Senioriopettaja Nro 1/2015 23.1.2015 40 vuoden varrelta Jäsenedut vuonna 2015 Tiesitkö tämän Turusta?
VEO1501_01.indd 1 8.12.2014 14:52:40 Senioriopettaja Nro 1/2015 23.1.2014 Päätoimittaja/toimitussihteeri Anneli Rajaniemi Kytöpolku 33, 00740 Helsinki puh 040 768 8436 senioriopettaja@osj.fi Piirtäjä Helmer Räty, puh. 050 363 8255 Ilmestyy kuusi numeroa vuodessa Painos 20 200 kpl ISSN 1798-6885 441 612 Painotuote Kuva: Mikael Rajaniemi Talvi tekee tuloaan Vantaan-joella. Tässä numerossa 4 OSJ:n kehittyminen järjestöksi 7 Virstanpylväitä 8 Kutsu Islantiin Pohjoismaisille päiville 9 Puheenjohtaja: Vaikuta äänestämällä 10 Turun historiaa 13 Lemmetty: Iäkkäillä taito tallella 15 Lääkärin lausumia: Talvisuomalainen? 16 Ota talteen jäsenedut 18 Vahtokari: Raamit kunnossa 22 Mikä maistuu seniorille? Julkaisija: Opetusalan Seniorijärjestö OSJ ry Undervisningssektorns Seniororganisation rf Puheenjohtaja Erkki Kangasniemi Bredantie 40 02700 Kauniainen erkki.kangasniemi@gmail.com Toiminnanjohtaja Kirsti Lehtinen 020 748 9736 kirsti.lehtinen@oaj.fi Postiosoite Opetusalan Seniorijärjestö OSJ ry Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki 020 748 9736 Kaikki lehteen tuleva aineisto päätoimittajalle: senioriopettaja@osj.fi Käyntiosoite Maistraatinportti 2, Länsi-Pasila Osoite- ja jäsentietojen muutokset Opetusalan Seniorijärjestön toimisto 020 748 9678 seniorit@oaj.fi www.osj.fi Sivulle pääset joko omalla tai esimerkiksi kirjastosi tietokoneella. Toimitusneuvosto: Lyyli Juntunen (pj), 050 411 8942 ja 044 077 9772 lyyli.juntunen@dnainternet.net Ulla Bäck, 09 505 2452 ja 040 500 4509 ullab@hotmail.com Liisa Fräki, +358 40 701 6107 liisa.fraki@gmail.com Kari-Veli Lehtonen, 019 719 3105 ja 050 582 3105 kariveli.lehtonen@gmail.com.fi Sinikka Anneli Rahikainen, 040 824 6048 sinikkaanneli.rahikainen@gmail.com Anneli Rajaniemi (siht.) päätoimittaja Taitto: Päivi Kokkinen ja Anneli Rajaniemi Kirjapaino: Forssa Print, Esko Aaltosen katu 2, 30100 Forssa puh./fax 03 42351 / 03 4235 726 sähköposti: fkp@forssaprint.fi Ilmoitushinnat, neliväri-ilmoitus Koko 1/1 (199 x 244 mm) 1000 1/2 (97 x 244 tai 199 x 120 mm) 600 1/3 (63 x 244 tai 199 x 78 mm) 400 1/4 (97 x 120 tai 199 x 57 mm) 350 1/6 (97 x 78 mm) 250 1/8 (97 x 57 mm) 200 Takakansi 1200 Alennus: Vuosi-ilmoitus (6 numeroa) 25 % Lehti julkaisee OSJ ry:n jäsenten pikkuilmoituksia maksutta. Tilaushinta sisältyy jäsenmaksuun. Toimituksellinen aineisto pyydetään lähettämään päätoimittajalle PC-muodossa kirjoitettuna ilman rivinvaihtoja tai pakkotavutuksia. Naputa kolme tyhjää lyöntiä kpl-jaon merkiksi! Kuvat suositellaan ottamaan mahdollisimman suuressa koossa. Käytä mieluimmin sähköpostia, tekstit esimerkiksi Word tai RTF muodossa. Konekirjoitettu paperikäsikirjoitus käy myös. Tekstit ja kuvat voi lähettää myös CD-levyllä. Aineisto palautetaan vain pyydettäessä. 16. vuosikerta Ilmestymisaikataulu 2015 Numero Aineisto Ilmestyy 2 12.2. 20.3. 3 15.4. 22.5. 4 12.8. 18.9. 5 1.10. 6.11. 6 4.11. 11.12. Kansi Kelkkamäen riemuja Kuva: Matton Senioriopettaja Nro 1/2015 23.1.2015 40 vuoden varrelta Jäsenedut vuonna 2015 Tiesitkö tämän Turusta? 2
Pääkirjoitus Yhden totuuden maa Sanotaan, että Suomeen mahtuu kerrallaan vain yksi totuus. Vanhustenhoidossa tämä totuus tuntuu olevan kotihoito. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltiin loppuvuodesta 2014 pikavauhdilla esitys niin kutsutun vanhuspalvelulain muuttamisesta. Kyse on hallituksen rakennepoliittisesta ohjelmasta, jolla pyritään karsimaan kuntien tehtäviä. Nopeasti valmisteltu muutos astui voimaan 1.1.2015. Kyse on rahasta. Kuntien menojen kasvun uskotaan hidastuvan noin 300 miljoonalla eurolla vuoteen 2017 mennessä, kun laitoshoitoa karsitaan ja vanhusten oletetaan haluavan asua omassa kodissaan hamaan loppuun saakka. Käytännössä lakimuutos tarkoittaa sitä, että yhä useampi huonokuntoinen vanhus asuu yksin kotona. Kotiin tuotavien palvelujen laatu vaihtelee erinomaisesta heikkoon. Pahimmillaan hoitajat vaihtuvat tiheään, ja heillä on koko ajan kiire. Yksin asuva iäkäs saattaa tuntea itsensä sangen turvattomaksi. Elämän loppuvuosina tai -kuukausina moni tarvitsee jonkin aikaa ympärivuorokautista hoitoa. Tämä periodi ei ehkä ole pitkä, mutta sen pituutta ei voi kukaan etukäteen tietää. Kova tosiasia on, että kuntien talous on heikoissa kantimissa. Jos kuntien rahoja halutaan säästää, pitäisi kokonaiskuvan vuoksi laskea kuitenkin myös se, mitä kustannuksia yksin asuvien vanhusten turvattomuus tuottaa. Yhden kulun leikkaaminen saattaa synnyttää menolisäyksen toisaalla. Kun kotona asuu iäkkäitä, jotka eivät selviä arjesta, lisääntyvät kalliit sairaalahoitojaksot, käynnit polikilinoilla ja terveyskeskuksissa sekä äkkinäiset hoitoratkaisut. Oma lukunsa ovat lasten ja sukulaisten poissaolot työpaikoilta. Näiden laskeminen saattaisi muuttaa kuvaa kotihoidon edullisuudesta. Huolestuttavinta lainmuutoksessa on kuitenkin asenne. Aiemmin pitkäaikaisen laitoshoidon perusteiksi mainitaan lääketieteellisten perusteiden ohella potilasturvallisuus ja arvokas elämä. Uusi laki sen sijaan sivuuttaa arvokkaan elämän, ja perusteiksi kelpaavat lähinnä taloudelliset seikat. Yhden totuuden maassa kaivataan lopulta sen hyväksymistä, etteivät kaikki halua tai pysty asumaan omassa kodissaan koko elämäänsä. Tarvitaan ikäihmisten tarpeet ja toiveet huomioon ottavia asumisvaihtoehtoja, jotta arvokas elämä toteutuu. Kirsti Lehtinen toiminnanjohtaja kirsti.lehtinen@oaj.fi Den enda sanningens land Det sägs, att det bara ryms en enda sanning på en gång i Finland. I samband med äldrevården tycks denna sanning vara hemvården. I slutet av år 2014 färdigställdes i snabb takt vid Social- och häslovårdsministeriet ett förslag till förändring av den så kallade äldrevårdslagen. Det är fråga om regeringens strukturpolitiska program där man försöker inskränka på kommunernas uppgifter. Den snabbt förberedda förändringen trädde i kraft 1.1.2015. Det är fråga om pengar. Man tror, att ökningen av kommunernas utgifter kommer att bli långsammare med ungefär 300 miljoner euro fram till år 2017 då man inskränker på anstaltsvården. Man tror, att de äldre önskar bo i sitt eget hem ända till det bittra slutet. I praktiken innebär lagförändringen att allt fler åldringar i dåligt skick kommer att bo ensamma hemma. Kvaliteten på hemservicen varierar från utmärkt till dålig. I värsta fall byts hemvårdarna ofta ut och de har hela tiden bråttom. En åldring som bor ensam kan känna sig ytterst skyddslös. Under de sista åren eller månaderna av livet behöver mången person en viss tid dygnet runt vård. Denna period är kanske inte så lång, men dess längd kan ingen förutspå. Ett hårt faktum är att kommunernas ekonomi är svag. Om man vill spara på kommunens pengar borde man för helhetsbildens skull också räkna ut vilka kostnader de ensamboende åldringarnas skyddslöshet medför. Nedskärningen av en utgift kan leda till utgiftstillägg på annat håll. Då åldringar som bor hemma inte klarar av vardagen leder det till dyra perioder på sjukhus, besök på polikliniker och hälsocentraler och snabba beslut om vård. Ett eget kapitel är barnens och släktingarnas frånvaro från sina arbetsplatser. Uträkningen av detta kunde ändra på bilden av hemvårdens lönsamhet. 3 Det mest bekymmersamma med lagförändringen är ändå attityderna. Tidigare var grunden för långtidsvård på anstalt medicinskt baserad trygghet för patienten och ett värdigt liv. Den nya lagen förbigår det värdiga livet. Som grund duger närmast ekonomiska omständigheter. I den enda sanningens land saknas nu ett godkännande av att alla inte kan eller vill bo i sitt eget hem hela livet. Man bör ta i beaktande de äldres behov och önskemål då det gäller boendealternativen så att ett värdigt liv kan genomföras. Kirsti Lehtinen verksamhetsledare Ulla Bäck översättare
OSJ täyttää 40 vuotta 2015 OSJ:n muodonmuutos Opetusalan Seniorijärjestö, aiempi Veteraaniopettajat, uudisti järjestörakenteensa ja toimintatapansa 2000-luvulla. Tuloksena on hyvin organisoitu opetusalan eläkeläisten edunvalvontajärjestö. Veteraaniopettajat oli 2000-luvun alussa monin tavoin erilainen järjestö kuin nykyisin. Järjestöön kuului yksinomaan henkilöjäseniä, ja jäsenmääräkin oli pieni nykyiseen verrattuna, noin 12000. Rekisteröityjä yhdistyksiä oli vain muutama. Monilla paikkakunnilla toimi kuitenkin veteraaniopettajakerho. Tosin Suomessa oli suuria valkoisia alueita, joilla ei ollut minkäänlaista veteraaniopettajatoimintaa. Vuonna 2001 puheenjohtajaksi valittu Sirkka-Liisa Tarjamo kääri hihat ja alkoi töihin. Uudella puheenjohtajalla riitti työsarkaa. Ensimmäisenä työlistalla oli järjestörakenteen kehittäminen. Hänellä oli yksi keskeinen tavoite: rakentaa Veteraaniopettajista liitto ja paikallisista kerhoista selkeyden ja toimivuuden vuoksi rekisteröityjä yhdistyksiä. Rekisteröidyistä yhdistyksistä alettiin järjestössä puhua vakavammin 2000-luvun alkupuolella. Vuosikokouksessa 2005 hyväksyttiin sääntömuutos, joka määritteli Veteraaniopettajat liitoksi, jonka jäseninä voi olla henkilöiden lisäksi yhdistyksiä. Ajatus sai sekä kannattajia että vastustajia. Toiset näkivät rekisteröityjen yhdistysten edut, toiset taas uumoilivat rekisteröinnin aiheuttavan vain byrokratiaa. Pelot ovat osoittautuneet turhiksi. Rekisteröityjä yhdistyksiä alkoi syntyä, kun hallituksen jäsenet ja aluevastaavat lähtivät kiertämään ja puhumaan rekisteröinnistä. Päämäärä tuli lähemmäksi vähitellen. Vilkkaimmat yhdistysten perustamisajat osuivat 2000-luvun lopulle. Kun vuosi 2010 oli päättymässä, savotta oli yhtä yhdistystä vaille valmis. Viimeinen valkoinen alue sai yhdistyksensä keväällä 2011. Samaan aikaan muutettiin järjestön sääntöjä vastaamaan uudistunutta järjestörakennetta. Olennaisia muutoksia tehtiin esimerkiksi vuonna 2011, kun päätettiin edustuksellisesta vuosikokouksesta, ja vuonna 2012, kun hallituksen kokoa kasvatettiin yhdeksästä hengestä kahteentoista. Samalla hallituksen jäsenet alettiin valita alueittain. Hallituksen jäsenen toimikausi muuttui kaksivuotiseksi ja puheenjohtajan nelivuotiseksi. Aiemmin kumpienkin toimikausi oli ollut kolme vuotta. Veteraaneista senioreja Ensimmäisen kerran järjestön nimen muuttaminen Veteraaniopettajista Opetusalan Seniorijärjestöksi oli esillä vuosikokouksessa 2006. Tuolloin aika ei ollut vielä kypsä muutokseen, ja vuosikokous palautti asian hallituksen valmisteluun. Seuraavan kerran nimenmuutos oli esillä vuosikokouksessa 2008. Muutos vaatii taakseen 2/3 enemmistön, ja hallituksen esitys ei ihan saanut taakseen tarvittavaa enemmistöä. Näin ollen järjestön nimenä säilyi vielä Veteraaniopettajat. Vuosikokouksen jälkeen päätimme hallituksessa, että jätetään nimenmuutos vähäksi aikaa lepäämään, kertoo Sirkka- Liisa Tarjamo. Tilanne muuttui, kun Lounaisrannikon Senioriopettajilta tuli hallitukselle esitys nimen muuttamisesta. Näin ollen vuonna 2009 vuosikokouksessa käsiteltiin jälleen nimenmuutosta. Tällä kertaa hallituksen esitys sai selvästi taakseen määräenemmistön. Vähitellen myös paikallisyhdistykset ovat vaihtaneet nimensä veteraaniopettajista senioriopettajiksi. Uuden nimen myötä luotiin järjestölle myös uusi visuaalinen ilme. Kuvataideopet- 4 taja Marjatta Vapaasalo loi järjestölle uuden logon ja uudenlaisen ilmeen. Edunvalvonnassa yhteistyötä Edunvalvonnassa Tarjamo lähti etenemään systemaattisesti edeltäjänsä viitoittamalla tiellä. Entisenä OAJ:n valtuuston puheenjohtajana hänellä oli valmiina jo suhdeverkosto. Tästä oli apua toimintalinjoja laadittaessa. Järjestömaailman on kuitenkin tiimityötä; yksin ei kukaan pärjää. Sirkka-Liisa Tarjamo sai oivan työparin Maija-Liisa Thunebergistä, ystävästään jo vuosien takaan. Tämä parivaljakko lähti tarmokkaasti kehittämään järjestöä. Veteraaniopettajat on jo vuosia tehnyt yhteistyötä erilaisten järjestöjen kanssa. Yhtenä tärkeänä tahona on ollut Valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt Venk, alun perin neuvottelukunta, myöhemmin rekisteröity yhdistys. Venkin toimintasääntöä muutettiin, ja vuoden 2002 alusta siihen otettiin lisää jäseniä. Silloin mukaan tuli myös Veteraaniopettajat ry ja muita ammattialapohjaisia järjestöjä. Jäsenmäärä lisääntyi vielä tammikuussa 2006, jolloin Venkissä oli kaikkiaan 14 järjestöä. Kesäkuussa 2006 Venkistä erosi kuitenkin kuusi poliittistaustaista eläkeläisjärjestöä, jotka perustivat oman yhteistyöelimen. Eron jälkeen hetki ihmeteltiin, miten toimintaa jatketaan. Tehtävää oli paljon, joten pyyhettä ei heitetty kehään. Venk jatkoi toimintaansa, ja se rekisteröityi 2008. Nykyisin mukana on seitsemän ammattialapohjaista eläkeläisjärjestöä. Sääntöjensä mukaan Venk ry toimii eläkkeensaajien edunvalvojana, tekee esityksiä
vahvisti järjestöä ja aloitteita sekä antaa lausuntoja. Sirkka- Liisa Tarjamo on toiminut Venkin puheenjohtajana vuodesta 2006 lähtien. Venk on monen vuoden työn jälkeen saanut aseman eläkeläisjärjestöjen edustajana. Siltä pyydetään lausuntoja ja kannanottoja, ja välillä sitä pyydetään kommentoimaan valmisteilla olevaa lainsäädäntöä, toteaa Sirkka-Liisa Tarjamo. Akavalaisen yhteistyön aloittaminen Akavalaisten eläkeläisten yhteistoiminnan aloittaminen oli Veteraaniopettajien ansiota. Veteraaniopettajat kutsui ensimmäisen kerran koolle 2005 akavalaisten liittojen eläkeläisiä keskustelemaan eläkeläisten edunvalvonnasta. Paikalle saapui muutamien akavalaisten liittojen edustajia. Sanaa päätettiin kuitenkin viedä eteenpäin ja kutsua uusi tilaisuus koolle seuraavana vuonna. Vähitellen osanottajien akavalaisten määrä kasvoi. Lopullisesti akavalainen senioriverkosto alkoi hahmottua 2000-luvun lopulla, kun Akavan silloinen puheenjohtaja Matti Viljanen otti asiaan myönteisen kannan. Siitä lähtien Akava on kutsunut verkoston koolle kaksi kertaa vuodessa ja osanottajia on useista akavalaisista liitoista. Nyttemmin verkosto on pysyvä osa akavalaista toimintaa. Nelivärinen lehti Veteraaniopettaja-lehti alkoi ilmestyä 1999. Alkuun lehti oli ulkoasultaan mustavalkoinen ja se ilmestyi kolme kertaa vuodessa. Lehden tarpeellisuudesta oli Otso Vilhusen aikana käyty monenlaisia keskusteluja. Kaikki silloiset hallituksen jäsenet eivät olleet vakuuttuneita siitä, että jäsenlehteä kannattaa ruveta julkaisemaan. Järjestön viestintätarve oli kuitenkin kasvanut koko ajan. Lehden postittaminen oli järjestölle kallista. Uudenlainen ratkaisu löytyi, kun lehti alettiin postittaa Opettaja-lehden välissä liitelehtenä vuonna 2004. Samalla vaihdettiin lehden painopaikka ja lehdestä saatiin neli- Nimenmuutoksen jälkeen OSJ sai uuden lipun. Lippu naulattiin vuosikokouksessa 2010. Naulausvuorossa Harri Aartelo. 5
Vuotuisia tapahtumia ovat olleet pohjoismaiset senioriopettajapäivät. Kuvassa suomalaisia osallistujia Bergenissä 2008. Akavan senioriverkosto vakiintui OSJ:n aktiivisuuden ansiosta. Kuva on vuodelta 2010. värinen. Lopulta nelivärinen lehti tuli jopa halvemmaksi kuin aiempi mustavalkoinen. Lehden ilmestymiskertoja lisättiin niin, että Veteraaniopettaja alkoi ilmestyä viisi kertaa vuodessa: kolme numeroa keväällä ja kaksi syksyllä. Kun järjestön nimi muutettiin 2009, vaihtui lehden nimi Senioriopettajaksi. Samalla vakiintui se, että lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Pekka Varismäki jätti päätoimittajan ja toimitussihteerin tehtävät vuoden 2012 lopussa. Varismäki oli ollut lehden toimitussihteeri alusta lähtien ja vuodesta 2001 lähtien myös päätoimittaja. Hänen seuraajakseen valittiin vuoden 2012 syksyllä Anneli Rajaniemi, ammattitoimittaja, joka oli jäänyt eläkkeelle Opettaja-lehdestä. Lahjoituksesta pesämuna Veteraaniopettajien vanhoista toimintakertomuksista käy ilmi, että jäsenmaksun riittävyys on ollut ajankohtainen puheenaihe pitkään. Pienen helpotuksen toi Veteraaniopettajien saama lahjoitus. Vuonna 1978 Kansakouluopettajien Lepokotisäätiö lahjoitti arvopapereina ja pankkitalletuksina 40000 markkaa Veteraaniopettajille. Sijoitussalkku on ollut Veteraaniopettajille erittäin tärkeä. Ilman salkun tuottoja jäsenmaksua olisi jouduttu nostamaan moneen kertaan. Kun toiminta lisääntyi, kasvoivat myös menot. Pohjoismaiset päivät Veteraani/senioriopettajien kansainvälinen yhteistyö on tarkoittanut pitkälti pohjoismaista yhteistyötä. Vuosittain järjestettävät päivät pidetään vuoroittain eri Pohjoismaissa. Kuuden vuoden välein Veteraaniopettajat/OSJ on järjestänyt pohjoismaisille senioriopettajille vajaan viikon mittaiset päivät Suomessa. 2000-luvulla päivät on pidetty Tanhuvaarassa 2001, Turussa 2006 ja Vaasassa 2012. Päivien ohjelma on ollut 2000-luvulla turismipainotteinen. Suomalaiset osanottajat ovat Sirkka-Liisa Tarjamon mukaan yrittäneet saada mukaan eläkeläisiä koskevaa asiaa, mutta muiden Pohjoismaiden edustajat ovat halunneet säilyttää päivät nykyisenkaltaisina juhlat muuttuvat 2015 Aiempia merkkivuosiaan Veteraaniopettajat/OSJ on viettänyt yleensä senioriopettaja- päivien yhteydessä. Näin tehtiin esim. 30- ja 35-vuotisjuhlien osalta. Veteraaniopettajien 30-vuotisjuhlaa vietettiin 2005 veteraaniopettajapäivien yhteydessä Hämeenlinnassa. Varsinainen 30-vuotisjuhla pidettiin sunnuntaina, ja edellisenä iltana 30-vuotisjuhlaillallinen. Saman kaavan mukaan edettiin myös 35-vuotisjuhlissa Vantaalla vuonna 2010. 40-vuotista taivalta juhlitaan tänä vuonna eri tavalla kuin aiemmin. Päätapahtumana on tiistaina 21.4.2015 Helsingissä pidettävä juhlaseminaari. Muutoin puhutaan 40-vuotisjuhlavuodesta, johon kuuluu erilaisia hankkeita. Kirsti Lehtinen, teksti ja kuvat Järjestön valtakunnallisia koulutuspäiviä on pidetty usein laivalla. Luentojen ja pienryhmätöiden lomassa on saatettu käydä maissa jossakin museossa tai muussa kohteessa. Kuvassa yhdistysten edustajia Tukholman terminaalissa keväällä 2013. 6
Matka kerhoista järjestäytyneeksi organisaatioksi Jo ennen Veteraaniopettajien perustamista oli monenlaista eläkkeellä olevien opettajien toimintaa. 1975 1979 1981 1985 1990 1992 1995 1999 2000 2001 2002 Veteraaniopettajat ry Veteranlärare rf perustetaan 20.4.1975 puheenjohtaja Sauli Perälä Jäsenmäärä vuoden 1975 lopulla 741 OAJ:n ulkojäsenyhdistys hallitus toimi OAJ:n veteraanitoimikuntana ja OAJ:n hallituksella edustaja toimikunnassa järjestöllä edustaja OAJ:n edustajakokouksessa Puheenjohtajaksi Aimo Tammivuori, Veteraaniopettajien jäsentietoja siirrettiin atk-rekisteriin. Jäsenmäärä vuoden lopulla 1 929. Vuoden alusta OAJ alkoi maksaa ensimmäisen kalenterivuoden jäsenmaksun eläkkeelle siirtyville. Oli 10-vuotisjuhlavuosi. Vuoden lopulla jäseniä 4700. Sääntömuutos, hallituksen koko kasvoi kuudesta yhdeksään. Samalla hyväksyttiin sopimus, jonka mukaan yksi hallituksen edustaja edustaa ammatillisia ja yksi ruotsinkielisiä. Puheenjohtajaksi Otso Vilhunen, jäsenmäärä vuoden lopulla 7768. Järjestö täytti 20 vuotta, pidettiin ensimmäinen kaikkia kerhoja koskeva informaatio- ja koulutustilaisuus. Veteraaniopettajat osallistui Valtakunnallisten Eläkeläisjärjestöjen valtuuskunnan toimintaan. Jäsenmäärä vuoden lopulla 10000. Aletaan julkaista jäsenlehteä, nimenä Veteraaniopettaja. Lehti alkuun mustavalkoinen ja ilmestyi kolme kertaa vuodessa. Päätoimittajana puheenjohtaja, toimitussihteerinä Pekka Varismäki. Ilmestyi järjestön historiikki Lisää elämää vuosiin, vietettiin 25-vuotisjuhlia Messukeskuksessa Helsingissä. Puheenjohtajaksi Sirkka-Liisa Tarjamo, jäsenmäärä vuoden lopulla 13 255. Lehden päätoimittajaksi Pekka Varismäki. Valtakunnallisten eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta muutti ohjesääntöään, Veteraaniopettajat jäseneksi vuoden 2002 alusta. 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Patentti- ja rekisterihallitus hyväksyi jäsenyhdistysten mallisäännöt, ensimmäinen jäsenkortti. Alkaa määrätietoinen työ kerhojen rekisteröimiseksi. Järjestölle perustettiin kotisivu. Paikallisia kerhoja oli 79, rekisteröityjä yhdistyksiä muutama. Kehitettiin aluevastaavatoimintaa. Lehti muuttui neliväliseksi ja se alettiin postittaa Opettaja-lehden välissä. Kehitettiin valtakunnallisia koulutuspäiviä. Järjestö 30 vuotta. Lehti ilmestyi viisi kertaa. Alettiin kartoittaa yhteistyötä akavalaisten eläkeläisten kanssa. Rekisteröityjä yhdistyksiä oli 17, kerhoja 62. Jäsenmäärä vuoden lopulla 17 353. Entinen Venk hajosi, uusi Venk tilalle. Venkin puheenjohtajaksi Veteraaniopettajien puheenjohtaja. Vuoden lopulla 35 rekisteröityä jäsenyhdistystä, jäsenkysely järjestön nimestä. Kerhojen rekisteröinti ja uusien yhdistysten perustaminen jatkuu. Vuoden lopulla rekisteröityjä jäsenyhdistyksiä 52. Järjestö palkkasi ensimmäiseksi toiminnanjohtajaksi Kirsti Lehtisen. Järjestön nimi muuttuu vuosikokouksessa Opetusalan Seniorijärjestöksi. Vuoden lopulla 71 rekisteröityä jäsenyhdistystä. Jäsenlehti täytti 10 vuotta. Järjestön 35-vuotisjuhla Vantaalla, jäsenmäärä 17332. Jäsenyhdistyksiä 77. Järjestön visuaalinen ilme uudistettiin. Akavan senioriverkosto aloittaa systemaattisen kokoontumisen. Järjestörakenteen muutoksen viimeinen toteutusvaihe. Jäsenkysely paikallisyhdistykseen kuulumisesta. Sääntöjen muuttaminen niin, että OSJ:n jäsenenä vain rekisteröityjä yhdistyksiä ja vuosikokous edustuksellinen. Ensimmäinen edustuksellinen vuosikokous. Hallituksen valintaa, kokoonpanoa ja toimikautta koskeva sääntömuutos. Lehden päätoimittajaksi valittiin Anneli Rajaniemi. Ensimmäiseen alueelliseen hallitukseen valitaan 12 jäsentä kymmeneltä alueelta. Puheenjohtajaksi Erkki Kangasniemi, jäsenmäärä vuoden lopulla 18 587 henkeä. OSJ:n logon suunnitteli kuvataideopettaja Marjatta Vapaasalo. Logossa on visuaalinen s-kirjain, josta muodostuu vihkojen/kirjojen pino. 7
Kuva: Anneli Rajaniemi Pohjoismaiset senioriopettajapäivät Islannissa Selfossissa 22. 26.6.2015 ma 22.6. Saapuminen Selfossiin. Paikalle pääsee lentämällä Keflavikiin. Lentokentältä bussikuljetus Selfossiin. Selfoss sijaitsee noin 50 kilometriä Reykjavikista. 12.00 18.00 Ilmoittautuminen hotelli Selfossissa, kahvi 19.00 Tervetuloillallinen hotelli Selfossissa ti 23.6. 7.00 9.00 Aamiainen hotellissa 9.30 Lähtö bussilla tutustumisretkelle. Kohteina Þingvellir, Laugarvatn, Geysir, Gullfoss ja Skálholt. Retken aikana lounas. 17.00 Saapuminen takaisin hotelli Selfossiin. Omaa aikaa. 19.00 Illallinen ja viihdettä hotelli Selfossissa ke 24.6. 7.00 8.00 Aamiainen 8.30 Lähtö Landeyjahöfniin 10.00 Lauttamatka Vestmannasaarille (isl. Vestmannaeyjar) 10.30 Saapuminen Vestmannasaarille, opastettu kiertoajelu bussilla Heimayssa (suurin saari Vestmannasaarilla) ja käynti vulkaanimuseossa 13.00 Lounas ravintola Slippenissä 14.30 Opastettu, noin tunnin kestävä kiertoajelu laivalla saarten lomassa 17.30 Lauttamatka takaisin Landeyjahöfniin 18.30 Illallinen hotelli Hvolsvöllurissa 21.30 Paluu majapaikkaan hotelli Selfossiin to 24.6. 7.00 9.00 Aamiainen 9.30 Lähtö bussilla tutustumisretkelle. Retken aikana käydään Hveragerðissä ja maalämpövoimalassa Hengillissä. Lounas Hveragerðissä. 16.00 Paluu hotelliin, omaa aikaa 19.00 Juhlaillallinen hotelli Selfossissa Ohjelma Gullfossin putous pauhaa mahtavana. pe 26.6. Aamiainen ja kotiinlähtö Bussikuljetus lentokentälle. Majoitus Majoitus on hotelli Selfossissa (neljän tähden hotelli) joko yhden tai kahden hengen huoneessa. Hinta Hinta yhden hengen huoneessa 1090 / henkilö Hinta kahden hengen huoneessa 880 / henkilö Osanottajamaksu kattaa ohjelman, majoituksen ja kaikki ohjelmassa ilmoitetut ruokailut ja kuljetukset sekä bussikuljetuksen Keflavikista Selfossiin ja Selfossista Keflavikiin. Lisäksi kaikilla hotellin asukkailla on mahdollisuus käyttää ilmaiseksi uimahallia, joka sijaitsee lähellä hotellia. HUOM! Matkat Suomesta Islantiin (Keflavikiin) eivät kuulu hintaan. Yhteydet Keflavikiin Keflavikiin pääsee lentäen joko suoraan tai välilaskun kautta. Lennot Suomesta Islantiin ja takaisn pitää varata ja maksaa itse erikseen. Ilmoittautuminen Opetusalan Seniorijärjestön toimistoon (020 748 9678 tai seniorit@oaj. fi) viimeistään 27.2.2015. Ilmoittautuminen vahvistetaan maksamalla 3.3.2015 mennessä ennakkomaksuna 100 euroa OSJ:n tilille FI62 2046 1800 0235 74. Loput osallistumismaksusta (yhden hengen huoneesta 990 euroa ja kahden hengen huoneesta 780 euroa) maksetaan 1.5.2015 mennessä samalle tilille. Tiedustelut Toiminnanjohtaja Kirsti Lehtinen, puh. 020 748 9736. 8
Puheenjohtaja Verkkosukkia ja polvihousuja Vaikuta äänestämällä, älä valittamalla VÄLISTÄVETOJA Kolme vuotta sitten valtiovarainministeri ja SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen päätti hakea julkisuutta pukeutumalla seksikkäästi verkkosukkiin Vuonna erään lehden 2011 haastattelua alkanut varten. vaalikausi Tapaus on herättikin runsaasti julkisuutta. Valitettavasti palaute päättymässä. oli siinä vaiheessa Huhtikuun suurimmalta 19. päivänä valitaan maahamme uudet kan- osaltaan negatiivista. sanedustajat seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Tänä kesänä uusi kokoomuksen puheenjohtaja, Kuluneen pääministeri nelivuotiskauden Aleksander tarkastelu Stubb on puolestaan murheellista ylittänyt kerrottavaa. uutiskynnyksen Valtion mm. velka pyöräilemällä on kasvanut lehdistötilaisuuksiin kaksikymmentä miljardia Jopolla euroa. shortseihin Se on pukeutuneena. nyt jo huimat Vielä sata enemmän miljardia. Kansalaisten hälyä nousi, kun ostovoima hän esiintyi on laskenut erään puiston lähes koko vihkiäisissä vaalikauden poikamaisen ajan. Eläkeläisten rennosti tiukoissa indeksejä shortseissa. on leikattu ja uusia veroja säädetty. Keskeisten Myös leikittely poliittisten selfie-kuvilla päättäjien ja innokas uskottavuus twiittailu ja ovat arvovalta asioita, on joita heikentynyt. ministerit Tätä eivät jo ole alkusyksyllä aikaisemmin arvelinkin. tehneet. Tosin Hallituspuolueiden kannatus on romahtanut kuten erityisesti monet nuoret kokevat tämän kehityksen positiivisena ja tervetulleena vanhan, jäykän yleensäkin vaikeina aikoina. Oppositiossa ja kaavamaisen käyttäytymisen tilalle. Sen sijaan ei tarvitse vanhemman kantaa väestön hallitusvastuuta. on ollut vaikeampaa helppo ymmärtää arvostella ja hyväksyä ja esittää tämän lupauksia kaltaista Sieltä on äänestäjille. käytöstä keskeisiltä päättäjiltä. Toki monet ovat Yksikään katselleet puolue ihaillen ei hyväkuntoisen hallituksessa eikä pääministerin esiintymistä pyrkinyt vaativissa aidosti estämään urheilu- oppositiossa viimeistä suorituksissa. eläkeindeksin Politikkojen lähes urheilusaavutuksiinhan saatiin Todellisuudessa tottua jo Urho eläkeläisten Kekkosen prosentin leikkausta. puolustajat aikaan. keskittyivät ainoastaan aivan pienimpien On viisasta eläkkeiden hyväksyä se, parantamiseen, että ajat ovat vaikka muuttuneet. he antoivat Kysymys on ymmärtää enemmänkin puolustavansa kaikkia eläkeläisiä. Esimerkiksi siitä, missä kulkee järkevän muutoksen raja. Sukupolvien välillä näyttää olevan suuri ero OSJ:n jäsenten eläkkeisiin leikkaukset tulivat tässäkin asiassa. Monet arvelevat, että tämän täysimääräisinä. kaltainen menettely saattaa vaarantaa ministerien Veroja korottamalla arvovaltaa ja ja uskottavuutta. ostovoimaa Ensi sekä kevään kotimaista vaaleissa kysyntää saadaan varmaankin heikentämällä tietoa ei maamme siitä, miten talousongelmaa äänestäjät tähän suhtautuvat. saada ratkais- Tämän palstan kirjoittamisen aikaan käydään neuvotteluja valtion ensi vuoden tuksi. budjetista. Sitä kautta Olen seurannut vain työttömyys näitä keskusteluja ja hyvin vaikeudet tarkasti kasvavat. ja melko läheltä. On ikävä lisääntyy todeta, Meillä että on puheista varmasti huolimatta tehty vääriä aitoja päätöksiä ja jätetty tekemättä välttämättömiä, eläkeläisten puolustajia ei päättäjissä juurikaan näytä olevan. Monien aikaisempien heikennysten lisäksi suuria, mutta ollaan vaikeita siis jälleen ratkaisuja. leikkaamassa eläkkeitä. koskee Nyt sekä on politikkoja tapahtumassa että alen- työ- Tämä kritiikki markkinajärjestöjä. tamalla meille kuuluvaa Asiat eivät indeksikorotusta kuitenkaan korjaannu runsaan prosentin. valittamalla ja syyttelemällä toisia Uusi virheellisistä SDP:n puheenjohtaja päätöksistä ja ja tekemättä valtiovarainministeri Antti Rinne suututti hal- jättämisistä. lituskumppaninsa Meillä on yli 60-vuotiaita tuomalla julkisuuteen äänioikeutettuja omina esityksiään lähes kolmasosa muutoksia äänestäjistä. pienimpien Viime eläkkeiden vaaleissa perusteisiin. neljä vuotta Häntä sitten syytettiin heitä oli ehdokkaista välistä vetämisestä. ainoastaan Ehkä 17 tällä prosenttia menettelyllä ja valituksi yritettiinkin tulleista vaikuttaa vain 14 myönteisesti prosenttia. eläkeläisäänestäjiin. Valitettavasti nämä esitykset Ei ihme, että päättäjät eivät ole ymmärtäneet parantaisivat suuremmalta osin vain aivan eläkeläisten pienimpiä eläkkeitä, arkea ja eivätkä murheita. oleellisesti auta Suurten työeläkettä puolueiden saavia. Kympin kannatusluvut korotus tulisi näyttävät 743 euron viimeaikaisten takuueläkettä gallupien nauttiville. perusteelltulovähennykseen aivan erilaisilta esitetyn kuin pienen viime vaaleissa. muutok- Eläke- Oppositiopuolue sen vaikutus loppuisi Keskusta kokonaan on 2250 kasvattanut kuukausieläkkeissä. kannatustaan Indeksileikkaus roimasti. Helposti heiken- euron ajatellaan, tää puolestaan että jo puoluetta yli 20 kuukaudessa vaihtamalla ongelmaden tuloja, katoavat jotka saava tai ainakin eläkettä vähenevät. kaksituhatta Ai- niikaisemminkin euroa. on nähty, että näin yksinkertaista Totta kai se ei parannukset kuitenkaan kaikkein ole. pienimpiin Tärkeää eläkkeisiin on, tulevat että te tosi arvoisat tarpeeseen. seniorit, En voi kuitenkaan hyväksyä sitä, että meidän menette äänestämään ja valitsette oikeat jäsenkuntamme ansioita leikataan jälleen. henkilöt. Nyt se Pitäkää merkitsisi huoli vuodessa jo etukäteen, vähintään että oma kahden kolmensadan ehdokkaanne tuntee euron eläkeikäisten menetystä. asiat Budjettineuvotteluissa ja jo tehdyt leikkaukset. näköjään Indeksien tätä heikennykset heikennystä haluttu ja verojen estää. Kun kiristykset hallituksen on Anneli Rajaniemi ja Rinteen esityksen todelliset vaikutukset selviävät, niin uskon, että eläkeläisiltä ei kovin suurta loppumaan. ymmärrystä Kertokaa tule. myös eh- saatava dokkaallenne, Tämä leikkauslinja että on tulette jatkunut seuraamaan vuosikausia ja näyttää aikana jatkuvan tarkasti niin sitä, kauan, miten kunnes hän vaalikauden suhtautuu eläkeläisäänestäjät eläkeläisiä ja koskeviin heidän järjestönsä asioihin. Nyt löytävät olisi järkevän jo aika siihen, yhteistyömuodon että lähes puolitoista estämiseksi. miljoonaa Tulokset eläkeläistä osoittavat lopettaisi kiistatta, kes- tämän kinäisen että seniorijärjestöjen kadehtimisen ja vaikuttaminen ryhtyisi yhdessä ei vaatimaan ole toistaiseksi kaikkien ollut riittävää. eläkeläisten Olen aseman varma, että poliittisten päättäjien on pakko ottaa puolustamista. Tätä joukkoa politikkojen huomioon 1,5 miljoonan eläkkeellä olevan olisi äänivaltaisen pakko kuunnella. suomalaisen mielipiteet, mikäli osaamme tuoda asiamme esille riittävän Toivotan tehokkaasti teille ja yhtenäisenä. kaikille voimia Seuraavat ja oikein vaalit onnellista ovat jo alkanutta lähellä. Emme järjestömme saa tyytyä juhlavuotta pelkkiin 2015. kauniisiin juhlapuheisiin ja lupauksiin. Upea lämmin kesä on takana ja syksyn sateet alkaneet. Sään Kauniaisissa muuttuminen 1.1.2015 ei kuitenkaan saa olla esteenä ulkoilemiselle. Erkki Kangasniemi Toivotan kaikille oikein hyvää puheenjohtaja ja terveellistä syksyä. Muistakaa erkki.kangasniemi@gmail.com pitää huolta kunnostanne. Kauniaisissa 22.8.2014 Erkki Kangasniemi puheenjohtaja erkki.kangasniemi@gmail.com 9
Aurajoen itärannalla oleva Valtion virastotalo on Senioriopettajapäivien yhteydessä pidettävien koulutuspäivien tapahtumapaikka. Aboa Vetus Vanha Turku Turun seudun senioriopettajat kutsuvat Opetusalan seniorijärjestön jäsenistöä seuralaisineen senioriopettajapäiville Turkuun 10. 11.10. 2015. Perinteisen kokoontumisemme aika on vaihtunut keväästä syksyyn. Varsinais-Suomessa ruska on juuri noihin aikoihin komeimmillaan. Turku, Aurajoen kaupunki, on monin tavoin houkutteleva syksylläkin. Aurajokilaakson vanhalle asutusseudulle syntyi jo 1200-luvulla Turun kaupunkialue, joka on toiminut sittemmin kirkon, kaupan ja hallinnon keskuksena. Sana turku tarkoittaa markkinapaikkaa. Nykyistä Turkua alettiin kutsua Suomen Turuksi erotukseksi muista pitkin Suomen rannikkoa olevista markkinapaikoista eli turuista. Tunnettu sanonta maailman turuilla ja toreilla tarkoittaa maailman markkinoilla ja markkinapaikoilla. Turun ruotsinkielinen nimi Åbo, vanhassa muodossa Aboa, tarkoittaa joenvarren asutusta, vapaasti suomennettuna Jokikylää. Turun tarkkaa perustamisvuotta ei tiedetä. Vanhin Turkua koskeva maininta löytyy arabialaisen maantieteilijä Idrisin 1100-luvulla tekemästä kartasta. Virallisissa asiakirjoissa Turun syntyvuodeksi mainitaan yleisesti noin vuosi 1300. Mutta turkulaisten mielestä kaupungin historia alkaa 23.1.1229 päivätystä kirjeestä, jossa paavi Gregorius IX antoi luvan siirtää Suomen piispanistuin Nousiaisista Aurajoen rannalle Koroisiin, jossa tuolloin oli jo kaupunkimainen asutuskeskittymä. Kaupunkina Turku mainitaan ensimmäisen kerran sille kuuluvine oikeuksineen 1320-luvulla asiakirjoissa, joissa on merkintä kaupungin sinetistä, raadista ja pormestarista. Turusta muodostui aikaa myöden Suomen maallisen, hengellisen ja taloudellisen elämän keskus, joka toimi paavin asettaman katolisen piispan ja Ruotsin kuninkaan nimittämän käskynhaltijan asemanpaikkana sekä sittemmin saksalaisen Hansa-liiton ''kauppasaksojen'' tukikohtana. 10 Varsinainen Turun kaupunki muodostui 1200-luvun lopulla hieman Koroisten niemeä alemmas Aurajoen varteen, Unikankareen kummun läheisyyteen. Samoihin aikoihin Aurajoen suulle alettiin rakentaa Turun linnaa. Puisesta linnaleiristä muotoutui vuosisatojen kuluessa mahtava kivilinna. Unikankareelle kohonnut tuomiokirkko vihittiin käyttöön vuonna 1300. Suomen kirjakielen isäksi nimetty katedraalikoulun rehtori, uskonpuhdistaja ja Turun piispa Mikael Agricola (n. 1510 1557) asui ja työskenteli Turussa. Kaupunki oli Suomen oloissa sen aikainen suurkaupunki, jossa asui joka neljäs suomalainen kaupunkilainen. 1600-luvulla Turun asema laajan alueen keskuksena korostui entisestään, kun sinne perustettiin lääninhallitus, Turun hovioikeus, lukio ja Turun akatemia, Suomen ensimmäinen yliopisto. Sen aikaansaamisessa Suomen kenraalikuvernöörillä, kreivi Pietari Brahella oli ratkaiseva osuus. Turun suotuisa kasvu tyrehtyi 1700-lu-
Aurajoen suulle alettiin 1280-luvulla rakentaa Turun linnaa. Puisesta linnaleiristä kasvoi vuosisatojen kuluessa mahtava kivilinna. Luostarinmäen käsityöläismuseo on vuoden 1827 Turun palolta pelastunut alue. Alueen ensimmäiset talot rakennettiin 1700-luvun lopulla. tsaari Aleksanteri I ja Ruotsi perintöruhtinas Kaarle. Tuolla tapaamisella oli myös suurpoliittinen merkitys; he sopivat myös yhteisestä liitosta Ranskan keisari Napoleonia vastaan. Turun katukuvaa värittivät tuolloin venäläiset sotilaat. Noilta ajoilta on jäänyt kansan muistiin sanonta ''päin Brinkkalaa''. Se on liittynyt sotaväkiosaston sulkeisharjoituksiin Brinkkalan talon edustalla. Jutun mukaan yksi komennus kuului: ''Käännös Brinkkalaan päin!'' Toisen tarinan mukaan äkseeräyksen johtaja kehotti erästä miestä kääntymään ''vaikka päin Brinkkalaa'', kun tämä teki käännökset jatkuvasti väärin. (Vuosittain Joulurauha julistetaan tuon Brinkkalan talon parvekkeelta.) '' Venäläivun alkupuolella Suuren Pohjan sodan, Isonvihan, Pikkuvihan ja niitä seuranneen miehityksen vuoksi. Kaupungissa alkoi kuitenkin 1700-luvulla myös kasvaa teollisuutta, kun tupakka- ja telakkateollisuus saivat alkunsa. Asukasluku nousi ja oli vuosisadan vaihtuessa noin 11 000. 1700-luvun lopulla myös kulttuuri ja tiede kukoistivat kaupungissa. Tästä esimerkkeinä olivat ensimmäisen kasvitieteellisen puutarhan ja laboratorioiden perustaminen, sekä Suomen vanhimman sanomalehden, Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo, ilmestyminen vuonna 1771. Vuonna 1790 Turussa perustettiin myös Suomen vanhin yhä toimiva yhdistys, Musikaliska Sällskapet i Åbo eli Turun Soitannollinen Seura. Suomen 1700 1800 lukujen vaihteen kansallisen kulttuurin nousun merkittävin vaikuttaja oli Turun akatemian professori, fennofiili ja Aurora-seuran perustaja Henrik Gabriel Porthan. Porthanin merkityksen vuoksi aikakautta onkin perustellusti sanottu Porthanin ajaksi. 1820-luvulla Turun akatemiassa opiskelivat J.V. Snellman, Elias Lönnrot ja J.L. Runeberg. Turusta tuli vuonna 1809 Suomen pääkaupunki, kun Ruotsi oli joutunut luopumaan itäisestä maakunnastaan sen tultua liitetyksi autonomisena suuriruhtinaskuntana osaksi Venäjän keisarikuntaa. Tämän liitoksen sinetöivät Turussa 1812 Venäjän Walter Runebergin patsas Pietari Brahesta on muisto tämän hyvästä hallinnosta, Kreivin ajasta. Patsaan jalustassa lukee suomennettuna: ''Minä olin maahan ja maa minuun sangen tyytyväinen''. 11 set osallistuivat myös monin tavoin kaupungin päivittäiseen elämään. Turku menetti maan ykköskaupungin asemansa vuonna 1819, jolloin tsaari Aleksanteri I päätti antaa pääkaupungin aseman Helsingille. Kaupunkien välinen kilvoittelu maan johtava kaupungin asemasta jatkui aina vuoteen 1827, jolloin suurimman osan Turusta tuhonneen tulipalon seurauksena monet virkamiehet, muut merkkihenkilöt ja porvarit muuttivat Helsinkiin. Myös Turun akatemia siirrettiin pääkaupunkiin. Elämä Auran rannoilla hiljeni entisestä mutta vain hetkeksi. Akatemian siirron Helsinkiin aiheuttama mielipaha ei ole vieläkään väljähtynyt. Turun Suomalaisen Yliopistoseuran vuonna 2005 Helsingin yliopistomuseoon tekemällä kevätretkellä arvokasta seuruetta odottanut museopas nieleskeli hetken, kun ensimmäisenä repliikkinä opastettavien taholta kajahti professori Timo Soikkasen ilmoitus: ''Me tultti kattoma mitä te olette meilt viänny!'' * * * * * Senioriopettajapäivien Turkua esittelevän kuvauksen toinen osa ABOA NOVA UUSI TURKU julkaistaan Senioriopettaja lehden maaliskuun numerossa. Kalervo U. Kukkula, teksti ja kuvat
Taitava piirtäjä selän takana Läpäistessäni elokuussa 1955 seminaarin jännittävät ja monipuoliset pääsykokeet aloitin opiskelun Kajaanin seminaarin 1.A-luokalla noin 30 muun nuoren, noin 20 vuotiaan miehen kanssa. Itse olin 21-vuotias. Olimme eri puolilta Suomea tullut mukava ryhmä. Minä asuin tuohon aikaan Ilmajoella. Synnyin 1934 Laihialla. Seminaariopetus oli luokkamuotoista. Pulpeteissa istuttiin. Kuunneltiin viisaitten lehtorien opetusta muistiinpanoja sekä tehtäviä tehden. Läksyjä ja kotitehtäviä saatiin kuten kouluissa yleensä oli tapana. Soittoa harjoiteltiin seminaarin päärakennuksen vinttihuoneissa, joissa oli joko harmoni tai piano. Niiden kunto ja viritys vaihtelivat. Soittovuorot oli jaettu tasapuolisesti. Kun lähti soittoharjoituksiin varhain, joskus jopa klo 5 6 aamulla, pääsi takuulla kunnollisen soittopelin pukille. Takanani istui yhden vuoden jo seminaaria käynyt ja sen tuplaamaan joutunut kiintoisa tyyppi, Sauli Saku Rantamäki. Hänen tärkeimpiä opiskeluvälineitään olivat muutaman kirjan ja vihon lisäksi laadukas piirustuslehtiö sekä kadehdittava arsenaali tussi- ja lyijykyniä. Jonkin ajan kuluttua en ihmetellyt miksi ''Saku'' kertasi selkäni takana ensimmäistä seminaarivuottaan. Hän ei ollut kiinnostunut muusta kuin piirtämisestä. Kynä, lehtiö ja sen jättämä jälki olivat Lappajärvellä syntyneelle opettajaperheen vesalle tärkeämpiä kuin matematiikan tai kielioppien säännöt, historian kertomukset ym. ''Saku'' ainoastaan piirsi. Ja kyllähän seminaarin opettajat nuoren miehen toimet havaitsivat. Eri aineiden tentit ja kokeet eivät menneet ns. putkeen. Yksi aine, jossa Sakari Rantamäki suorastaan loisti, oli tietenkin kuvaamataito. Kuvaamataidon lehtorimme Jouko Lapintie oivalsi asian ja päätteli lahjakkuuden kuluttavan energiaansa ja aikaansa väärässä opinahjossa. Kevätkaudella 1956 hän pyysi ''Sakun'' keskustelemaan kanssaan tälle ehkä paremmin sopivasta tulevaisuudesta. Niin Rantamäki lähti Helsinkiin, läpäisi taideteollisen pääsytutkinnon eikä syksyllä enää palannut seminaariin. Luokkamme oppilas, Rovaniemeläinen Arno Selander teki opiskeluajastamme luokkakirjan eli jatkokertomuksen viiden vuoden ajalta. ''Sellu'' oivalsi pyytää Rantamäeltä kuvia luokkakirjaamme. Itselläni on kopioitu painos mainitusta kirjasta, jota selaillessa seminaarimuistot palaavat elävinä mieleen ja ''Sakun humoristiset piirrokset hymyilyttävät aina uudelleen. Konkreettisin muistoni taiteilija Sauli Rantamäestä on työhuoneeni seinällä. Se on taulu, jonka ''Saku'' piirsi tutulla paikallaan selkäni takana käväistessään joskus Taideteollisen lomalla entisiä opiskelutovereitaan tervehtimässä. Tässä on tulevaisuuden kuvani, ''Saku'' totesi ja ojensi värillisen tussipiirroksen minulle. Omalle alalleen viisaasti ohjattuna Sauli Rantamäki teki elämäntyönsä taiteilijana: filmi- ja mainosanimaatioiden tekijänä, eri kustantajilla kirjojen kansilehtien laatijana ja piirroksin oppikirjojen kuvittajana. Rantamäki opiskeli omaa alaansa monissa Euroopan maissa ja USA:ssa. Hän teki myös postikortteja sekä opetus- ja tiedotuselokuvia. Filmialalla Rantamäellä oli jonkin aikaa myös oma tuotanto, joka kuitenkin tyrehtyi laman kourissa. Rantamäki sai eräänä vuonna Jussi-patsaan elokuvatyöstään. Piirros Helmer Räty 12 Ohjaaja-animaattori Sauli Rantamäki kuoli Savonlinnassa 71-vuotiaana. Rantamäen pitkäaikainen työtoveri ja ystävä Martti Utriainen kirjoitti Helsingin Sanomissa 7.5.2007 julkaistussa negrologissa mm. seuraavaa: ''Sauli Rantamäen huumori ja habitus muodostivat valloittavan kokonaisuuden. Taitavana piirtäjänä hän karrikoi ihmisen paperille hienolla jäljellä''. Seminaarimuiston kirjoittanut Reijo Majasaari Opetusneuvos, Pori
Lemmetty Taito ei ikää katso Hyvät kuopiolaiset opiskelijat, aloitin nuorena järjestöaktiivina ponnekkaasti erään tilaisuuden. Ihmettelin, kun puhe ei oikein sytyttänyt enkä saanut vastakaikua yleisöltä. Syy selvisi puheen jälkeen. Olin puhunut Jyväskylässä. Tästä viisastuneena olen aina puhujapönttöön noustessani pitänyt edessäni lappua, jossa lukee paikkakunta ja tilaisuus, jossa puhun. Tämä kokemus tuli mieleeni, kun katselin RSO:n konsertissa kapellimestarin edessä olevaa nuottitelinettä. Partituuria ei ollut, vain pieni paperilappu. Epäilin, että siinä luki: johda ensin Frans Schubertin 8. ja sitten 9. sinfonia. Paperilappunen saattoi myös olla tilaisuuden ohjelmalehtinen. Suvereenisti ruotsalainen Herbert Blomstedt (87 v.) johti orkesteria! Intian presidentti Shri Pranab Mukherjee (79 v.) vieraili laajan kauppavaltuuskunnan kanssa viime lokakuussa Suomessa. Vaikka Intian presidentin valtaoikeudet vastaavat suurin piirtein Suomen tasavallan presidentin oikeuksia, ihmettelen, että vierailua uutisoitiin niin vähän. Kysymys on kuitenkin merkittävän maan johtajasta, jonka vierailun aikana allekirjoitettiin useita kauppa- ja yhteistyösopimuksia. Presidentti Mukherjee ehdotti Suomen ja Intian välisen kaupan kaksinkertaistamista seuraavan kolmen vuoden aikana. Mediaa kiinnosti vain Rovaniemellä Napapiirin ylittäminen ja Joulupukin tapaaminen. Presidentti Sauli Niinistön kutsumana Linnan juhlista ponnahti kansalliseksi julkkikseksi iloinen ja sanavalmis sotaveteraani Hannes Hynönen (101 v.). Hän on kerännyt olemuksellaan ja muisteluillaan valtavan ihailijakaartin. Miksi haluan nyt mainita nämä henkilöt ikävuosilla varustettuna? Eläkeajatuksilla tietysti. Syksyn eläkeneuvotteluissa puhuttiin ja päätettiin nostaa eläkkeelle siirtymisiän alarajaa, mutta en muista kenenkään esittäneen ylärajan poistoa. Miksi tarvitsemme ylärajaa? Eikö työtä voisi tehdä niin kauan, kun työhaluja riittää ja siitä kertyisi eläkettä? Miksi jossain vaiheessa lakataankin kannustamasta työntekoon? Eläketurvakeskus (ETK) ja Keva julkaisivat ennen joulua tutkimuksen työoloista ja eläkeajatuksista. Tutkimus perustui Tilastokeskuksen työolotutkimukseen vuodelta 2013. Tuore aineisto kertoo, että merkittävä ero eläkkeelle jäämishaaveissa löytyy yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Työkyky ei katkea ikävuosilla mitattuna. Julkisella sektorilla 64-vuotiaana tai vanhempana eläkkeelle aikovien osuus kaksinkertaistui vuosina 2003 2013. Yksityisellä sektorilla selvästi käperryttiin siirtymään eläkkeelle 63-vuotiaana. Eroja on ollut vaikea selvittää, mutta tutkijat arvelevat, että julkisen sektorin kehitys saattaa selittyä henkilökohtaisella eläkeiällä. Esimerkkeinä tutkijat mainitsevat opettajat ja terveydenhuollon ammattilaiset. Varatuomari Markku Lemmetty markku.lemmetty@helsinki.fi Yksityisen sektorin puolella työoloilla (irtisanomisilla ja lomautuksilla) arvioidaan olevan jopa ratkaiseva merkitys. Myös eri henkilöstöryhmillä on huomattavia eroja. Ylemmillä toimihenkilöillä on suuremmat halut jatkaa työelämässä kuin työntekijäasemassa olevilla. Mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön ja sen sisältöön sekä esimiestyön laatu ovat eläkkeelle siirtymistä myöhentäviä tekijöitä. Tutkimustulokset ovat merkittäviä, mutta eivät yllättäviä. Julkisen ja yksityisen sektorin erot ovat mielenkiintoisia. Työssä jatkamisen siemenet kylvetään työelämän aikana ja satoa niitetään, kun eläkeikä lähestyy ja valinnan paikka tulee eteen. Eläkeuudistuksissa on korostunut yhteiskunnan kokonaisetu, mutta eläkeuudistuksia toteuttavat työssä käyvät kansalaiset. Heidän valintansa ratkaisevat saavutetaanko uudistuksille asetettuja tavoitteita. Tavoitteisiin voidaan osittain päästä määräämällä alin eläkkeelle siirtymisikä, mutta miksi tarvitaan yläikärajaa. Jätetään se jokaiseen omaan harkintaan. Työkyky ei katkea ikävuosilla mitattuna. 13
Mummo lumessa Jo päiviä ennen viikonloppua kaikki tiedotusvälineet tiedottivat lumipyrystä pääkaupunkiseudulle lauantain vastaiseksi yöksi. Se oli ensimmäinen laatuaan koko talvena. Ennustus toteutui ylenpalttisesti. Se tiesi kallista taksipäivää, sillä oli kolme mielenkiintoista tilaisuutta, aivan samoin kuin pari vuotta sitten. Silloin pysyvä lumi tuli jo marraskuun lopulla, nyt helmikuun ensimmäisen ja toisen päivän välisenä yönä. Lähtiessäni vilkaisin ikkunasta. Pääkatu oli aurattu. Puiston läpi kulkeva polku oli ilmeisesti ummessa, koska Lintuemo tarpoi bussipysäkin takaa vaivalloisesti, horjahdellen, suuren pensaan vierestä puistoon päin. Hän on jo iäkäs. Vain hänen olen nähnyt ruokkivan lintuja pensaan alla, en kenenkään muun. Siitä tuo nimi Lintuemo. Hänellä oli uusi punainen takki. Siksi hän erottui selkeästi aamuhämärässä katulyhtyjen valossa. Ennen lumen tuloa kokonainen lintulauma pyrähteli pensaan tietämillä. Nyt vain kaksi onnellista varista oli paikalla ja pääsi etuilemaan aamupalasta. Ulkovelta avautui koskematon lumikenttä, yli kymmenen metriä kinosta jalkakäytävälle. Taksi pysähtyi ajoradalle lumettuneiden autojen taa. Vilkutin kutsuvasti. Kuljettaja kahlasi ovelle ja talutti auton luo. Hän raahasi rollaattoriani toisella kädellä. Autojen välistä piti tarpoa taas uuden kinoksen yli. Pikkutielle alkoi kertyä ruuhkaa. Määränpäässä ei sentään ollut kuin autojen välinen kinos ylitettävänä. Kuljettajaa se ei enää lohduttanut. Hänen oli kaasuteltava märissä pikkukengissä koko päivän. Onneksi ensimmäisen ohjelmani aihe oli rentoutus. Sitten taas taksin tilaus. Päivän pääaihe, Naisliiton seminaari, osoittautui myös rentouttavaksi, positiiviseksi elämykseksi. Mielessäni sana seminaari assosioituu työhön, tai ainakin virallisuuteen. Alku oli lupaava: yhteislaulua. Meitä säesti hanuristi yhdistyksen laulukerholaisten avustamana. Laulu oli päivän teema, Veikko Lavin Jokainen ihminen on laulun arvoinen. Koko vuoden tavoitteena yhdistyksessä on elämäkertojen kirjoittaminen, myös naisista miesten takana. Jokaisen menestyneen miehen takana on nainen, on tavanomainen kohteliaisuusklisee. Useinkaan emme tiedä vaimon elämänpiiristä mitään, vaikka hän itsekin olisi huomion arvoinen omalla tavallaan. Kokouksessa vuoden teeman alustaja kertoi keräävänsä erään vaietun naisen elämäkertatietoja. Tämä monitoiminen nainen oli muun muassa organisoinut lottien muonituksen sotien aikana koko valtakunnassa, siis myös rintamilla. Tilaisuudessa kukaan ei tunnistanut nimeä. Seminaarissa kuulimme neljä sykähdyttävää tarinaa tunnettuihin nimiin liittyvistä naisista, lähinnä isoäideistä. Märta Tikkasen omat tarinat päättivät seminaarin. Nyt naisten elämäkertoja on alkanut ilmestyä kirjoina. Saatavilla oli luennoitsijoilta kaksi: Tiedustelu-upseerin vaimo ja Isoäitini silkkihuivi. Elämyksellinen seminaari, ilman pönötystä. Iltatilaisuuteen Tähtitorninmäelle uskaltauduin menemään raitiovaunulla numero 2. Myös vaunun ovesta aukeni hanki. Kanssamatkustaja heivautti rollaattorini ulos. Seisoin yksin hankeen juuttuneena. Kierittelin ajokin alas raiteille. Niin matka eteni. Kotimatkalle en kutsunut taksia. Stressin estoon minulle oli joskus suositeltu ulkoilua ja positiivista ajattelua. Tänä nimenomaisena päivänä asennetta tarvittiin. Päätin kävellä toiselle, Kauppatorin, pysäkille. Jalkakäytävät Tähtitorninmäellä oli hyvin kolattu lumesta. Niin jatkossakin yhtä taloyhtiön osuutta lukuun ottamatta. Katu muuttui kapeaksi, pöpperöiseksi poluksi. Ohittava nuori pariskunta tarjosi käsipuolensa ja talutti polun päähän. Mies kantoi rollaattorin. Myös Kauppatorin pysäkki oli kolaamatta, ei odottajia. Onneksi tuli matalalattiavaunu. Nuori mies sisältä hyppäsi nostamaan ajopelini raitiovaunuun. Tulipa ulkoiltua ja positiivinen asenne vahvistui. Ennen rollaattorin käyttöönottoa en olisi uskonut, että kanssaihmiset voisivat olla niin auttavaisia. Oili Kinnunen Kuva Matton 14
Lääkärin lausumia Mikael Rajaniemi Masennusta, dementiaa, vai suomalaisuutta? Kävin ennen joulua kuuntelemassa vanhuspsykiatrin pikayhteenvetoa (= aamuluento työpaikalla) siitä, miten erottaa dementian ensioireet masennuksesta ja päinvastoin. No, paljon ei jäänyt mieleen, koska vähäisen ajan vuoksi luento eteni hyvää vauhtia. Pääsanoma oli toki selkeä: hoida masennus ensin ja sitten pystyt selvittelemään muistisairauden osuutta potilaan toimintakyvyn alenemisessa. Oireistolistoja oli muutamia ja voin vakuuttaa, että niissä on varsin paljon yhteneväisiä tekijöitä. Perusongelma molemmissa sairauksissa on se, että potilas harvoin itse huomaa oireitaan ajoissa. Aurinkoinen ja lämmin syyskuu oli ihana jatko kesälle. Sen antama energia hävisi totaalisesti ennen joulukiireitä, mistä kiittäminen pikimustaa ajanjaksoa lokakuusta joulukuun 22. päivään. Idea tähän artikkeliin kypsyi tuon pimeän aikakauden ansiosta. Masennus oli pitkään lehdistön mieliaihe. Niissä suurena huolenaiheena oli se, etteivät lääkärit osaa diagnostisoida masennusta, saati sitten hoitaa sitä oikein. Kaikilla ei ole psykoterapeutin ammattitaitoja vaan meillä tyrkytetään pillereitä apteekin hyllyltä! Olimme kateellisia amerikkalaisille, joilla oli jokaisella tarvitsevalla oma psykiatri tai psykoterapeutti. Ehkä voin herättää teidänkin ajatuksenjuoksua kertomalla muutamia vinkkejä'' masennuksen tunnistamiseen: Keskeisiä oireita ovat vähintään 2 viikkoa jatkunut mielialan lasku, päivittäisiin toimiin liittyvä mielenkiinnon tai mielihyvän katoaminen, ruokahalun heikentyminen, uupumus ja energian puute, toivottomuus. Vaikeus selviytyä päivittäisistä toimista, alavireisyys erityisesti aamupäivisin, unihäiriöt. (Lista kyllä sopii muistihäiriöoireiksikin.) Ajatelkaa kuitenkin myös tätä: Kävelen aamuisin töihin. Vielä syyskuun aurinkoisina päivinä ihmisillä oli värikkäitä lenkkareita tai jokin iloisen värinen vaatekappale yllään. Talviaikaan siirtymisen myötä ainoa väriläiskä on ollut vastaantulevien rakennusmiesten tai pyöräilijöiden keltainen turvaliivi!! 96 prosenttia muista kulkijoista pukeutuu mustaan, tosin ruskean tai tummansinisen erottaminen pimeässä on vähän haasteellista. Muutamalla on valkoinen tai harmaa vaatetus, joskus jotain punaista Laura Palanterä Yleislääketieteen erikoislääkäri ja Helsingin kaupungin kotisairaalan lääkäri vilahtaa. Siis aivan järkyttävää synkkyyttä! Lisäksi ihmiset visusti varovat ottamasta katsekontaktia ja pyrkivät sulkemaan ulkomaailman korvakuulokkeiden avulla kokonaan pois. Tämä ei ole masennusta vaan suomalaisuutta. Mikähän tullimääräys tai laki saisi suomalaiset pukeutumaan värikkäästi vuoden pimeimpänä aikana? Vapaaehtoisesti se ei näytä tapahtuvan, vaikka porukat ostavat paljon netistä, ''kun siellä on niin hyvät valikoimat''. Tämä värien yksipuolisuus toistuu myös esimerkiksi huonekaluissa ja autoissa. Meillä on sitten vielä se oma erikoisuutemme eli kaamosmasennus. Sen oireita ovat ahdistuneisuus, ärtyneisyys, unentarpeen lisääntyminen, fyysisen aktiivisuuden väheneminen, syyllisyyden ja toivottomuuden tunteet sekä ruokahalun kasvaminen. Etenkin hiilihydraatti- tai tärkkelyspitoisten ruokien syöminen. Arvatkaa, onko minun painoni noussut syksyn mittaan?... Ja sehän helpottaa olotilaa. Hoitona kaamosmasennukseen on kirkasvalolamppu: Aamuisin kello 5.30 9.00 välisenä aikana 30 60 minuutin ajan, viitenä päivänä viikossa aina maaliskuuhun asti. Jos pitää taukoja, niin oireet palaavat nopeasti. Sivuoireina ovat silmien ärsytys, päänsärky ja levottomuus. Minulla ei ole kirkasvalolamppua. Olen laittanut keittiön ikkunalaudalle, ulkopuolelle kirkkaan jouluvalon heti pimeiden aamujen alkaessa. Silloin syntyy vaikutelma valkoisesta lumesta tulee valoa mustaan aukkoon. Masennus heikentää muistia, muistisairaus aiheuttaa masennusta. Mikä on sitten suomalaisen perusluonnetta? Jotenkin meidän pitäisi oppia olemaan positiivisempia, ihan aidosti. Odotellaan kevättä ja valoa! 15
Senioriopettajan Uutta jäseneduissa on vakuutusmaksuista alennuksen saaminen Ifin lisäksi myös Turvasta ja Holiday Club -ketjun uudet alennukset. Senioriopettaja-lehti Opetusalan Seniorijärjestö OSJ ry julkaisee jäsenlehteä Senioriopettaja, joka on ilmestynyt vuodesta 1999 alkaen. Vuonna 2015 lehti ilmestyy kuusi kertaa, ja se postitetaan Opettaja-lehden välissä. Lehdestä saa tietoa ajankohtaisista asioista ja tapahtumista sekä eläkeläisten edunvalvonnasta. Lehti julkaisee myös paljon lukijoiden kirjoittamia tekstejä. Alennuksia vakuutusmaksuista (Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva ja Vahinkovakuutus If) OSJ:n jäsenen vakuutusedut poikkeavat OAJ:n jäsenen vakuutuseduista. OAJ:n jäsenyyteen sisältyvät vakuutukset päättyvät heti eläkkeellejäämispäivänä. Nämä vakuutukset ovat liittovakuutukseen sisältyvät vapaa-ajan tapaturma-, matka- ja matkatavaravakuutukset. OSJ:n jäsen saa alennuksia vakuutusmaksuista kahdesta vakuutusyhtiöstä: Turvasta ja Ifistä. Vakuutukset pitää ottaa itse. Turva tarjoaa alennuksia asiakkuusajan ja jäsenyyden perusteella. Eläkkeellä oleva saa jatkuvan matkavakuutuksen ilman terveysselvitystä (enintään 3 kuukautta kestävälle matkalle). Jatkuva matkavakuutus myönnetään enintään 69-vuotiaalle. Se on voimassa 70-vuotiaaksi (tai 85-vuotiaaksi asti, jos asiakkaalla on Turvassa myös kotivakuutus). OSJ:n jäsenille tarjottu alennus nousi 1.1.2015 alkaen 10 %:iin. Alennuksen saa vapaaehtoisista koti-, auto- ja henkilövakuutuksista. Vanhojen asiakkaiden alennukset nousevat automaattisesti vakuutuskauden vaihtuessa vuodenvaihteen jälkeen. Turvassa saa omistaja-asiakasalennusta asiakassuhteen keston perusteella. Yhden vuoden asiakassuhteen jälkeen omistaja-asiakasalennus on 5 %. Omistaja-asiakkuuden jatkuttua viisi vuotta omistaja-asiakasalennus nousee 7 %:iin ja kymmenen vuoden asiakkuuden jälkeen alennus on jo 10 %. Kun keskittää vakuutuksensa Turvaan, saa uutena asiakkaana heti kättelyssä jäsenalennuksen lisäksi edellä mainitun 7 %:n omistajaasiakasalennuksen eli säästää vapaaehtoisista vakuutuksista jopa 17 %. Lisätietoa Turvan vakuutuksista saa Turvan asiakaspalvelusta arkipäivisin klo 8 18 numerossa 010 195 110. Lähimmän toimipaikan löytää kätevimmin osoitteesta turva.fi. If tarjoaa alennuksia vakuutusmaksuista If Etuohjelmassa jopa 16 %. Jatkuvan matkavakuutuksen saa otettua ilman terveysselvitystä, jos käy työssä ollessa sopimassa Ifissä. Ifin Ryhmäsampo Primus -henki- ja tapaturma-vakuutuksen ottaneiden opettajien vakuutus pysyy voimassa, kun opettaja siirtyy eläkkeelle ja jatkaa OSJ:n jäsenenä. Lisätietoa Ifin vakuutuksista saa Ifin internetsivuilta www.if.fi, Ifin konttoreista tai puhelinnumerosta 010 19 19 19 (pvm/mpm). Muistakaa mainita asioidessanne, että olette Opetusalan Seniorijärjestön jäsen. Teboil Järjestön jäsenkortilla saa alennusta Teboil-asemilta, Teboil-huoltamoilta ja Teboil-automaattiasemilta lukuun ottamatta nettohintapohjaisia Teboil Express -automaattiasemia. Jäsenkortissasi on Teboilin tunnus ja magneettiraita, johon on koodattu alennustiedot: bensiinistä ja dieselöljystä 2,1 snt/l, voiteluaineista 10 %, pesuista 5 %, autokemikaaleista 5 % sekä nestekaasutäytöstä 5 %. Alennukset saa, kun antaa jäsenkortin kassalle tai syöttää sen automaattiin ennen varsinaista maksuvälinettä. (Voiteluainealennukset koskevat 10 litran tai sitä pienempiä astioita.) Lisätietoja saa Teboilin palvelunumerosta 020 470 0911. OAJ-taskukalenteri Seuraavan vuoden OAJ-taskukalenteri postitetaan jokaiselle jäsenelle kotiosoitteeseen Opettaja-lehden mukana lokakuun lopulla. Kalenteripostituksen mukana ei tule Senioriopettaja-lehteä, ainoastaan Opettaja-lehti. Jäsenedut-palvelu, www.jäsenedut.fi Akavalaisten lliittojen yhteinen Jäsenedut-palvelu täydentää OSJ:n jäsenetuja. Perinteisen pysyvän jäsenetutarjonnan rinnalle tuodaan vaihtuvia ja määräaikaisia tarjouksia, tapahtumia ja matkoja. Tarjolla olevat jäsenedut julkaistaan www. jäsenedut.fi -sivulla, josta löytyvät ohjeet myös palvelun sosiaalisten medioiden sivuille. Jäsenedut-sivuston käyttö edellyttää rekisteröitymistä. Alennuksia Otavamedian lehtitilauksista OSJ:n jäsenet saavat OAJ:n kautta alennusta Otavamedian lehtitilauksista. Alennus lasketaan 12 kuukauden määräaikaistilauksen tilaushinnasta. Tilaukset ovat jatkuvia erikoishinnoiteltuja tilauksia, eivätkä ne sisällä kestotilaajan etuja. Lehtiä voi tilata sekä itselle että lahjaksi. Lehden voi tilata Otavamedian tilaajapalvelusta puh. 09 156 665 ma pe 8 17 tai suoraan tilauslinkistä www.otavamedia.fi/oaj. Alennusta pyydettäessä kannattaa mainita, että OSJ:n jäseniä koskevat samat alennukset kuin OAJ:n jäseniä. OAJ:n virkistysalueet ja Holiday Club Opetusalan Seniorijärjestö OSJ:n jäsenet voivat käyttää alla listattuja lomaetuja mainituin ehdoin. Tirvan ja Holiday Club -lomien varaukset tehdään OAJ:n omien varaussivujen kautta. Varaussivustoille voi kirjautua OAJ:n jäsensivujen kautta www.oaj.fi. OAJ:n jäsensivuilta löydät tarvittavat tunnukset, joilla kirjaudut varaussivuille. Varaussivuilla tarkemmat varausohjeet, varaustilanne, hinnat, tietoa RCI-lomista jne. Tirva Opetusalan Seniorijärjestö OSJ:n jäsenet voivat käyttää OAJ:n Tirvan virkistysaluetta Valkealassa. Koulujen loma-aikoina työssä olevat opettajat ovat varauksissa etusijalla. Tirvan varaustilanteen näet varaussivuilla kohdasta Tirvan varaukset. Holiday Club -omistusviikot Senioriopettajat voivat varata myös vapaaksi jääneitä OAJ:n Holiday Club -lomaviikkoja arvontojen jälkeen. Viikot varataan kahdesti vuodessa ns. arvonnan kautta. Keväällä varataan viikot 23 51 ja syksyllä varataan viikot 52 22. Seniorijäsenet saavat varausoikeuden Holiday Club -lomahuoneistoihin arvontojen jälkeen. 16
ota talteen! jäsenedut vuonna 2015 OAJ:n omistamien Holiday Club -viikkojen vuokrat ovat alle puolet markkinahinnoista. OAJ:n Holiday Club -viikkojen varaustilanteen näet varaussivustoilta kohdasta Vapaat viikot. RCI-lomat Lomaile RCI:n kautta ympäri maailmaa! RCIlomakeskuksia on maailmanlaajuisesti yli 5 000. RCI:n kautta lomaviikon voi varata jopa 2 vuoden päähän. RCI-yhteyshenkilöiltä voi varata myös lennot ja autonvuokraukset kaikki samasta paikasta. RCI:n lomakeskusluokitukset vastaavat 3 5 tähden tasoa, huoneistoissa on hyvä varustetaso, lähes kaikissa huoneistoissa oma keittomahdollisuus. RCI-lomien tarkempi esittely, hinnasto ja yhteystiedot löytyvät varaussivuilta kohdasta RCI. Sekä Tirvan että Holiday Club -huoneistojen varauksiin tarvitset jäsennumeron, joten jäsenkortti on hyvä varata esille. Lomavarauksia hoitaa Holiday Club Yrityspalvelu, puh. 030 687 0400 (arkisin klo 9.00 16.00), sähköposti yrityspalvelu@holidayclub.fi. Opettaja-lehti Opettaja-lehden vuosikerran voi tilata 30 euron jäsenetuhintaan koko vuodeksi. Tilauksia ottaa vastaan Tampereen Laserma Oy. Laserman yhteystiedot ovat seuraavat: puh. 03 225 1948 ja sähköposti asiakaspalvelu@laserma.fi. Muita alennuksia Holiday Club -lomista Uutena OSJ:n jäsenetuna saat vähintään 15 % alennuksen päivän hinnoista myös Holiday Clubin kylpylähotellien ja lyhyempien lomien lomaasuntojen varauksista. Kylpylälomaan sisältyy majoitus ja aamiaiset, loma-asuntoihin pyyhkeet, vuodevaatteet ja loppusiivous. Loma-asunnoissa minimimajoitus on 2 vrk. Edun saa kampanjakoodilla: OSJ15. Jäsenetu on voimassa seuraavissa kohteissa: Saimaa, Tampereen Kylpylä, Katinkulta, Kuusamon Tropiikki, Salla, Saariselkä, Airisto, Rönnäs, Ähtäri, Hannunkivi, Punkaharju, Pyhä, Ruka, Pyhäniemi, Tahko, Himos ja Ellivuori. Varaukset ja varaustilanteet suoraan netistä holidayclub.fi Loma-asuntojen huoneistovaraukset myös puh. 030 68 600 ma pe 8 18, la 10 15. Imatran Kylpylä Opetusalan Seniorijärjestö OSJ:n jäsenet saavat Imatran Kylpylän hotellimajoituksesta ja kylpylään liittyvän Ukonnimen loma-asuntovuokrista alennusta arkisin 30 % ja viikonloppuisin pe su 10 %. Alennus ei koske kaikkia viikkoja, esimerkiksi hiihtolomaviikoilta ei saa alennusta. Alennukset eivät koske tarjoushintoja eivätkä säästöhintoja. Kaikkien hotellihuoneiden hintoihin sisältyy aamiainen ja Kylpylä Taikametsän käyttö. Varaukset ja tiedustelut kylpylän myyntipalvelusta ma pe klo 9 17, puh. 020 7100 502 tai sähköpostilla myynti@imatrankylpyla.fi. Varattaessa kannattaa mainita, että kyse on OAJ:n liittoedusta, joka koskee myös senioriopettajia. A-lomat ry A-lomat on akavalaisten lomajärjestö, jonka palvelut ovat myös senioreiden käytössä. Tarjolla on esimerkiksi: Senioreiden lomat lomakeskus Huhmarissa, lisätietoa saa osoitteesta www.a-lomat.fi/hyvinvointi/lomat_huhmarissa Lomamökit, katso vaihtoehdot ja vuokraa edulliseen jäsenhintaan www.a-lomat.fi/mokit/ Kansainvälinen kodinvaihto, lue kokemuksia ja kokeile: www.a-lomat.fi/kodinvaihto/ Lisäksi A-lomilla on lomamökkien tarjousviikkoja, jotka päivitetään kuukausittain www.alomat.fi/tarjoukset. Lisätietoja saa sähköpostiosoitteesta info@alomat.fi tai A-lomien kotisivuilta www.a-lomat.fi. Suomen Hostellijärjestö OSJ:n jäsenet saavat A-lomien kautta Suomen Hostellijärjestön tarjoamat jäsenedut esittämällä jäsenkortin. Jäsen saa alennusta hostellimajoituksesta kotimaassa. Alennusta käytettäessä kannattaa mainita, että OSJ:n jäsenille kuuluvat samat edut kuin OAJ:n jäsenille. Lisäksi ulkomaisissa hostelleissa saa kansainvälisellä hostellikortilla (ei siis OSJ:n jäsenkortilla) alennusta Hostelling International -verkoston hotelleissa yöpymisistä. OSJ:n jäsenet voivat lunastaa kansainvälisen hostellikortin alennettuun hintaan 12 (normaalisti 17 ). Lisätietoja hostellijärjestön verkkosivuilta www.hostellit.fi. Viking Line OSJ ry:n jäsenet saavat Akavan kautta Viking Linen risteilyt erikoishintaan. Alennuksen suuruus vaihtelee lähtöpäivän, -ajan, reitin, hyttiluokan ja varausajankohdan mukaan. Aikaisin varatut matkat ja lähdöt, joissa on hyvin tilaa, ovat edullisimpia. Varaudu näyttämään jäsenkorttisi lippuja lunastaessa ja sataman lähtöselvityksessä. Varattaessa ilmoita varauskoodin alkuosaksi FKKRY. Lisäksi laivayhtiön extranetistä voi tulostaa myös arvokuponkeja, joilla risteilyn voi saada vielä jäsenetuakin edullisemmin. Tallink Silja Oy Tallink Silja ja Club One tarjoavat OSJ:n jäsenille mahdollisuuden liittyä Club One jäseneksi veloituksetta suoraan kanta-asiakasohjelman keskimmäiselle Silver-tasolle. Silver-tason etuihin kuuluu mm. 20 %:n perusalennus tietyistä normaalihintaisista tuotteista. Lisätietoa kaikista kanta-asiakkuuden eduista saa osoitteesta www.clubone.fi. Club One asiakkaaksi liitytään osoitteessa www.clubone.fi/erikoisliittyminen. Liittyminen tapahtuu OSJ:n sopimusetunumerolla, joka on 39570. Mikäli olet jo Club One -jäsen, nykyinen kanta-asiakasnumerosi pysyy voimassa. Jos olet Bronze-tason asiakas, pääset Silver-tasolle. Ilmoita Club One -kanta-asiakasnumerosi, maininta jäsenyydestäsi ja OSJ:n sopimusetunumero sähköpostitse osoitteeseen erikoisliittymiset@tallinksilja.com. Sinut rekisteröidään näin sopimusetuasiakkaaksi ja postitetaan tarvittaessa Silver-tason kortti. Huomioithan, että etu on henkilökohtainen ja kertaluonteinen. Silver-taso on voimassa 12 kuukautta. Lisätietoa tasomääritelmistä saa osoitteesta www. clubone.fi. Matkojen hintatiedot ja varaukset: puh. 0600 152 68, ma pe 8-21, la 9 18, su 10 18 (1,74 / vastattu puhelu + aina pvm/mpm). Tallink Silja pidättää oikeudet muutoksiin. 17
Kolumni Hienon koululaitoksemme murheita Kevätlukukausi on taas kerran pyrähtänyt käyntiin. Isoissa ja pienissä kouluissa. Monessa kunnassa ja monessa koulussa eletään varpaisillaan; jatkuuko tämän oppilaitoksen kansanvalistus vielä ensi syksynäkin? Kun sain vasta valmistuneena viran pohjois-hämäläisestä koulusta, kunnassa oli kuusitoista alakoulua. Tänään niitä on samassa kunnassa kaksi! Ja kuitenkin sanotaan, että Suomi on vauraampi kuin milloinkaan! No, onhan meillä melkoinen valtionvelka, mutta jos vertaamme tätä aikaa muutaman vuosikymmenen takaiseen, ristiriita on melkoinen. Silloin oli varaa pitää yllä opetusta pienissäkin kouluissa. Ja oppilaat nauttivat; keittiöstä leijui koulun tiloihin valmistuvien lihapullien tuoksu, opettajia saattoi olla kaksi, toinen alaluokilla, toinen luokilla 3 6. Kaikki tuntui hyvältä. En muista koulukiusaamista niiltä ajoilta. Muistan, että oppilaat auttoivat toisiaan. Vanhemmat kaitsivat nuorempiaan. Opetusvälineet ja tilat eivät olleet kuninkaallisia, juhlasali, liikuntasali ja veistoluokka olivat yksi ja sama. Höyläpenkit vain nostettiin saranoilla seinälle kun vuorossa oli juhla tai liikuntatunti sisällä. Harmoni oli ylellisyyttä. Samoin spriimonistuskone. Liitutaulu oli tietokoneena ja toimi hyvin! Opettaja opetti, oppilaat oppivat. Luokassa oli hyvä järjestys, eteisessä vaatteet naulakossa, ei pitkin lattioita. Vanhemmat ja opettajat kuuluivat ''samaan joukkueeseen'' ja olivat yhtä mieltä siitä miten kasvatuksen pitää sujua. Opettajayhdistys piti vuotuiset kokouksensa eri kouluilla, tammikuussakin. Ensin ruokailtiin, sitten keskusteltiin tulevista turneista, hiihtokisoista, kunnan suhtautumisesta ja ammattiin liittyvistä asioista. Edunvalvonta oli vähäisimpiä asioita. Elettiin vielä ''Suomen kultakauden'' jälkilaineissa. Suomesta puhutaan yhtäkaikki koulutuksen mallimaana. Koulujärjestelmä onkin hyvä, raamit ovat kunnossa, mutta käytäntö tuntuu usein olevan ''silkkoa sisältä''. Anteeksi, kiitos, päivää jne. ovat useille kouluikäisille rakettitiedettä. Lippis on päässä kesällä ja sisällä. Talvella kunnon cool ei lakkia ulkona pidä. Lehdet kertovat nyt siitä kuinka tuolin sijasta ison jumppapallon päällä istuminen auttaa keskittymään tunnilla. Monissa kouluissa älypuhelimen käyttö on sallittu milloin vain. Tietokone sinänsä on takuulla hyödyllinen, kunhan vain opettaja voi valvoa, millä sivustoilla kukin surffailee. Olisiko opettajainkoulutuksella ja uusilla opettajilla osuutta asiassa. Koulujärjestelmän kehykset hallitaan, mutta sinänsä hyvä yliopistokoulutus ei ehkä valikoi enää ammattiin sopivimpia, eikä korosta opettajalle niin tärkeätä kasvattajan roolia. Jos ja kun ongelmat luokissa ja kouluissa ovat kasvaneet liian suuriksi, paluu entiseen on hapuilua pimeässä side silmillä. Sama side tuntuu liian usein olevan kuntien päättäjillä. Tärkein asia lienee kuitenkin se, että harva ymmärtää kaiken 18 lähtevän kodeista. Jos lapsen ensimmäiset seitsemän vuotta eivät ole ehjiä, tulevaisuuden kivijalka ei tule rakennetuksi. Työ vanhemmilla on valtava; siitä vain vastaamaan uuden ihmisen elämästä ilman ainoatakaan kurssia, koulutusta tai opintopistettä! Mopon kuljettamiseenkin tarvitaan ajokortti, uuden kansalaisen kasvattamiseen pätevöitymiseksi riittää juuri niin! JuhanI Vahtokari juhani.vahtokari@kolumbus.fi Kirjoittaja on rehtori emeritus ja hän on toiminut koulumaailmassa monissa tehtävissä.
Ryynäsen kotia koristavat taidokkaat puuveistokset. Paaterin kirkko on Eva Ryynäsen suurin työ. Lieksa tutuksi Lieksa ympäristöineen lumosi leppävirtalaiset senioriopettajat syysretkellä. Lokakuun ensimmäisen päivän aamuna astui innokas joukko iloisia matkalaisia linja-autoon senioriopettajien syysretkelle kohti Lieksan kaupunkia. Matkalla ihailimme Pohjois-Karjalan vaaramaisemia, jotka loistivat ruskan väreissä. Yhtenä kohteenamme oli kuvanveistäjä Eva Ryynäsen taiteilijakoti Paateri, joka sijaitsee Vuonisjärven rannalla, luonnonkauniilla mäntykankaalla. Pihapiirissä ovat taiteilijan kotiateljee, työpaja sekä Eva Ryynäsen suurin työ, Paaterin kirkko. Ateljeessa valmistui kaikkiaan n. 500 puuveistosta. Paaterissa odotti matkalaisia opas, joka tunsi Eva Ryynäsen henkilökohtaisesti monien vuosien varrelta. Oppaan henkilökohtaiset muistot taitelijan elämänvaiheista tekivät matkalaisiin suuren vaikutuksen. Herkullista pohjoiskarjalaista ruokaa pääsimme nauttimaan kestikievari Herranniemessä, Vuonislahden rannalla. Kievarin kauniiseen pihaan ja rannalle näkyivät jopa Kolin jylhät rinteet. Kylläisinä jatkoimme kohti Lieksan keskustaa. Siellä kohteinamme olivat Lieksan kirkko ja Pielisen museo. Nykyinen Lieksan kirkko valmistui 1982 tulipalossa tuhoutuneen, Engelin suunnitteleman puukirkon paikalle. Uuden kirkon ovat suunnitelleet Reima ja Raili Pietilä. Kirkossa on alttaritaulun sijasta ristinmuotoinen ikkuna, josta aukeaa näkymä palaneen kirkon kellotapuliin. Alttariseinä kokonaisuutena teki meihin suuren vaikutuksen. Pielisen museoon kuuluu päärakennus ja ulkoalueita. Päärakennuksen näyttelyt kertovat pääasiassa Pielisen Karjalan historiasta. Tutustuimme siihen tarkoin oppaan avulla. Kesäisin avoinna oleva ulkomuseo on maamme toiseksi suurin Seurasaaren museon jälkeen. Alueella on kaikkiaan yli 70 vanhaa rakennusta. Matkan lopuksi teimme ostoksia Reino & Aino tehtaanmyymälässä. Mielenkiintoiselta retkeltämme palasimme kotiin Leppävirralle Nurmeksen, Siilinjärven ja Kuopion kautta. Saimme todella hyvän ja monipuolisen kuvan Lieksan seudusta. Siitä suuri kiitos ennen kaikkea matkan järjestäjille. Leena Morja ja Mirja Hujanen, retkeltä muistiin merkinneet Raimo Laurikainen, kuvat 19
Kurssin 50-vuotiskuva otettiin Sofian kulttuurikeskuksessa, Vuosaaressa keväällä 2014. Kaksi kuvaa puoli vuosisataa Kuvat kertovat konkreettisesti puolen vuosisadan aikana tapahtuneen muutoksen. Ne ovat konkreettinen dokumentti tapahtuneesta. Edessäni on kaksi kuvaa. Ensimmäisessä, mustavalkoisessa kuvassa, on lähes sata Helsingin opettajakorkeakoulusta 30.5.1964 valmistunutta kansakoulunopettajaa yhteiskuvassa Johanneksen kirkon portailla. Toinen kuva on otettu 16.5.2014 Vuosaaressa Sofian kulttuurikeskuksessa 50 vuotta myöhemmin. Kuvat ovat opettajakurssimme valmistujaiskuva sekä 50-vuotiskuva. Meillä vastavalmistuneilla nuorilla opettajilla oli elämä edessämme. Jokainen etsi itselleen oman paikkansa hakeutumalla opettajaksi tai etsien muita haasteita elämän eri aloilta. Opettajakorkeakoulussa kurssikaverit tulivat läheisiksi ja saimme runsaasti yhteisiä kokemuksia, joita voimme muistella lämpimästi. Tämän hetken akateeminen koulutus ei tarjonne samanlaista yhteisöllisyyttä. Kurssimme on järjestänyt tapaamisia lähes kymmenen kertaa. Tämäkin kurssijuhlamme kauniissa, merellisessä Sofian kulttuurikeskuksessa oli erittäin onnistunut. Iltaohjelman aloitimme hiljaisella hetkellä edesmenneiden kurssitovereidemme muistolle. Tuula-Onta Malmivuon vai- kuttavan lausuntaesityksen jälkeen kouluneuvos, Joensuun normaalikoulun johtava rehtori emerita Marjukka Nurmela- Antikainen piti juhlapuheen, jossa hän selvitti mm. tämän päivän opettajankoulutusta. Nykyisin uusien opettajien urapolut ja ammatilliset mahdollisuudet ovat hyvinkin toisenlaisia ja olennaisesti monipuolisempia kuin meille tarjolla olleet. Me saimme kuitenkin aikanaan professori Martti Ruudun johtamassa Ratakadun Akatemiassa eli Helsingin opettajakorkeakoulussa monessakin mielessä laadukasta koulutusta. Voimme olla ylpeitä saamastamme koulutuksesta ja sen antamista valmiuksista, jotka ovat avanneet ovia myös muihin työtehtäviin ja kulttuurin eri alueille. Kurssitoverimme, kirjailija Hannu Mäkelä muisteli opiskelukokemuksiaan opinahjossamme. Sisäpiiritietona saimme kuulla, että hän kertoo seuraavassa kirjassaan myös opiskelustaan Ratakadulla. Pitkin iltaa juhlaväki sai nauttia kurssimme muusikoiden Risto Haatasen ja Jorma Mikkolan sekä vierailevan muusikon Istvan Kollarin esittämästä kauniista musiikista. Suosituin yhteislaulu oli meitä Lauri Haimakaisen kädessä olevassa kuvassa on lähes sata vasta valmistunutta kansakoulunopettajaa Johanneksen kirkon portailla 50 vuotta sitten. aiemmin opiskelleen Junnu Vainion tuttu laulu opettaja Kälvänäisestä. Se on varmaankin korkeakoulumme monien kurssien suosikkilaulu. Matti Lauha esitti juhliville opettajille kiitoksensa esittämällä 1890-luvulla opettajalle lausuttuja kiitoksen sanoja lukuvuoden päätteeksi: Korkiasti Kunnioitettava Rouva/Herra opettaja. Tarkoitukseni on nyt täyttää welvollisuuteni Teitä kohtaan ja lausua julki lämpimät kiitokset! Miten teillä onkaan ollut kärsiwällisyyttä ja woimia kylwää henkisen wiljelyksen siemeniä nousevaan nuorisoon, kaswawaan kansaan! Sulkeutuen edelleenkin teidän hywäntahtoiseen suosioonne muistamme teitä alati kiitollisuudella ja kunnioituksella! Ystäwyydellä! Illan mittaan muisteltiin opiskeluaikoja, opettajia ja muuta yhteisesti koettua. Yksi juhlaamme osallistuneista tiivisti lämminhenkisen ja muistoja herättävän tapaamisemme: Joukkomme on ihailtavan yhtenäinen ryhmä toisistaan aidosti välittäviä, paljon elämää nähneitä ja kokeneita ihmisiä. Jäämme innolla odottamaan tapaamista Kouvolassa kahden vuoden kuluttua. Tästä tapaamisesta on muistona jokaisella Anja Kallion maalaama kukkataulu. Lauri Haimakainen, teksti Lauri Haapala, kuvat 20