Kysely sidosryhmille

Ympäristönsuojeluun myönnettävää valtiontukea koskeva kuulemisasiakirja Kysely sidosryhmille Ympäristönsuojeluun myönnettävää valtiontukea koskevien yhteisön suuntaviivojen ja yleiseen ryhmäpoikkeusasetukseen sisältyvien ympäristönsuojelun tukitoimenpiteiden tarkistaminen Tämän kuulemisen tarkoituksena on pyytää jäsenvaltioilta ja muilta sidosryhmiltä kommentteja ympäristönsuojeluun myönnettävää valtiontukea koskevien yhteisön suuntaviivojen ja yleiseen ryhmäpoikkeusasetukseen sisältyvien ympäristönsuojelun tukitoimenpiteiden soveltamisesta. Saatuja kommentteja hyödynnetään näiden suuntaviivojen ja tämän asetuksen tarkistamisessa vuonna 2013. Komissio pyytää jäsenvaltioita ja sidosryhmiä toimittamaan kommenttinsa kilpailun pääosastoon 23.10.2012 mennessä. JOHDANTO Kuten EU:n valtiontukiuudistusta koskevassa tiedonannossa 1 todetaan, komissio aikoo uudistaa EU:n valtiontukisääntöjä tarkistamalla ja virtaviivaistamalla keskeiset komission säädökset ja suuntaviivat vuoden 2013 loppuun mennessä. Tämän kuulemisen tarkoituksena on saada tietoja ympäristönsuojeluun myönnettävää valtiontukea koskevien yhteisön suuntaviivojen ja yleiseen ryhmäpoikkeusasetukseen sisältyvien ympäristönsuojelun tukitoimenpiteiden soveltamisesta. Tietoja hyödynnetään valtiontukisääntöjen uudistushankkeessa. Ympäristönsuojeluun myönnettävien valtiontukien valvonnan päätavoitteena on varmistaa, että valtiontukitoimenpiteillä saavutetaan ympäristönsuojelun taso, joka on parempi kuin ilman tukea saavutettava taso, ja että tuesta saatu hyöty ylittää sen kilpailua vääristävät vaikutukset, kun otetaan huomioon saastuttaja maksaa -periaate, josta määrätään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä SEUT-sopimus, 191 artiklassa. Komissio on vahvistanut kriteerit, joiden perusteella se arvioi ympäristönsuojeluun myönnetyn valtiontuen soveltuvuutta sisämarkkinoille, ympäristönsuojeluun myönnettävää valtiontukea koskevissa yhteisön suuntaviivoissa (EUVL C 82, 1.4.2008) 2, jäljempänä ympäristötuen suuntaviivat. Lisäksi eräitä ympäristönsuojelun tukimuotoja on vapautettu ennakkoilmoituksen tekemistä koskevasta velvoitteesta, jos ne täyttävät yleisessä ryhmäpoikkeusasetuksessa säädetyt edellytykset (EUVL L 214, 9.8.2008, s. 3) 3. KUULEMISEEN OSALLISTUMINEN Jäsenvaltioita ja muita asianomaisia pyydetään vastaamaan jäljempänä olevaan kyselyyn. Vastaukset voidaan antaa millä tahansa EU:n virallisella kielellä. Koska joillakin kielillä annettujen vastausten kääntäminen voi aiheuttaa viivästyksiä, vastausten kääntäminen jollekin komission työkielistä (mieluiten englanniksi) helpottaa niiden käsittelyä komissiossa. Komissio ottaa tässä yhteydessä mielellään vastaan myös muita kuin kyselylomakkeessa pyydettyjä kommentteja. Kaikkiin kysymyksiin ei ole pakko vastata. Ellei jokin kysymys koske teitä, vastatkaa ei sovellettavissa. Komissio ottaa mielellään vastaan myös muita kommentteja ja tietoja, jotka eivät kuulu kyselyn piiriin. Tällaisia ovat etenkin muut mahdollisesti asian kannalta merkitykselliset asiakirjat, raportit, selvitykset ja tietolähteet. 1 COM(2012) 209 final. 2 http://eur-lex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=oj:c:2008:082:0001:0033:en:pdf. 3 http://eur-lex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=oj:l:2008:214:0003:0047:en:pdf. 1

Vastaukset on lähetettävä viimeistään 23. lokakuuta 2012. Vastaukset tulisi lähettää Euroopan komissioon mieluiten sähköpostitse osoitteeseen Stateaidgreffe@ec.europa.eu. European Commission Directorate-General for Competition State aid Registry Subject "HT 359 - Consultation on Community Guidelines on State Aid for Environmental Protection" B-1049 Brussel/ Bruxelles BELGIË / BELGIQUE Sähköpostiosoite: Stateaidgreffe@ec.europa.eu Avoimuuden varmistamiseksi komission yksiköt aikovat julkaista tämän kyselyn vastaukset verkkosivuillaan osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/consultations/open.html. Tämän vuoksi vastaajien, jotka eivät halua henkilöllisyyttään tai osaa vastauksistaan, kuten mahdollisesti toimitettuja lisätietoja, julkaistaviksi, olisi ilmoitettava tästä selvästi ja toimitettava samalla vastauksistaan eiluottamuksellinen versio. Jos vastauksessa ei ole mainintaa luottamuksellisista osista, kilpailun pääosasto olettaa, että siihen ei sisälly luottamuksellisia osia ja että se voidaan julkaista kokonaisuudessaan. Mitään tässä kyselyssä esitettyjä kantoja ei voida pitää Euroopan komission virallisena kantana. 2

KYSELY TIETOJA VASTAAJASTA Kyselykohtaiset tietosuojaperiaatteet: Vastaukset julkaistaan internetissä nimellä, paitsi jos vastaaja vastustaa henkilötietojensa julkaisemista sillä perusteella, että julkaisu vahingoittaisi hänen oikeutettuja etujaan. Tällöin vastaus voidaan julkaista nimettömänä. EUROPA-sivustolla noudatettavat tietosuojasäännöt ovat nähtävillä osoitteessa http://ec.europa.eu/geninfo/legal_notices_en.htm#personaldata. a. Vastustatteko henkilöllisyytenne julkistamista? b. Onko vastaukseenne sovellettava jotakin Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 4 artiklassa säädetyistä poikkeuksista? Jos on, ilmoittakaa selvästi, mitä vastauksenne osia ei pitäisi julkistaa, perustelkaa tietojen luottamuksellisuus ja toimittakaa vastauksestanne myös eiluottamuksellinen versio komission verkkosivuilla julkaistavaksi. Ilmoittakaa yhteystietonne seuraavassa osiossa: Nimi Organisaatio Paikka (maa) Sähköpostiosoite: Eini Lemmelä Suomen Yrittäjät ry Helsinki, Suomi eini.lemmela@yrittajat.fi Kuvailkaa organisaationne tärkeimmät toiminnot: a. Ilmoittakaa, edustatteko rahoituksen tarjontapuolta, kysyntäpuolta, viranomaisia vai muita sidosryhmiä. b. Ilmoittakaa yrityksenne koko (liikevaihto ja työntekijöiden lukumäärä) tai organisaationne koko (jäsenten lukumäärä). c. Ilmoittakaa tapauksen mukaan yrityksenne toimialan NACE-koodi 5. Suomen Yrittäjät ry edustaa rahoituksen kysyntäpuolta ja muita sidosryhmiä. Järjestöllä on 115 000 jäsentä. Mukana on yrityksiä kaupan, liikenteen, palvelujen, teollisuuden ja urakoinnin toimialoilta. Jäsenrakenne vastaa suomalaista yritysrakennetta. Jäsenyrityksistä puolet on yksinyrittäjiä ja puolet työnantajayrityksiä. NACE-koodi: 94.11 - Elinkeinoelämän ja työnantajajärjestöjen toiminta. Huom. Pyydämme vastaamaan kysymyksiin järjestyksessä, vaikka kaikki kysymykset eivät koskisikaan teitä. Voitte myös antaa lisätietoja, joilla katsotte olevan merkitystä ja jotka eivät sovi vastaukseksi mihinkään tiettyyn kysymykseen. 4 EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43. 5 NACE viittaa Euroopan toimialaluokitukseen. 3

1 YLEISET KYSYMYKSET YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMENPITEISTÄ Pyydämme perustelemaan tähän osioon annetut vastaukset mahdollisimman laajalti viittauksilla asian kannalta merkityksellisiin tilastoihin, raportteihin tai selvityksiin. Valtiontukitoimenpiteiden suunnittelun kehitys 1.1 Onko maassanne muutettu valtiontukivälineitä vuoden 2008 ympäristötuen suuntaviivojen voimaantulon jälkeen? Tässä tarkoitetaan esimerkiksi tukivälineiden muotoa, tuki-intensiteettiä ja tuensaajien valintaa koskevia muutoksia (esim. ottamalla käyttöön tarjouskilpailumenettelyjä tai muita valintamenettelyjä). Onko valtiontukitoimenpiteitä asteittain lakkautettu? Kuvailkaa muutoksia laajemmin. 1.2 Onko ympäristönsuojelupolitiikan alalla ilmoitettu lähitulevaisuudessa toteutettavista muutoksista tai onko suunnitteilla muutoksia, esimerkiksi voimassa olevien toimenpiteiden lakkautuksia ja/tai uusien tukitoimien käyttöönottoa? Jos on, mistä nämä muutokset johtuvat? Valtiontukitoimenpiteiden vaikuttavuus 1.3 Miten valtiontukitoimenpiteet kokemuksenne mukaan edistävät ympäristönsuojelua, kun otetaan huomioon muut, jo olemassa olevat ympäristönsuojelua edistävät mekanismit, kuten sääntely, verotus tai markkinaperusteiset mekanismit (esim. päästökauppajärjestelmä)? Ottavatko jäsenvaltiot ne huomioon valtiontukitoimenpiteiden suunnittelussa? 1.4 Soveltuvatko jotkin tukitoimenpiteet kokemuksenne perusteella erityisen hyvin markkinahäiriöiden poistamiseen? Perustelkaa. 1.5 Mitkä tukivälineet ovat kokemuksenne mukaan kokonaistehokkuudeltaan parhaat ympäristötavoitteen saavuttamiseksi ja valtiontukitarpeen lopettamiseksi (esim. jos niiden tuloksena on kilpailukykyistä ja yhdennettyä uusiutuvaa energiaa)? Perustelkaa. 1.6 Soveltuvatko jotkin tukitoimenpiteet kokemuksenne perusteella erityisen hyvin talousarvion kurissa pitämiseen? Tarvitaanko julkisia menoja kannustamaan yksityisiä investointeja, jotta voidaan saavuttaa arvioiden/mittausten perusteella korkeampi ympäristönsuojelun taso? Perustelkaa vastauksenne. 1.7 Tilanteissa, joissa voitiin tukea eri teknologioita ympäristötavoitteen saavuttamiseksi, osuiko valinta kokemuksenne mukaan tiettyyn teknologiaan valtiontukiohjelmia suunniteltaessa? Miten tällainen valinta tehtiin ja mikä se oli? Katsotteko, että joillekin tietyille teknologioille tai hankkeille ei pitäisi myöntää valtiontukea? Perustelkaa. 1.8 Mitkä ovat suurimmat kielteiset vaikutukset, joita ympäristönsuojeluun myönnettävällä valtiontuella voi olla kilpailun vääristymiseen ja kauppaan kohdistuvien vaikutusten osalta? Eroavatko investointituki ja toimintatuki toisistaan (esim. kilpailua vääristävän vaikutuksen tai markkinoillepääsyn edistämisen kannalta)? Miten nämä vaikutukset otetaan tai voidaan ottaa huomioon? Perustelkaa ja antakaa konkreettisia esimerkkejä. Saatavilla olevat selvitykset 1.9 Onko arvioitu ympäristönsuojeluun myönnettävän valtiontuen vaikutuksia verrattuna muihin toimenpiteisiin? Jos on, kertokaa arvioinnin tuloksista. Toimittakaa komissiolle sellaiset tutkimukset tai raportit, joissa tarkastellaan ympäristötuen suuntaviivojen perusteella myönnetyn valtiontuen tehokkuutta maassanne. 4

1.10 Onko valtiontukea arvioitu sen selvittämiseksi, noudattavatko tuensaajat valtiontukea koskevia ehtoja ja miten tehokkaasti tuki täyttää sille asetetut tavoitteet? Jos on, johtiko se tukitoimenpiteiden suunnittelua koskeviin muutoksiin tai parannuksiin? Toimittakaa kopiot kaikista asiakirjoista tai selvityksistä, joista voi olla hyötyä tässä yhteydessä. Viranomaisille tarkoitetut kysymykset Ympäristönsuojeluun myönnettävä rahoitustuki 1.11 Ympäristönsuojelu on tavoite, jota valtio tukee monenlaisin toimenpitein. Miten valtiot tukevat ympäristösuojelua? Mitä ympäristönsuojeluun tarkoitettuja valtion toimenpiteitä maassanne on saatavilla, riippumatta siitä, sisältyykö niihin valtiontukea? 1.12 Minkä verran varoja jäsenvaltiossanne on sidottu vuosittain ympäristönsuojelutoimenpiteiden tukemiseen viiden viime vuoden aikana? Jos kyseessä on tukiohjelma, mikä osuus siihen osoitetuista varoista on jo maksettu? Jos mahdollista, esittäkää varojen jakautuminen seuraavasti: a) Tukimuoto: i) muut kuin valtiontukitoimenpiteet - vähämerkityksisen tuen enimmäismäärän alittava rahoitustuki yrityksille 6 - muut tukitoimet, kuten yleiset toimenpiteet ii) valtiontuki: tukiohjelmat, tapauskohtaiset tuet (ohjelmien ulkopuolella) - ilmoittakaa, onko tuki myönnetty yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen, ympäristötuen suuntaviivojen tai joidenkin muiden suuntaviivojen (minkä?) nojalla b) toimenpiteen ympäristötavoite c) toimenpidetyyppi mahdollisuuksien mukaan määriteltynä ympäristötuen suuntaviivojen mukaisesti (esim. energiansäästötuki, tuki uusiutuviin energialähteisiin) d) alat, joilla tukea voidaan myöntää (Euroopan toimialaluokituksen (NACE) mukaisesti) e) edunsaajien koko (pienet, keskisuuret ja suuret yritykset ympäristötuen suuntaviivojen 70 kohdan 16 alakohdan mukaisesti) f) valtiontukivälineiden tyyppi (esim. suorat avustukset, lainat, verokannustimet). 2 YLEISET KOKEMUKSET YMPÄRISTÖTUEN SUUNTAVIIVOISTA 2.1 Mikä on yleisarvionne nykyisistä ympäristötuen suuntaviivoista: mikä on toiminut hyvin, mikä huonommin? Sisältävätkö ne oikeanlaisia ohjeita jäsenvaltioille ympäristötukea koskevien kohdennettujen toimenpiteiden suunnittelua varten? Perustelkaa vastauksenne. 2.2 Ovatko ympäristötuen suuntaviivat kokemuksenne perusteella saavuttaneet niiden 4 kohdassa asetetun tavoitteen eli edistäneet energiaan ja ilmastonmuutokseen liittyviin tavoitteisiin sisältyvien ympäristönäkökohtien täytäntöönpanoa? Perustelkaa. 6 Enimmäismäärä on asetettu 200 000 euroon yritystä kohti kolmen vuoden aikana. Ks. komission asetus (EY) N:o 1998/2006, annettu 15 päivänä joulukuuta 2006, perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen. 5

2.3 Edistävätkö ympäristötuen suuntaviivat edelleen ympäristönsuojelua pahiten haittaavien markkinahäiriöiden poistamista ja erityisesti Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista? 6

3 KYSYMYKSIÄ SOVELTAMISALASTA JA MÄÄRITELMISTÄ (YMPÄRISTÖTUEN SUUNTAVIIVOJEN 2 JAKSO) 3.1 Millaisia kokemuksia teillä on ympäristötuen suuntaviivoihin perustuvien erityyppisten toimenpiteiden soveltamisesta valtiontukitoimenpiteiden suunnittelussa? 3.2 Onko määritelmät (esim. paras käytettävissä oleva tekniikka) muotoiltu selkeästi? Perustelkaa. 3.3 Pidättekö ympäristötuen toimenpiteiden suunnittelusta saamanne kokemuksen perusteella ympäristötuen suuntaviivojen nykyistä soveltamisalaa tarkoituksenmukaisena? Jos ette, kertokaa kohtaamistanne vaikeuksista. 4 KYSYMYKSIÄ TUKITOIMENPITEISTÄ, JOIDEN OSALTA TEHDÄÄN NORMIEN TÄYTTYMISTÄ KOSKEVA PERUSARVIOINTI (YMPÄRISTÖTUEN SUUNTAVIIVOJEN 3.1 JAKSO) 4.1 Kuvailkaa kokemuksianne suuntaviivojen eri jaksoihin sisältyvien sääntöjen soveltamisesta. Esittäkää kunkin jakson osalta seuraavat: 1) kokemuksenne määritelmien ja edellytysten soveltamisesta 2) kokemuksenne tukikelpoisten kustannusten laskemisesta tai vaihtoehtoisen tilanteen määrittämisestä. Tietyistä jaksoista esitetään yksityiskohtaisempia kysymyksiä. Tuki yrityksille yhteisön normit ylittäviin toimiin tai ympäristönsuojelun tason parantamiseen yhteisön normien puuttuessa 4.2 Millaisia kokemuksia teillä on ekoinnovaation käsitteestä? Oletteko harkinnut tuen myöntämistä ekoinnovatiivisiin hankkeisiin? Tuki uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen 4.3 Käytetäänkö kokemuksenne mukaan 109 kohdan c alakohdassa tarkoitettua mahdollisuutta tukea biomassan hyödyntämistä? Ovatko edellytykset mielestänne muotoiltu niin selkeästi, ettei sitä tulkita väärin suuntaviivoja täytäntöönpantaessa? 4.4 Tuetaanko uusiutuvien energialähteiden käyttöä kokemuksenne mukaan enemmän investointivai toimintatuen avulla? Mitä toimintatuen kolmesta myöntämismahdollisuudesta käytetään kokemuksenne mukaan eniten? Onko tähän mielestänne jokin erityinen syy? 4.5 Millaisten mekanismien avulla voidaan kokemuksenne mukaan tehokkaimmin varmistaa, että tarjouskilpailumenettelyt perustuvat aitoon kilpailuun ja että ne ovat avoimia ja syrjimättömiä? 4.6 Tarjoavatko tietyt suuntaviivoihin perustuvat, uusiutuvien energialähteiden tukitoimenpiteet tai tukivälineet parempia tuloksia niin, että näistä energialähteistä tulee kilpailukykyisempiä ja ne voidaan integroida energiamarkkinoille? Perustelkaa. Tuki yhteistuotantoon 4.7 Onko teillä ollut vaikeuksia tehokkaan yhteistuotannon määrittämisessä? Tuki jätehuoltoon 7

4.8 Onko teillä ollut vaikeuksia viimeisimmän kehityksen mukaisen (tai sen ylittävän) investoinnin yhteydessä? 4.9 Millaisia kokemuksia teillä on 3.1.9 jakson soveltamisalan soveltamisesta, sellaisena kuin se määritellään suuntaviivojen 126 kohdassa, ja esimerkiksi suhteessa 3.1.1 jakson soveltamisalaan? Tuki saastuneiden alueiden kunnostamiseen 4.10 Millaisia kokemuksia teillä on saastuttaja maksaa -periaatteen noudattamisen osoittamisesta ja ympäristötuen suuntaviivojen 3.1.10 jaksossa vahvistettujen sääntöjen soveltamisesta? Riittääkö kansallisessa lainsäädännössä vahvistettu saastuttajan määritelmä kokemuksenne mukaan rajoittamaan kilpailun vääristymistä? 5 KYSYMYKSIÄ TUEN KANNUSTAVASTA VAIKUTUKSESTA PERUSARVIOINNISSA (YMPÄRISTÖTUEN SUUNTAVIIVOJEN 3.2 JAKSO) 5.1 Millaisia kokemuksia teillä on tuen kannustavan vaikutuksen ja välttämättömyyden osoittamista koskevien edellytysten soveltamisesta (ympäristötuen suuntaviivojen 3.2 jakso)? Kuvailkaa nykyisten sääntöjen soveltamisessa mahdollisesti kohtaamianne ongelmia. Eritelkää vastauksessa a) kannustavan vaikutuksen muodolliset näkökohdat (tuettu toiminta ei ole saanut alkaa ennen kuin tuensaaja on jättänyt tukihakemuksen kansallisille viranomaisille); b) ero pk-yritysten ja suurten yritysten välillä; c) kannustavan vaikutuksen aineelliset näkökohdat, erityisesti vaihtoehtoisen tilanteen analyysi. Millaisten välineiden avulla varmistatte kannustavan vaikutuksen? 6 KYSYMYKSIÄ TUKITOIMENPITEISTÄ SELLAISTEN EUROOPAN YHTEISTÄ ETUA KOSKEVIEN TÄRKEIDEN HANKKEIDEN EDISTÄMISEKSI, JOISSA YMPÄRISTÖKYSYMYKSET OVAT ETUSIJALLA (YMPÄRISTÖTUEN SUUNTAVIIVOJEN 3.3 JAKSO) 6.1 Millaisia kokemuksia teillä on tukitoimenpiteistä sellaisten Euroopan yhteistä etua koskevien tärkeiden hankkeiden edistämiseksi, joissa ympäristökysymykset ovat etusijalla? Kuvailkaa kokemuksianne. 7 KYSYMYKSIÄ TUKITOIMENPITEISTÄ, JOTKA MYÖNNETÄÄN YMPÄRISTÖVEROJEN ALENNUKSENA TAI YMPÄRISTÖVEROISTA VAPAUTUKSENA (YMPÄRISTÖTUEN SUUNTAVIIVOJEN 4 LUKU) 7.1 Millaisia kokemuksia teillä on tukitoimenpiteistä, jotka myönnetään ympäristöverojen alennuksena tai ympäristöveroista vapautuksena? Onko teksti ja edellytykset muotoiltu mielestänne selkeästi? Perustelkaa. 7.2 Oletteko kohdannut vaikeuksia tähän jaksoon kuuluvien, ympäristöveron alennuksen tai ympäristöverosta vapauttamisen muodossa myönnettävien toimenpiteiden soveltamisalan suhteen? Selventäkää. 7.3 Millaisia kokemuksia teillä on niiden kumulatiivisten edellytysten soveltamisesta, joiden perusteella arvioidaan ympäristöverojen alennuksena tai ympäristöveroista vapautuksena myönnettävän tuen välttämättömyyttä? Onko teillä ollut vaikeuksia esimerkiksi määrittää 8

tuotantokustannusten nousu tai arvioida mahdollisuutta siirtää kustannusten nousu asiakkaalle? Selventäkää. 7.4 Onko suuntaviivojen 154 kohdassa asetettu 10 vuoden määräaika kokemuksenne mukaan sopiva? Muuttuvatko verovapautukset vai voidaanko ne lakkauttaa ennen 10 vuoden määräajan täyttymistä tai sen jälkeen? 7.5 Käytetäänkö kokemuksenne mukaan kaikkia 159 kohdassa vahvistettuja oikeasuhteisuuden edellytyksiä yhtäläisesti? Onko teksti mielestänne muotoiltu niin selkeästi, ettei sitä tulkita väärin? Onko teillä ollut vaikeuksia tuen oikeasuhteisuuden määrittämisessä? Takaavatko kaikki mahdollisuudet yhtäläisellä tavalla tuensaajan kannustimen parantaa ympäristökäyttäytymistään? 8 KYSYMYKSIÄ TUKITOIMENPITEISTÄ, JOISTA TEHDÄÄN YKSITYISKOHTAINEN ARVIOINTI (YMPÄRISTÖTUEN SUUNTAVIIVOJEN 5 JAKSO) 8.1 Millaisia yleisiä kokemuksia teillä on yksityiskohtaista arviointia koskevien määräysten täytäntöönpanosta ympäristötuen suuntaviivojen 5 luvun mukaisesti? Selventäkää. 8.2 Onko yksityiskohtaisen arvioinnin soveltamista koskevat edellytykset määritelty selkeästi? Onko erillistä ilmoitusta edellyttävä kynnysarvo kokemuksenne mukaan järkevä, niin että sen perusteella tehdään ilmoitus useimmista saman tukiohjelman perusteella myönnettävistä suurista tukimääristä? 8.3 Kuvailkaa kokemuksianne suuntaviivoissa olevan yksityiskohtaista arviointia koskevaan osaan sisältyvien edellytysten soveltamisesta. Esittäkää kunkin jakson osalta seuraavat: 1) kokemuksenne määritelmien ja edellytysten soveltamisesta 2) kokemuksenne tukikelpoisten kustannusten laskemisesta tai vaihtoehtoisen tilanteen määrittämisestä. Tietyistä jaksoista esitetään yksityiskohtaisempia kysymyksiä. 5.2.1.1 Markkinahäiriön olemassaolo 8.4 Millaisia kokemuksia teillä on markkinahäiriön olemassaolon määrittämisestä ja siitä, onko tuki oikein kohdennettu tämän häiriön poistamiseen? Millaisia kokemuksia teillä on toimenpiteen odotetun ympäristönsuojelua edistävän vaikutuksen osoittamisesta? Selventäkää. 5.2.1.2 Tarkoituksenmukainen väline 8.5 Millaisia kokemuksia teillä on valtiontuen tarkoituksenmukaisuuden osoittamisesta? Miten arvioitte erityisesti sitä, olisiko käytettävissä muita, kilpailua vähemmän vääristäviä välineitä (ottaen huomioon periaate, jonka mukaan saastuttaja maksaa)? Selventäkää. 5.2.1.3 Tuen kannustava vaikutus ja välttämättömyys 8.6 Miten kokemuksenne perusteella arvioidaan sitä, onko tuki muuttanut tuensaajan käyttäytymistä? Oletteko kohdannut vaikeuksia kannustavan vaikutuksen osoittamisessa? Millaisten välineiden avulla varmistatte kannustavan vaikutuksen? Ovatko ympäristötuen suuntaviivojen 172 kohdan c g alakohdassa mainitut seikat hyödyllisiä ja/tai tyhjentäviä? Selventäkää. 5.2.2 Kilpailun ja kaupan vääristyminen 9

8.7 Arvioitaessa kilpailun ja kaupan vääristymiä suuntaviivoissa esitetään useita seikkoja, jotka on otettava arvioinnissa huomioon. Ilmoittakaa kunkin jäljempänä mainitun seikkoja koskevan luettelon osalta, ovatko ne hyödyllisiä ja/tai tyhjentäviä. Selventäkää. - 177 kohdan a c alakohdassa mainitut seikat - 179 kohdan a i alakohdassa mainitut seikat - 180 kohdan a f alakohdassa mainitut seikat - 182 kohdan a d alakohdassa mainitut seikat 9 KYSYMYKSIÄ YMPÄRISTÖTUEN SUUNTAVIIVOJEN YLEISISTÄ MÄÄRÄYKSISTÄ 9.1 Millaisia kokemuksia teillä on niiden ympäristötuen suuntaviivojen määräysten valvonnasta/noudattamisesta, jotka koskevat ympäristötuen kasautumista muun tuen kanssa (ympäristötuen suuntaviivojen 6 luku)? Kuvailkaa nykyisten sääntöjen soveltamisessa mahdollisesti kohtaamianne ongelmia. 9.2 Millaisia kokemuksia teillä on seuraavien jaksojen soveltamisesta: vuosikertomukset (ympäristötuen suuntaviivojen 7.1 jakso)? Kuvailkaa nykyisten sääntöjen soveltamisessa mahdollisesti kohtaamianne ongelmia. avoimuus (7.2 jakso)? seuranta ja arviointi (7.3 jakso)? Kuvailkaa nykyisten sääntöjen soveltamisessa mahdollisesti kohtaamianne ongelmia. 9.3 Millaisia kokemuksia teillä on aiheellisia toimenpiteitä koskevan jakson soveltamisesta (ympäristötuen suuntaviivojen 7.4 jakso)? Onko esimerkiksi teksti muotoiltu mielestänne selkeästi? 10 KYSYMYKSIÄ YLEISEN RYHMÄPOIKKEUSASETUKSEN NOJALLA MYÖNNETTÄVÄSTÄ YMPÄRISTÖTUESTA 10.1 Onko maassanne hyväksytty yleiseen ryhmäpoikkeusasetukseen perustuvia ympäristönsuojelutoimenpiteitä? Jos on, täsmentäkää, millaisia toimenpiteitä, ja millaisia kokemuksia teillä on kustakin toimenpiteestä? 10.2 Millaisia toimenpiteitä hyväksyisitte kokemuksenne perusteella yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla? Miksi? 10.3 Kuvailkaa kokemuksianne yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen sääntöjen soveltamisesta ympäristönsuojelutoimenpiteisiin. Kuvailkaa kokemuksianne kunkin jäljempänä mainitun artiklan osalta erikseen. 18 artikla: Investointituki yrityksille yhteisön normit ylittävään ympäristönsuojeluun tai ympäristönsuojelun tason parantamiseen yhteisön normien puuttuessa 19 artikla: Tuki uusien yhteisön normit ylittävien tai yhteisön normien puuttuessa ympäristönsuojelun tasoa parantavien kuljetusajoneuvojen hankintaan 20 artikla: Pk-yritysten ennakoivaan mukautumiseen tuleviin yhteisön normeihin myönnettävä tuki 21 artikla: Energiansäästötoimenpiteisiin tehtäviin investointeihin myönnettävä ympäristönsuojelutuki 22 artikla: Tehokkaaseen yhteistuotantoon tehtäviin investointeihin myönnettävä ympäristönsuojelutuki 23 artikla: Uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian käytön edistämiseen tehtäviin 10

investointeihin myönnettävä ympäristönsuojelutuki 24 artikla: Ympäristötutkimuksiin myönnettävä tuki 25 artikla: Ympäristöveron alennusten muodossa myönnettävä tuki 10.4 Yleisessä ryhmäpoikkeusasetuksessa säädetään toisesta menetelmästä tukikelpoisten investointikustannusten määrittämiseksi. Millaisia kokemuksia teillä on tämän menetelmän käytöstä verrattuna vuoden 2008 ympäristötuen suuntaviivojen mukaiseen menetelmään? 10.5 Miten arvioitte tukea sen selvittämiseksi, noudattavatko ohjelman perusteella tukikelpoiset tuensaajat sääntöjä ja miten tehokkaasti tuki täyttää sille asetetut tavoitteet, kun arvioinnin tarkoituksena on tukitoimenpiteiden suunnittelun parantaminen? Toimittakaa kopiot kaikista asiakirjoista tai selvityksistä, joista voi olla hyötyä tässä yhteydessä. 11

11 MUUT TIEDOT 11.1 Onko teillä ympäristötuen suuntaviivojen ja yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen (ympäristötukitoimenpiteet) soveltamisesta muuta huomautettavaa, joka ei ole käynyt ilmi vastauksissa edeltäviin kysymyksiin? Suomen Yrittäjät kannattaa valtiontukisäännösten tarkistamista tehokkaampien toimintatapojen ja paremmin kohdennetun tuen varmistamiseksi. Mielestämme ympäristönsuojeluun myönnettävien valtiontukia koskevien säännösten lähtökohtana tulee olla, että ne eivät aiheuta kilpailun vääristymistä. Korostamme, että valtiontukeen liittyvät hallinnolliset käytännöt ja säännöt, esimerkiksi tuen hakeminen ja tuen myöntämisen kriteerit, eivät saa olla pk-yrityksiä edes välillisesti syrjiviä. Suomen Yrittäjät nostaa esiin, että Euroopan unionin lainsäädäntö voi aiheuttaa epäneutraalin kilpailutilanteen yritysten välille, jos siinä asetetaan tiukempia ympäristönsuojeluvaatimuksia tietyille erityistä suojelua tarvitseville alueille. Kyseisellä alueella sijaitseviin yrityksiin kohdistuu tällöin tiukemmat vaatimukset kuin muilla alueilla oleviin yrityksiin, mikä on haitallista yritysten välisen kilpailun kannalta. Esimerkiksi niin sanottu rikkidirektiivi, jossa asetetaan tiukemmat raja-arvot meriliikenteessä käytettäville polttoaineille rikin oksidipäästöjen valvonta-alueilla. Tämän alueen merikuljetuksiin kohdistuu tiukemmat ympäristönsuojeluvaatimukset, mikä nostaa niiden kustannuksia ja heikentää vientiyritysten kilpailukykyä suhteessa muilla alueilla sijaitseviin yrityksiin. Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, että tällaisessa tilanteessa jäsenvaltioilla on mahdollisuus lieventää yrityksille koituvaa kilpailukykyhaittaa myöntämällä intensiteetiltään nykyistä korkeampaa tukea ennakoivaan yhteisön normeihin mukautumiseen. 11.2 Pyydämme toimittamaan komissiolle jäljennökset kaikista asiakirjoista ja selvityksistä, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa ympäristötuen suuntaviivojen ja yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamista ja pohdittaessa niiden tulevaa tarkistamista. 11.3 Voivatko komission yksiköt ottaa teihin tarvittaessa yhteyttä saadakseen lisätietoja? Kyllä X KIITÄMME KYSELYYN VASTAAMISESTA. 12