Loppusijoitustilan mikrobisto ja sen toiminta KYT2018 seminar, Malin Bomberg

Samankaltaiset tiedostot
KYT - Syväbiosfääritutkimukset. Malin Bomberg Teknologian tutkimuskeskus VTT

Kuparikapselin korroosio

Ravinteet, energia ja kaasut kalliobiosfäärissä

Syvien biosfäärien geomikrobiologia - Molekyylibiologiset monitorointimenetelmät, GEOMOL

Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO)

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja

Kaasujen muodostuminen matala-aktiivisen jätteen loppusijoituksessa

* FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa.

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa

Geotermisen energian hyödyntäminen peruskallioalueilla - Kallioperän rakoilun ja vedenjohtavuuden merkitys

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Ekosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän)

NITRIFIKAATIOBAKTEERIEN TOIMINTA

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Miten kasvit saavat vetensä?

Miten kasvit saavat vetensä?

Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla

Ydinjätteiden loppusijoituksen mikrobiologia KYT2018-seminaari, , Espoo. Muutama ajatus seminaarin aluksi

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Kallioperätutkimukset:

Hakukohde: Elintarviketieteet

Mikrobiryhmät. Bakteeriviljelmät

Mitä pajukosteikon juuriston mikrobianalyysi kertoo? , Oulun yliopisto Karoliina Iso-Junno

Mikrobien merkitys maan multavuuden lisäämisessä

Toimiva maaperän mikrobisto

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä

Itämeren sedimentin ja rautamangaanisaostumien. hajottaa raakaöljyä ja naftaleenia. Suomen ympäristökeskus

ITÄMEREN SUOLAPULSSIT: SIUNAUS VAI KIROUS? SUSANNA HIETANEN AKATEMIATUTKIJA

- Extra: PCR-alukkeiden suunnittelutehtävä haluttaessa

Purkujätemetallien korroosio

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena

Desinfiointiaineen ja putkimateriaalin vaikutus talousvesiverkostojen bakteeristoon pilot-tutkimus. Eila Torvinen, Vesihuoltopäivät 23.5.

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

PROBIOOTIT KODINHOIDOSSA SYVENTÄVÄÄ TIETOA

*2,3,4,5 *1,2,3,4,5. Helsingin yliopisto. hakukohde. Sukunimi. Tampereen yliopisto. Etunimet. Valintakoe Tehtävä 1 Pisteet / 30. Tehtävä 1.

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Siipikarjanlannasta biokaasua

Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi

Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä

Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018

Laaja ravinnetilatutkimus: Mikrobiologinen aktiivisuus

Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Maaperäeliöt viljelijän tukena

Musta hiili arktisella alueella

Kallioperän redox-olosuhteiden muutosten tutkiminen

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta

Prokaryoottien PCR-perustaisten havaintomenetelmien kehittäminen ja eliöiden tunnistaminen syvän kaivoksen kivi- ja vesinäytteistä

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II

GeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

VTT:n kaasutustekniikan erikoismittaukset. Sanna Tuomi, Matti Reinikainen , PIKOKAASU-seminaari VTT Technical Research Centre of Finland

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu Tarkkailutulosten mukaan

Kertausluennot: Mahdollisuus pisteiden korotukseen ja rästisuorituksiin Keskiviikko klo 8-10

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Molekyylibiologiaan perustuvat mikrobiyhteisömääritykset ja niiden käyttökohteet yhdyskuntajätevesien käsittelyssä

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Juurten kasvaessa maassa ne parantavat maata

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

UUDET TEKNIIKAT SISÄYMPÄRISTÖN MIKROBIEN TOTEAMISESSA

Biohiili maanparannusaineena

HAAPAVEDEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖLABORATORION TUTKIMUSMAKSUT ALKAEN

Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt

Vesijärven koneellisen sekoittamisen vaikutus jäänalaiseen yhteyttävään pikoplanktoniin

luku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen

BIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin

Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön

RAKENNUSTEN MIKROBISTO JA NIIDEN ROOLI RAKENNUSTEN TUTKIMISESSA

Näytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis

Tekstiiliteknologia tuottaa pehmeitä ja miellyttäviä materiaaleja, jotka reagoivat kehon oman energian ja lämmön kanssa. Back2You -vaatteiden

Asiakasnro: KF Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä Reisjärven FINLAND

Kasviplanktoninkevätmaksiminkehitys VesijärvenEnonselällä

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne

Mallivastaus: Selkeys ja johdonmukaisuus. Yhteensä 21

Kuparin korroosio käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusolosuhteissa

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: Tilaaja:

Pitkän aikavälin ympäristömuutokset Pohjanlahdella geologiset aineistot. Aarno Kotilainen (GTK)

TESTAUSSELOSTE Vesilaitosvesi Tilausnro (1195/BollBeha), saapunut , näytteet otettu Näytteenottaja: Leif Helander

Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus

Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II)

Humusvedet. Tummien vesien ekologiaa. Lauri Arvola. Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta

Bioteknologia BI5. Mikrobit

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous

Typenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Viljavuusanalyysin käyttö. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä

Maan happamuus ja kalkitus. Ravinnepiika, kevätinfo Helena Soinne

Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun

Miten eri viljelykasvit vaikuttavat maan rakenteeseen

JMS Malli 410 Malli 410 vedenpehmennyssuodatin on tarkoitettu pienen talouden käyttöön Markkinoiden pienin ja tehokkain vedenpehmennyssuodatin.

Transkriptio:

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Loppusijoitustilan mikrobisto ja sen toiminta KYT2018 seminar, 24.4.2018 Malin Bomberg

Syväbiosfääri vs. nuori planeetta Maa Syväbiosfääri oletetaan edustavan nuoren maapallon oloja Ennen ilmakehän muodostumista elämän oli mahdollista kehittyä vain suojaisissa paikoissa, ei maapallon pinnalla, koska auringon UV-säteily olisi tappanut kaiken elämän Pimeä ja suojaisa syvä maankuori on mahdollinen alkuelämän kehityspaikka 27/04/2018 https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/07/earth_po ster.svg/350px-earth_poster.svg.png 2

Millä tavalla syväbiosfääri eroaa pintabiosfääristä? Auringonvalon puute Ei fotosynteettisesti tuotettuja hiiliyhdisteitä Lämpötila Paine Suola Suomessa lämpötila kasvaa lineaarisesti Outokummussa 2.5 km syvyydessä 40 C Vesipatsaan paine Ympäröivän kallion tuottama paine Hapettomuus Pelkistyspotentiaali kasvaa syvyyden mukaan Kallioperän luonnollinen radioaktiivisuus 27/04/2018 3

Syväbiosfäärin laajuus Syvän merenpohjan tytkimusten perusteella on arvioitu, että jopa puolet maapallon biomassasta löytyy syväbiosfääristä (Whitman et al., 1998) 3.8 10 30 mikrobisolua = 5 10 17 g hiiltä mikrobimuodossa Syvän kallioperän osuus on arvioitu olevan noin 19% maapallon kokonais biomassasta (McMahon & Parnell 2014) Hypoteettisesti, jos kallioperän kaikki huokoset olisivat veden täyttämät 5 km syvyyteen asti ja 1% tästä tilavuudesta olisi mikrobibiomassaa è peittäisi koko maapallon 1,5 m paksulla kerroksella (Thomas Gold 1992) 27/04/2018 4

Mitä mikrobit tarvitsevat säilyäkseen hengissä syväbiosfäärissä? Tilaa Vettä Hiekkakiven huokoset Tuliperäiset tai metamorfiset kiteiset kivilajit - rakovyöhykkeet Huokosvedet Rakovyöhykevedet Sopiva lämpötila Toistaiseksi lämpötilaennätys Methanopyrus kandleri 122 C, kovassa paineessa Energianlähde ja solun rakennusmateriaalia 27/04/2018 5

Mitä on tarjolla? Energianlähde todennäköisimmin geokemiallinen ei valoa Käyminen ja hapeton soluhengitys Elektronin luovuttajat Orgaaniset yhdisteet, asetaatti, metaani Vety H 2 Elektronin vastaanottajana joku muu kuin O 2 Nitraatti NO - 3 Mangaani Mn 4+ Rauta Fe 3+ Sulfaatti SO 2-4 Rikki S 0 Hiilidioksidi CO 2 27/04/2018 6

Mahdolliset reaktiot Hallbeck & Pedersen, 2008, Applied Geochemistry, 23; 1796 1819 27/04/2018 7

Avain mikrobit Sulfaatin pelkistäjät sulfaatinpelkistyksestä energiaa Hapettavat orgaanisia hiiliyhdisteitä tai H 2 pelkistäen sulfaattia rikkivedyksi (H 2 S) Metanogeenit Hapettavat CO 2 H 2 :n avulla CH 4 :ksi Asetoklastinen metanogeneesi Asetaatin disproportionaatio, CH 3 COO + H + CH 4 + CO 2 Metanoli, di- ja tri-metylamiini Asetogeenit Asetaatin tuottoa CO 2 + H 2 Orgaaninen C + H 2 27/04/2018 8

Anaerobinen metaanin hapetus? Metaanin hapettajat Metaani hapettuu O 2 :n avulla hapellisissa oloissa Tiettyjä bakteerilajeja - metanotrofit Hapettomasti metaani hapettuu nitraatin, raudan tai sulfaatin avulla Tietyt bakteerit ANME-arkeonit Yksin? Yhdessä sulfaatinpelkistäjien kanssa? Typen sitoojat? N 2 sitoojamikrobit tuottavat ammoniumia Typenlähde monelle mikrobiryhmälle Samalla tuottaa vetyä (1 3 H 2 /NH 4 + riippuen nitrogenaasi entsyymistä) 27/04/2018 9

Miten syväbiosfäärin mikrobeja tutkitaan? Viljelymenetelmin arviolta vain 1% mikrobeista kasvaa laboratoriossa Mikrobimäärät voidaan määrittää mikroskopoimalla DNA- ja RNA-pohjaisia menetelmiä Monistetaan ja sekvensoidaan valittuja geeniosioita Suhteellisia osuuksia Lajistomäärityksiä Metagenomiset ja metatranskriptomiset menetelmät Määritetään aineenvaihduntareittejä ja arvioidaan mikrobien funktioita ja aktiivisuutta pohjavedessä Bioinformatiikkaa Mikrobien aktiivisuuteen, aineenvaihduntaan ja substraatinkäyttöön perustuvia menetelmiä 27/04/2018 10

Mikrobimäärät Olkiluodon syvissä pohjavesissä Solumäärä/mL 1,E+03 1,E+04 1,E+05 1,E+06 1,E+07 0 Bacterial 16S rrna gene copies ml -1 x 10000 0 100 200 300 400 200 300 Archaea/Bacteria ratio 0 2 4 6 8 10 200 100 400 300 200 Depth (m) 500 600 400 Syvyys, m 300 400 500 700 800 900 200 Archaeal 16S rrna gene copies ml -1 x 10000 0 10 20 30 40 Depth (m) 500 600 300 600 400 700 700 Depth (m) 500 600 800 700 800 800 900 27/04/2018 900 900 11

Olkiluodon pohjavedessä näkyy Itämeren eri vaiheet kerrostumina SO 4 SMTZ CH 4 Suolaisuus kasvaa a 27/04/2018 12 Olkiluoto Site Description 2011, Part 2 (Posiva 2011-02)

ANME-2D/Methanoperedens Archaea 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Hapettaa metaania nitraatin avulla Hapettaa metaania sulfaatin avulla Tuottaa mahdollisesti asetaattia 296 m 328 m 340 m 347 m 405 m 415 m Euryarchaeota ANME-2D Thermoplasmatales 423 m 510 m 510 m 559 m 693 m 798 m Unidentified Archaea 27/04/2018 13

Monimuotoiset mikrobiyhteisöt Bacteria 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 296 m Syväbiosfääri elinympäristönä yleensä matalaenerginen ja oligotrofinen Mitään ei ole runsaasti, paitsi paikkoin metaania tai sulfaattia Metanogeenit ja sulfaatinpelkistäjät usein vähemmistönä 328 m 340 m 347 m 405 m 415 m 423 m Olkiluodosta toistaiseksi havaittu noin 1000 bakteerisukua 100 arkeonisukua 100 sienisukua (Sohlberg et al., 2015) 510 m 559 m 572 m 693 m Muita aitotumallisia ja viruksia Olkiluodon syväbiosfäärin mikrobiyhteisö syvyysprofiilissa NGS sekvensoinnin perusteella sukutasolla (Bomberg et al., 2015) 27/04/2018 14 798 m

Sienet syväbiosfäärissä Hajottavat eloperäistä ainesta Kuollut biofilmi kivipinnoilla Rapauttaa kivimateriaalia Ravinteita ja mineraaleja vapautuu muun yhteisön käyttöön Heterotrofiset anaerobiset sienet vapauttavat myös vetyä aineenvaihdunnassaan Muu yhteisö hyötyy Symbioosi (?) anaerobisten kiveä rapauttavien sienten ja sulfaatinpelkistäjien välillä (Drake et al., 2017). Perustana biofilmeille? 27/04/2018 15

Yleisimmät ovat ne mikrobiryhmät jotka parhaiten pystyvät hyödyntämään tarjolla olevat mahdollisimman korkeaa energiatasoa omaavat elektronin vastaanottajat ja elektronin luovuttajat; Sulfaatin pelkistäjillä on korkeampi affiniteetti H 2 :lle kuin metanogeeneilla è SRB vallitsee, jos on riittävästi SO 4 2- Jos SO 4 2- pitoisuus on alhainen è metanogeenit nappaavat H 2 :n Mikrobit toimivat yhdessä, toisen jäte on toisen ruoka Muokkaavat ympäristöään 27/04/2018 16

Mikrobien aktiivisuus syväbiosfäärissä Rakovyöhykkeet ovat voineet olla eristyksissä satoja tuhansia vuosia Suolapitoisuus stabiloitunut Geokemia stabiloitunut Mikrobiyhteisöjen elämäntavat stabiloituneet siihen tilaan mitä ravinne- ja energiatasot sallivat Elämä on hyvin hidasta (horrostila?) Populaatiot eivät kasva solun jakaantumisaika voi olla vuosia DNAn ja muiden tärkeiden komponenttien uusiminen ja huolto Jos populaatiotiheys kasvaa liian suureksi è virukset aktivoituvat è liiat solut lyysaantuvat è ravinteet kiertoon 27/04/2018 17

Hiilenlähteiden aktivoiva vaikutus Jos ravinnetaso nousee (pintavesien mukana tulleet ravinteet, louhintatoiminnot, rakovyöhykkeiden puhkaistuminen ja yhdistyminen, virusten aiheuttamaa ravinteiden kiertoa) è aktiivisuus voi lisääntyä nopeasti Nopea vaste (muutama tunti) aineenvaihdunnan vilkastuminen, transkription vilkastuminen Pidempiaikaiset muutokset yhteisön koostumukseen Ei lisäyksiä Metaani Metanoli Kuvat; P. Rajala 27/04/2018 18

Nopea reaktio Aineenvaihdunta kiihtyy nopeasti Merkkigeenien transkriptio dsrb sulfaatin pelkistys pmoa metaanin hapetus narg nitraatin pelkistys Rajala et al, 2015, Microorganisms 3: 17-33. 27/04/2018 19

Yhteisön muutos typpiyhdisteiden avulla Nitraatti ja ammonium, energian- ja typenlähteitä syvissä pohjavesissä Yleensä niukasti saatavilla 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Voivat joutua pohjavesiin lannoitteista, torjuntaaineista, räjähteistä Original NH4 enriched NO3 enriched OD1 OP11 Malikia 0,16 Malikia Gallionella Methylobacter 1 kk inkubaatio nitraatin tai ammoniumin kanssa Bakteeriyhteisön monimuotoisuus köyhtyi ja tietyt vähemmistölajit rikastuivat NH4 assimilating NO3 assimilating Kutvonen et al., 2015, Frontiers in Microbiology, 6 27/04/2018 20 Tardiphaga' Mesorhizobium Mesorhizobium Rhizobium Delftia Curvibacter Pelomonas Undibacterium

Metagenomiikka/-transkriptomiikka Archaea Bacteria Both Selvitetään koko mikrobiyhteisön yhteinen DNA tai RNA Aineenvaihduntareitit? Potentiaali Aktiivisessa käytössä Hiilen fiksaatio? Typen fiksaatio? Hiilenlähteitä? Rikin kierto? Aineenvaihduntatuotteet? Asetaatti Metaani Sulfidi 27/04/2018 21

Summary Syvien pohjavesien mikrobiyhteisöt ovat hyvin monimuotoiset Mikrobit reagoivat muutoksiin elinympäristössään Toimivat yhteisönä, muokkaavat elinympäristöään Miten ne vaikuttavat toisiinsa? Interaktiot? Typenkierto syväbiosfäärissä on vielä huonosti tunnettu Miten tehokas typensidonta on? Metaani on yleisin hiiliyhdiste Kuka käyttää? ANME-arkeonit? 27/04/2018 22

Kiitokset Posiva Oy Census of Deep Life, DCO, Alfred P. Sloan Foundation, Academy of Finland VTT; Pauliina Rajala, Mari Nyyssönen, Lotta Purkamo, Maija Nuppunen-Puputti, Mirva Pyrhönen, Hanna Miettinen, Minna Vikman, Merja Itävaara GTK; Riikka Kietäväinen, Lasse Ahonen, Arto Pullinen, Ilmo Kukkonen (Uni Helsinki) 27/04/2018 23

TECHNOLOGY FOR BUSINESS