Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Liite 7 Valtion vuoden 2019 budjettiesityksen (=kuntatalousohjelman) kuntatalousvaikutukset, erityisesti STM Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous 8.11.2018
Tiivistelmä 1/2 = osa hallituksen budjettipäätöstä Valtion toimenpiteet vuonna 2019 kustannustenjaon tarkistus alentaa valtionosuutta Kokonaisuutena valtionapuihin kunnille osoitetaan ensi vuoden talousarvioesityksessä 10,5 mrd. euroa, josta laskennallisten valtionosuudet ovat 9,5 mrd. euroa. Valtionavut vähenevät 3 prosenttia vuodesta 2018. Valtion vuoden 2019 talousarvioesitykseen sisältyvien toimenpiteiden arvioidaan yhteensä heikentävän kuntataloutta 254 milj. euroa vuoteen 2018 verrattuna. Tästä suuri osa selittyy negatiivisella kuntien ja valtion välisellä kustannustenjaon tarkistuksella. Valtio kohdistaa vuonna 2019 lisämäärärahaa lastensuojeluun ja lapsiperheiden kotihoitoon 15 milj. euroa ja 1 milj. euroa vanhusten kotihoitoon. Rintamaveteraanien kotona asumista tukeviin palveluihin osoitetaan 40 milj. euroa. Lukiokoulutuksen uudistamiseen, uuden lukiolain toimeenpanoon ja lukiokoulutuksen laadun kehittämiseen osoitetaan yli 10 milj. euroa. Varhaiskasvatuksen tasa-arvon ja osallistumisasteen edistämiseen kohdennetaan 10 milj. euroa valtionavustuksia. Avustuksen tavoitteena on pienentää ryhmäkokoja ja palkata lisähenkilöstöä haasteellisilla alueilla toimiviin päiväkoteihin. Kokeilua viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta jatketaan, ja siihen kohdistetaan 5 milj. euroa. Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 2
Tiivistelmä 2/2 = osa hallituksen budjettipäätöstä Hallitusohjelman liitteen 6 mukaisten toimenpiteiden, joista merkittävimpiä ovat erikoissairaanhoidon alueellinen keskittäminen, omais- ja perhehoidon kehittäminen ja vanhuspalvelujen laatusuositus, toimeenpano jatkuu vuonna 2019. Näihin liittyen peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään toimenpiteiden arvioituja säästöjä vastaavat vähennykset. Säästöjen toteutuminen riippuu kuntien ja kuntayhtymien ratkaisuista sekä mahdollisuuksista toteuttaa säästöjä aikaansaavia uudistuksia. Valtionosuuksia alentaa 213 milj. eurolla valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, joka tehdään vuoden 2016 tilastotietojen perusteella. Indeksikorotuksen jäädytys vähentää 91 milj. eurolla peruspalvelujen valtionosuutta ja 14 milj. eurolla opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan kunnille maksettavia valtionosuuksia. Kevään julkisen talouden suunnitelman mukaisesti kuntatalouden kannustinjärjestelmien valmistelua jatketaan. Vuoden 2019 talousarvioesitykseen sisältyy 30 milj. euron siirto peruspalvelujen valtionosuudesta kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmään. Ensi vaiheessa avustuksia on tarkoitus myöntää kunnille ja kuntayhtymille etenkin henkilöstö- ja taloushallinnon digitalisointiin. Käyttötalouden kustannusten kannustinjärjestelmää koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan syysistuntokaudella 2018. Tätä kannustinjärjestelmää on valmisteltu maakunta- ja sote-uudistuksen jälkeisen kunnan tehtävä- ja kustannusrakenteeseen, joten se voidaan ottaa käyttöön aikaisintaan vuonna 2022. Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 3
Kuntien ja kuntayhtymien valtionavut vähenevät 3 % Kuntien ja kuntayhtymien valtionavut, milj. euroa 2017 2018 2019 Muutos 2018-2019, % Laskennalliset valtionosuudet 9 539 9 627 9 538-0,9 % VM, peruspalvelujen valtionosuus 8 606 8 577 8 491-1,0 % OKM 933 1 051 1 047-0,3 % Muut valtionavut 1 000 1 199 965-19,5 % Valtionavut yhteensä 10 539 10 826 10 502-3,0 % - Muiden valtionapujen vähentymistä selittää muun muassa maakunta- ja soteuudistuksen valmisteluun liittyvien valtionapujen siirtyminen vuonna 2019 kuntataloudesta maakunnille sekä hallituksen kärkihankkeiden päättyminen. Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt
Sosiaali- ja terveydenhuollon (-2009 saakka) ja peruspalvelujen valtionosuuden (2010- alkaen) Valtionosuusprosentin muutos Vuoteen 2009 saakka sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus (STM) Vuodesta 2010 alkaen kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) 36,00 % vuonna 1993 24,20 % vuonna 2000 Vuodesta 1993 alkaen laskennallinen järjestelmä 34,64 % vuonna 2009 25,37 % vuonna 2019 (VM 14.9.2018) Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt @lehtonenkl 8.11.2018 5
Onnistuva Suomi tehdään lähellä 6 Finlands framgång skapas lokalt 8.11.2018
Vuosien 2012-2019 leikkausten vaikutus kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen, milj. -100-300 -500-700 -900-1100 -1300-1500 -1700-1900 -2100-2300 -2500-631 -631-631 -125-756 -756-362 -1 118-1 118-236 -40-40 -35-1 394-1 469-1 354-1 394-1 444-1 444-50 -35-75 -77-75 -364-1 958-492 -2 128-168 -75-518 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019-59 -2 334 Ko. vuoden uusi valtionosuusleikkaus Aikaisempien leikkausten kumulatiivinen summa Sosiaali- ja terveystoimen maksukorotusten (40 milj. ) leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä. Indeksikorotusten jäädyttämisestä johtuva leikkaus Indeksisidonnaisten menojen 75 milj. euron lisäleikkaus Kiky-sopimukseen perustuva leikkaus + Lex Lindström Kustannustenjaon tarkistuksen ylimääräinen kiky-leikkaus (59 milj. ) Digitalisaation kannustinjärjestelmän leikkaus (30 milj. ) 14.9.2018 / mm & sl
Milj. euroa Valtion toimenpiteiden vaikutus kuntatalouteen 600 400 Sipilän hallituskausi 200 0-200 -400-600 -800 yhteisvaikutus +33 milj. -93-94 -95-96 -97-98 -99-00 -01-02 -03-04 -05-06 -07-08 -09-10 -11-12 -13-14 -15-16 -17-18 -19 8
Valtion toimenpiteiden yhteisvaikutus kuntatalouteen Sipilän hallituskaudella Sipilän hallituskaudella 2016-2019 valtion toimenpiteiden vaikutus kuntatalouteen on ollut VM:n mukaan +33 milj. Kuntaliitto kysyi kunnilta hallituksen säästölakien toteutumisesta sekä vuosina 2017 että 2018. Molemmissa kyselyissä kunnat vastasivat säästöjen jääneen murto-osaan. Sipilän hallituskaudella valtion toimien yhteisvaikutus kuntatalouteen on siis VM:n arviota pienempi. Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 9 8.11.2018
Kuntatalouden kehitysnäkymät syksyn kuntatalousohjelmassa Kuntatalouden veroennusteet 2018 romahtaneet kevään ennusteesta, kasvun kuitenkin ennakoidaan palautuvan 2019 Toimintamenot kasvussa Tilikauden tulos heikentyy verrattuna vuosiin 2016 ja 2017, mutta taso pysyy vielä kohtuullisena Velkaantuminen kasvaa, mutta velan suhde bruttokansantuotteeseen laskee Kuntatalouden rahoitusasematavoite saavutetaan vuonna 2019 Investointitarpeet, korjausvelka ja kasvukeskusten palvelujen ja infrastruktuurin laajentaminen haastavat kuntataloutta. Jotta investoinnit voitaisiin rahoittaa myös jatkossa, on kuntien tulokehityksen oltava vahvaa ja menot pidettävä kurissa. Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Lähde: Kuntatalousohjelma vuodelle 2018, syksy 2017
Toimintamenoja kasvattavat 2019 Sote-palvelutarpeen kasvu Kunta-alan palkankorotukset» palkkasumma + 2,4 %» Kertaerä poistuu -0,7 % Lomarahaleikkauksen päättyminen» Kustannusvaikutus yht. 300 milj., josta 75 % kohdistuu vuoteen 2019 Investointimenot pysyvät korkealla Hallituksen sopeutustoimet supistavat menoja noin 250 milj. vuosina 2018-2019 Prosenttimuutokset, % 2017 2018 2019 2020 2021 2022 1.Toimintamenot -1,1 1,7 2,7 3,5-50,0 2,7 Palkkausmenot -2,8 0,6 1,9 2,5-49,5 2,3 Palkat -0,3 1,5 2,7 2,3-49,1 2,7 Muut henkilöstöm. -11,1-3,0-1,1 3,0-51,2 0,7 Ostot 4,4 3,7 4,1 5,2-53,3 3,4 Avustukset -20,8-0,5 0,0 2,4-33,3 1,6 Muut toimintamenot 20,0 4,0 4,0 3,3-48,9 3,9 2.Toimintatulot -1,4 0,6 1,8 2,4-22,1 2,5 3.Toimintakate -1,0 2,1 3,0 3,9-59,0 2,8 4.Korkomenot, brutto -7,5 25,7 12,7 10,8-11,8 6,9 5.Investoinnit, brutto 6,7 4,2 0,1 2,1-14,6-0,1 6.Menot yhteensä -0,3 2,2 2,5 3,4-45,7 2,3 Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Lähde: Kuntatalousohjelma, syksy 2018 11 8.11.2018
Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina 2016 2022,mrd Tuloslaskelman erä 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Toimintatulot 9,35 9,22 9,28 9,44 9,67 7,53 7,72 Toimintamenot -37,13-36,72-37,36-38,37-39,72-19,86-20,40 Toimintakate -27,78-27,50-28,09-28,93-30,05-12,33-12,68 Verotulot 22,10 22,55 22,60 23,87 24,62 13,86 13,57 Valtionosuudet 8,83 8,54 8,67 8,51 9,18 2,47 2,53 Rahoituserät, netto 0,27 0,37 0,26 0,22 0,18 0,24 0,22 Vuosikate 3,42 3,96 3,44 3,67 3,93 4,24 3,65 Poistot ja arvonalent. -2,72-2,82-2,92-3,02-3,12-2,86-2,96 Satunnaiserät, netto 0,38 0,14 0,13 0,13 0,13 0,13 0,13 Tilikauden tulos 1,08 1,28 0,65 0,79 0,95 1,51 0,82 muutos-%: Toimintatulot 1,8-1,4 0,6 1,8 2,4-22,1 2,5 Toimintamenot 1,0-1,1 1,7 2,7 3,5-50,0 2,7 Verotulot 1,5 2,0 0,2 5,6 3,2-43,7-2,1 Valtionosuudet 7,2-3,3 1,5-1,8 7,8-73,1 2,5 Vuonna 2017 toimintatuloja ja menoja sekä valtionosuuksia pienentää perustoimeentulotuen laskutuksen ja maksatuksen siirto Kelalle sekä kiky-sopimus. Talouden paraneminen vuonna 2021 johtuu pääosin siitä, että veroprosenttien ja yhteisöveron jako-osuuden leikkauksista huolimatta kunnille tilitetään vielä aiempien verovuosien veroja aiempien vuosien korkeampien veroprosenttien ja jako-osuuksien perusteella. 14.9.2018 / mm Lähteet: Vuodet 2016-2017 Tilastokeskus, Vuosien 2018-2022 arviot VM 14.9.2018
% 0,6 0,4 0,2 0,0-0,2-0,4-0,6-0,8-1,0-1,2-1,4 Kuntasektorin toiminnan ja investointien rahavirta sekä paikallishallinnon nettoluotonanto vuosina 1997-2022, % BKT:sta Toiminnan ja investointien rahavirta 1) Hallituksen asettama tavoite paikallishallinnon nettoluotonannolle (-0,5 %) 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 % 0,6 0,4 0,2 0,0-0,2-0,4-0,6-0,8-1,0-1,2-1,4 1) Toiminnan ja investointien rahavirta kuntien tilinpidon mukaan= Tulorahoitus, netto + Investoinnit, netto Tulorahoitus, netto = Vuosikate + Satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät 2) Paikallishallinnon nettoluotonanto kansantalouden tilinpidon mukaan= Paikallishallinnon kokonaistulojen ja kokonaismenojen erotus Lähde: Vuodet 1997-2017 Tilastokeskus. 17.9.2018 / mm Vuosien 2018-2022 arviot VM 14.9.2018
Kuntasektorin vuosikate sekä tilikauden tulos vuosina 1997-2022, mrd. 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5 Vuosikate Tilikauden tulos (arviot painelaskelman mukaan) HSY:n perustaminen Liikelaitosten yhtiöittäminen Verotulot ennakoitua alhaisemmat 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 Vuonna 2010 tilikauden tulos sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 0,95 mrd. euroa. Vuonna 2014 kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen paransi tilikauden tulosta noin 1,7 mrd. euroa. Vuosikatteen ja tuloksen paraneminen vuonna 2021 johtuu pääosin siitä, että veroprosenttien ja yhteisöveron jako-osuuden leikkauksista huolimatta kunnille tilitetään vielä aiempien verovuosien veroja aiempien vuosien korkeampien veroprosenttien ja jako-osuuksien perusteella. 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5 Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 8.11.2018 / mm Lähde: Vuodet 1997-2017 Tilastokeskus. Vuosien 2018-2021 arviot VM 14.9.2018
Kuntien ja kuntayhtymien talous nyt ja tulevaisuudessa Tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulot ja menot. ARVIO VUODELLE 2017 noin 44 mrd. Tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulot ja menot. HAHMOTELMA VUODESTA 2021 noin 25 mrd. Palkat 16 mrd. 36 % Sosiaali- ja terveystoimi 20 mrd. 47 % (toimintamenot + investoinnit) Verotulot 23 mrd. 51 % Siitä: Kunnallisvero 43% Yhteisövero 4 % Kiinteistövero 4 % Maakunnille siirtyvä osuus noin 21 mrd. Muut henk.- menot 10 % Palvelujen ja materiaalien ostot 13,1 mrd. 30 % Avustukset 5 % Lainanhoito 5 % Investoinnit 11 % Muut menot 3 % Opetus- ja kulttuuritoimi 14 mrd. 31 % (toimintamenot + investoinnit) Muut tehtävät 7 mrd. 16 % Rahoitus ym.6 % Valtionosuudet 9 mrd. 19 % Toimintatulot 9 mrd. 21 % Lainanotto 5 % Muut tulot 4 % Palkat 8,5 mrd. 34 % Muut henk.menot 8% Palvelujen ja materiaalien ostot 6,5 mrd., 26 % Avustukset 6 % Lainanhoito 9 % Investoinnit 16 % Muut menot 1 % Opetus- ja kulttuuritoimi 14,8 mrd. 59 % (toimintamenot + investoinnit) Muut tehtävät 7,5 mrd. 30 %, Rahoitus ym. 11 % Verotulot 13,6 mrd., 51 % Siitä: Kunnallisvero 38 % Yhteisövero 6 % Kiinteistövero 7 % Valtionosuudet 2 mrd., 9 % Toimintatulot 7,7 mrd. 30 % Lainanotto 4 % Muut tulot 6 % 17.9.2018 / mm 17.9.2018 / mm Lähde: Kuntaliitto/VM/Tilastokeskus
Maakuntatalouden ennuste VM:n mukaan vuonna 2021 Maakuntasektori sisältää sekä maakunnat että niiden omistamat palvelukeskukset, kuten Maakuntien Tilakeskus Oy:n Maakuntien kokonaistulot ovat 24,3 mrd.» Valtionrahoitus kattaa menoista valtaosan. Maakuntien muut tulot ovat noin 3,3 mrd. euroa. Maakuntien kokonaismenot ovat 25,3 mrd.» Menoista yli 90 % on palvelujen ja tavaroiden ostoja tai henkilöstökustannuksia» Muut investointeja ja sosiaaliavustuksia Maakuntasektori on noin 1000 milj. alijäämäinen Maakunnilla arvioidaan olevan vuoden 2021 lopussa velkaa noin 5,1 mrd. Maakuntahallinto Valtion rahoitus 21,0 Muut tulot 3,3 Kokonaistulot 24,3 Kulutusmenot 20,6 Tulonsiirrot ja muut menot 1,0 Investoinnit 0,9 Kokonaismenot 25,3 Nettoluotonanto/-otto -1,0 Velka 5,1 Lähde: Valtiovarainministeriö Lähde: Taloudellinen katsaus, syksy 2018
Laskelma maakuntaindeksin kehityksestä vuosina 2010-2016 Maakuntaindeksi:» Ansiotasoindeksi (painoarvo 45%): ATI (2010=100), kaikki sektorit, palkkausmuodot ja sukupuolet yhteensä» Kuluttajahintaindeksi (painoarvo 40%): KHI (2010=100), hyödykeryhmät yhteensä» Maakuntatyönantajien sosiaalivakuutusmaksu (15%): JMHI (2010=100), Kuntatalous yhteensä, Sosiaalivakuutusmaksut (2010=100) 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Maakuntaindeksin + 0,5 %- yks./vuosi 100,0 103,3 107,0 109,4 111,3 112,5 113,2 17 8.11.2018
8 135 Kuntien asukaskohtaiset sosiaali- ja terveystoimen nettokäyttökustannukset ja laskelma maakuntaindeksistä 2010-2016. 133 135 130 125 Tiedot on indeksoitu lähtövuoteen (2010=100). Uudenmaan vuoden 2016 arvo 112 tarkoittaa, että kustannukset ovat kasvaneet 12 % suhteessa vuoteen 2010. 123 129 120 117 117 115 114 110 109 111 112 107 105 103 100 95 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi Koko maa Maakuntaindeksi+0,5%-yks
SOTE MAKU uudistukseen talousriskejä - Laskelmat mekaanisia todellisuus arvaamaton - Liikevaihto puolittuu suhteellinen velka kaksinkertaistuu- investointikyky heikkenee, - Palvelukeskusten pakkokäyttö - Omaisuusjärjestelyt - maakuntien tilakeskuksen vuokrataso, investointien rahoitus - Maakunnan / tilakeskuksen rahoitushuolto, takausten ym. notifiointi - Henkilöstökysymykset, palkkaharmonisointi / eläkevastuut - Maakunnan heikko itsehallinto- puuttuu oikeus omiin varoihin - Yleiskatteinen rahoitus periaatteessa ok- miten työllisyys menojen ylittyessä? - Tiukka talouden ohjaus: neuvottelu- /arviointimenettely, maakuntaindeksi - Muutoksen ylimääräiset kustannukset: palkkaharmonisointi, toimitilat, asiakasmaksut, ICT ja hallinto, ALV ratkaisut. - Kuntakohtaiset muutokset, verotulot/valtionosuudet. - Kannustimet onko niitä maakunnilla / kunnilla? Muuta talouteen vaikuttavaa: - Yhteiskunnan rahoitusvastuun kasvu - Kapitaatiokorvausjärjestelmän haasteet - Toimintojen pirstaloituminen / integraatio-ongelmat
Rahoitusperiaatteen toteutuminen Kuntatalousohjelmassa rahoitusperiaatteen toteutumista arvioidaan tarkastelemalla yksittäisen kunnan poikkeamaa rahoituksellisesta tasapainosta (toiminnan ja investointien rahavirta) veroprosentiksi muunnettuna. Laskennallinen tuloveroprosentin korotuspaine tai alentamismahdollisuus Prosenttiyksikköä 2019 2020 kuntien lukumäärä kuntien lukumäärä Korotuspaine yli 3 82 92 Korotuspaine välillä 2-3 40 37 Korotuspaine välillä 1-2 50 51 Korotuspaine välillä 0-1 54 50 Korotuspaine, yhteensä 226 230 Alentamismahdollisuus välillä 0-1 32 34 Alentamismahdollisuus välillä 1-2 24 19 Alentamismahdollisuus välillä 2-3 9 8 Alentamismahdollisuus yli 3 4 4 Alentamismahdollisuus, yhteensä 69 65 Yhteensä 295 295 Vuonna 2019 laskennallista tuloveroprosentin korotuspainetta olisi kolmella neljäsosalla kuntia ja neljäsosalla kuntia korotuspaine olisi yli 3 prosenttiyksikköä. Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 20