EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 902 final 2013/0393 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO Espanjan talouskumppanuusohjelmasta FI FI
2013/0393 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO Espanjan talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, ottaa huomioon alustavien talousarviosuunnitelmien seurantaa ja arviointia sekä euroalueen jäsenvaltioiden liiallisen alijäämän tilanteen korjaamisen varmistamista koskevista yhteisistä säännöksistä 21 päivänä toukokuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 473/2013 1 ja erityisesti sen 9 artiklan 4 kohdan, ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen, sekä katsoo seuraavaa: (1) Vakaus- ja kasvusopimuksella pyritään varmistamaan talousarviota koskeva kurinalaisuus koko unionissa, ja siinä asetetaan puitteet julkisen talouden liiallisten alijäämien ehkäisemiselle ja korjaamiselle. Sen tavoitteena on terve julkinen talous, jolla pyritään vahvistamaan hintavakauden edellytyksiä sekä rahoitusvakauden tukeman vahvan ja kestävän kasvun edellytyksiä. Näin tuetaan kestävää kasvua ja työllisyyttä koskevien unionin tavoitteiden saavuttamista. (2) Alustavien talousarviosuunnitelmien seurantaa ja arviointia sekä euroalueen jäsenvaltioiden liiallisen alijäämän tilanteen korjaamisen varmistamista koskevista yhteisistä säännöksistä 21 päivänä toukokuuta 2013 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 473/2013 vahvistetaan säännökset, joilla tehostetaan finanssipolitiikan seurantaa euroalueella ja varmistetaan, että kansalliset talousarviot ovat yhdenmukaisia vakaus- ja kasvusopimuksen sekä talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetun talouspolitiikan ohjauksen kanssa. Koska puhtaasti finanssipoliittiset toimet eivät ehkä riitä varmistamaan, että liiallinen alijäämä korjautuu pysyvästi, saattaa olla tarpeen toteuttaa myös muita politiikkatoimenpiteitä ja rakenneuudistuksia. (3) Asetuksen (EU) N:o 473/2013 9 artiklassa säädetään menettelyistä, joiden mukaisesti liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä olevat euroalueen jäsenvaltiot toimittavat niiltä edellytetyt talouskumppanuusohjelmat. Talouskumppanuusohjelmissa, joissa esitetään toimenpidesuunnitelma liiallisen alijäämän korjaamiseksi tehokkaasti ja pysyvästi, olisi eriteltävä tärkeimmät finanssipoliittiset ja rakenteelliset uudistukset, erityisesti vero-, eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmiin sekä julkisen talouden kehyksiin liittyvät uudistukset, joiden avulla liiallinen alijäämä voidaan korjata pysyvästi. 1 EUVL L 140, 27.5.2013, s. 11. 2
(4) Neuvosto hyväksyi 27 päivänä huhtikuuta 2009 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä SEUT-sopimus, 104 artiklan 6 kohdan nojalla päätöksen, jolla Espanja asetetaan liiallisia alijäämiä koskevaan menettelyyn. Neuvosto hyväksyi 21 päivänä kesäkuuta 2013 ennen asetuksen (EU) N:o 473/2013 voimaantuloa aloitetun liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn yhteydessä SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla tarkistetun suosituksen. (5) Espanja toimitti komissiolle ja neuvostolle 1 päivänä lokakuuta 2013 asetuksen (EU) N:o 473/2013 9 artiklan 3 kohdassa ja 17 artiklan 2 kohdassa säädettyä määräaikaa noudattaen talouskumppanuusohjelman, jossa määritetään erityisesti finanssipoliittiset ja rakenteelliset uudistukset, joilla pyritään varmistamaan liiallisen alijäämän korjaaminen tehokkaasti ja pysyvästi. Talouskumppanuusohjelma sisältää toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on panna täytäntöön neuvoston 9 päivänä heinäkuuta Espanjalle antamat maakohtaiset suositukset. Ne on ryhmitelty seuraavien tavoitteiden mukaisesti: 1) eriytetty ja kasvua edistävä julkisen talouden tervehdyttäminen (maakohtaiset suositukset 1 ja 2); ii) normaalin luotonannon palauttaminen (maakohtainen suositus 3); iii) työttömyyden ja kriisin sosiaalisten seurausten torjuminen (maakohtaiset suositukset 4, 5 ja 6); iv) kilpailukyvyn ja kasvun edistäminen (maakohtaiset suositukset 7 ja 8) ja v) julkishallinnon nykyaikaistaminen (maakohtainen suositus 9). (6) Espanja aikoo toteuttaa seuraavat finanssipoliittiset ja rakenteelliset toimenpiteet: i) julkisen talouden kehityksen tarkka seuraaminen alueellisella ja paikallisella tasolla; ii) riippumattoman finanssipolitiikan instituution perustaminen; iiii) terveydenhuollon ja julkishallinnon menojen vähentäminen; iv) julkisen sektorin maksurästien poistaminen; v) julkisten menojen ja tulojen hintasidonnaisuuden vähentäminen; vi) eläkejärjestelmän kestävyys; vii) Espanjan verojärjestelmän tehokkuuden yksinkertaistaminen ja lujittaminen; viii) harmaan talouden torjuminen ja ix) julkishallinnon tehokkuuden parantaminen. Jos toimenpiteet pannaan tehokkaasti täytäntöön, niiden voidaan odottaa edistävän Espanjan liiallisen alijäämän pysyvää korjaamista. (7) Espanjan talouskumppanuusohjelmassa otetaan huomioon myös edistyminen aluetason julkistalouden seurannan parantamisessa julkisen talouden vakautta koskevan, valtiosäännön liitännäislain, aluetason likviditeettirahaston ja tavarantoimittajien maksujärjestelmän mukaisesti. Siinä ei kuitenkaan harkita lisätoimenpiteitä, joiden tarkoituksena olisi lujittaa julkisen talouden vakautta koskevassa laissa säädettyjen ehkäisevien ja korjaavien toimenpiteiden tiukkaa ja läpinäkyvää toteuttamista esimerkiksi julkaisemalla aluetason talous- ja rahoitussuunnitelmia koskevat neljännesvuosittaiset arviointikertomukset ja syyt siihen, miksi säännöksiä rikkoneille on tai ei ole määrätty seuraamuksia. (8) Asetuksen (EU) N:o 473/2013 vaatimusten mukaisesti perustettavan riippumattoman finanssipolitiikan instituution pitäisi parantaa Espanjan julkisen talouden seurantaa ja julkisen talouden tavoitteista poikkeamisten varhaista havaitsemista. Kyseinen riippumaton instituutio antaa myös neuvoja julkisen talouden vakautta koskevaan lakiin sisältyvien ennalta ehkäisevien, korjaavien ja täytäntöönpanotoimenpiteiden toteuttamisessa sekä alueiden finanssipoliittisten tavoitteiden määrittelyssä. Eräitä institutionaalisia säännöksiä, joiden tarkoituksena on varmistaa instituution toiminnallinen riippumattomuus, olisi lujitettava nykyisessä luonnoksessa, erityisesti puheenjohtajan toimikauden suhteellisen lyhyen keston osalta. 3
(9) Vaikka talouskumppanuusohjelmassa ei esitetä suunnitelmia keskeisten menoerien järjestelmällisestä ja kattavasta arvioinnista, mitä maakohtaisissa suosituksissa suositeltiin toteutettavaksi maaliskuuhun 2014 mennessä, terveydenhuoltoon, työllisyyspolitiikkaan (ks. myös johdanto-osan 14 kappale veropetosten torjunnasta) ja julkishallintoon liittyvien menojen rationalisoimiseksi toteutettavat toimenpiteet antavat tietoja eräistä keskeisistä menoeristä. Terveydenhuoltoon liittyvien menojen osalta korvattavien etuuksien ja lääkkeiden viitehintojen tarkistus sekä terveydenhuoltotarvikkeiden keskitetyn ostojärjestelmän käyttöönotto saattaisivat johtaa julkisten varojen tehokkaampaan käyttöön. Julkishallinnossa uudistusten odotetaan tuottavan säästöjä kolmen vuoden aikana tehokkuuden yleisen kohenemisen johdosta, erityisesti poistamalla päällekkäisiä hallintorakenteita, virtaviivaistamalla yleiskustannuksia, järkiperäistämällä niin kutsuttua institutionaalista hallintoa ja uudistamalla paikallisyksiköitä. Näitä toimenpiteitä olisi toteutettava ja seurattava tarkasti, jotta odotetut säästöt saavutettaisiin. Myös aluetason sitoutuminen julkisen hallinnon uudistukseen on erittäin tärkeää tehokkuusetujen varmistamiseksi keskipitkällä aikavälillä. (10) Meneillään olevan julkisen talouden vakautta koskevan lain tarkistuksen tavoitteena on lujittaa valtiovarainministeriön valtuuksia seurata käteisvarojen ja maksurästien tilannetta eri hallintotasoilla. Tavoitteena on poistaa julkisen sektorin kaupalliseen velkaan liittyvät rästit ja välttää tilanne, jossa kaupallisen velan kertyminen vaarantaisi jonkin julkishallinnon osan rahoituksen kestävyyden. Sen vuoksi lakiluonnoksessa vahvistetaan kaikkien julkisen hallinnon alasektoreiden budjettikuria. (11) Indeksoinnista luopumista koskevan lakiluonnoksen tavoitteena on lopettaa säänneltyihin hintoihin ja maksuihin liittyvät indeksointijärjestelmät. Sen soveltamisalaan eivät kuulu sellaiset nykyiset järjestelmät, jotka liittyvät työehtosopimusneuvotteluihin, rahoitussektorin instrumentteihin ja eläkkeisiin. Eläkejärjestelmät ovat erillisen uudistuksen kohteena (ks. jäljempänä). On todennäköistä, että laki johtaa voimaantulonsa jälkeen joihinkin säästöihin, vähentää toisen kierroksen vaikutuksia hintoihin ja tukee ostovoimaa ja kilpailukykyä. (12) Eläkejärjestelmään viimeaikoina tehdyt ja vielä suunnitellut muutokset ovat merkittäviä. Kestävyyskertoimen ehdotettu sääntely ja eläkkeiden uusi indeksointikaava, yhdessä maaliskuussa hyväksytyn varhaiseläkeuudistuksen kanssa, ovat tärkeitä askeleita julkisen talouden kestävyyden parantamiseksi ja nopeasti kasvavien eläkemenojen hillitsemiseksi. (13) Verojärjestelmän järjestelmällisen tarkastelun (maakohtainen suositus 2) osalta talouskumppanuusohjelmassa viitataan asiantuntijaryhmän päätelmiin, jotka on tarkoitus esittää helmikuussa 2014 ja joita hallitus arvioi myöhemmässä vaiheessa. Lisäksi asiakirjassa esitellään toimenpiteitä (kuten uusi fluorikaasuvero) vastauksena suositukseen ryhtyä lisätoimenpiteisiin ympäristöverotuksen osalta. (14) Talouskumppanuusohjelmassa mainitaan myös toimenpiteet veropetosten ja pimeän työn torjumiseksi, vuoden 2014 alussa hyväksyttävä vuotuinen suunnitelma vero- ja tullivalvonnasta ja työllisyyteen ja sosiaaliturvaan liittyvien petosten torjuntaa koskevan suunnitelman täytäntöönpanon jatkaminen. Näiden toimien odotetaan tuottavan lisätuloja ja edistävän siten julkisen talouden vakauttamista. (15) Talouskumppanuusohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota työmarkkinakysymyksiin, kuten vuoden 2012 työmarkkinauudistuksen arviointiin, 4
aktiivisen työmarkkinapolitiikan meneillään olevaan uudistukseen, nuorisotyöllisyysja -yrittäjyysstrategian toteuttamiseen sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien käyttöönottoon työvoimapalveluissa. Julkisten työvoimapalveluiden jatkouudistuksista ei ole kuitenkaan konkreettisia suunnitelmia yksityisten työvoimatoimistojen kanssa tehtävän yhteistyön lisäksi. Vuoden 2012 työmarkkinauudistusta koskevan arvioinnin johdosta talouskumppanuusohjelmaan ei sisälly uudistuksen lujittamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Uudistus näyttää kuitenkin edistäneen yritysten sisäistä joustavuutta ja maltillista palkkakehitystä ja siten rajoittaneen työpaikkojen menetyksiä. (16) Myös tuote- ja palvelumarkkinoiden uudistukset ovat oikeasuuntaisia. Talouskumppanuusohjelmassa esitellään sellaisia toimenpiteitä kuin markkinoiden yhtenäisyyden takaamista koskeva lakiluonnos, asiantuntijapalveluja koskeva lakiluonnos ja yrittäjyyttä koskeva laki. Lisäksi ohjelmassa otetaan esiin toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on supistaa sähkönhinnoista aiheutuvaa alijäämää. Uudistus, joka on edelleen kesken, saattaa hillitä sähkönhinnoista johtuvan velan kertymistä ja siihen liittyviä julkiseen talouteen kohdistuvia ehdollisia vastuita, ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN LAUSUNNON: Talouskumppanuusohjelma, jonka Espanja esitti komissiolle ja neuvostolle 1 päivänä lokakuuta 2013, sisältää pitkälti riittävän joukon finanssipoliittisia ja rakenteellisia uudistuksia, jotka edistäisivät liiallisen alijäämän tehokasta ja pysyvää korjaamista. Talouskumppanuusohjelmassa vahvistetaan vuoden 2013 kansalliseen uudistusohjelmaan ja vakausohjelmaan sisältyneet uudistussuunnitelma ja aikataulu finanssipoliittisia ja muita rakenteellisia uudistuksia varten, ja eräissä tapauksissa siinä esitetään yksityiskohtaisemmin toimenpiteiden sisältö ja niiden odotettu aikataulu. Eräitä neuvoston esittämiä suosituksia on kuitenkin tähän mennessä tuettu vain osittain konkreettisin toimenpitein. Tämä koskee esimerkiksi suurimpien menoerien järjestelmällistä tarkastelua julkisten menojen tehostamiseksi (maakohtaisen suosituksen 1 perusteella). Verojärjestelmän tarkastelun (maakohtainen suositus 2) osalta talouskumppanuusohjelmassa viitataan ensi sijassa veroasiantuntijaryhmän päätelmiin, jotka on määrä esittää helmikuussa 2014. Useimmissa tapauksissa uudistukset edellyttävät vielä hyväksymistä ja/tai niitä ei ole vielä täysin toteutettu, vaikka nopea ja täysimääräinen täytäntöönpano on olennaista talouskumppanuusohjelman onnistumisen kannalta. Komissio ja neuvosto seuraavat uudistusten toteuttamista talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä. Tehty Brysselissä Neuvoston puolesta Puheenjohtaja 5