Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne

Päätös UUDELY/919/2017 14.3.2018 Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi Kunnostettava alue Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä. Nukarin Huolto Oy Sijainti Nurmijärven kunta, Nukari Hämeentie 139 Kiinteistötunnus 543-412-1-1102 Omistaja Nukarin Huolto Oy Asian vireilletulo Kunnostettavan alueen kuvaus Toimintahistoria UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 021 000 http://www.ely-keskus.fi/uusimaa Kiinteistöllä sijaitsee polttoaineiden jakeluasema, joka toiminnasta on aiheutunut maaperän pilaantumista bensiini- ja öljyhiilivedyillä. Myös pohjavedessä on todettu merkkejä bensiini- ja öljyhiilivedyistä. Jakeluasema lopettaa toimintansa vuonna 2018, jonka jälkeen alueen maaperä puhdistetaan. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (myöhemmin Uudenmaan ELY-keskus) 28.9.2017. Kiinteistöllä on harjoitettu polttonesteiden jakelutoimintaa vuodesta 1970 lähtien. Tällä hetkellä kiinteistöllä sijaitsee automaattitankkauspiste sekä kahvio ja elintarvikemyymälä. Jakeluaseman alueella on kaksi mittarikoroketta ja kolme maanalaista polttoainesäiliötä. Jakeluasema lopettaa toimintansa syksyllä 2018. Jakelulaitteiden purkutyöt tehdään 2018 2019. Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Kunnostettava alue sijaitsee Nurmijärven Nukarissa osoitteessa Hämeentie 139. Kiinteistön sijainti on esitetty liitteessä 1. PL 36 00521 HELSINKI

UUDELY/919/2017 2/19 Kiinteistö rajautuu lännessä Hämeentiehen. Kiinteistön lähiympäristössä on metsää, peltoa ja asuinrakennuksia. Kiinteistö on merkitty Nukarin harjualueiden osayleiskaavassa maatalousalueeksi (M). Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet Maaperä Kiinteistö sijaitsee maaperäkartan mukaan savialueen ja hiekka-alueen rajalla. Alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu maaperän pintaosan olevan täyttöhiekkaa 0,5 2,5 metrin paksuudelta. Täyttöhiekan alapuolella on hiekkaa 5 7 metrin paksuudelta. Hiekkakerroksessa todettiin 0,4 1,3 metrin paksuinen silttikerros 1 2,7 metrin syvyydellä maanpinnasta. Osassa tutkimuspisteitä todettiin hienorakeinen kerros myös noin kolmen metrin syvyydessä. Hiekkakerroksen alapuolella on soraa/soramoreenia. Tutkimusten perusteella kallionpinta on kiinteistön itä-/koillisosassa 4,5 7,5 metrin syvyydellä maanpinnasta. Maanpinta on kiinteistöllä tasolla + 75 + 77 m mpy. Maanpinta viettää loivasti länteen ja lounaaseen. Kiinteistön koillispuolella maanpinta nousee tason + 80 m mpy yläpuolelle. Orsi-/pohjavesi Kiinteistö sijaitsee Teilinnummen pohjavesialueella (0154305, I-luokka) aivan Jäniksenlinnan pohjavesialueen (0185851, I-luokka) rajalla. Kiinteistön pohjavettä on seurattu vuodesta 1998 lähtien. Tarkkailupisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 3. Pohjavesi on kiinteistön länsiosassa (PVP1) 5 6 metrin syvyydellä ja eteläosassa (GA1) noin 1 2 metrin syvyydellä maanpinnasta. Kiinteistön talousvesi tulee porakaivosta (L200), joka sijaitsee kiinteistön koillispuolella hoitokodin kiinteistöllä. Kiinteistön vanha talousvesikaivo (K1) sijaitsee kauempana koillisessa soranottoalueella. Pohjavesiputkista ja kaivoista saatujen mittaustulosten sekä maaperätutkimusten yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella arvioidaan, että kiinteistöllä esiintyy ainakin paikoin orsivettä 2 4 metrin syvyydellä maanpinnasta. Pohjaveden pinnanmittaustietojen perusteella jakeluaseman alueella pohjaveden pinta on korkeammalla kuin varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella idässä ja koillisessa. Orsi-/pohjaveden arvioidaan virtaavan jakeluaseman alueella maanpinnanmuotojen mukaisesti etelään ja lounaaseen. Tutkimusten perusteella alueen pohjois- ja koillisosassa on kalliokynnys, joka estää pohjaveden kulkeutumisen jakeluaseman alueelta varsinaiselle pohjavesialueelle.

UUDELY/919/2017 3/19 Pintavesi Kiinteistön lähiympäristössä ei ole pintavesistöjä. Hämeentien reunoilla on avo-ojat, joiden virtaussuunta on luoteesta kaakkoon. Pinnanmittaustietojen perusteella jakeluaseman alueen orsivedet eivät purkaudu avoojaan. Täyttöpiste ja mittarikenttä ovat viemäröidyt polttoaineenerottimen ja sulkukaivon kautta Hämeentien reunan avo-ojaan. Aikaisemmat viranomaispäätökset ja lausunnot - Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 217/3.4.1998. Päätös koski pilaantuneen maaperän puhdistamista Nukarin Huolto Oy:n SEOhuoltoasemalla osoitteessa Hämeentie 139, Nurmijärvi. - Uudenmaan ELY-keskuksen 5.5.2014 päivätty kehotus maaperä- ja pohjavesitutkimuksiin ja asianosaisen kuuleminen. - Uudenmaan ELY-keskuksen 14.10.2015 päivätty lausunto ympäristöteknisen tutkimusraportin tarkastamisesta. Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat - Toimenpideraportti, SEO Nukari, Nurmijärvi. Golder Associates Oy, 10.7.1998. - Toimenpideraportti jatkotutkimukset, SEO Nukari, Nurmijärvi. Golder Associates Oy, 26.10.1998. - SEO Nukari Nurmijärvi, Hämeentie 139, Ympäristötekninen tutkimus. Golder Associates Oy, 30.9.2014. - Pilaantuneen maa-alueen kunnostuksen yleissuunnitelma, Polttoaineiden jakeluasema, Hämeentie 139, 05450 Nukari. PTI-Palvelut Oy, 21.9.2017. Kiinteistöllä tehdyt aiemmat kunnostukset ja tutkimukset Maaperän kunnostus ja lisätutkimukset vuonna 1998 Uudenmaan ympäristökeskus antoi Nukarin Huolto Oy:lle 3.4.1998 päätöksen No YS 217. Päätöksen mukaan Nukarin SEO-huoltoaseman kiinteistöltä tuli poistaa mineraaliöljyä (kevyt polttoöljy) yli 300 mg/kg sekä helposti haihtuvia hiilivetyjä (bensiini) yli 100 mg/kg ja/tai bentseeniä yli 0,5 mg/kg ja/tai MTBE:ä yli 5 mg/kg sisältävät maat niin syvältä ja laajalta alueelta kuin se oli kaivuteknisesti mahdollista. Päätöksessä edellytettiin, että mikäli maaperään jää kunnostuksen tavoitetasot ylittäviä haittaainepitoisuuksia, on laadittava riskinarviointi niiden aiheuttamista terveys- ja ympäristöhaitoista sekä jatkotoimenpidesuunnitelma. Lisäksi päätöksessä edellytettiin mm. pohjavesitarkkailua kunnostuksen aikana ja sen jälkeen.

UUDELY/919/2017 4/19 Maaperän kunnostus tehtiin polttonesteiden varastointi- ja jakelulaitteiden purku- ja uusimistöihin liittyen 26. 3.6.1998. Kunnostuksen aikana alueelle tehtiin seitsemän kaivantoa. Kaivantojen sijainnit on esitetty liitteessä 2. Kunnostuksen jälkeen tehtiin lisätutkimuksia lokakuussa 1998. Lisätutkimuksia tehtiin alueille, joille kunnostuksen jälkeen jäi tavoitepitoisuudet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Vanhalle säiliöalueelle kaivantoon 1 jäi kunnostuksen jälkeen pohjalle (S49, 5 m) mineraaliöljypitoisuus 360 mg/kg ja luoteisreunaan (S30, 2 4 m) 1010 mg/kg. Lisäksi kaivannon kaakkoisreunaan (S50, 3 5 m) jäi helposti haihtuvia hiilivetyjä 230 mg/kg. Alueella ei tehty lisätutkimuksia. Mittarikentälle kaivantoon 2 jäi kunnostuksen jälkeen 95E/98-mittarin anturan viereen kaivannon pohjalle (S21, 2,5 m) mineraaliöljypitoisuus 5 650 mg/kg ja helposti haihtuvien hiilivetyjen pitoisuus 644 mg/kg. Lisätutkimuksessa 95E/98-mittarin alle tehtiin vinokairaus ja otettiin viisi maanäytettä. Kolmen metrin syvyydellä todettiin helposti haihtuvien hiilivetyjen pitoisuus 6 800 mg/kg ja neljän metrin syvyydellä 760 mg/kg. Viiden ja kuuden metrin syvyydellä helposti haihtuvien hiilivetyjen pitoisuus oli alle 10 mg/kg. Kuuden metrin syvyydeltä analysoitiin myös mineraaliöljypitoisuus, joka oli alle 1 mg/kg. Tulosten perusteella alueelle arvioitiin jääneen kunnostustavoitteet ylittävää maa-ainesta 12 m 3. Polttoöljysäiliön täyttöhiekkaan jäi poistetun mittarin viereen kaivantoon 4 (S65,1 2,5 m) mineraaliöljypitoisuus 2 400 mg/kg. Alueella ei tehty lisätutkimuksia. Kunnostuksen jälkeen jäi kiinteistön jätevesiviemärin purkualueelle kaivantoon 6 (S69,1 m) mineraaliöljypitoisuus 40 700 mg/kg. Toimenpideraportissa todetaan, että tulokseen saattavat aiheuttaa virhettä jäteveden mukana purkualueelle joutuneet muut kuin mineraaliöljypohjaiset rasvat. Lisätutkimuksessa kaivantoon 6 tehtiin kairapiste, josta otettiin kaksi maanäytettä. Kahden metrin syvyydellä mineraaliöljypitoisuus alitti 1 mg/kg. Syvyydellä 1,2 metriä mineraaliöljypitoisuus oli kenttämittauksen perusteella alle 10 mg/kg. Alueelle arvioidaan jääneen kunnostustavoitteet ylittävää maa-ainesta 2,5 m 3. Vanhojen säiliöiden ilmaputkien alueelle kaivantoon 7 jäi kunnostuksen jälkeen pohjalle (S74, 2 m) mineraaliöljypitoisuus 355 mg/kg ja reunalle ohueen hiekkakerrokseen pohjasaven päälle (S78, 1,7 2,0 m) 15 200 mg/kg. Lisätutkimuksessa pilaantuneeksi jääneen reunan läheisyyteen tehtiin kairapiste, josta otettiin näyte syvyydeltä 1,9 metriä. Näytteen mineraaliöljypitoisuus oli 2 mg/kg. Alueelle arvioitiin jääneen kunnostustavoitteet ylittävää maa-ainesta 3 m 3. Kaivantojen 3 ja 5 alueille ei jäänyt kunnostustavoitteet ylittävää maaainesta.

UUDELY/919/2017 5/19 Maaperätutkimukset vuonna 2014 Pohjavesi Alueella tehtiin maaperän pilaantuneisuustutkimuksia 12.8.2014. Kuudesta kairapisteestä (S101, S103 S107) otettiin yhteensä 35 kpl maanäytteitä ja kolme kairapistettä (S100, S102 ja S110) tehtiin kalliovarmennuksia varten. Lisäksi otettiin kaksi sedimenttinäytettä (S111 ja S112). Tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 3. Kaikista näytteistä tutkittiin helposti haihtuvien hiilivetyjen esiintymistä PID-mittarilla. Lisäksi 17 näytteestä mitattiin öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuus PetroFLAG-kenttätestillä. Laboratoriossa analysoitiin kymmenestä näytteistä öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 C 21 ) ja raskaiden öljyjakeiden (>C 21 C 40 ) pitoisuudet ja seitsemästä näytteestä bensiinijakeiden (C 5 C 10 ), BTEX-yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit) ja bensiinin lisäaineiden (MTBE, TAME, ETBE, TBA, DIPE ja TAEE) pitoisuudet. Tutkimuspisteestä S104 syvyydeltä 2,8 3,2 metriä otetussa näytteessä todettiin valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot ylittävät pitoisuudet bensiinijakeita (160 mg/kg) ja ksyleenejä (14 mg/kg). Tutkimuspisteestä S105 syvyydeltä 2,7 4,0 metriä otetussa näytteessä todettiin alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus öljyhiilivetyjen keskitisleitä (920 mg/kg). Tutkimuspisteestä S112 syvyydeltä 0,0 0,1 metriä otetussa näytteessä todettiin alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus raskaita öljyjakeita (990 mg/kg). Muista tutkimuspisteistä otettujen näytteiden haitta-ainepitoisuudet alittivat alemmat ohjearvopitoisuudet. Maaperäkunnostuksen aikana vuonna 1998 pohjavesiputkesta hps2 (liite 2.) otettiin vesinäyte, jossa todettiin mineraaliöljypitoisuus 0,19 mg/l. Helposti haihtuvien yhdisteiden pitoisuus alitti laboratorion analyysimenetelmän määritysrajan. Myöhemmin tämä putki on nimetty tunnuksella GA1 (liite 3.). Lisätutkimusten yhteydessä lokakuussa 1998 huoltamorakennuksen taakse puutarha-alueelle tehtiin kaksi kairapistettä, joista toisessa todettiin kallio syvyydellä 5,3 metriä ja toisessa 4,5 metriä. Jälkimmäiseen pisteeseen asennettiin kallion pintaan ulottuva pohjavesiputki (GA81, liite 3.), mutta putkeen ei suotautunut vettä. Havaintojen perusteella huoltoaseman alueelta ei ole hydraulista yhteyttä Teilinnummen pohjavesialueelle.

UUDELY/919/2017 6/19 Vuoden 2014 maaperätutkimusten yhteydessä otettiin vesinäyte vanhan säiliöalueen tarkkailukaivosta K1 (liite 3.). Näytteestä analysoitiin laboratoriossa öljyhiilivetyjen, bensiinihiilivetyjen ja helposti haihtuvien yhdisteiden pitoisuudet. Näytteessä ei todettu laboratorion analyysimenetelmän määritysrajat ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Nukarin Huolto Oy on tehnyt alueella pohjavesitarkkailua jakeluaseman ympäristölupaan liittyen. Lisäksi Nurmijärven kunnan vesihuoltolaitos ja ympäristönsuojeluviranomainen ovat ottaneet alueelta pohjavesinäytteitä. Putkessa hps2/ga1 on todettu usein kohonneita MTBE:n pitoisuuksia. Pääosin pitoisuudet ovat olleet alle <10 µg/l. Vuosina 2010 ja 2011 pitoisuudet ovat olleet korkeimmillaan (620 16 µg/l). Lisäksi pohjavedessä on ajoittain ollut kohonneita öljyhiilivetypitoisuuksia. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Esitetty kunnostussuunnitelma Kiinteistölle on laadittu valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, jossa on huomioitu maaperässä todettujen haitta-aineiden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet sekä alueen tuleva käyttö ja ympäristöolosuhteet. Arviointi on tehty viitearvovertailuna. Arvioinnin perusteella alueelle sopivaksi kunnostustavoitteeksi on katsottu valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvopitoisuudet. Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen Pilaantuneen maaperän puhdistaminen tehdään massanvaihdolla. Kunnostuksen tavoitepitoisuudeksi esitetään maaperässä todetuille haitta-aineille valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjä alempia ohjearvopitoisuuksia. Jätejakeet poistetaan maaperästä kunnostamisen vaatiman maankaivun edellyttämässä laajuudessa. Jos kohteeseen jää tavoitepitoisuudet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia rakenteiden tms. alle, ne eristetään ja laaditaan riskinarvio. Jos alueelle jää kunnostustasot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, neuvotellaan asiasta tilaajan, alueen ympäristöviranomaisten sekä maan omistajan kanssa ennen kaivannon täyttämistä. Jos haitta-ainepitoisuudet tai massamäärät ovat niin merkittäviä, että ne voivat aiheuttaa merkittäviä ympäristö- tai terveysriskejä, käytetään jatkokunnostusmenetelmänä mahdollisesti in situ -menetelmiä (esim. huokoskaasupuhdistusta, kemiallista hapetusta tai elektrokinemaattista puhdistusta). Mahdollisesti tarvittavan riskinarvioinnin tai jatkokunnostusmenetelmän valinnasta neuvotellaan valvovan viranomaisen kanssa.

UUDELY/919/2017 7/19 Kunnostusta valvoo ympäristötekninen asiantuntija. Valvojan tehtäviin kuuluu näytteenotto, maa-ainesten ohjaaminen käsittelyyn sekä kunnostustyön ohjeiden ja Uudenmaan ELY-keskuksen päätöksen määräysten noudattamisen valvonta. Maaperän puhdistaminen toteutetaan 2018 2019. Kunnostustyön arvioidaan kestävän noin viikon. Työn aikainen näytteenotto Haitta-aineiden pitoisuuksia seurataan kunnostuksen aikana kenttämittauksin (PetroFLAG). Mittauksia tehdään noin 20 m 3 kaivumäärää edustavista kokoomanäytteistä. Tarvittaessa mittauksia tehdään tiheämmin. Kenttämittausten tuloksista noin 10 % varmennetaan laboratorioanalyysein. Mikäli kaivun aikana havaitaan viitteitä muista kuin tutkimuksissa todetuista haitta-aineista, analysoidaan osasta näytteitä tarkistusluontoisesti ko. haitta-aineet. Näytemäärissä huomioidaan myös tutkimusvaiheessa otetut näytteet. Aistinvaraisesti ja kenttätesteillä todetun tavoitetason saavuttamisen jälkeen tutkitaan kaivualueilla, joilla on todettu yli alemman ohjearvon olevia pitoisuuksia, maaperän jäännöspitoisuudet ottamalla kaivualueen pohjasta ja reunoista näytteitä. Jäännöspitoisuudet analysoidaan laboratoriossa. Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely Kunnostustavoitteen ylittäviä pitoisuuksia sisältävät maat poistetaan kaivinkoneella. Maat pyritään mahdollisuuksien mukaan lastaamaan suoraan kuorma- tai rekka-autojen lavalle ja kuljettamaan välittömästi pois. Pilaantunutta maata voidaan joutua työn aikana lyhytaikaisesti välivarastoimaan kunnostettavalla kiinteistöllä. Pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Jokaisen kuorman mukana vastaanottopaikkaan toimitetaan siirtoasiakirja, jonka kaksoiskappale jää valvojalle. Pilaantuneen maan kaivun vuoksi tulee mahdollisesti kaivettavaksi myös maita, joissa on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä olevia haittaainepitoisuuksia. Näitä maita käytetään alueella täyttöihin tai ne toimitetaan maankaatopaikalle. Soveltuvuus muihin mahdollisiin sijoituspaikkoihin, kuten kunnostusalueen ulkopuoliset hyötykäyttökohteet, varmistetaan etukäteen. Pilaantuneet maa-ainekset pidetään erillään puhtaista maa-aineksista. Kaivettavan maan seassa mahdollisesti olevat jätteet pyritään tarvittaessa erottelemaan maa-aineksesta (esim. välppäämällä). Jätejakeet toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

UUDELY/919/2017 8/19 Urakoitsija järjestää alueelle tarvittaessa jäteastioita ja huolehtii niiden asianmukaisesta käytöstä ja tyhjennyksestä. Pilaantuneen veden käsittely Mikäli pilaantuneen maan kaivantoihin kertyy vettä kaivutyön aikana, kaivutyö voidaan tehdä märkäkaivuna. Jos kaivannoista täytyy poistaa vettä ja poistettava vesi todetaan haitta-ainepitoisuuksien vuoksi käsittelyä vaativaksi, se voidaan esim. pumpata tarvittaessa siirrettävän öljynerottimen kautta kaupungin viemäriverkostoon. Kaivanto voidaan tarvittaessa myös tyhjentää imuautolla ja viedä vedet käsiteltäväksi asianomaisen luvan omaavaan laitokseen. Mahdollisesta kaivantovesien viemäriverkostoon johtamisesta ja vesien näytteenotosta sovitaan valvovien viranomaisten kanssa. Kohteen ympäristötekninen asiantuntija selvittää vedenkäsittelyyn vaadittujen menetelmien tarpeen. Ennen vesien johtamista kaivannoista, tutkitaan kaivantovedestä kyseisellä kaivualueella todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy Ulkopuolisten pääsy kunnostusalueelle estetään kunnostuksen aikana. Kohde merkitään työmaasta ja pilaantuneen maan kunnostuksesta kertovin kyltein. Kaivutyö toteutetaan siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä kaivun aikana puhtaalle alueelle. Alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävät kaivetut maat kuljetetaan kuorma-autoilla kuormat peitettyinä. Kunnostuksesta aiheutuu ympäristöön normaaliin maarakennustyöhön verrattavaa melua eli kaivinkoneiden ja kuorma-autojen ääniä. Jos maamassat sisältävät runsaasti haihtuvia komponentteja, voidaan ne tarvittaessa peittää. Kun työskennellään avokaivannoissa, mitataan ennen työn aloitusta räjähdyskaasujen pitoisuudet. Jos kaivannossa on suuria räjähdyskaasupitoisuuksia, tehdään kaivanto kaasuvapaaksi. Poistokaasut johdetaan aktiivihiilen läpi. Mahdollinen pilaantuneiden maa-ainesten välivarastointi on pääsääntöisesti niin lyhytaikaista, ettei kasoja tarvitse peittää. Mikäli varastointia joudutaan jatkamaan viikonlopun yli, kasat peitetään esim. muovipeitteellä. Mahdollisesti märkä maa-aines tulee varastoida siten, ettei se pääse leviämään alueella (tehdään esim. maasta reunukset ympärille). Välivarastointi pyritään ensisijaisesti järjestämään asfalttipäällysteisillä tai vastaavilla tiivispohjaisilla alueilla. Työmaalle järjestetään sähköistetyt sosiaalitilat vaatteiden vaihtoa ja säilytystä sekä sähköistetyt tilat valvojan kenttämittauksia varten. Työmaalle järjestetään peseytymismahdollisuus (ainakin kädet ja kasvot). Työturvallisuussuunnitelma, hälytysnumerot ja työmaan vastuuhenkilöiden yhteystiedot asetetaan työmaa-alueella työskentelevien nähtäväksi.

UUDELY/919/2017 9/19 Työntekijöiden on käytettävä henkilökohtaisina suojavarusteina asianmukaisia jalkineita, haalareita tms. työvaatteita, suojakäsineitä ja tarvittaessa kypärää. Suojavarusteet vaihdetaan niiden likaannuttua tai rikkouduttua. Työntekijät käyttävät aktiivihiilellä varustettuja puolimaskeja, jos työskentely-ympäristössä on suuria pitoisuuksia haihtuvia hiilivetyjä. Kunnostettavalla alueella ruokailu, juominen ja tupakointi on kielletty. Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin Odottamattomia tilanteita voivat olla esim. poistettavan maan massamäärän huomattava muuttuminen, uusien haitta-aineiden löytyminen tai onnettomuudet työmaalla. Kenttävalvoja seuraa koko työn ajan työmaalta mahdollisesti löytyviä uusia haitta-aineita, rakenteita tai muuta normaalista poikkeavaa. Jos tällaisia esiintyy, asiasta informoidaan välittömästi tilaajaa ja ympäristöviranomaisia. Mahdollisista toimenpiteistä neuvotellaan heidän kanssaan. Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi Viranomaisen ratkaisu Kunnostuksen aloittamisajankohta sekä kunnostuksen ympäristöteknisen valvojan nimi ja yhteystiedot ilmoitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle sekä Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kunnostuksen valvoja pitää kunnostuksesta päiväkirjaa, johon merkitään vähintään tiedot alueelta poistetuista pilaantuneista maista (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta) sekä käsitellystä vedestä, tiedot otetuista näytteistä (näytetiedot, ajankohta, mittaustulokset, näytepisteiden sijainnit), maaperään mahdollisesti jäävien yli alemman ohjearvon olevien maiden määrä, haitta-ainepitoisuudet ja sijainti, tiedot työskentelyolosuhteista, erityishavainnot ja poikkeamat suunnitelmista. Pilaantuneen maan kunnostustyöstä tehdään loppuraportti kolmen kuukauden kuluessa kunnostuksen päättymisestä. Loppuraportissa esitetään vähintään tunnistetiedot, työn vastuuhenkilöt, kunnostuksen aikainen näytteenotto ja näytteiden analysointi, kaivutyön toteutus ja aikataulu, kunnostustyön seuranta ja tiedot poistetuista pilaantuneista maa-aineksista sekä massamääristä, vesien käsittelytiedot, jäännöspitoisuustiedot, laadunvarmistusmenetelmät, piirustus näytteenottopaikkojen sijainnista, arvio tavoitteiden toteutumisesta, asiakirjojen säilytys, kenttähavainnot ja mahdolliset valokuvat ym. materiaali. sekä riskinarvio, jos alueelle on jouduttu jättämään yli alemman ohjearvon olevia maa-aineksia. Uudenmaan ELY-keskus on tarkastanut Nukarin Huolto Oy ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan puhdistamista Nurmijärvellä osoitteessa

UUDELY/919/2017 10/19 Kunnostustavoitteet Hämeentie 139 sijaitsevalla kiinteistöllä, jonka kiinteistötunnus on 543-412-1-1102, ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Kiinteistöltä on poistettava maa-ainekset, joiden BTEX-yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit) pitoisuudet ja/tai MTBE:n ja TAME.n summapitoisuus ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvopitoisuudet ja/tai bensiinijakeiden (C 5 C 10 ) ja/tai öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 C 21 ) ja/tai raskaiden öljyjakeiden (>C 21 C 40 ) pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot. 1.2. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo esim. määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan ELY-keskukselle ja tiedoksi Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 1.3. Mikäli maaperästä ei ole mahdollista poistaa kaikkea määräyksen 1.1. mukaiset kunnostuksen tavoitetasot ylittävää maa-ainesta, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle jatkotoimenpiteiden sopimiseksi. 1.4. Jos pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ELY-keskukselle, Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle jatkotoimenpiteiden sopimiseksi. Pohjavesitarkkailu 2. Pohjavesiputkista GA1 ja PVP1 sekä talousvesikaivosta L200 (liite 3.) on otettava vesinäytteet ennen kunnostustöiden aloittamista ja kunnostuksen päätyttyä. Vesinäytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään bensiinijakeiden (C 5 C 10 ), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (>C 21 C 40 ), bentseenin, tolueenin, etyylibentseenin, ksyleenien, MTBE:n ja TAME:n pitoisuudet. Pohjaveden tarkkailutulosten sekä maaperänkunnostuksen aikana tehtyjen havaintojen ja tutkimustulosten perusteella on arvioitava pohjaveden jatkotarkkailutarve. Yhteenveto tarkkailutuloksista ja

UUDELY/919/2017 11/19 selvitys mahdollisesta pohjaveden tarkkailutarpeesta on liitettävä määräyksen 10.3. mukaiseen kunnostuksen loppuraporttiin. Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 3.1. Viimeistään kunnostuksen yhteydessä on tehtävä kattavia lisätutkimuksia aiemman kunnostuksen yhteydessä pilaantuneiksi jääneillä alueilla, joilla ei ole tässä vaiheessa poistettavia jakelulaitteistoja. Tutkittavia alueita ovat vanha säiliöalue (kaivanto 1, liite 2.), polttoöljysäiliön vierestä poistetun mittarin alue (kaivanto 4, liite 2.), jätevesiviemärin purkualue (kaivanto 6, liite 2.) ja vanhojen säiliöiden ilmaputkien alue (kaivanto 7, liite 2.). Em. alueilta on otettava edustavia maanäytteitä maaperän tilan ja mahdollisen kunnostustarpeen selvittämiseksi. Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään yhden näytteen tulos jokaiselta tutkimusalueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään kyseisellä tutkimusalueella aiemmin todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. 3.2. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Alueen yleinen hoito ja järjestys 4.1. Kunnostusalue on aidattava ja varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kunnostustyön aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. 4.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään

UUDELY/919/2017 12/19 kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen sekä mahdollisen esikäsittelyn ja välivarastoinnin aikana. Kaivualueiden jäännöspitoisuudet 5. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyksi. Jokaiselta pilaantuneen maan kaivualueelta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen 6. Pilaantuneet maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaantuneen maa-aineksen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vastaanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. Haitta-ainepitoisten maa-ainesten käsittely 7.1. Pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. 7.2. Kunnostusalueilta kaivettuja maa-aineksia, joiden bensiini- ja/tai öljyhiilivetyjen ovat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjen kynnysarvojen ja määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden välillä voidaan hyödyntää kunnostuskaivantojen täytöissä. Hyötykäytettyjen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat on dokumentoitava. Selvitys maa-ainesten hyötykäytöstä on liitettävä määräyksessä 10.3. edellytettyyn kunnostuksen loppuraporttiin. 7.3. Kunnostustöiden yhteydessä kaivettavat jätejakeet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseiseen jätteen käsittely. Esikäsittely ja välivarastointi 8. Kaivettuja haitta-ainepitoisia maa-aineksia voidaan tarvittaessa esikäsitellä esim. välppäämällä tai seulomalla ja välivarastoida kunnostuksen aikana kunnostusalueella. Esikäsiteltävät maa-ainekset eivät kuitenkaan saa sisältää helposti haihtuvia orgaanisia yhdis-

UUDELY/919/2017 13/19 teitä. Esikäsittelyn ja välivarastoinnin on oltava mahdollisimman lyhytaikaista. Esikäsittely ja välivarastointi on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu maaperä pilaantumista, pilaantumattoman ja haitta-ainepitoisen maa-aineksen sekoittumista, haitta-ainepitoisen maa-aineksen pölyämistä, haitta-ainepitoisten suoto-/valumavesien muodostumista tai muuta terveys- tai ympäristöhaittaa. Pilaantuneen veden käsittely 9. Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Veden käsittelyssä talteenotettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle. Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 10.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ELY-keskukselle ja Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Nurmijärven Vesi -liikelaitokselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta. 10.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista. 10.3. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kunnostustyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kunnostusalueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, haitta-ainepitoisten maa-ainesten hyödyntäminen alueella, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitet-

UUDELY/919/2017 14/19 Päätöksen perustelut tyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto pilaantuneiden maa-ainesten siirtoasiakirjoista. Raportti on toimitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä ja tarkkailusta. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Kiinteistöllä tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu alueen maaperässä kohonneita pitoisuuksia öljy- ja bensiinihiilivetyjä sekä helposti haihtuvia yhdisteitä. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty em. haitta-aineille kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot seuraavasti:

UUDELY/919/2017 15/19 Haitta-aine Kynnysarvo Alempi ohjearvo mg/kg Ylempi ohjearvo mg/kg mg/kg Kevyet öljyjakeet (>C 10 C 21 ) 300 1 000 Raskaat öljyjakeet (>C 21 C 40 ) 600 2 000 Öljyjakeet (>C 10 C 40 ) 300 Bensiinijakeet (>C 5 C 10 ) 100 500 Bentseeni 0,02 0,2 1 Tolueeni 5 25 Etyylibentseeni 10 50 Ksyleenit 10 50 TEX-yhdisteet 1 MTBE+TAME 0,1 5 50 Päätöksessä on hyväksytty maaperän kunnostustavoitteeksi bensiini- ja öljyhiilivedyille ilmoituksessa esitetyn mukaisesti alemmat ohjearvotasot. Ilmoituksesta poiketen päätöksessä on asetettu BTEX-yhdisteille sekä MTBE:n ja TAME:n summapitoisuudelle kunnostustavoitteeksi kynnysarvotasot. Alueelle laaditussa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa ei oltu huomioitu, että BTEX-yhdisteet ovat helposti pohjaveteen kulkeutuvia yhdisteitä ja pohjavedessä on jo todettu kohonneita pitoisuuksia MTEB:ä. Jakeluasematoiminta alueella loppuu, joten alueen maaperä tulee kunnostaa sellaiseen tilaan, ettei siitä voi aiheutua haittaa tai vaaraa Teilinnummen I-luokan pohjavesialueen pohjaveden laadulle. (Määräys 1.1.) Mikäli alueella todetaan kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve edellytetty arvioitavaksi näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan ELY-keskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo esim. määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai muusta syystä. (Määräys 1.2.) Mikäli maaperästä ei ole mahdollista poistaa kaikkea kunnostuksen tavoitepitoisuudet ylittävää maa-ainesta, on asiasta edellytetty ilmoitettavaksi, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä esim. haitta-aineita sisältävän alueen aiheuttamien riskien arvioinnista sekä mahdollisista riskinhallinta-, tarkkailu- ja/tai jatkokunnostustoimenpiteistä. (Määräys 1.3.) Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistöille on edellytetty ilmoitettavaksi, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Määräys 1.4.) Päätöksessä on edellytetty otettavaksi vesinäytteet pohjavesiputkista GA1 ja PVP1 sekä talousvesikaivosta L200 ennen kunnostuksen aloit-

UUDELY/919/2017 16/19 tamista ja sen päätyttyä. Pohjavesitarkkailulla selvitetään maaperäkunnostuksen mahdollisia vaikutuksia pohjaveden laatuun. Tarkkailutulosten ja kunnostuksen aikana saatujen tietojen perusteella arvioidaan pohjaveden jatkotarkkailutarve. (Määräys 2.) Päätöksessä on edellytetty tehtäväksi maaperän lisätutkimuksia aiemman kunnostuksen yhteydessä pilaantuneiksi jääneillä alueilla, joilla ei ole tässä vaiheessa poistettavia jakelulaitteistoja. Tutkimuksilla varmistetaan, että kaikki pilaantuneet alueet tulevat kunnostetuiksi jakeluaseman lopettaessa toimintansa. (Määräys 3.1.) Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään mm. tarvittava kaivusyvyys sekä kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet. Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainekset. Näytteenotossa voidaan huomioida aiempien maaperätutkimusten tulokset. (Määräys 3.2.) Kunnostettavat alueet on edellytetty aidattavaksi sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kunnostusalueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 4.1., 4.2. ja 6.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 5.) Jätelain (646/2011) 121 :n mukaan jätteen haltijan on laadittava siirtoasiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 6.) Jätelain (646/2011) 29 :n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. (Määräys 6.) Jätelain (646/2011) 8 edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajärjestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudel-

UUDELY/919/2017 17/19 Sovelletut oikeusohjeet leenkäyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräykset 7.1. 7.3.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti. (Määräys 7.1.) Päätöksessä on hyväksytty kunnostusalueelta kaivettujen bensiini- ja/tai öljyhiilivetypitoisuudeltaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten kynnysarvojen ja kunnostuksen tavoitepitoisuuksien välissä olevien maa-ainesten hyötykäyttö kaivantojen täytöissä. Päätöksessä on edellytetty täytöissä hyötykäytettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien ja sijoituskohteiden dokumentointia, jotta maa-ainekset voidaan huomioida asianmukaisesti tulevien kaivutöiden yhteydessä. (Määräys 7.2.) Maaperän kunnostustöiden yhteydessä kaivettavat jätejakeet on edellytetty toimitettavaksi hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 7.3.) Päätöksessä on hyväksytty maa-ainesten esikäsittely ja välivarastointi kunnostusalueella siten, ettei kyseisistä toiminnoista aiheudu ympäristötai terveyshaittaa. (Määräys 8.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 9.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 10.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräykset 10.2. ja 10.3.) Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 84, 85, 133, 136, 190, 191 Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 Jätelaki (646/2011) 6, 8, 13, 15, 29, 121, 122 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016)

UUDELY/919/2017 18/19 Käsittelymaksu ja sen määräytyminen Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi Tämän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 990. Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämisja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 18 tuntia. Nukarin Huolto Oy Gulsina Partanen (sähköisesti) Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Muutoksenhaku Hyväksyntä PTI-Palvelut Oy, Tero Korhonen (sähköisesti) Nurmijärven Vesi -liikelaitos, Matias Niemi (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (sähköposti) Uudenmaan ELY-keskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Nurmijärven kunnan ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain (527/2014) 85 :n mukaisesti. Alueen maaperää koskevat tiedot päivitetään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä 4. Tämä päätös on hyväksytty sähköisesti. Päätöksen on esitellyt ylitarkastaja Hanna Valkeapää ja ratkaissut ylitarkastaja Vesa Suominen.

UUDELY/919/2017 19/19 Liitteet Liite 1. Kunnostettavan alueen sijainti Liite 2. Vuoden 1998 kunnostuksen kaivualueet Liite 3. Vuoden 2014 tutkimuspisteet Liite 4. Valitusosoitus

Tämä asiakirja UUDELY/919/2017 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument UUDELY/919/2017 har godkänts elektroniskt Ratkaisija Suominen Vesa 13.03.2018 12:54 Esittelijä Valkeapää Hanna 13.03.2018 12:08

LIITE 1. MERKINNÄT KOHDE, 543-412-1-1102 0 150 300 1:6000 POHJAKARTAT MAANMITTAUSLAITOS, KOPIOINTILUPA: 244/KP/04 NUKARIN HUOLTO OY SEO NURMIJÄRVI NUKARI HÄMEENTIE 139, NURMIJÄRVI 2014-09-25 LTA SIJAINTIKARTTA LTA SHA PLI 14502160113 1

VALITUSOSOITUS LIITE 4. Valitusviranomainen Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituskirjelmään on liitettävä - ELY-keskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana. Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 250. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204 65101 Vaasa Puhelin 029 56 42611 Telekopio 029 56 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi Kirjaamo on auki maanantaista perjantaihin kello 8.00-16.15