5,51 Verovuosi 2008 19,25 289 853 376 3,82 Verovuosi 2009 19,25 283 107 070-2,33 Verovuosi 2010 20,25 286 719 723 1,28 Verovuosi 2011 20,25 296 797 845 3,51 Verovuosi 2012 20,25 302 405 928 1,89 Verovuosi 2013 21,25 315 335 355 4,28 Verovuosi 2014 21,25 Valtionosuuksien erittely Talousarvio 2014 Toteutuma 2014 Poikkeama Valtionosuudet 37 682 562 37 310 119-372 443 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ml tasaukset) 38 401 085 38 110 669-290 416 Opetus ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -718 523-800 550-82 027 Liikelaitokset Talousarvio 2014 Toteutuma 2014 Poikkeama Peruspääomantuotto 5% Pietarsaaren Vesi 671 790 671 790 0 Peruspääomantuotto 12% Energialaitos 1 233 465 1 233 465 0 Satamalaitos 315 244 315 244 0 Yhteensä 2 220 499 2 220 499 0 29
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 3.2.2 Investointiosien toteutuminen Kaupunginvaltuusto myönsi vuoden mittaan 1,75 milj. euron lisämäärärahat. Maa-alueiden hankintaa varten myönnettiin 0,35 milj. euroa, kunnallistekniikan kadunrakennusta varten 0,16 milj. euroa, koulujen irtaimistoa varten 0,04 milj. euroa ja satama-altaan ruoppaukseen 1,2 milj. euroa. Oikaistusta talousarviosta käytettiin yhteensä 99 %. Nettoinvestointien määrä on yhteensä 14,8 milj. euroa eli 751 euroa/asukas. Kokonaisinvestoinneista kaupungin osuus on 4,8 milj. euroa, sosiaali- ja terveysviraston 0,4 milj. euroa ja liikelaitosten investointien 9,55 milj. euroa. Yllä mainittujen investointien lisäksi kaupungin osakeomistus lisääntyi Pietarsaaren Energialaitoksen ja Pietarsaaren Sataman yhtiöittämisten takia. Osakeomistus Pietarsaaren Energia Oy:ssä on 51,2 milj. euroa ja Pietarsaaren Satama Oy:ssä 2,2 milj. euroa. 30
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 INVESTERINGAR - INVESTOINNIT 1000 EURO/A STADSSTYRELSEN - KAUPUNGINHALLITUS Kostandsberäkn. Kust.arvio 2014 2014 2014 2014 2014 BU-ändring Bokslut TA-muutos Tilinpäätös BU-TA BU efter förändring TA muutoksen jälkeen Avvikelse Poikkeama Utg/Menot Övriga värdepapper - Muut arvopaperit 15 15 5 10 Ink/Tulot Försäljning av aktier - Osakkeiden myynti 375 375 Utg/Menot Centralsjukhuset - Keskussairaala 160 160 160 0 RÄDDNINGSNÄMNDEN - PELASTUSLAUTAKUNTA 156 156 23 133 Utg/Menot Lösegendom - Irtaimisto 228 228 190 38 Ink/Tulot 72 72 167 95 BILDNINGSNÄMNDEN - SIVISTYSLAUTAKUNTA Utg/Menot Inventarier skolor - Kalusteet, koulut 20 40 60 28 32 Utg/Menot Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittäminen 70 70 90-20 Utg/Menot Övriga samkommuner Bildning - Muut kuntayhtymät; Koulutus 8 8 31-23 Utg/Me not Kva rne n 10 10 10 0 Utg/Me not Förbä ttr. a v friluftsomr./le de r - Ulk.a lue ide n/-re ittie n kunnostus 5 5 6-1 TEKNISKA NÄMNDEN - TEKNINEN LAUTAKUNTA Husavdelningens investeringar tot. - Talo-osaston investoinnit yht. 3 266 3 266 2 862 404 Nybyggnad och Tillbyggnad -Uudis- ja lisärakentaminen Lä nsinummi skola va tte nska de och inne rluft - Utg/Me not Länsinummen koulu, vesivahinko ja sisäilma 5 700 2 300 2 300 2 212 88 Ink/Tulot 961 384 384 384 0 Utg/Menot Staffansnäs skede 2 - Tapaninniemi, vaihe 2 4 400 100 100 109-9 Nybyggnad och tillbyggnad, totalt - Uudis- ja lisärakentaminen, yht. 2 016 2 016 1 936 80 Utg/Me not Unde rhå lla nde inve ste ringa r - Kunnossa pitoinve stoinnit 1 100 1 100 1 098 2 Ink/Tulot 0 344 344 Utg/Menot Björkbacka köksrenovering-koivurinteen keittiöremontti 150 150 172-22 Underhållande investeringar totalt -Kunnossapitoinvestoinnit yhteensä 1 250 1 250 1 270-20 Utg/Menot Städtjänster - Siivouspalvelut 0 0 14-14 Mätning och markanvändning - Mittaus ja maankäyttö, netto 0 350 350-86 -394 Mätning och markanv. Mark köp o försäljning- 270 350 620 649-29 Ink/Tulot Mittaus ja maankäyttö: maan osto ja myynti 320 320 735 415 Utg/Menot Mätutrustning - Mittauskalusto 25 25 0 25 Utg/Menot Byggande av tomter - tonttien rakentaminen 25 25 0 25 Kommunalteknik - Kunnallistekniikka 2 229-154 2 075 2 062 13 Utg/Me not Löpa nde inve ste ringa r- Juokse va t inve stoinnit 1 200 1 200 1 229-29 Särskilda Investeringar - Erillisinvestoinnit 1 029-154 875 833 42 Hällvä ge n me lla n Vä stra Ringv o T örnrosa v - Hälla ntie Utg/Menot välillä Läntinen rengastie - Villiruusuntie 451 160 50 210 210 0 Utg/Menot Vä stra Ringvä ge n, Vä ste rå ke rsv-kisorvä ge n-hällvä ge n - Läntinen rengastie, Länsipellontie -Kisorintie -Hällanintie 200-160 40 42-2 Utg/Menot Vä ste rle de n me lla n Lä nsinummi skola och Fogde v + 2 st trummor - Lä nsivä ylä vä lillä Lä nsinumme n koulu ja Voudintie + 2 kpl rumpuja 734 639-174 465 471-6 Utg/Menot Botte nviksvä ge n/skolga ta n -Östra ringvä ge n - Pohjanlahdentie -Koulukatu - Itäinen rengastie 30-30 0 0 Utg/Menot Hamnvägen - Satamatie 90 90 38 52 Utg/Menot Söde rma lmsga ta n - Ete lä numme nka tu 70 70 71-1 31
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 BU-TA BU-ändring TA-muutos BU efter förändring TA muutoksen jälkeen Bokslut Tilinpäätös Avvikelse Poikkeama INVESTERINGAR - INVESTOINNIT 1000 EURO/A 2014 2014 2014 2014 2014 STADEN - KAUPUNKI UT GIFT ER-MENOT 6 715 236 6 951 6 835 116 INKOMST ER-T ULOT 776 0 776 2 006 1 228 NET T O 5 939 236 6 175 4 829 1 112 SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN - SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Utg/Me not Socia l- och hä lsovå rdsve rke t - Sosia a li- ja te rve ysvira sto 500 500 399 101 AFFÄRSVERK - LIIKELAITOKSET JAKOBSTADS VATTEN - PIETARSAAREN VESI 1 800 1 800 1 870-70 ENERGIVERKSSTYRELSEN - ENERGIALAITOKSEN HALLITUS 2 700 2 700 3 775-1 075 HAMNSTYRELSEN - SATAMAHALLITUS 2 500 1 200 3 700 3 902-202 Utg/Menot Underhållsinvesteringar mm. - Kunnossapitoinvestoinnit yms. 100 100 80 20 Utg/Menot Muddring 11 m - Ruoppaus 4 milj 2 400 1 200 3 600 3 822-222 Ink/Tulot Inkomster - T ulot AFFÄRSVERKEN TOTALT -LIIKELAITOKSET YHTEENSÄ UT GIFT ER-MENOT 7 000 1 200 8 200 9 547-1 347 INKOMST ER-T ULOT NET T O 7 000 1 200 8 200 9 547-1 347 TOTALT STADEN + SOCIAL OCH HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN + AFFÄRSVERKEN - YHTEENSÄ KAUPUNKI + SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA + LIIKELAITOKSET BU-TA BU-ändring TA-muutos BU efter förändring TA muutoksen jälkeen Bokslut Tilinpäätös Avvikelse Poikkeama INVESTERINGAR - INVESTOINNIT 1000 EURO/A 2014 2014 2014 2014 2014 SUMMA INVESTERINGAR(externa) - INVESTOINNIT YHTEENSÄ(ulkoiset) Summa utgifte r - Me not yhte e nsä 14 215 1 436 15 651 16 781-1 130 Summa inkomster - T ulot yhteensä 776 0 776 2 006 1 228 Netto utgifter - Nettomenot 13 439 1 436 14 875 14 776 98 Nettoinvesteringar/inv - Nettoinvestoinnit/asukas 683 756 751 32
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 INVESTOINNIT KAUPUNGINHALLITUS Vaasan keskussairaala: Yhteispäivystyksen (ensiapu ja terveyskeskus) tilat ja paikoitustalo rahoitetaan kuntien suorilla investointiosuuksilla 9 vuoden aikana. Niiden kustannukset ovat yhteensä 25,8 milj. euroa ja kaupungin osuus 2014 oli 0,16 milj. euroa. PELASTUSLAUTAKUNTA Pelastuslautakunta: Investointeihin sisältyy mm. ambulanssi, palonsuojalaitteita ja öljytorjuntavarasto. Luodon kunta osallistuu investointikustannuksiin 12,6 %:lla. TEKNINEN LAUTAKUNTA Tilahallinto Kaupungin kiinteistöjen kunnossapito on jälkijättöistä. Kiinteistöjen kunnossapidon juokseviin investointeihin oli investointitalousarvioon varattu 1,1 M. Kiinteistöjen kunnossapitoinvestointeihin käytettiin yhteensä 1,1 M. Staffansnäsin varikolle aloitettiin vuoden aikana varastohallin investointi. Talousarvio vaiheelle oli 0,1 M ja toteutui 0,108 M. Koivurinteen keittiön remonttiin käytettiin 0,17 M. Länsinummen koulun remontti valmistui kesällä 2014. Toteutuneet kustannukset 2014 olivat 2,2 M (talousarvio 2,3 M ). Projektin kokonaiskustannus (ilman valtionavustuksia) oli 5,6 M (talousarvio 5,7 M ). Valtionavustuksia saatiin hankkeelle yhteensä 0,961 M. Mittaus ja maankäyttö Aktiivisen maapolitiikan korostetaan kuuluvan mittausosaston tärkeimpiin toimintoihin. Maanhankintamäärärahoja perustellaan raakamaan tarpeella ja yksityisten omistaman tonttivarannon vähentämistoimenpiteillä asemakaava-alueelta. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan maa-alueiden myynti ja osto on tasapainotettava 5 10 vuoden kuluessa. Kunnallistekniikka Juoksevien investointien määrärahasta käytettiin 68 % katusaneerauksiin. Suurimmat kohteet olivat Pohjantie ja Sofianlaaksonkatu Itänummella, yhteensä n. 270 000 euroa sekä n. 450 000 euroa Itärannantiellä. Saneeraukseksi laskettiin myös Permontien siirtäminen, 84 000 euroa, joka teetettiin urakalla. Uusien katujen rakentamiseen käytettiin samasta määrärahasta alle 7 %. Sillä rakennettiin Santapellontietä n. 68 000 eurolla. Vuoden 2015 työkohteista, Salmikalliontie ja Salmipellontie, tehtiin ylimääräisenä työnä ennen maan jäätymistä tarvittavia johtosiirtoja n. 15 000 eurolla. Konevarikolla vaihdettiin pyöräkuormaaja vuonna 2013, josta nyt maksettiin jälkimmäinen maksuerä n. 65 000 euroa. Uusia koneinvestointeja olivat lumilinko ja vesakon raivauskone, yhteensä n. 48 000 euroa. Kokonaismäärärahasta koneiden osuus oli n. 9 %. Liikunta-alueiden kunnossapitoyksikkö hankki nurmikoiden ilmauslaitteen ja rakensi hieman aitaa keskuskentälle, yhteensä n. 14,000 (n. 1 % määrärahasta). 33
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 Puistoyksikössä korjattiin puutarhan työtiloja n.140 000 eurolla (n.12 % määrärahasta). Rakennuksen toinen puoli eli sosiaalitilat ja työhuone korjataan vuonna 2015. Erillisinvestoinneista käytettiin suurin osa Länsiväylään, n. 470 000 euroa, Hällanintiehen n. 210 000 euroa ja Läntiseen Rengastiehen 42 000 euroa. Läntisen Rengastien rakentaminen päätettiin tehdä isompana kokonaisuutena valmiiksi vuonna 2015. Etelänummikadun osalla tehtiin vielä ennen talven tuloa viimeistelytöitä n. 70 000 eurolla. SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveyslautakunnan investoinnit ovat 399,000 euroa, joka rahoitetaan osaksi poistoilla, osaksi Pietarsaaren kaupungilta otettavalla lainalla. Kaupunginvaltuusto päättää liikelaitosten investointien investointikehyksestä, ja liikelaitosten johtokunnat päättävät itse konkreettisista investoinneista. PIETARSAAREN VESI Kokonaisinvestoinnit 1,870 milj. euroa vuonna 2014. SATAMAHALLITUS Kokonaisinvestoinnit 3,902 milj. euroa vuonna 2014. ENERGIALAITOKSEN HALLITUS Kokonaisinvestoinnit 3,775 milj. euroa vuonna 2014. 34
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 3.2.4 Rahoitusosan toteutuminen 35
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 3.2.5 Kooste määrärahojen ja talousarvion toteutumisesta 36
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 4 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 37
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 38
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 39
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 40
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 KONSERNI 41
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 42
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 43
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 44
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 5 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Kaupungin tilinpäätöksen laadintaan sovellettuja periaatteita koskevat liitetiedot Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelmapoistot on laskettu kaupunginvaltuuston maaliskuussa 2011 hyväksymän tarkistetun poistosuunnitelman mukaan. Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenon suuruisena. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen hankintamenon suuruisena FIFO-periaatteen mukaisena. Konsernitilinpäätöksen laajuus Kaikki tytäryhteisöt ja kuntayhtymät on yhdistetty konsernitilinpäätökseen. Kuntakonsernin tilinpäätöksen laadintaan sovellettuja periaatteita koskevat liitetiedot Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty. Konserniyhteisöjen ja kuntayhtymien, joissa kaupunki on osakas, keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty. Keskinäinen omistus Kaupungin ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistötytäryhteisöjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisön poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien yli- tai alijäämän oikaisuksi. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Vapaaehtoiset varaukset Konsernitaseessa vapaaehtoisia varauksia ei ole jaettu vapaaseen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. 45
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 46
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 47
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 48
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 49
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 50
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 51
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 52
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 53
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 54
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 55
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 56
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 6 LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET LIIKELAITOS PIETARSAAREN VEDEN JOHTOKUNTA Toimitusjohtaja Markku Kaksonen TOIMIALA: Vesihuolto TOIMINTA-AJATUS Pietarsaaren Veden tehtävänä on tuottaa yhdyskunnan vedenhankintaan ja viemäröintiin liittyviä palveluja liiketaloudellisia periaatteita noudattaen ja kehittäen toimintaansa yhdyskunnan kehityksen asettamien vaatimusten mukaisesti. Omalla toiminta-alueella laitos huolehtii vesihuollosta kaikissa olosuhteissa. Mahdollisuuksien mukaan laitos palvelee myös toiminta-alueen ulkopuolella olevia asiakkaita ja muita vesihuoltolaitoksia. Pietarsaaren Vesi toimii kunnallisena liikelaitoksena, jolle laitoksen johtokunta ja kaupunginvaltuusto asettavat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Vuosi 2014 oli edellisen vuoden tapaan koko maassa harvinaisen lämmin. Suomen meteorologisen instituutin mukaan vuosi oli Suomen mittaushistorian toiseksi lämpimin. Keskilämpötila oli vain 0,15 astetta alhaisempi kuin ennätysvuoden 1938. Länsi-Suomessa satoi edellisvuotta hieman enemmän. Raakaveden laatu oli suhteellisen huono. Tämä ei aiheuttanut kuitenkaan suuria ongelmia talousveden valmistuksessa. Poikkeuksellisen lämmin loppuvuosi näkyi jätevedenpuhdistamon toiminnassa. Koko vuoden suurin vuorokausi- ja kuukausivirtaama (kevättulva!) sattuivat marraskuulle. Yleisessä taloudellisessa tilanteessa ei tapahtunut käännettä parempaan. Maailmatalous ei kasvanut, vaikka USA:ssa pieniä kasvun merkkejä jo näkyi. Euroalueen tilanne jatkui varsin huonona. Venäjän talous jatkoi laskuaan. Tämä kaikki näkyi edelleen myös Suomessa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Valtiontalouden sopeuttamistoimet ovat kohdistuneet myös vesihuoltoinvestointien tukemiseen varattuihin määrärahoihin. Tästä huolimatta saimme keväällä myönteisen ilmoituksen valtionavun myöntämisestä seudulliselle yhdysvesijohto- ja siirtoviemärihankkeellemme ja saatoimme näin käynnistää hankkeen. Vesihuoltolain muutokset tulivat voimaan 1.9.2014. Laki on keskeisin vesihuoltotoimintaa säätelevä laki. Sen uudistaminen oli aloitettu jo vuonna 2008. Samanaikaisesti tulivat voimaan myös maankäyttö- ja rakennuslain uudet hulevesien hallintaa koskevat säädökset. Niiden myötä päävastuu hulevesien hallinnasta siirtyi vesihuoltolaitoksilta kunnille. Kunta ja vesihuoltolaitos voivat kuitenkin sopia, että vesihuoltolaitos jatkossakin huolehtii hulevesien viemäröinnistä. Niin ikään samanaikaisesti edellisten kanssa tulivat voimaan myös Sosiaali- ja terveysministeriön talousvesiasetuksen päivitykset. 57
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2014 min - real - max Veden laatu Laatuvaatimukset ja - suositukset (stm 461/2000) Veden toimituskatkot Viemärin toim.häiriöt Myönteinen kehitys Myönteinen kehitys Toteutustapa Vastuussa oleva Viranomais- ja omavalvonta, käyttöinsinööri Asiakaspalautteen rekisteröinti, verkostoinsinööri Arviointi (Tilinpäätös) Vaatimukset ja suositukset täytettiin paria pientä poikkeamaa lukuun ottamatta Kehitys oikean suunt. Kehitys oikean suunt. PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2014 min - real - max Palvelun Maan keskitaso +/-15 tuotantokustannuk % molempien kohdalla set Asiakasmaksut RESURSSIT JA TALOUS Toteutustapa Vastuussa oleva Vesihuoltolaitosten tunnusluvut, vvy:n raportti Vesihuoltolaitosten maksut, vvy:n vertailu Arviointi (Tilinpäätös) Arviointia ei vielä saatavana Vertailuhinnat: -vesilaitosmaksut 15,0 % korkeammat -viemärilaitosmaksut 14,3 % alhaisemmat -maksut yhteensä 3,3 % alhaisemmat Tasapainoinen talous Tavoite/Mittarit Tavoitetaso 2014 min - real - max Investointien tulorahoitus Suurempi kuin 100 % 10 vuoden tarkastelujaksolla Toteutustapa Arviointi Vastuussa oleva (Tilinpäätös) Tilinpäätös, toim.joht. Keskiarvo 2005-2014 117,6 % 58
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 TOIMINTA JA TALOUS Organisaatio ja henkilöstö Toimintavuoden lopussa vakinaisen henkilökunnan lukumäärä oli 29 henkilöä. Näistä 22 oli kuukausipalkkaisia ja seitsemän tuntipalkkaisia. Tuntipalkkaisten lukumäärä lisääntyi yhdellä, kun Mika Hillberg palkattiin asentajaksi Reijo Viinikan tilalle. Yksi työntekijä kuukausipalkkaisista ja yksi tuntipalkkaisista oli osa-aikainen. Tilapäisten työntekijöiden (sijaisten ym.) lukumäärä vuoden aikana oli neljä henkilöä. Työvuosien määrä oli yhteensä 28,7. Henkilöstö osallistui erilaisiin koulutustilaisuuksiin varsin ahkerasti. Vähintään 1-3 koulutuspäivää kertyi noin 66 % henkilöstöstä. Asiakkaat ja myynti Laskutetun veden ja jäteveden kokonaismäärät kasvoivat vuonna 2014 hieman edellisvuodesta. Laskutettu vesimäärä oli 1 660 943 m3, kun se 2013 oli 1 647 678 m3 (ero 0,8 %). Laskutettu jätevesimäärä oli 2 352 226 m3, kun se 2013 oli 2 319 670 m3 (ero 1,4 %). Laskutettu vesi kasvoi pääasiassa omalla toiminta-alueella. Jäteveden osalta kasvua tapahtui oman alueen lisäksi myös naapurilaitoksilta laskutetuissa määrissä. Vuoden 2014 lopussa laskutettavien vedenkäyttöpaikkojen lukumäärä oli 4 979, kun paikkoja edellisen vuoden lopussa oli 4 951. Vedenhankinta Vedenhankinta tapahtui edelleenkin pääasiassa Ähtävänjoesta. Vuoden aikana pumpattiin raakavettä joesta Åminnen vesilaitoksen puhdistusprosessiin yhteensä 2 621 919 m3 (2 493 204 m3 vuonna 2013), eli 7 183 m3/d (6 831 m3/d). Puhdistettua talousvettä vesijohtoverkkoon pumpattiin 2 089 509 m3 (1 989 260 m3), eli 5 725 m3/d (5 450 m3/d). Erotus 532 410 m3, eli 20,3 % (503 944 m3, eli 20,2 %) raakaveden määrästä käytettiin vesilaitoksen sisäisiin tarpeisiin, kuten flotaatioyksiköiden sekä hiekka- ja hiilisuodattimien huuhteluun. 59
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 Vesimäärät 2003-2014 (milj.m3) 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 raakavesi laskutettu vesi muilta laitoksilta laskutettu verkkoon pumpattu vesi vesilaitoksen sisäinen käyttö muilta laitoksilta ostettu Ähtävänjoen raakaveden laatu vuonna 2014 oli edellisvuotta hieman parempi. Tärkeimmän veden laatua kuvaavan parametrin, kaliumpermanganaattiluvun, joka mittaa raakaveden orgaanisen aineksen määrää, keskiarvo oli 69,4 mg/l. Keskiarvo oli 7,5 % pienempi kuin edellisen vuoden keskiarvo, 75,0 mg/l. Valvontatutkimukset osoittivat talousveden täyttävän asetuksen laatuvaatimukset. Yksi enterokokin aiheuttama poikkeama todettiin, vaikka näytteen klooripitoisuus oli normaali. Syytä poikkeamaan ei ole voitu jäljittää. Uusintanäytteessä tulos oli normaali. Kaksi kertaa todettiin poikkeamat raudan ja mangaanin suositusarvoista. Syynä olivat ilmeisesti vedenkäyttölaitteet ja vähäinen vedenkäyttö kiinteistössä, josta näytteet otettiin. Viranomaisvalvonta on rajoitetussa tarkkailussa käsittänyt 27 näytteenottokertaa, yhteensä 549 analyysiä ja laajennetussa tarkkailussa 5 näytteenottokertaa, 376 analyysiä. Lisäksi terveysvalvonnan raakaveden tarkkailu on käsittänyt 4 näytteenottokertaa ja 87 analyysiä. Itse olemme suorittaneet raakaveden käyttötarkkailua 367 näytettä (3426 analyysiä), puhtaan veden tarkkailua 367 näytettä (2571 analyysiä), johtoverkosta 19 näytettä (210 analyysiä), alasäiliölle tulevan veden 27 näytettä (30 analyysiä) ja lähtevän veden 27 näytettä (196 analyysiä). Tämän lisäksi on puhdistusprosessista otettu ja analysoitu suuri joukko näytteitä analyysejä flotaatioyksiköistä, hiekkasuodattimista, välipumppauksesta, hiilisuodattimista, desinfioinnista jne. 60
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 Flotaatio- ja välialtaiden puhdistus suoritettiin vuoden aikana kaksi kertaa. Uudet sameusmittarit asennettiin flotaatioyksiköiltä ja hiekkasuodattimilta sekä laitokselta lähtevälle vedelle. Näiden lisäksi tehtiin otsonointilaitteiston, kompressoreiden ja monien muiden laitteiden huolto- ja kunnossapitotöitä; mm. kemikaali- ja näytteenottopumppujen ja pinnankorkeusmittausten paineantureiden uusimisia jne. Loppuvuodesta kunnostettiin puhdistamorakennuksen valvomo-, toimisto, sosiaali- ym. tiloja, joista osa sai uudet maalit seiniinsä, uudet lattiamatot tai valaisimet. Koko vuoden aikana ostettiin pieni määrä vettä (8 331 m3) myös Kovjoki Vatten Ab:n pohjavesilaitokselta Uusikaarlepyyn suunnan yhdysvesijohdon (kriisivesijohdon) kautta. Tarkoituksena oli pitää kriisivesijärjestelmä koko ajan toimintakunnossa. Åminnen vesilaitoksen varavoimalaitos otettiin käyttöön helmikuussa. Sen jälkeen se on käynnistynyt automaattisesti sähkökatkon sattuessa tai käynnistetty manuaalisesti sähkökatkon varalta uhkaavan sään edellä yhdeksän kertaa, jolloin käyttötunteja laitokselle kertyi 13,5 h. Vesitornin saneeraus oli vuoden tärkein investointihankkeemme. Saneeraus valmistui pääosin vuoden lopulla. Jäljelle jäi joitakin pienempiä jälkitöitä. Torni oli pois käytöstä kesäkuun puolivälistä vuoden loppuun. Tämä aiheutti jonkin verran haasteita jakeluverkon paineen ylläpidolle Pedersin alasäiliöllä. Vuoden loppuun menneessä saneeraus oli maksanut yhteensä 905 500. Rakennusteknisen kunnostuksen suunnitteli IdeaStruktura Oy:n Jukka Huttunen. Rakennustekniset työt toteutti Rakennusliike Antti Salonen Oy. Valvojana toimi Owe Sjölund Aaro Kohonen Oy:stä. Putkiston uusimisen suoritti Caverion Industria Oy sekä sähkö- ja lämpötekniset työt Caverion Finland Oy. Johtoverkot Johtoverkot yksikkö aloitti vuoden 2014 muutolla vanhoista Isokadun tiloista uusiin hienoihin tiloihin Staffansnäsin varikkoalueella. Suuria omia johtohankkeita ei teetetty urakalla. Olimme kuitenkin muun teknisen sektorin kanssa mukana joissakin yhteishankkeissa, mm. Pohjanlahdentiellä, Permontiellä ja Itärannantiellä sekä. Kahden ensin mainitun hankkeen yhteydessä vanhojen johtojen uusimisen ohella rakennettiin myös seudullisen paineviemärin osuuksia. Ainoa vuoden 2014 aikana toteutettu uudisrakennushanke oli Penvikenin vesi- ja viemärijohdot, jotka palvelevat neljää teollisuustonttia. Vuoden lopulla käynnistettiin myös suuren seudullisen hankkeen työt osuuksilla Åminnen vesilaitos - Launisaarentie, Åminnen vesilaitos Edsevö ja Lepplax Norrby. Vesitornin saneeraus oli erittäin tervetullut hanke. Tornin ollessa poissa käytöstä saatoimme todeta sen merkityksen vesijohtoverkon painevaihteluiden tasaamisessa. Tämä käy ilmi myös alla olevasta pylväsdiagrammista. Vesitornin ollessa pois käytöstä vuoden jälkipuoliskon lisääntyi vesijohtoverkon putkirikkojen lukumäärä edellisvuoden 32 kpl:sta peräti 59 kpl:seen. 61
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 Vuonna 2014 havaittiin viemäritukoksia vain 14 kappaletta, joista pari kappaletta voidaan kirjata ulkoiseksi ilkivallaksi. Ylipäätään suurempia häiriötilanteita esiintyi harvakseen, vaikka viemäriverkon kunto monin paikoin on voitu todeta huonoksi. Investointimäärärahasta käytettiin 368 134 johtoverkkojen saneeraukseen. Suurimpia kohteita olivat Pohjanlahdentie ja siihen liittyvät johdot, Permontie (23 553 ) ja Itärannantie (109 795 ). Vain 79 136 käytettiin vesijohtojen ja viemäreiden uudisrakentamiseen, mm. Penvikenin alueella (38 526 ). Seudullinen vesijohto- ja viemärihanke käynnistettiin rakentamalla saneeraustöiden yhteydessä Pohjanlahdentiehen ja Permontiehen paineviemäriosuudet (120 724 ). Toimintavuoden aikana rakennettiin yhteensä 61 m uusia vesijohtoja (edellisen vuoden aikana 463 m), 60 m (521 m) viemäreitä ja 0 m (85 m) hulevesiviemäreitä. Saneeraustöiden yhteydessä rakennettiin uusia vesijohtoja tai sujutettiin vanhoja yhteensä 524 m (2 768 m) ja viemäreitä 1 069 m (1 080 m) sekä rakennettiin uusia hulevesiviemäreitä 171 m (315 m). Jätevedenpuhdistus Vuonna 2014 käsiteltiin Alhedan jätevedenpuhdistamolla jätevettä yhteensä 3 461 449 m3. Vuonna 2013 määrä oli 3 248 564 m3. Lisäys oli 6,6 %. Jätevedenpuhdistamon vuorokausivirtaama oli keskimäärin 10 515 m3 ja suurin vuorokausivirtaama 20 799 m3 mitattiin marraskuussa. Laskutettu jätevesimäärä omalla alueella oli 1 462 092 m3. Muilta kunnilta/ laitoksilta laskutettiin jätevettä 875 884 m3 sekä sakokaivolietettä 14 250 m3. 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Käsiteltyllyt jätevedet yhteensä ja muilta laitoksilta 2003-2014 (milj. m3) 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Käsitellyt jätevedet yhteensä Muilta laitoksilta 62
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 Jätevedet muilta laitoksilta 2003-2014 (m3) 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Uusikaarlepyy Pedersöre Luoto UPM Sakokaivoliete ym. Jätevesimäärät muilta laitoksilta ovat kasvaneet vähän viimeisen kymmenen vuoden aikana. UPM Kymmene Oyj:n tehtaiden jätevesimäärä on kuitenkin pienentynyt. Vastaanotetun sakokaivo- ym. lietteen määrä on pysytellyt samalla tasolla kun ennenkin, vaikka tarkoitus on ohjata tyhjennykset Pohjanmaan Biokaasulaitokseen Kokkolaan. Vuonna 2014 puhdistamolle tullut orgaaninen kuorma oli 724 t, kun edellisen vuoden kuorma oli 791 t, ja fosforikuorma 25,9 t, kun edellisen vuoden kuorma oli 27,5 t. Alhedan puhdistusprosessi toimi suhteellisen hyvin. Lupamääräysten uudet puhdistus-vaatimukset (1.1.2014) saavutettiin lukuun ottamatta ensimmäisen vuosineljänneksen BOD 7 :n raja-arvoa ja reduktiovaatimusta, sekä viimeisen vuosineljänneksen kiintoaineen ja BOD 7 :n raja-arvoja ja BOD 7 :n, COD Cr :n ja fosforin reduktiovaatimuksia. Kaikki poikkeamat olivat vähäisiä. 1000 30 800 600 400 200 25 20 15 10 5 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Sisääntuleva BOD7 tonnia/vuosi Lähtevä BOD7 tonnia/vuosi Sisääntuleva fosfori tonnia/d Lähtevä fosfori tonnia/vuosi Vuoden aikana kuljetettiin 4 900 tonnia kuivattua lietettä käsiteltäväksi Pohjanmaan Biokaasulaitokselle Kokkolaan. Vuonna 2013 määrä oli 5 564 tonnia. Lietteen kuiva-ainepitoisuus oli 20,3 %. Analyysit osoittivat taasen, että liete on laadultaan hyvää, raskasmetallipitoisuudet ovat alhaiset. Liete soveltuu hyvin maanparannusaineeksi viljelykäyttöön että viherrakentamiseen. 63
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 Tärkeimpiä saneeraus- ja tehostamistoimenpiteitä Alhedan puhdistamolla olivat uuden välpejätepuristimen hankinta ensimmäiselle välpälle, ilmastimien uusiminen biologisessa puhdistusvaiheessa sekä hiekkasäkkien korvaaminen vaihtolavalla. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto antoi joulukuussa 2013 päätöksensä jätevedenpuhdistamon uudesta ympäristöluvasta. Päätös velvoitti laitoksen vuoden 2014 aikana teettämään puhdistamon kunnostus- ja tehostamissuunnitelman sekä myös riskinhallintasuunnitelman. Kunnostusta ja tehostamista koskeva yleissuunnitelma sekä riskienhallintasuunnitelma teetettiin Ramboll Oy:llä. Yksityiskohtainen suunnittelu jatkuu vuonna 2015. Hakamaan hulevesipumppaamon varavoimalaitos otettiin käyttöön loppukesällä. Jäljellä on vielä jonkin verran maisemointitöitä. TALOUS JA TILINPÄÄTÖS Liikevaihto vuonna 2014 oli 6 483 782, mikä on 50 635 (0,8 %) edellisvuoden liikevaihtoa suurempi mutta kuitenkin 349 218 (5,1 %) budjetoitua pienempi. Toimintakustannukset 4 054 357 olivat 305 229 (8,1 %) edellisvuoden kustannuksia suuremmat mutta 7 523 (0,2 %) budjetoituja pienemmät. Poistot olivat 1 118 346, eli 27 967 edellisvuotta suuremmat. Rahoitustuotot ja -kustannukset olivat 668 970, eli 665 edellisvuotta pienemmät. Liikeylijäämä oli 1 333 693, mikä on 310 877 (18,9 %) edellisvuotta pienempi. Tilikauden ylijäämä oli 664 722, eli 310 214 (31,8 %) edellisvuotta pienempi. Bruttoinvestointien määrä oli 1 878 826. Investointiosuuksina ei ollut kirjattavana. Käyttöomaisuuden myyntitulona kirjattiin 5 645. Nettoinvestoinnit olivat 1 873 181, mikä on 330 240 edellisvuotta enemmän. Vuoden investointikatto 1 800 000 ylittyi 73 181, varsin harvinainen tapahtuma liikelaitoshistoriamme aikana Vuoden 2014 liikevaihto ei aivan riittänyt rahoittamaan toimintavuoden investointeja toimintakustannusten, poistojen, lainojen lyhennysten ja omistajalle maksetun pääoman tuoton jälkeen. Investointien tulorahoitus oli vuoden 2014 osalta kuitenkin varsin kohtuullinen, 95,2 %. Kymmenen vuoden tarkastelussa se nousi peräti 117,6 %:iin. Kassavarat olivat vuodet lopussa 1 396 690. Lainanottoon ei ollut tarvetta. Tilinpäätöksen perusteella voidaan todeta, että Pietarsaaren Vesi on olosuhteisiin nähden varsin hyvin saavuttanut ne tavoitteet, jotka sille talousarviossa ja taloussuunnitelmassa on asetettu vuodelle 2014. Aiempien tilinpäätösten mukaisesti ylijäämä 664 722 kirjataan tulostilille taseeseen oman pääoman osana. 64
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 Suoritteet/ Tunnusluvut VESILAITOS Pumpattu vesi, m3 - omalta laitokselta - muilta laitoksilta Laskutettu vesi, m3 - oma alue - muut laitokset Laskuttamaton, % Käsittelykustann., /m3 Energiakustannukset Kemikaalikustannukset Vesijohtoverkon pit., m Korjatut vuodot, kpl - yleisissä johdoissa - yksityisissä johdoissa Maksut, /m3 - käyttömaksu - maan keskiarvo - vertailumaksu - maan keskiarvo Tilinpäätös -10 2 288 495 2 284 108 4 387 1 687 156 1 537 932 149 224 26,3 0,330 0,030 0,087 199 758 53 17 1,65 1,31 2,11 1,84 Tilinpäätös -11 2 228 150 2 226 460 1 690 1 685 274 1 523 033 162 241 24,4 0,400 0,036 0,103 200 799 43 13 1,72 1,38 2,23 1,94 Tilinpäätös -12 2 054 412 2 047 894 6 518 1 660 738 1 539 952 120 786 19,2 0,489 0,040 0,123 201 590 48 1,72 1,40 2,23 1,98 Tilinpäätös -13 1 989 333 1 989 260 73 1 647 678 1 534 232 113 446 17,2 0,506 0,043 0,105 202 159 32 9 1,85 1,46 2,38 2,04 Talousarvio -14 2 200 000 1 540 000 140 000 Tilinpäätös -14 2 097 840 2 089 509 8 331 1 660 943 1 550 701 110 242 20,5 0,532 0,039 0,101 202 500 202 500 63 18 1,92 1,51 2,45 2,13 VIEMÄRILAITOS Käsitelty jätevesi, m3 Laskutettu jätevesi, m3 - oma alue - muut laitokset - sakokaivoliete ym. Laskuttamaton, % Käsittelykustann., /m3 Energiakustannukset Kemikaalikustannukset Viemäriverkon pit., m Viemäritukokset, kpl - yleisissä johdoissa Maksut, /m3 - käyttömaksu - maan keskiarvo - vertailumaksu - maan keskiarvo 2 999 286 2 251 266 1 442 435 795 567 13 264 24,9 0,339 0,040 0,034 204 606 27 3 262 561 2 311 924 1 417 623 880 650 13 651 29,1 0,349 0,041 0,036 207 791 23 3 976 306 2 443 189 1 459 716 967 674 15 799 37,0 0,040 0,037 3 248 564 2 319 670 1 444 611 859 882 15 177 28,6 0,356 0,045 0,037 210 038 17 3 000 000 1 450 000 800 000 3 461 499 2 319 226 1 462 092 875 884 14 250 32,0 0,304 0,045 0,038 211 000 210 403 1,89 2,03 2,46 2,56 1,93 2,14 2,54 2,74 1,93 2,21 2,54 2,78 2,01 2,35 2,66 2,96 2,10 2,51 2,75 3,21 Työvuodet 28,5 28,8 29,5 27,8 30,0 28,7 14 65
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 66
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 67
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 68
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 69
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 70
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 71
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 PIETARSAAREN SATAMAN JOHTOKUNTA Satamajohtaja: Kristian Hällis TOIMIALA: Satamatoiminta TOIMINTA-AJATUS Pietarsaaren Satama on tärkeä elinkeinopoliittinen työkalu Pietarsaaren kaupungille ja rakenteellinen voimavara Pietarsaaren seudun elinkeinoelämälle. Pietarsaaren Sataman strategiset tavoitteet: 1) Toiminta perustuu on markkinoiden (asiakkaiden) kuljetustarpeisiin sekä merikuljetusten kysyntään. 2) Sataman tehtävää elinkeinopoliittisena työkaluna tulee kehittää edistääksemme kaupungin elinkeinorakenteen kehittymistä ja yritysten etabloitumista. 3) Toiminta perustuu kannattavuuskriteereihin. 4) Toiminnan tulee tapahtua kestävän kehityksen raameissa. 5) Toimintaa kehitetään parhaiten palveluntuottajien, asiakkaiden ja sataman yhteistyön kautta. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Vuosi 2014 oli liikenteen osalta yksi vaikeimmista vuosista liikelaitoksen olemassaolon aikana. Suomen ulkomaankauppa väheni myös tänä vuonna. Metsäteollisuudella ja erityisesti selluntuotannolla meni kuitenkin suhteellisen hyvin ja Pietarsaaren sataman kautta kuljetettu volyymi säilyi melko hyvällä tasolla. Tietyt kuljetusketjun logistiikkaratkaisut johtivat kuitenkin siihen, että osa Pietarsaaren Satamassa varastoitavasta sellusta laivattiin Raumalta asiakkaille Eurooppaan, minkä vuoksi Pietarsaari jäi ilman tavaramaksuja. Myös sahatavaramarkkinoilla lakkautettiin myyntikanavia joissa Pietarsaari oli osana vientiketjua. Pietarsaaren Satamaa pidetään yhtenä maan tehokkaimmista sahatavarasatamista, mutta johtuen syistä joihin satama ei voinut vaikuttaa, valittiin sahatavaravirroille toinen kuljetusreitti. Sementin ja lipeän tuonti sujui hyvin ja odotusten mukaisesti. Eniten huolta aiheutti se että Alholmens Kraftin energiantuotanto oli pysähdyksissä pitkän aikaa. Biopolttoaineen ja hiilen tuonti väheni verrattuna aiempiin vuosiin. Myös raakapuun tuonti UPM:n selluntuotantoa varten väheni. Pietarsaaren tehtaat hankkivat havupuunsa kotimaan markkinoilta. Investoinnit Satama-altaan ruoppaus voitiin suorittaa loppuun vuonna 2014. Päätöskokous pidettiin lokakuussa. Hankkeen aikataulun pitkittymisestä ja vaikeasti laskettavista kustannuksista huolimatta pysyttiin budjetissa. Liikenneviraston hanke valmistuu vuoden 2015 aikana, mikä merkitsee sitä, että Pietarsaaren Satama voi toivon mukaan ottaa käyttöön väylän 11 metrin kulkusyvyydellä syksyllä 2015. 72
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 Tulevaisuuden näkymät Markkinoilla tapahtuneista suurista muutoksista johtuen emme voi odottaa että energiapolttoaineen tuonti tai raakapuun tuonti selluntuotantoa varten yltäisi enää vuoden 2010 huippulukemiin. Tämän vuoksi on tärkeintä voida tarjota uusia logistiikkaratkaisuja suuremmalle määrälle ulkomaankauppaa harjoittavia yrityksiä. Myönteistä on että viimeistään vuoden 2016 alusta voimme ottaa ottaa käyttöön kilpailukykyämme lisäävät investoinnit joihin olemme viime vuosina panostaneet. Meillä on nyt erinomainen syvälaituri ja Pohjanlahden toiseksi syvin 11 metrinen väylä. Pietarsaaren Satama aloittaa toimintansa suunnitellusti osakeyhtiömuotoisena 1.1.2015. 73
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2014 min - real - max Toteutustapa Vastuussa oleva Arviointi (Tilinpäätös) Sataman infrastruktuurin ylläpitäminen ja parantaminen. Tavaravirran tehostaminen. Infrastruktuuria koskevien poikkeamien vähentäminen 1/5 osalla. Asfaltointi, uudet varastoalueet, liikennesuunnitelman toteuttaminen. Kuluneiden pintojen asfaltointi, varastoalue valmistunut ja pinnoitetaan. Satamajohtaja/Tekninen päällikkö Aktiivinen elinkeinopolitiikka Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2014 min - real - max Toteutustapa Vastuussa oleva Arviointi (Tilinpäätös) Satama on elinkeinopoliittinen väline joka palvelee elinkeinoelämää. Satamaan liittyvät elinkeinoelämän projektit Sataman roolin korostaminen logistisena plustekijänä elinkeinoelämälle. 2 projektia työn alla. Sataman vaikutus yritysten etabloitumiseen ja kehittymiseen. Satamajohtaja Markkinointisuunnitelma laaditaan vuoden 2014 aikana. 74
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 Myönteinen ulkoinen kuva Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2014 min - real - max Satama nähdään voimavarana Min 1 kansainvälinen kaupungin profiilissa. projekti. Real 1 kansainvälinen + 1 kansallinen projekti. Toteutustapa Vastuussa oleva Satamajohtaja Arviointi (Tilinpäätös) 1 kansallinen projekti työn alla. Resursseja säästetty koskien kansainvälisiä projekteja johtuen huonosta markkinatilanteesta. HENKILÖSTÖ Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2014 Toteutustapa Vastuussa oleva Sataman tavoitteena on Käsiteltyjä poikkeamia 100 %. Laatujärjestelmä/ Tekninen kehittää ja parantaa päällikkö/ Satamajohtaja palveluntuotantoa. Vuosittainen laatuauditointi. Arviointi (Tilinpäätös) DNV-GI:n auditoinnissa todettiin että satama on suoriutunut lähes 100- prosenttisesti. Onnistunut henkilöstön rekrytointi Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2014 Toteutustapa Vastuussa oleva Motivoitunut, lojaali ja osaava Motivoitunut ja palvelualtis Riittävät resurssit. henkilöstö. henkilöstö. Liikenne/ henkilöstö Henkilöstö omaksuu aktiivisesti Koulutuksen lisääminen. uusia toimintatapoja. Asiakkaat kokevat työsuoritukset osana sataman kilpailukykyä. Sataman johto Arviointi (Tilinpäätös) Henkilöstö saanut hyvät arvostelut laatuauditoinnissa. 75
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2014 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Vastuussa oleva Sataman organisaation tulee olla "itseohjautuva" perustuen määriteltyihin vastuualueisiin ja tehtävänkuvauksiin. Raportointijärjestelmää ja mittareita parannetaan. Kokonaiskonsepti määritellään organisaation eri moduulien yhteistoiminnan perusteella. Sataman operatiivinen johto Organisaation osat työskentelevät melko intsenäisesti ja kokonaisuus on toimiva tehokkaan koordinoinnin kautta. Liikevaihto/ henkilöstö Tehokas organisaatio muodostaa yhä tärkeämmän osan kilpailukykyä. 76
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 RESURSSIT JA TALOUS Tasapainoinen talous Tavoite Tavoitetaso 2014 Toteutustapa Vastuussa oleva Satama muodostaa tärkeän Ruoppausprojekti valmistuu Julkinen hankinta. osan kaupungin vuoden loppuun mennessä. infrastruktuuria. Tärkeitä Yhteistyö Liikenneviraston investointeja on katsottava kanssa. tätä taustaa vasten. Käyttötaloudessa tulee olla sijaa investoinneille. Tekninen päällikkö/ Satama-altaan ruoppaaminen Satamajohtaja 11 metriin. Arviointi (Tilinpäätös) Ruoppausprojekti valmistui sataman osalta 2014. Budjetissa pysyttiin huolimatta pitkittyneestä aikataulusta ja vaikeasti laskettavista kustannuksista. Omistajaohjaus Tavoite Tavoitetaso 2014 Toteutustapa Vastuussa oleva Satamatoiminta tulee Yhtiöittäminen toteutetaan Strategiaryhmä omistajat yhtiöittää vuoden 2014 aikana niin että satama on valmiina kunnallislain muutosten uusiin haasteisiin vuonna Sataman johto/ mukaisesti. 2015. Satamajohtokunta Arviointi (Tilinpäätös) Intensiivisen alustavan työn jälkeen satama yhtiöitettiin 31.12.2014. 77
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 TUNNUSLUVUT Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös -10 Tilinpäätös -11 Tilinpäätös -12 Tilinpäätös -13 Talous arvio -14 Tilinpäätös -14 Liikevaihto 2 480 738 2 691 796 2 479 000 2 187 206 2420000 1 839 468 Liikevaihto/ henkilöstö / 330 765 374 406 330 533 291 627 322 667 245 264 määrä Liikenne/t 1 765 389 1 792 537 1 656 890 1 291 291 1 530 000 1 036 194 Liikenne/ henkilöstö t/ 235 386 239 005 220 918 172 172 204 000 138 159 määrä Liikenne /t 1,50 1,55 1,49 1,69 1,58 1,77 Käyttö/Kate% 58 59 47 50,5 56 55 Työvuodet 7,5 7,5 7,5 7,5 7,5 7,5 78
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 Liikelaitos Pietarsaaren Sataman osalta kaikki varat ja velat sekä toiminta luovutettiin 31.12.2014 klo 23.59 Pietarsaaren Satama Oy:lle. Näin ollen liikelaitoksella ei ole virallista tasetta. 79
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 80
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 81
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 PIETARSAAREN ENERGIALAITOKSEN JOHTOKUNTA Toimitusjohtaja: Henrik Snellman TOIMIALA: Pietarsaaren energialaitos Vuotta 2014 leimasivat talouden taantuma ja normaalia lämpimämpi sää. Se näkyi myös sähkönkäytössä, joka supistui vajaan prosentin (-0,8) edellisvuodesta. Teollisuudessa sähkönkäytön supistuminen oli hieman suurempaa (-1,2 %) kuin muilla sektoreilla (-0,5 %). Sähkönkäyttö mateli lähes koko vuoden, mutta joulukuussa verrattuna edellisvuoden vastaavaan aikaan tapahtui hienoista piristymistä, kun käyttö kasvoi 2,4 prosenttia. Kasvu tuli pääasiassa kotitalouksista, palveluista ja maataloudesta (3,8 %), mutta teollisuudessakin kirjattiin positiivinen luku (+0,6 %) muiden syyskauden kuukausien oltua kaikki miinuksella. Suomi käytti sähköä viime vuonna 83,3 terawattituntia (TWh). Käytöstä katettiin nettotuonnilla 21,6 prosenttia ja Suomen omalla tuotannolla 78,4 prosenttia. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) kattoi käytöstä 26,1 prosenttia, ydinvoima 27,2 prosenttia, vesivoima 15,8 sekä hiili- ja muu lauhdutusvoima 8,0 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli 1,3 prosenttia. Teollisuuden sähkönkulutus oli viime vuonna vajaat 39,4 TWh, 47 prosenttia kokonaiskulutuksesta. Määrä on 8,5 TWh vähemmän kuin huippuvuonna 2006, jolloin teollisuuden osuus kokonaiskulutuksesta oli runsaat 53 prosenttia. Vuoden 2014 sähkön kulutushuippu, 14 367 megawattia (MW), osui tammikuun 20.päivään klo 8-9. Sähköä tuotiin tuolloin vajaan 2900 MW:n teholla. Sähkön nettotuonnin määrässä kirjattiin ennätyslukema - 18 TWh. Nettotuonnin osuus sähkön kokonaishankinnasta nousi edellisvuoden 18,7 prosentista 21,6 prosenttiin eli reilusti yli viidennekseen. Nettotuonnin pysymistä korkealla tasolla siivitti pohjoismaisten sähkömarkkinoiden kohtuullisen hyvä vesitilanne. Suomi toi suurimman osan sähköstä Ruotsista, jonka sähkönvienti kasvoi edellisvuodesta noin puolitoistakertaiseksi. Suomessa tuotettu sähkö (65,4 TWh) oli viime vuonna 74-prosenttisesti kasvihuonekaasupäästötöntä eli hiilineutraalia, mikä on uusi ennätys. Uusiutuvien energialähteiden osuus oli 39 prosenttia sähköntuotannosta ja kotimaisten polttoaineiden osuus 45 prosenttia. Sähköntuotannon päästöt hiilestä, maakaasusta ja turpeesta olivat viime vuonna 8,7 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, 20 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2013 päästöt olivat nousseet, mutta nyt ne putosivat takaisin suunnilleen vuoden 2012 tasolle. Päästöjen lasku johtui ennen kaikkea sähköntuonnin lisääntymisestä ja sitä seuranneesta sähkön erillistuotannon vähenemisestä. Pieni osansa päästöjen laskussa oli myös kotimaisen vesivoimatuotannon hienoisella kasvulla. 82
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 Tuulivoima ylitti vuoden 2014 sähkön hankintapaletissa reilusti yhden (1,3) prosentin osuuden. Tuulituotannon määrässä kirjattiin myös tasaluvun eli yhden terawattitunnin ylitys (1,1 TWh). Tuotanto kasvoi edellisvuodesta 43 prosenttia. Sähkön tukkuhinnat pohjoismaisilla markkinoilla pysyivät vuonna 2014 alhaisella tasolla. Viimeksi näin alhaisia tai vielä alhaisempia markkinahintoja on nähty vuonna 2007. Hintoja pitivät kurissa päästöoikeuksien alhaiset hinnat ja taloustilanteesta johtunut sähkön heikohko kysyntä. Markkinasähkön hinta oli Suomessa viime vuonna keskimäärin 3,6 snt/kwh, runsaat 12 prosenttia alempi kuin vuonna 2013 keskimäärin. Suomen aluehinta Nord Pool Spot - sähköpörssissä oli ajoittain selvästi korkeampi kuin systeemihinta. Suomen aluehinnan 2014 keskiarvo ylitti systeemihinnan enemmän kuin 0,6 snt/kwh. Tämä johtui ennen kaikkea ongelmista läntisessä siirtokapasiteetissa sekä kapasiteettimaksujen vaikutuksista sähköntuontiin Venäjältä. Energiateollisuus on jo vuosia ollut teollisuudenaloista suurin investoija Suomessa. Näin oli tilanne myös viime vuonna. Kun koko teollisuuden vuoden 2014 investoinnit arvioitiin Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n viime kesänä julkistaman investointitiedustelun mukaan 5,3 miljardiksi euroksi, yksin energiainvestointien arvioitiin olevan 1,7 miljardia euroa eli yli 30 prosenttia koko teollisuuden investoinneista. Sähkön alhainen markkinahinta on kuitenkin asettanut monet tuotantoon kaavaillut investointisuunnitelmat uuteen valoon. Investointimahdollisuuksia laimentaa ennen kaikkea se, että markkinahinnan nousua ei ainakaan lähitulevaisuudessa näytä olevan näköpiirissä. Puu ja muut biopolttoaineet jatkoivat voimakasta kasvuaan vuonna 2014 kaukolämmön energialähteinä, kasvua oli yhdeksän prosenttia. Energiateollisuus ry:n (ET) laskelmien mukaan puun, puutähteen ja muiden kotimaisten uusiutuvien energialähteiden osuus nousi 31 prosenttiin. Kun mukaan lasketaan teollisuuden sekundaarilämmön käyttö, hiilineutraalin kaukolämmön tuotannon osuus nousi jo 33 prosenttiin. Biopolttoaineiden osuuden lisääntyminen on johtanut myös kaukolämpötuotannon hiilidioksidipäästöjen pienenemiseen. Kaukolämpötuotannon hiilidioksidipäästöt olivat 5,7 miljoonaa tonnia, missä on laskua edellisvuoteen verrattuna neljä prosenttia. Keskimääräinen hiilidioksidipäästö oli 165 g tuotettua kilowattituntia kohden. Maakaasulla tuotettiin 22 prosenttia kaukolämmöstä ja yhteistuotantosähköstä. Osuus laski neljä prosenttiyksikköä edellisvuodesta, energiamäärästä laskien pudotus oli 16 prosenttia. Kivihiilen osuus, 24 prosenttia, laski kaksi prosenttiyksikköä, energiamääränä sitä käytettiin 10 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Turpeen käyttö on nyt tasaantunut, sen osuus polttoaineiden käytöstä pysyi edellisen vuoden tasolla, 13 prosentissa. Vaikka vuoden 2014 kaukolämmön tuotanto oli lämpimämmän sään vuoksi edellisvuotta pienempi, kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotannossa käytetyn turpeen energiamäärä pysyi ennallaan. Öljyn osuus käytetyistä polttoaineista oli kolme prosenttia, sitä käytetään pääosin vain huippulämpökeskuksissa. Kaukolämpöä tuotettiin viime vuonna 34,5 TWh. Yhteistuotantona sähkön kanssa siitä tuotettiin 25,6 TWh. Määrä oli hieman suurempi kuin edellisenä vuonna. Yhteistuotannon osuus kaukolämmön kokonaistuotannosta nousi runsaalla prosenttiyksiköllä 74 prosenttiin. 83
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 Yhteistuotannon teho riittää kattamaan paikkakunnasta riippuen lämmöntarpeen ulkolämpötilaan 0-10 oc. Kylmemmillä ulkolämpötiloilla käytetään huippulämpökeskuksia täydentämään lämmön tuotantoa. Tällaisia erittäin kylmiä jaksoja oli vuoden 2014 aikana vain vähän. Lämmityskuukausista vain tammikuu oli normaalia kylmempi kuukausi. Vuosi 2014 olikin keskilämpötilaltaan runsaan asteen normaalia lämpimämpi. Kaukolämmön kanssa yhteistuotannossa tuotettiin sähköä 12,6 TWh. Määrä laski hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Lämmön ja sähkön yhteistuotannossa säästyy kolmasosa polttoainetta verrattuna siihen, että nämä tuotettaisiin erikseen. Päästöt vähenevät samassa suhteessa. Kaukolämmön myynti oli viime vuonna 31,3 TWh. Myynti laski vuoteen 2013 verrattuna hieman. Lasku johtui edellistä vuotta lämpimämmistä säistä. Kaukolämmitettyjä asuntoja oli vuoden 2014 lopussa lähes 1,33 miljoonaa ja kaukolämpötaloissa asuu 2,7 miljoonaa ihmistä. Koko maan asuntokannasta 55 prosenttia oli kaukolämmön myynnin piirissä. Valtaosa julkisista rakennuksista on kaukolämmitettyjä. Lähes puolet kaikkien rakennustemme lämmitysenergian tarpeesta saadaan kaukolämmöstä. Suurimmissa kaupungeissa rakennusten lämmitysenergian tarpeesta yli 90 prosenttia katetaan kaukolämmöllä. Kaukolämmön myynnin rahallinen arvo oli 2,35 miljardia euroa. Kaukolämmön verollinen keskihinta, sisältäen energia- ja tehomaksun, oli 7,5 senttiä kilowattitunnilta. Keskihinta nousi noin kolme prosenttia edellisestä vuodesta. Vajaa 30 prosenttia kaukolämmön keskimääräisestä hinnasta on veroja. Kaukolämmön hintatasoon vaikuttavia tekijöitä ovat mm. käytetyt polttoaineet ja niiden valmisteverot, järjestelmän koko ja taajaman rakenne, tuotantomuoto ja tuotantolaitosten ikä sekä päästökaupan kustannukset. Kaukolämmön toimitusvarmuus on ET:n keräämien tilastojen mukaan edelleen huippuluokkaa. Vuonna 2014 kaukolämpöasiakkaan lämmöntoimitus oli keskeytyneenä keskimäärin 1,8 tuntia eli kaukolämmön toimitusvarmuus oli 99,98 prosenttia. Valtaosa keskeytyksistä on suunniteltuja ja niistä ilmoitetaan asiakkaille etukäteen. Uusien asiakkaiden liittäminen, suunnitellut perusparannustyöt ja kadunrakennuksesta johtuvat johtojen siirrot aiheuttavat myös jakeluhäiriöitä. Korkea toimitusvarmuus on systemaattisen laadunvarmistuksen, kunnossapidon ja ennakkohuollon ansiota. Energiankulutus Pietarsaaren energialaitoksen alueella 2014 oli 273,8 GWh, mikä oli 3,6 prosenttia edellisvuotta pienempi. Teollisuuden sähkönkulutus laski 11,3 prosenttia johtuen mm. Componentan ja Rettig Lämmön tuotannon päättymisestä vuonna 2014. Talouksien kulutus kasvoi 3,8 prosenttia. Sähkön osuustuotanto oli 241 GWh, noin 4 prosenttia enemmän edellisvuoteen verrattuna. Kaukolämpömyynti laski 1,8 prosenttia ja oli 171,4 GWh. 84
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 Sähkön hankinta ja käyttö 2014 Sähkönhankinta TWh Osuus % Yhteistuotanto (CHP) 21,7 26,1 Ydinvoima 22,7 27,2 Vesivoima 13,2 15,8 Erillistuotanto 6,7 8 Tuulivoima 1,1 1,3 Nettotuonti 18 21,6 Hankinta yhteensä 83,3 100,0 Sähkönkäyttö TWh Osuus % Teollisuus 39,4 47,2 Muu käyttö 41,5 49,8 Häviöt 2,5 3 Käyttö yhteensä 83,3 100,0 85
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2014 min - real - max Toimitusvarmuus < 4h/kul/vuosi Sähkönlaatu Täyttää normeja Kaukolämmönlaatu Täyttää normeja Tehokkuus, siirto Teh. Luku > 0,9 Toteutustapa Vastuussa oleva Tilasto, kesk.lkm/kul. Mittaus, EN50160 Mittaus, normien muk. Energiamarkkinavirasto Arviointi (Tilinpäätös) Täyttää 2,616 h/kul/vuosi Täyttää Täyttää RESURSSIT JA TALOUS Tasapainoinen talous Tavoite Tavoitetaso 2014 min - real - max Sijoitetun pääoman sallittu tuoton Energiavirasto, tasoitettu v. 2015 tasoittaminen, siirto Toteutustapa Vastuussa oleva Energiavirasto Arviointi (Tilinpäätös) Sähköhinta, yhteensä Kaukolämmön hinta, yhteensä Maan keskiarvoa edullisempi Maan keskiarvoa edullisempi Energiavirasto Energiateollisuus r.y Täyttää Täyttää 86
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 Tunnusluvut 2010 2011 2012 2013 2014 Työvuodet Lkm 51 51 50 50 49 Sähkönsiirto- Osto GWh 297 278 288 291 277 Sähkönmyynti- Osto GWh 173 162 167 163 151 Kaukolämmönmyynti- Osto GWh 193 166 192 194 192 Sähkön kok.hinta 5000 kwh (maan pain. keskiarvo) cnt/kwh 13,77 15,41 15,11 15,24 15,17 Sähkön kok.hinta 5000 kwh (PEL) cnt/kwh 10,54 11,98 12,38 12,69 12,11 Sähkön kok.hinta 18000 kwh (maan pain. keskiarvo) cnt/kwh 11,22 12,97 12,65 12,59 12,58 Sähkön kok.hinta 18000 kwh (PEL) cnt/kwh 8,99 10,43 10,83 11,13 10,54 Kaukolämmön hinta 20000 kwh (maan pain. keskiarvo) cnt/kwh 6,30 8,30 7,50 8,09 8,31 Kaukolämmön hinta 20000 kwh (PEL) cnt/kwh 6,00 6,58 7,20 7,73 7,74 Kaukolämmön hinta 150000 kwh (maan pain. keskiarvo) cnt/kwh 5,80 6,90 7,00 7,57 7,63 Kaukolämmön hinta 150000 kwh (PEL) cnt/kwh 5,10 5,20 6,20 6,74 6,75 87
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 88
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 JAKOBSTADS ENERGIVERK 3. PIETARSAAREN ENERGIALAITOS R E S U L T A T R Ä K N I N G T U L O S L A S K E L M A Not nr./ 1.1-31.12.2014 1.1-31.12.2013 Liite nro Försäljningsintäkter-Myyntituotot Elförsäljning-Sähkön myynti 11 983 552,23 13 734 100,46 Elhandel börs-sähkön myynti pörssi 3 116 199,23 2 979 370,01 Värmeförsäljning-Lämmön myynti 9 309 477,23 9 443 449,85 Övr. försäljning-muu myynti 709 688,78 657 895,53 OMSÄTTNING-LIIKEVAIHTO 25 118 917,47 26 814 815,85 Tillverkning för eget bruk-valmistus omaan käyttöön 1) 703 866,33 735 140,91 Rörelsens övr. int.-toiminnan muut tuot. 0,00 0,00 Material/tjänster-Tarvikkeet/palvelut Elinköp-Sähkön osto -11 692 187,82-12 682 799,92 Värmeinköp/bränsleinköp-Lämmön/polttoaineostot -5 728 675,84-6 146 682,83 Material/förnödenheter-Aineet/tarvikkeet -602 064,41-509 247,75 Lagerförändring-Varastojen muutos -4 662,50-23 649,45 Främmande tjänster-vieraat palvelut -275 770,90-280 045,14 Personalkostnader-Henkilöstökulut 1) Löner/arvoden-Palkat/palkkiot -1 957 500,50-2 000 247,29 Personalbikostnader-Henkilösivukulut Pensionskostnader-Eläkekulut -541 412,14-546 674,54 Övriga personalbikostn.-muut henkilösivukulut -108 485,11-118 054,95 Avskrivningar-Poistot Avskrivning enl. plan-suunnitelman muk.poistot -2 266 576,43-2 194 137,43 Övriga rörelsekostnader-liiketoiminnan muut kulut -545 088,22-466 584,07 RÖRELSEÖVERSKOTT/UNDERSKOTT- 2 100 359,93 2 581 833,39 LIIKEYLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ Finansiella int. och kostnader-rahoitustuotot/kulut Ränteint. av kommun-korkotuot. kunnalta 283 500,00 161 209,00 Övr. finansiella int.-muut rahoitustuotot 47 846,84 171 085,38 Övr. finansiella kostn.-muut rahoituskulut -25 041,65-18 559,20 Avkastning till staden-tuotto kaupungille -1 233 465,00-1 233 465,00 ÖVERSK./UNDERSK. FÖRE EXTRA ORD.POSTER- 1 173 200,12 1 662 103,57 YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ Extraord. int. o. kostn.-satunnaiset tuot. ja kulut Övriga intäkter-muut tuotot 0,00 0,00 Inkomstskatter-Tuloverot 9 133,28-41 427,19 RÄKENSKAPSPERIODENS ÖVERSKOTT/UNDERSKOTT- 1 182 333,40 1 620 676,38 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 89
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 JAKOBSTADS ENERGIVERK 18. PIETARSAAREN ENERGIALAITOS Uppdelning enl. Energimarknadsverket 885/1995, Handels- och industriministeriet 79/2005 Jako Energiamarkkinaviraston 885/1995 mukaan, Kauppa- ja teollisuusministeriö 79/2005 R E S U L T A T R Ä K N I N G T U L O S L A S K E L M A DISTR./SIIRTO ELFÖRS./ SÄHKÖNM. ÖVR.VERKS./ MUU T. TOT/YHT. 1.1-31.12.2014 1.1-31.12.2014 1.1-31.12.2014 1.1-31.12.2014 Försäljningsintäkter-Myyntituotot Elförsäljning-Sähkön myynti 4 065 995,92 7 917 556,31 0,00 11 983 552,23 Elhandel börs-sähkön myynti pörssi 0,00 3 116 199,23 0,00 3 116 199,23 Övr. försäljning-muu myynti 0,00 0,00 704 408,14 704 408,14 OMSÄTTNING-LIIKEVAIHTO 4 065 995,92 11 033 755,54 704 408,14 15 804 159,60 Tillverkning för eget bruk-valmistus omaan käyttöön 516 207,46 0,00 0,00 516 207,46 Rörelsens övr. int.-toiminnan muut tuot. 0,00 0,00 0,00 0,00 Material/tjänster-Tarvikkeet/palvelut Elinköp-Sähkön osto -1 626 756,23-9 901 448,67 0,00-11 528 204,90 Elinköp, förluster-sähkön osto, häviöt -163 982,92 0,00 0,00-163 982,92 Material/förnödenheter-Aineet/tarvikkeet -110 358,79 0,00-316 903,89-427 262,68 Lagerförändring-Varastojen muutos -32 849,37 0,00 0,00-32 849,37 Främmande tjänster-vieraat palvelut -152 802,61-43 748,42-21 870,93-218 421,96 Personalkostnader-Henkilöstökulut Löner/arvoden-Palkat/palkkiot -1 110 630,36-162 601,34-172 639,35-1 445 871,05 Personalbikostnader-Henkilösivukulut Pensionskostnader-Eläkekulut -323 601,04-61 869,29-30 973,38-416 443,71 Övriga personalbikostn.-muut henkilösivukulut -61 827,41-8 551,17-9 636,25-80 014,83 Avskrivningar-Poistot Avskrivning enl. plan-suunnitelman muk.poistot -1 430 076,51-18 613,90 0,00-1 448 690,41 Övriga rörelsekostnader-liiketoiminnan muut kulut -301 987,09-92 160,97-39 664,47-433 812,53 RÖRELSEÖVERSKOTT/UNDERSKOTT- -732 668,95 744 761,78 112 719,87 124 812,70 LIIKEYLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ Finansiella int. och kostnader- Rahoitustuotot/kulut Ränteint. av kommun-korkotuot. kunnalta 283 500,00 0,00 0,00 283 500,00 Övr. finansiella int.-muut rahoitustuotot 13 322,69 28 983,29 0,00 42 305,98 Övr. finansiella kostn.-muut rahoituskulut -5 856,08-10 788,17-5 393,28-22 037,53 Avkastning till staden-tuotto kaupungille -101 750,00-300 000,00 0,00-401 750,00 ÖVER/UNDERSKOTT FÖRE EXTRA ORD.POSTER/ -543 452,34 462 956,90 107 326,59 26 831,15 YLI/ALIJÄÄMÄ ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ Extraord. int. o. kostn.-satunnaiset tuot. ja kulut Övriga intäkter-muut tuotot 0,00 0,00 0,00 0,00 Inkomstskatter-Tuloverot 3 166,89 5 966,39 0,00 9 133,28 RÄKENSKAPERIODENS ÖVERSKOTT/UNDERSKOTT -540 285,45 468 923,29 107 326,59 35 964,43 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 90
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 JAKOBSTADS ENERGIVERK 16. PIETARSAAREN ENERGIALAITOS B U D G E T U P P F Ö L J N I N G T A L O U S A R V I O S E U R A N T A BOKSLUT/ TILINPÄÄT. BUDGET/ TALOUSARV. DIFF./ERO 2014 2014 2014 Försäljningsintäkter-Myyntituotot Elförsäljning-Sähkön myynti 11 983 552,23 13 974 800,00-1 991 247,77 Elhandel börs-sähkön myynti pörssi 3 116 199,23 5 111 000,00-1 994 800,77 Värmeförsäljning-Lämmön myynti 9 309 477,23 9 928 434,00-618 956,77 Övr. försäljning-muu myynti 709 688,78 672 000,00 37 688,78 OMSÄTTNING-LIIKEVAIHTO 25 118 917,47 29 686 234,00-4 567 316,53 Tillverkning för eget bruk-valmistus omaan käyttöön 703 866,33 760 100,00-56 233,67 Rörelsens övr. int.-toiminnan muut tuot. 0,00 0,00 0,00 Material/tjänster-Tarvikkeet/palvelut Elinköp-Sähkön osto -11 692 187,82-14 991 600,00 3 299 412,18 Värmeinköp/bränsleinköp- Lämmön/polttoaineostot -5 728 675,84-6 711 892,00 983 216,16 Material/förnödenheter- Aineet/tarvikkeet -602 064,41-609 500,00 7 435,59 Lagerförändring-Varastojen muutos -4 662,50 0,00-4 662,50 Främmande tjänster-vieraat palvelut -275 770,90-332 900,00 57 129,10 Personalkostnader-Henkilöstökulut Löner/arvoden-Palkat/palkkiot -1 957 500,50-2 147 700,00 190 199,50 Personalbikostnader-Henkilösivukulut Pensionskostnader-Eläkekulut -541 412,14-577 900,00 36 487,86 Övriga personalbikostn.-muut henkilösivukulut -108 485,11-127 100,00 18 614,89 Avskrivningar-Poistot Avskrivning enl. plan-suunnitelman muk.poistot -2 266 576,43-2 244 245,00-22 331,43 Övriga rörelsekostnader-liiketoiminnan muut kulut -545 088,22-562 500,00 17 411,78 RÖRELSEÖVERSKOTT/UNDERSKOTT- 2 100 359,93 2 140 997,00-40 637,07 LIIKEYLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ Finansiella int. och kostnader- Rahoitustuotot/kulut Ränteint. av kommun-korkotuot. kunnalta 283 500,00 108 000,00 175 500,00 Övr. finansiella int.-muut rahoitustuotot 47 846,84 181 700,00-133 853,16 Övr. finansiella kostn.-muut rahoituskulut -25 041,65-17 500,00-7 541,65 Avkastning till staden-tuotto kaupungille -1 233 465,00-1 233 465,00 0,00 ÖVERSK./UNDERSK. FÖRE EXTRA ORD.POSTER- 1 173 200,12 1 179 732,00-6 531,88 YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ Extraord. int. o. kostn.-satunnaiset tuot. ja kulut Övriga intäkter-muut tuotot 0,00 0,00 0,00 Inkomstskatter-Tuloverot 9 133,28-3 000,00 12 133,28 RÄKENSKAPSPERIODENS ÖVERSKOTT/UNDERSKOTT- 1 182 333,40 1 176 732,00 5 601,40 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 91
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 Liikelaitos Pietarsaaren Energian kaukolämpö- ja sähkökauppatoiminta sekä sähköverkko ja sähköverkkotoiminta myytiin 31.12.2014 Oy Herrfors Ab:lle ja Herrfors Nät-Verkko Oy Ab:lle. Osana Energialaitoksen yhtiöittämistä luovutettiin osakeomistus Oy Katternö Ab:ssa, Oy Herrfors Ab:ssa, Oy Perhonjoki Ab:ssa, Oy Katternö Kraft Ab:ssa ja Katternö Kärnkraft Oy Ab:ssa kaupungin tytäryhtiölle Pietarsaaren Energia Oy:lle 31.12.2014. Pietarsaaren Energialaitoksen toiminta on loppunut 31.12.2014. Sen takia oheinen tase ei ole virallinen, vaan ainoastaan osana toimintakertomusta 2014. 92
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 JAKOBSTADS ENERGIVERK 4. PIETARSAAREN ENERGIALAITOS B A L A N S T A S E AKTIVA - VASTAAVA Not nr./ 31.12.2014 31.12.2013 Liite nro A BESTÅENDE AKTIVA-PYSYVÄT VASTAAVAT 2) 34 628 017,35 33 119 856,79 II Materiella tillgångar- Aineelliset hyödykkeet 1. Mark- o. vattenområden-maa- ja vesialueet 35 319,46 35 319,46 2. Byggnader-Rakennukset 269 248,15 216 672,67 3. Fasta konstruktioner-kiinteät rakenteet 16 871 668,60 16 409 584,79 4. Maskiner. inventarier-koneet ja kalusto 245 787,88 142 040,39 5. Övr. materiella tillgångar-muut aineelliset hyödykkeet 5 607 276,47 5 755 706,72 III Placeringar-Sijoitukset 3) 1. Aktier och andelar-osakkeet ja osuudet 11 598 716,79 10 560 532,76 B RÖRLIGA AKTIVA-VAIHTUVAT VASTAAVAT 37 955 277,39 39 224 903,50 I Omsättningstillgångar-Vaihto-omaisuus 1. Material o. förnödenheter-aineet ja tarvikkeet 320 990,32 356 473,82 3. Färdiga produkter/varor-valmiit tuotteet/tavarat 844 704,00 813 883,00 II Fordringar-Saamiset Långfristiga fordringar-pitkäaikaiset saamiset 2. Lånefordringar-Lainasaamiset 4) 3 400 000,00 3 400 000,00 Kortfristiga fordringar-lyhytaikaiset saamiset 1. Försäljningsfordringar-Myyntisaamiset 5 259 185,90 5 613 635,20 2. Lånefordringar-Lainasaamiset 4) 15 500 000,00 15 500 000,00 5. Resultatregleringar-Siirtosaamiset 0,00 11 831,86 I V Kassa o. bank-rahat ja pankki 12 630 397,17 13 529 079,62 AKTIVA tot.-vastaava yht. 72 583 294,74 72 344 760,29 93
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 JAKOBSTADS ENERGIVERK 5. PIETARSAAREN ENERGIALAITOS B A L A N S T A S E PASSIVA - VASTATTAVAA Not nr./ 31.12.2014 31.12.2013 Liite nro A EGET KAPITAL-OMA PÄÄOMA 55 792 040,18 54 609 706,78 I Grundkapital-Peruspääoma 10 278 872,36 10 278 872,36 I V Över/underskott fr. tidigare räkenskapsperioder Edellisten tilikausien yli/alijäämä 7) 44 330 834,42 42 710 158,04 V Räkenskapsperiodens överskott-tilikauden ylijäämä 1 182 333,40 1 620 676,38 C AVSÄTTNINGAR-PAKOLLISET VARAUKSET 4 340 000,00 4 340 000,00 2. Övriga avsättningar-muut pakolliset varaukset 8) 4 340 000,00 4 340 000,00 E FRÄMMANDE KAPITAL-VIERAS PÄÄOMA 12 451 254,56 13 395 053,51 I Långfristigt-Pitkäaikainen 7. Övriga skulder, anslutningar-muut velat, liittymät 5) 8 823 700,58 8 508 139,87 II Kortfristigt-Lyhytaikainen 6. Leverantörsskulder-Ostovelat 2 059 551,94 2 705 337,92 7. Övriga skulder-muut velat 1 188 842,62 1 769 981,43 8. Resultatregleringar-Siirtovelat 6) 379 159,42 411 594,29 PASSIVA tot.-vastattavaa yht. 72 583 294,74 72 344 760,29 94
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 JAKOBSTADS ENERGIVERK 19. PIETARSAAREN ENERGIALAITOS S P E C I F I K A T I O N A V B A L A N S E N T A S E - E R I T T E L Y AKTIVA - VASTAAVAA 31.12.2014 A II BESTÅENDE AKTIVA-PYSYVÄT VASTAAVAT Materiella tillgångar-aineelliset hyödykkeet III 1. Mark- o. vattenområden-maa- ja vesialueet 35 319,46 2. Byggnader-Rakennukset 269 248,15 3. Fasta konstruktioner-kiinteät rakennelmat Permo elstation-permon sähköasema 1 616 683,78 kwh-mätare-kwh-mittarit 1 346 412,18 Transformatostationer-Muuntamot 1 041 183,52 HAVA elanläggningar-hava sähkölaitteet 133 320,24 Högspänningsfriledningar-Korkeajänniteavojohdot 654 960,75 Lågspänningsfriledningar-Pienjänniteavojohdot 826 129,03 Högspänningsjordkablar-Korkeajännitemaakaapelit 1 192 141,23 Lågspänningsjordkablar-Pienjännitemaakaapelit 2 127 954,16 Fjärrvärmeanläggn. pannor-kaukolämpöl. kattilat 1 437 934,01 Fjärrvärmeanläggn. nät-kaukolämpöl. verkko 6 494 949,70 4. Maskiner o. inventarier-koneet ja kalusto Maskiner o. inventarier el-koneet ja kalusto sähkö 212 668,20 Maskiner o. inventarier fj.v.-koneet ja kalusto kaukol. 33 119,68 5. Övr. materiella tillgångar-muut aineelliset hyödykkeet Anslutningar el-sähköliittymät 2 209 667,09 Anslutningar fjärrvärme-kaukolämpöliittymät 3 397 609,38 Placeringar-Sijoitukset 1. Aktier och andelar-osakkeet ja osuudet Aktier telefon-osakkeet puhelin 454,11 Aktier Perhonjoki Ab-Osakkeet Perhonjoki Oy 8 311 503,29 Aktier Herrfors Ab-Osakkeet Herrfors Oy 69 882,08 Aktier Fincopower Oy-Osakkeet Fincopower Oy 3 615,73 Aktier Katternö Ab-Osakkeet Katternö Oy 345 028,52 Aktier Katternö Kraft Ab-Osakkeet Katternö Kraft Oy 1 260 977,47 Aktier Katternö Kärnkraft Ab-Osakkeet Katternö Kärnkraft Oy 1 607 255,59 35 319,46 269 248,15 16 871 668,60 245 787,88 5 607 276,47 11 598 716,79 95
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 B RÖRLIGA AKTIVA-VAIHTUVAT VASTAAVAT 20. 31.12.2014 I Omsättningstillgångar-Vaihto-omaisuus 1. Material o. förnödenheter-aineet ja tarvikkeet II IV Elmaterial-Sähkötarvikkeet 296 079,96 Fjärrvärmematerial-Kaukolämpötarvikkeet 24 910,36 3. Färdiga produkter/varor-valmiit tuotteet/tavarat Bränsle-Polttoaine 844 704,00 Fordringar-Saamiset Långfristiga fordringar-pitkäaikaiset saamiset 2. Lånefordringar-Lainasaamiset 3 400 000,00 Kortfristiga fordringar-lyhytaikaiset saamiset 1. Försäljningsfordringar-Myyntisaamiset Små elförbrukare-pien.sähkönkuluttajat 2 725 586,25 Fjärrvärme-Kaukolämpö 1 459 293,08 Stor/mån.förbrukare-Suur/kuukausikuluttajat 804 972,91 Övriga-Muut 170 136,76 Ansl.avg. el-liittymismaks. sähkö 95 646,90 Ansl.avg. kaukolämpö-liittymismaks. kaukolämpö 3 550,00 2. Lånefordringar-Lainasaamiset Lånefordringar-Lainasaamiset 15 500 000,00 5. Resultatregleringar-Siirtosaamiset Resultatregleringar-Siirtosaamiset 0,00 Kassa o. bank-rahat ja pankki Kassa JEV-Kassa PEL 1 734,30 AKTIA 405590-27271 7 900,14 AKTIA 405590-26463 6 405,91 AKTIA 405590-26414 31 152,95 AB/OP 556707-14569 10 607,04 AB/OP 556707-17273 10 923,69 AB/OP 556707-215597 53 109,51 NORDEA 201538-1508 9 793,74 NORDEA 201538-11002 45 289,42 NORDEA 201518-12178 16 789,00 NORDEA 201518-19090 12 189 688,79 SHB 313130-1142363 7 872,33 SHB 313130-1142371 15 755,41 SHB 313130-1142389 8 740,70 Kontokurant-Kuranttitili 214 634,24 320 990,32 844 704,00 3 400 000,00 5 259 185,90 15 500 000,00 0,00 12 630 397,17 AKTIVA tot.-vastaavaa yht. 72 583 294,74 96
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 JAKOBSTADS ENERGIVERK 21. PIETARSAAREN ENERGIALAITOS S P E C I F I K A T I O N A V B A L A N S E N T A S E - E R I T T E L Y PASSIVA-VASTATTAVA 31.12.2013 A EGET KAPITAL-OMA PÄÄOMA I Grundkapital-Peruspääoma 10 278 872,36 IV Över/underskott fr. tidigare räkenskapsperioder- Edellisten tilikausien yli/alijäämä 44 330 834,42 V Räkenskapsperiodens överskott-tilikauden ylijäämä 1 182 333,40 55 792 040,18 C AVSÄTTNINGAR-PAKOLLISET VARAUKSET 2. Övriga avsättningar-muut pakolliset varaukset 4 340 000,00 4 340 000,00 E I FRÄMMANDE KAPITAL-VIERAS PÄÄOMA Långfristigt-Pitkäaikainen II 7. Övriga skulder, anslutningar-muut velat, liittymät Anslutningar el-liittymät sähkö 5 280 936,60 Anslutningar fjärrvärme-liittymät kaukolämpö 3 542 763,98 Kortfristigt-Lyhytaikainen 6. Leverantörsskulder-Ostovelat 2 059 551,94 7. Övriga skulder-muut velat Skatteinneh.skuld-Verovelka 50 030,92 Löner-Palkat 34 933,78 Soc.sk.avg.skuld-Sosiaalimaksuvelka 11 159,24 Fackavg.skuld-Liittomaksuvelka 650,63 Pens.avg.skuld-Eläkemaksuvelka(arb.tag./työntek.) 11 989,80 Arb.lösh.förs.skuld-Työttömyysmaks. (arb.tag./työntek.) 1 060,62 Sjukkassa-Sairauskassa 265,68 Pens.förs.skuld-Eläkemaksuvelka(arb.giv./työnantaja) 48 968,82 MOMS skuld-alv velka 1 029 783,13 8. Resultatregleringar-Siirtovelat Löner, soc.kostn.-palkat,sos.kust. 379 159,42 Övriga-Muut 0,00 8 823 700,58 2 059 551,94 1 188 842,62 379 159,42 PASSIVA tot.-vastattava yht. 72 583 294,74 97
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 JAKOBSTADS ENERGIVERK 6. PIETARSAAREN ENERGIALAITOS FINANSIERINGSANALYS RAHOITUSLASKELMA 2014 2013 Kassaflödet i verksamheten-toiminnan rahavirta Rörelseöverskott-Liikeylijäämä 2 100 359,93 2 581 833,39 Avskrivningar-Poistot 2 266 576,43 2 194 137,43 Finansiella intäkter och kostnader-rahoitustuotot ja -kulut -927 159,81-919 729,82 Extraordinära poster-satunnaiset erät 0,00 0,00 Inkomstskatt-Tulovero 9 133,28-41 427,19 Korrektivposter till internt tillförda medel-tulorahoituksen korjauserät 0,00 4 340 000,00 3 448 909,83 8 154 813,81 Investeringarnas kassaflöde-investointien rahavirta Investeringsutgifter-Investointimenot -3 774 736,99-3 407 562,19 Finansieringsandelar för investeringar-rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00 0,00 Försäljningsinkomster av tillgångar bland bestående aktiva- Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0,00 0,00 Verksamhetens och investeringarnas kassaflöde- -325 827,16 4 747 251,62 Toiminnan ja investointien rahavirta Finansieringens kassaflöde-rahoituksen rahavirta Förändringar i utlåningen-antolainauksen muutokset Ökningar i utlåningen till kommunen-antolainasaamisten lisäykset kunnalle 0,00-4 500 000,00 Ökningar i utlåningen till övriga-antolainasaamisten lisäykset muilta 0,00 0,00 Minskningar i utlåningen till kommunen-antolainasaamisten vähennykset kunnalta 0,00 0,00 Minskningar i utlåningen till övriga-antolainasaamisten vähennykset muilta 0,00 0,00 Förändringar i lånestocken-lainakannan muutokset Ökning av långfristiga lån från kommunen-pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta 0,00 0,00 Ökning av långfristiga lån från övriga-pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 0,00 0,00 Minskning av långfristiga lån från kommunen-pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle 0,00 0,00 Minskning av långfristiga från övriga-pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta 0,00 0,00 Förändring av långfristiga lån från kommunen-pitkäaikaisten lainojen muutos kunnalta 0,00 0,00 Förändring av kortfristiga lån från övriga-lyhytaikaisten lainojen muutos muilta 0,00 0,00 Förändringar i eget kapital-oman pääoman muutokset 0,00-4 340 000,00 Övriga förändringar i likviditeten-muut maksuvalmiuden muutokset Förändring av omsättningstillgångar-vaihto-omaisuuden muutokset 4 662,50 23 649,45 Förändring av fordringar på kommunen-saamisten muutos kunnalta 0,00 4 500 000,00 Förändring av fordringar på övriga-saamisten muutos muilta 0,00 0,00 Förändring av fordringar på övriga-saamisten muutos muilta 366 281,16-3 548 397,61 Förändring av räntefria skulder-korottomien velkojen muutos -943 798,95 935 217,17 Finansieringens kassaflöde-rahoituksen rahavirta -572 855,29-6 929 530,99 Förändring av likvida medel-rahavarojen muutos -898 682,45-2 182 279,37 Förändring av likvida medel-rahavarojen muutos Likvida medel 31.12.2014-Rahavarat 31.12.2014 12 630 397,17 13 529 079,62 Likvida medel 1.1.2014-Rahavarat 1.1.2014-13 529 079,62-15 711 358,99-898 682,45-2 182 279,37 98
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 JAKOBSTADS ENERGIVERK 7. PIETARSAAREN ENERGIALAITOS Not nr. 1/Liite nro 1 2014 2013 Löner utbetalda-maksetut palkat 1 941 264,76 1 973 127,59 Löner 22.12-31.12.2014, tillägg och övertider 52 092,50 0,00 Arvoden utbetalda samt ersättning för förlorad arbetsförtjänst- 5 059,00 5 498,75 Maksetut palkkiot ja ansiomenetyksen korvaus Resultatreglerade löner-siirtovelat palkat -29 641,27 24 583,21 Övriga löneavdrag-muut palkkavähennykset -11 274,49-2 962,26 1 957 500,50 2 000 247,29 Pensionskostnader-Eläkekulut 541 412,14 546 674,54 Övriga personalkostnader-muut henkilöstökulut 111 278,71 110 696,72 Resultatreglerade soc.kostnader-siirtovelat sos.maks. -2 793,60 7 358,23 649 897,25 664 729,49 2 607 397,75 2 664 976,78 Tillverkning för eget bruk- Valmistus omaan käyttöön 703 866,33 735 140,91 99
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 JAKOBSTADS ENERGIVERK 8. PIETARSAAREN ENERGIALAITOS Not nr. 2/Liite nro 2 2014 Avskrivningar-Poistot Avskrivningar enl. plan-suunnitelmanmuk. poistot -2 266 576,43 Markområden-Maa-alueet Bokföringsvärde-Kirjanpitoarvo 1.1.2014 35 319,46 Ökning-Lisäys 1.1-31.12.2014 0,00 Planmässiga avskrivningar-suunnitelmanmuk.poistot 31.12.2014 0,00 Bokföringsvärde-Kirjanpitoarvo 31.12.2014 35 319,46 Byggnader-Rakennukset Bokföringsvärde-Kirjanpitoarvo 1.1.2014 216 672,67 Ökning-Lisäys 1.1-31.12.2014 59 472,28 Planmässiga avskrivningar-suunnitelmanmuk.poistot 31.12.2014-6 896,80 Bokföringsvärde-Kirjanpitoarvo 31.12.2014 269 248,15 Fasta konstruktioner--kiinteät rakenteet Bokföringsvärde-Kirjanpitoarvo 1.1.2014 16 409 584,79 Ökning-Lisäys 1.1-31.12.2014 2 124 181,84 Planmässiga avskrivningar-suunnitelmanmuk.poistot 31.12.2014-1 662 098,03 Bokföringsvärde-Kirjanpitoarvo 31.12.2014 16 871 668,60 Maskiner/inventarier-Koneet/kalusto Bokföringsvärde-Kirjanpitoarvo 1.1.2014 142 040,39 Ökning-Lisäys 1.1-31.12.2014 191 827,49 Planmässiga avskrivningar-suunnitelmanmuk.poistot 31.12.2014-88 080,00 Bokföringsvärde-Kirjanpitoarvo 31.12.2014 245 787,88 Övr. materiella tillgångar-muut aineelliset hyödykkeet Bokföringsvärde-Kirjanpitoarvo 1.1.2014 5 755 706,72 Ökning-Lisäys 1.1-31.12.2014 361 071,35 Planmässiga avskrivningar-suunnitelmanmuk.poistot 31.12.2014-509 501,60 Bokföringsvärde-Kirjanpitoarvo 31.12.2014 5 607 276,47 Avskrivningstiderna enligt plan-suunnitelmanmukaiset poistoajat Elnät, konstruktioner-sähköverkot, rakennelmat Fjärrvärmenät/-pannor-Kaukolämpöverkot/-kattilat Maskiner/fordon-Koneet/ajoneuvot Elstation/sähköasema Permo Byggnader/rakennukset 15 år-vuotta 25 år-vuotta 5 år-vuotta 25 år-vuotta 50 år-vuotta 100
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 JAKOBSTADS ENERGIVERK 9. PIETARSAAREN ENERGIALAITOS Not nr. 3/Liite nro 3 Specifikation av aktier-luettelo osakkeista Aktier antal/ Bokf.värde/ Bokf.värde/ osakkeet kpl. kirjanp.arvo kirjanp.arvo 2014 2014 2013 Perhonjoki OY 72 858 1 225 383,60 1 225 383,60 " 33 517 2 263 564,70 2 263 564,70 " 6 158 514 316,16 514 316,16 " 7 993 801 378,18 801 378,18 " 4 093 428 127,80 428 127,80 " 4 260 428 172,60 428 172,60 " 4 689 477 855,99 477 855,99 " 4 771 496 947,36 496 947,36 " 3 052 497 048,72 497 048,72 " 3 299 514 611,01 514 611,01 " 0 318 054,97 318 054,97 " 0 346 042,20 0,00 Tot. Perhonjoki Oy 144 690 8 311 503,29 7 965 461,09 Oy Herrfors Ab 41 550 69 882,08 69 882,08 Fincopower Oy 15 3 558,79 3 558,79 Fincopower Oy överlåtelseskatt 56,94 56,94 Oy Katternö Ab 6 730 339 595,00 339 595,00 Oy Katternö Ab överlåtelseskatt 5 433,52 5 433,52 Oy Katternö Kraft Ab (Kantele) 1 172 586 000,00 586 000,00 " (Tunturivoima) 193 96 500,00 96 500,00 " (Tunturivoima 217 st./rajakiiri 40 st) 257 128 500,00 128 500,00 " (Tunturivoima) 90 45 000,00 45 000,00 " (Rajakiiri) 117 58 500,00 58 500,00 " (Rajakiiri) 117 58 500,00 58 500,00 " (Rajakiiri) 0 58 506,01 58 506,01 " (Rajakiiri, Kopsa I) 0 99 653,10 99 653,10 " 0 129 818,36 0,00 1 946 1 260 977,47 1 131 159,11 101
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 Oy Katternö Kärnkraft Ab 130 84 500,00 84 500,00 " 90 58 500,00 58 500,00 " 108 70 200,00 70 200,00 " 100 65 000,00 65 000,00 " 0 197 531,00 197 531,00 " 0 357 375,13 357 375,13 " 0 211 825,99 211 825,99 " 229 562 323,47 0,00 657 1 607 255,59 1 044 932,12 Övrigt-Muu JNT 12 454,11 454,11 195 600 11 598 716,79 10 560 532,76 Not nr. 4/Liite nro 4 Lånefordringar-Lainasaamiset 2014 2013 Kortfristiga-Lyhytaikaisia Koncernens interna fordringar-konsernin sisäiset saatavat 15 500 000,00 15 500 000,00 Långfristiga-Pitkäaikaisia Koncernens interna fordringar-konseernin sisäiset saatavat 3 400 000,00 3 400 000,00 Not nr. 5/Liite nro 5 2014 2013 Övriga skulder, anslutningar-muut velat, liittymät Anslutningsavgifter 1.1.2014 8 508 139,87 8 087 677,87 Ökning el-lisäys sähkö 1.1-31.12.2014 Ökning fjv.-lisäys kaukol. 1.1-31.12.2014 99 st. anslutningar 233 245,71 329 812,00 15 st. anslutningar 82 315,00 90 650,00 Minskning-Vähennys 1.1-31.12.2014 0,00 0,00 Anslutningsavgifter 31.12.2014 8 823 700,58 8 508 139,87 102
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 Not nr. 6/Liite nro 6 2014 2013 Resultatregleringar-Siirtovelat Semesterlöner-Lomapalkat 305 699,77 290 969,72 Löner/personalbikostnader-Palkat/henkilösivukulut 73 459,65 120 624,57 379 159,42 411 594,29 Not nr. 7/Liite nro 7 Överskott från tidigare räkenskapsperioder/ Edellisten tilikausien ylijäämä 2014 2013 Överskott 2013/Ylijäämä 2013 1 620 676,38 3 454 232,27 Överskott från tidigare räkenskapsperioder/ Edellisten tilikausien ylijäämä 42 710 158,04 43 595 925,77 Avsättning enligt EV:s beslut 14.12.2012 och 14.2.2014 Pakollinen varaus EV:n päätösten 14.12.2012 ja 14.2.2014 mukaan 0,00-4 340 000,00 Totalt/Yhteensä 44 330 834,42 42 710 158,04 Not nr. 8/Liite nro 8 Avsättningar/Pakolliset varaukset 2014 2013 Avsättning enligt EV:s beslut 14.12.2012/ Pakollinen varaus EV:n päätöksen 14.12.2012 mukaan 2 910 000,00 2 910 000,00 Avsättning enligt EV:s beslut 14.2.2014/ Pakollinen varaus EV:n päätöksen 14.2.2014 mukaan 1 430 000,00 1 430 000,00 Totalt/Yhteensä 4 340 000,00 4 340 000,00 103
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 JAKOBSTADS ENERGIVERK 12. PIETARSAAREN ENERGIALAITOS Ekonomiska nyckeltal för åren 2010-2014 Taloudelliset tunnusluvut vuonna 2010-2014 2014 2013 2012 2011 2010 Likviditet CR 10,46 8,03 8,66 8,01 12,15 Maksuvalmius Soliditet % 89,02 % 87,25 % 93,74 % 93,41 % 95,82 % Omavaraisuusaste % Självfinansieringsgrad % 99,73 % 124,29 % 205,86 % 165,55 % 342,58 % Omarahoitusaste % ROI % 3,98 % 4,94 % 6,08 % 7,84 % 12,96 % Driftsbidrag-% 17,39 % 17,81 % 19,48 % 19,60 % 27,02 % Käyttökate-% 104
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 105
196, KH 2015-05-04 16:00 / :s bilaga: Liite 196 A, kh 4.5.2015 6.1 Liikelaitosten vaikutus kunnan tilikauden tuloksen muodostamiseen 106