MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANVILJELYSKEMIAN JA -FYSIIKAN LAITOS TIEDOTE N:o 11 RAILI JOKINEN: TALKKITEOLLISUUDEN SIVUTUOTE MAANPARANNUS- AINEENA JA MAGNESIUMLANNOITTEENA VANTAA 1979
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS,MAANVILJELYSKEMIAN JA -FYSIIKAN LAITOS TIEDOTE N:o 11 3 RAILI JOKINEN: TALKKITEOLLISUUDEN SIVUTUOTE MAANPARANNUSAINEENA JA MAGNESIUMLANNOITTEENA PL 18 131 VANTAA 3 PUH: 831 941
1 Sisällysluettelo Sivu Tiivistelmä Johdanto Aineisto ja menetelmät 2 Tulokset 4 Sadot 4 Satojen ravinnepitoisuudet 5 Satojen ravinteiden otto 6 Maan ph-luku ja ravinnepitoisuudet 7 Kalkitusaineiden magnesiumin käyttökelpoisuus 8 Taulukot 1-9 ja kuva 9-15 TvtelZmä. TatkkiteoW2suude4ta.6ivutuotteena utatavan kaahonaattinika4teen (magneisium- (aaabonaa,tti + katsiumkaabonaatti) käyttöaavoa katkitu4aineena ja magne)siumlannoitteena tutkittun a4tiakokee,54a hieta- ja twlmemaalia. Ka)LbonaattiAikatetta ve4aattiin katkkikivijauhee,seen ja dolomiittikalkkiin joko 4eleai- 4enaan tai kaikkikivijauhee)seen 4ekoitettuna.(1 aut. kaikkikivijauhetta 4-3 outa kanbonaattiaika4tetta). Jokai4ta katkitu,sainetta 4ekoitettiin noin 4.5 Litnan maaekään 1 g neutnatoivaa kalsiumia va4taava määitä. Erusimmäsena vuotena ka4vatettiin a.stioi44a kaiheinaa ja toi/sena vuotena kauaaa. KabonaattiAika4teen maan happamuutta neutkatoiva' vaikutu4 oli noin neljäiso)sa katkkikivijauheen tai noin lud_ma)soa dolomiittikathin neutnaioiva4ta vaikutukefsta. KaAlionaattinikaisteen ja katkkikivijauheen,seo)s (3+1) ei va4taniqut neutxatointikyvy.etään dolomiittikalkkia. Muihin katkituaineiiin vevtattuna yti kabinkektainen määkä kakbonaattinika-.. tetta tuotti nunucati magneiumia isi4ätt5vät, mutta ml&a.ältään pienet utdot. Dolom,ii,ttikallakina tai kailbona~tilza,steena anne-tu4ta magne)siumi)sta utclot ottivat lähe yhtlx. mkuilen uhte~en ouuden kwnmaistakin, ja. nämä kall~ineet näyttävät olevan ke)skenään isamanait..vo.i.)sia magneiumlannoitteita. Kanbonaatti,Likateen ja katkkaivijauheen șeo4 (3+1) neutaatoi happamilutta te-. hokkaammin kuin keulbonaatt&lika,ste yhin. Seolueila, jama on ykisi o4a kaikkikivijauhetta ja yk4i out kanbonaattiaika4tetta pää.stäneen dolomlittikaekin antamien tuto4ten ta4olle.
Johdanto Erilaisten teollisuuden sivutuotteiden hyödyntäminen maataloudessa on lisääntynyt viimeksi kuluneina vuosina. Kaikilla niillä sivutuotteilla, joiden mukana maahan voidaan tuoda kasvien tarvitsemia ravinteita lienee jonkin asteista käyttöarvoa. Kenttä- tai astiakokeissa tehty teollisuuden sivutuotteiden vertailu käytössä oleviin lannoitteisiin tai kalkitusaineisiin antaa tietoja, joiden perusteella voidaan päätellä tuotteen käytön kannattavuutta. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan talkkiteollisuuden sivutuotteena saatavan karbonaattirikasteen käyttöarvoa magnesiumlannoitteena ja kalkitusaineena. Aineisto ja menetelmät Oy Lohja Ab omistaa Pohjois-Karjalassa Polvijärven kunnassa talkkiesiintymän. Talkin puhdistuksessa saadaan pääasiassa magnesiumkarbonaattia ja kalsiumkar- bonaattia sisältävä sivutuote. Sen luonnollinen käyttötarkoitus olisi magne- _, siumlannoitteena ja kalkitusaineena. Maatalouden tutkimuskeskuksen maanvilje- lyskemian ja -fysiikan laitoksella verrattiin astiakokeessa talkkiteollisuuden sivutuotetta kalkkikivijauheeseen ja dolomiittikalkkiin. Koe jatkui kaksi vuotta (1977-78); ensimmäisenä vuotena kasvina raiheinä ja toisena vuotena kaura. Valtion maatalouskemian laitos teki karbonaattirikasteesta ja kalkeista virallisesti käytössä olevan menetelmän mukaiset neutraloivan kalsiumin sekä kalsiumja magnesiumpitoisuuden määritykset (taulukko 1). Karbonaattirikaste sisälsi neutraloivaa kalsiumia vain 15 % ja sen magnesiumpitoisuus oli 6.4 %. Karbonaattirikaste on huomattavasti hienompaa kuin tavalliset kalkitusaineet, sillä se läpäisee kokonaisuudessaan.42 mm silmäkoon seulan. Astiakoe suunniteltiin siten, että kutakin kalkitusainetta tuli 4.5 1 maaerää kohti 1 g neutraloivaa kalsiumia vastaava määrä. Kalkkikivijauhetta punnittiin 26.8 g/ast, dolomiittikalkkia 28.3 g/ast. ja karbonaattirikastetta 66.7 g/ast. (taulukko 2), Kalkkikivijauheesta ja karbonaattirikasteesta valmistettiin mekaaninen seos 1+3.3 (11.5 g kalkkikivijauhetta + 38.1 g karbonaattirikastetta), jonka magnesiumpitoisuudeksi tuli 5 %. Tässä seoksessa tuli astiaa kohti yhtä paljon magnesiumia kuin dolomiittikalkissakin.
3 Raiheinää ja kauraa kasvatettiin kahdella eri maalla, hienolla hiedalla ja saraturpeella. Kumpikin maa oli kalkituksen tarpeessa (ph 5.3, 5.) ja ne sisälsivät vähän kalsiumia ja magnesiumia (taulukko 3). Kalkitusaineiden lisäksi raiheinä ja kaura saivat riittävät määrät typpeä, fosforia, kaliumia ja hivenaineita (boori, kupari, mangaahi, sinkki ja molybdeeni). Ensimmäisenä vuotena korjattiin raiheinästä neljä satoa. Toisen vuoden kasvin, kauran, sato korjattiin tuleentuneena. Kaikista sadoista määritettiin kokonaistyppi, -fosfori, -kalsium, -magnesium ja -kalium. Satojen astiaa kohti ottamat ravinnemäärät on laskettu kuiva-ainesadon ja sen ravinnepitoisuuden tulona. Kasvien ottamat kalsium- ja magnesiummäärät antavat tietoja tutkittavien kalkitusaineiden sisältämien k.o. ravinteiden käyttökelpoisuudesta. Kalkitusaineiden neutraloivan vaikutuksen seuraamiseksi tehtiin asitoiden maista kumpanakin vuonna sadonkorjuun jälkeen ph-määritykset. Kokeen loputtua määritettiin maista viljavuusanalyysin menetelmän mukaan fosfori-, kalsiumja magne iumpitoisuus. Kasvukausi 1978 oli sateinen eikä maiden läpi valunutta vettä voitu imeyttää takaisin. Tämän vuoksi määritettiin vesien kalsium- ja magnesiumpitoisuus. Maiden läpi valunut vesi sisälsi kalsiumia ja magnesiumia seuraavasti: Hieno hieta Saraturve Ca Mg Ca Mg mg/ast. mg/ast. Kalkitsematon 742 79 Kalkkikivijauhe 74 3 1422 47 Karbonaattirikaste 325 23 827 487 Dolomiittikalkki 482 157 1215 377 Kalkkikivijauhe + rikaste 631 116 112 257 Nämä ravinnemäärät otettiin huomioon eri kalkitusaineiden magnesiumin käyttökelpoisuutta arvioitaessa. Tutkimustulosten luotettavuus on testattu varianssianalyysillä.
4 TULOKSET Sadot Hietamaalla kalkitus lisäsi satoa selvästi kumpanakin vuotena (kuva 1). Kahden vuoden sadot yhteensä olivat eri kalkitusaineita käytettäessä 6.3-8.1-kertaiset kalkitsemattomaan verrattuna. Kalkkikivijauheella yksinään saatiin merkitsevästi suuremmat sadot kuin muilla kalkitusaineilla. Dolomiittikalkki ja karbonaattirikaste olivat keskenään saman arvoiset. Kalkkikivijauheen ja karbonaattirikasteen seoksella saadut sadot olivat runsaammat kuin kahdella e.m. kaikilla saadut, mutta ero ei ollut merkitsevä. Ensimmäisenä vuotena korjattiin raiheinästä neljä satoa (taulukko 4). Toisella ja kolmannella korjuukerralla näytti karbonaattirikaste tuottavan vähemmän satoa kuin dolomiittikalkki tai kalkkikivijauhe. Kasvukauden kokonaissatokin jäi karbonaattirikasteella hieman muita pienemmäksi. Kalkitusaineiden väliset erot eivät kuitenkaan olleet merkitsevät. Toisena vuotena ei kalkitsemattomiin kaurakasvustoihin muodostunut jyviä ja olkisatokin oli pieni. Kalkkikivijauheella yksinään saatiin merkitsevästi suuremmat kauran kokonaissadot kuin muilla keskenään saman arvoisilla kalkitusaineilla. Karbonaattirikasteen ja kalkkikivijauheen seos ei osoittautunut tällä maalajilla pelkkää karbonaattirikastetta paremmaksi. Jos kalkkikivijauheella saatua satoa merkitään suhdeluvulla 1, muiden tutkittujen kalkitusaineiden antamien satojen suhdeluvut ovat seuraavat: 1. vuosi 2. vuosi Yhteensä Kalkkikivijauhe 1 1 1 Karbonaattirikaste 79 76 77 Dolomiittikalkki 89 71 78 Karbonaattirikaste + kalkkikivijauhe 93 82 86 Saraturpeella kahden vuoden sadot olivat kalkkikivijauhetta käytettäessä merkitsevästi suuremmat kuin kalkitsemattomien astioiden sadat (kuva 1). Karbonaattirikaste ja dolomiittikalkki eivät lisänneet satoa kalkitsemattomaan verrattuna. Karbonaattirikasteen ja kalkkikivijauheen seos tuotti merkitsevästi enemmän satoa kuin karbonaattirikaste yksin, mutta ero kalkitsemattomaan verrattuna ei ollut merkitsevä.
Raiheinän ensimmäisen korjuun sato oli kaikissa käsittelyissä saman suuruinen (taulukko 4). Kalkituksen satoa lisäävä vaikutus tuli esiin vasta toisesta sadosta lähtien. Tutkittujen kalkitusaineiden välillä oli toisessa ja kolmannessa sadossa merkitsevä ero. Dolomiittikalkilla ja karbonaattirikasteella saadut sadot olivat keskenään yhtä suuret, mutta merkitsevästi pienemmät kuin kalkkikivijauheella tai karbonaattirikasteen ja kalkkikivijauheen seoksella saadut sadot. Toisena vuotena kalkitus näytti lievästi alentavan kauran satoa ja kalkitusaineiden väliset erot olivat vähäiset. Kalkkikivijauheeseen verrattuna eri kalkitusaineilla saatujen satojen suhdeluvut olivat seuraavat: 1. vuosi 2. vuosi Yhteensä Kalkkikivijauhe 1 1 1 Karbonaattirikaste 72 85 76 Dolomiittikalkki 73 79 75 Karbonaattirikaste + kalkkikivijauhe 9 79 86 Suhdelukuina esitetty vertailu osoittaa samalla määrällä neutraloivaa kalsiumia (1 g/ast,) saatujen satojen suhdetta. Kummallakin maalajilla tuotti raiheinä karbonaattirikastetta käytettäessä yli 2 % pienemmät sadot kuin kalkkikivijauhe. Karbonaattirikasteeseen sekoitettu pieni määrä kalkkikivijauhetta (23 % seoksen painosta) paransi karbonaattirikasteen käyttöarvoa raiheinän viljelyssä, Dolomiittikalkkia käytettäessä raiheinän suhteellinen sato kalkkikivjjauheeseen verrattuna oli hietamaalla parempi kuin turvemaalla. Satojen ravinnepitoisuudet Magnesiumpitoiset kalkitusaineet kohottivat raiheinän magnesiumpitoisuutta kaikilla niittokerroilla ja kummallakin maalajilla (taulukko 5), Karbonaattirikastetta käytettäessä raiheinäsatojen magnesiumpitoisuus oli korkeampi kuin muilla kalkitusaineilla tuotettujen satojen magnesiumpitoisuus. Hietamaalla kalkitsemattomissa raiheinäkasvustoissa oli koko kasvukauden ajan selviä magnesiuminpuutteen oireita ja satojen magnesiumpitoisuus oli erittäin alhainen. Raiheinän kalsiumpitoisuus oli kaikissa sadoissa korkein, kun kalkitusaineena oli käytetty kalkkikivijauhetta, ja alhaisin karbonaattirikastetta annettaessa.
6 Satojen kalium-, fosfori- ja typpipitoisuudet eivät muuttuneet eri kalkitusaineilla yhtä selvästi kuin kalsium- ja magnesiumpitoisuus. Kauran olkisatojen ravinnepitoisuuksissa näkyivät kalkitusaineiden aiheuttamat erot saman suuntaisina kuin raiheinäsadoissakin. Jyvien ravinnepitoisuuksien vaihtelut olivat vähäiset. Satojen ravinteiden otto Astiakokeessa'sadon Määrän vaihtelut vaikuttavat herkästi myös ravinnepitoisuuksiin. Tämän vuoksi sadon ottamat ravinnemäärät kuvaavat eri aineiden mukana annettujen ravinteiden käyttökelpoisuutta kasveille paremmin kuin sadon ravinnepitoisuudet. Tässä tutkimuksessa on syytä kiinnittää huomio vain kalkitusaineiden mukana tulleen magnesiumin käyttökelpoisuuteen. Kalkitsemattomasta hietamaasta kahden vuoden sadot ottivat vain 5 mg/ast. magnesiumia (taulukko 6). Vastaava magnesiumin otto turvemaalla oli 94 mg/ast. Ensimmäisen niittokerran raiheinäsato otti eniten karbonaattirikasteen magnesiumia, Edullisuus muihin kalkitusaineisiin verrattuna johtuu osittain siitä, että karbonaattirikaste oli huomattavasti hienojakoisempaa kuin muut kalkit. Kahden vuoden aikana sadot ottivat määrällisesti eniten magnesiumia karbonaattirikasteesta. Tässä kalkissa astiaa kohti tullut magnesiummäärä oli yli kaksinkertainen muiden kalkkien mukana tulleeseen magnesiummäärään verrattuna. Kasvit käyttivät hyväkseen hietamaalla 3.7 % ja turvemaalla 2.4 % karbonaattirikasteen magnesiumista. Tämän astiakokeen tulosten mukaan karbonaattirikaste näytti olevan magnesiumlannoitteena lähes dolomiittikalkin veroinen. Karbonaattirikasteen ja kalkkikivijauheen seoksessa astiaan tuli magnesiumia yhtä paljon kuin dolomiittikalkissakin. Hietamaalla sadot ottivat kummankin kalkitusaineen magnesiumia saman verran (noin 5 %). Turvemaalla seoksen magnesiumia oli otettu enemmän kuin dolomiittikalkinmagnesiumia. Kalsiumia sadat ottivat määrällisesti eniten kalkkikivijauhetta saaneissa astioissa ja vähiten karbonaattirikasteen astioissa. Kalkitusaineiden mukana annetut kalsiummäärät olivat vastaavasti 98 ja 35 mg/ast. Kasvien kalkitusaineesta ottamaa kalsiummäärää ei voida selvittää, koska fosforilannoitteena käytetyn monokalsiumfosfaatin mukanan tuli vuosittain 259 mg/ast. kalsiumia.
7 Maan 2H-luku ja ravinnepitoisuudet Kummankin koevusoden syksyllä maista mitatut ph-luvut osoittavat, että hietamaassa kalkitusaineet kohottivat ph-lukua ensimmäisenä kasvukautena vähemmän kuin turvemaassa (taulukko 7). Toisen kasvukauden lopussa olivat hietamaan ph:t edelleen kohonneet, mutta turvemaassa kaikkien neutraloiva vaikutus oli j vähenemässä. Kalkkikivijauheeseen ja dolomiittikalkkiin verrattuna yli kaksinkertainen karbonaattirikastemäärä kohotti ph-lukua aluksi (syksy 1977).4-.7 yksikköä vähemmän kuin kalkkikivijauhe ja.2-.3 yksikoä vähemmän kuin dolomiittikalkki. Kokeen lopussa ph-luvun nousu kalkkikivijauheeseen verrattuna oli.6-1. yksikköä ja dolomiittikalkkiin verrattuna.3 yksikköä pienempi. Karbonaattirikasteen ja kalkkikivijauheen seos ei kohottanut ph:ta niin paljon kuin kalkkikivijauhe yksin, mutta oli teholtaan parempi kuin karbonaattirikaste ja lähes saman arvoinen kuin dolomiittikalkki. Koetta perustettaessa kutakin kalkitusainetta sekoitettiin astian maaerään neutralointikyvyltään yhtä suuret määrät: Toisen koevuoden lopussa oli kalkkikivijauhe kohottanut ph-lukua enemmän kuin Muut kalkit. Karbonaattirikasteen ja kalkkikivijauheen seos oli saman veroinen dolomiittikalkin kanssa. Tässä astiakokeessa tarvittiin ph-luvun kohottamiseen yhdellä yksiköllä seuraavat määrät kalkitusaineita (g/ast, t/ha): Kalkkikivijauhe 11 g /ast. 4.5 t/ha Karbonaattirikaste 43 " 17.3 " Dolomiittikalkki 15.3 " 6. " Karbonaattirikaste + kalkkikivijauhe 26.3 " 1.5 " Samalla kalkkimäärällä (esim. 25 g/ast. kalkkia = 1 t/ha) eri kalkitusaineita saatiin seuraavat ph-luvun muutokset, jos oletetaan kalkituksen vaikuttavan suoraviivaisesti maan ph-lukuun: Kalkkikivijauhe 2.2 yksikköä Karbonaattirikaste.58 " Dolomiittikalkki 1.64 Karbonaattirikaste + kalkkikivijauhe.95 II
8 Edellä esitetyt vertailut osoittavat, että karbonaattirikastetta olisi käytettävä kalkkikivijauheeseen verrattuna lähes nelinkertainen määrä, jotta,ph-luvun nousu olisi kummallakin yhtä suuri. Dolomiittikalkkia tulisi tämän astiakokeen tuloksen mukaan,käyttää 1.,3-kertainen Määrä kalkkikivijauheeseen verrattuna. Karbonaattirikasteen ja kalkkikivijauheen seosta 3+1 olisi käytettävä 1.7-kertainen määrä, jotta tulos olisi saman arvoinen dolomiittikalkin kanssa ja 2.3-kertainen määrä kalkkikivijauheen tehon saavuttamiseen. Eri kalkitusaineiden neutraloivan kyvyn jatkuvuutta ei selvitetty. Seoksella, jossa on 1 osa kalkkikivijauhetta ja 1 osa karbonaattirikastetta saavutettaisiin ehkä dolomiittikalkkiin verrattava neutraloiva tulos. Seoksen magnesiumpitoisuus olisi 3.4 % Mg. Koekauden lopussa kalkitsemattomat hietamaat sisälsivät kalsiumia enemmän kuin kokeiden alkaessa (taulukko 8). Fosforilannoitteeksi annetun monokalsiumfosfaatin mukana tuli kalsiumia 259 mg/ast. ja sadot ottivat kahdessa vuodessa vain 45 mg/ast. Kummallakin maalajilla maan kalsiumpitoisuus oli kohonnut kaikkikivijauheella eniten, ja karbonaattirikasteella vähiten. Karbonaattirikasteen ja kalkkikivijauheen seoksella kalsiumpitoi.suus oli kohonnut samalle tasolle kuin dolomiittikalkillakin. Kolmella magnesiumpitoisella kalkitusaineella oli selvä positiivinen vaikutus maan magnesiumpitoisuuteen. Karbonaattirikasteen ja kalkkikivijauheen seoksessa tuli maahan magnesiumia yhtä paljon kuin dolomiittikalkissakin. Kokeiden loputtua dolomiittikalkkia saaneista maista uuttui happamaan ammoniumasetaattiin magnesiumia enemmän kuin e.m. seoksesta. Karbonaattirikaste yksinään kohotti maan magnesiumpitoisuutta enemmän kuin muut kalkitusaineet. Kalkitusaineiden magnesiumin käyttökelpoisuus Karbonaattirikasteen, dolomiittikalkin tai karbonaattirikasteen ja kalkkikivijauheen seoksen mukana annetusta magnesiumista oli vielä kahden vuoden koejakson jälkeen happamaan ammoniumasetaattiin uuttumatonta huomattava osa (taulukko 9) Turvemaalla uuttumåton osa kaikkien magnesiumista oli pienempi kuin hietamaalla. Sekä hiedalla että turpeella dolomiittikalkin magnesiumista oli liuennut enemmän kuin karbonaattirikasteen magnesiumista.
9 Taulukko 1. Kalkitusaineiden ja karbonaattirikasteen ominaisuudet: Neutral. Ca Mg Kalkkivijauhe 37.3.45 Karbonaattirikaste 15. 6.36 Dolomiittikalkki 35.4 8.48 Taulukko 2. Astiakokeeseen käytetyt kalkitusainemäärät (g/ast, t/ha). Kalkkia Ca Mg ġ/ast. t/ha g/ast. g/ast. Kalkkikivijauhe 26,8 1,7 9.8.12 Karbonaattirikaste 66,7 26,7 3.5 4.24 Dolomiittikalkki 28.3 11.3 6.8 2.42 Karbonaattirikaste + 38.1 kalkkikivijauhe 11,5 19.4 5.94 2.47 Kalkkimäärät sisältävät 1 g neutraloivaa kalsiumia. Taulukko 3. Astiakokeen maaerien ominaisuuksia. PHH 2 Ca mg/1 Mg Hieno hieta (HHt) 5.3 5 21 Saraturve (Ct) 5. 8 98
ecs _C).. (=> Le) zt d- CV 1 1 C.) e rcs 3. r-- kr) N. C.11-1 3 LO LO 3 k. L.C) :(13 cf) U... = ecl..c3. _ OLD ec$ eli ( CU 1 ' Cr> r--- C> 3..1.- 1. G) 4-> r- Le) r... en CV CV r- LO d- d _c r-... u-) LO k. On en Nl,1 CV >- 4-) (1) ON ct CV r--- r-- en c:)- Ln en Le) e--.. C).-- f--. OZ) LO 1 1 N. cr en en en CV CV C.I I Taulu kko 4. I lman kalkitusta ja eri ka lkitusaine illa saadut sadot (g/ast kuiva-ainetta)., :rci cr) C CD CU 4).... - 4-) ( Li> Hieno hieta C) Le) r--. C> Le) C:) 1. C) CO Cn C 3 CSJ ('4 Cr) re> _ r C) - on kr) 1-- d- Kalkitsematon Kalkkikivijauhe. J:3 r-- Karbonaattirikaste r.--. LO C) on d Dolomiittikalkki. k.. c.1.::1- Karb.rikaste+ka lkkik iv ij. 3 3 ( ft) Le) LO en..c1 ec5 C> c LC) k.-- d. eli CV c \ 1 d-... i o..1 LO +3 (C) (13 _C) _C) _CI rel _C) _C) JO 1:1 V1 J LO LO en CO 1. 3 C) LO zzr r--' U( v) = r- = (I) > -C 4-) U r- eli rl:5 -C1 (-) - ( -.1::1 _C1 (C) V) I-- Lel CO (.. 1 d CV C3 3 N. ey 3 3 C) N., 1 CO Le) Le) h. N. en (i) U r-cs -C) - _ Lo en LC) r--. 3 LO Le) r-- r-- r-- ec5 (...) _ U t. r--- Le).... r- 1-` ecs _C) U Le) lc) Le) 1 ON n:3 ec$ ecs e ris en ct en r-- r-.. CV CO 1--- r- Ce; CO LO CO r--. r-- r- > r- CD _.G > r- S- ) --1C 4-, -.)L -kj V) 1-` ai CD ( -Y eci 5-. _C _Y _. _.:' eli = = '-- r--- + Con Cri 5- il:1 (1) 4-3 r r-- --SL 4-) fli r- 4) r- (1) E > 4-) ' 4-) cci ) r- (.4-) -NG in -Y t1:1 r-- r- -P r-. = r- '- E.--N -&....C) r- r- 5- e e ecl eci (13 - L C=1
11 NJ 3 -CLJ CO -r tr> tr> > CO r. r Cfl (.O Lll) 111 N. CO Lo 3 cj.n ON 9. 4. r r a - - - 3 3 C CO 3 3 N..3. 1.. V r.) 1.1 CO CO CO CO 3,:o 1- o ro y 4-, cr C> I.. C> 4 NJ C) CO 1 1 CO 1... NJ 1 1.-.C7.4. r... :ml )7 r- NJ NJ - C) O NC 4. 4.-1.--- r-> r> en (e..- I.. rn CO 111 CO.- V V.,.... r 8~., 11~...... V. V V V st ON r.. 1. f., I.3-.3' ))1. ir ). "3 N).CL) NJ C1.1 CNJ. Ui 7 cn -.1 CO in 3 1/3.. ml I-- Ln c.. Le) 4 CO 9.-. 1 1 1 CV V.. cc UI.3. 44 ro u>. m 1 -- + 1. if ) c)..3"..ci-. V". c l C4.1- rn ri. \. N. Cl) OD CT -. NJ - 1 3.--.-- 3 ' 1.-- C. t. I, C) - (4) CO LO 1.... c... C> 1 ('.2. LI) in 1.- '... CI r.. r.. r,.> CO (C).-- Cr> CO ON 1 11/3 4 1. ('4 3.2...:1-,cr CO r.- t ('J'1'-.. LO (4) 1..1" ct 3 1 r5 en CO /... r.. wir., r....12. > C..) 9--.1-1- CO ('4 3 et ('.1 LI) 1.1-1 Le) CP. 1 141 C) 3.-.4.4. -- LO rh 1. NI CO 3.. r. - u> cv.. ( er.. I, I.,.. ON J 3.-.. '' L41 CO C.9.1 (V >.- NJ Nl.192- CO ('4N..1 rn CO.. 1 ON 1... CO 3 r's - 11.1). CO 9- CO Cr -. r-- r...#." 3 C Ch 1..--.- 1 Cr CO Le)." Ch 3 CO -.- (4) NJ 1.1. L. 4.. - Nl 9-.. ON Cre.-- r I.. 1 CO (4) ) I,. (4). N.) ( r'') V 1. 1, 1. 9.- I-- L.C) (. 1 (C) 3 CO V ' 1 1 C; (. ON V.1 1...- r... V 1 fs V 1. 1 V 4-, tr) Nl CO 1- CO 1. Nl ON 1..-, i, V 1.1 CO r... CO r- rn N... C;).- CD.4. 'Cr ("4 ("4 1 ('4 r... l'.... 1 f... CP, C. 1... ' r, V3 p... (4) ON 1 (O Cr) CO..r 11. Nl N.1 N.1 CO (4) 11. 1. LI; 9 )... 7 3.4., 1.9.. (.f) Nl 1/5 ' CO 1.13 Ll").- en V. 1 1 :ms ko 1 1 ON ON 1. r.. c 1 NI r-. 1 C., Nl C) r >9 1... >I C) C).--j CD CD. 9. o o tv)..;r ' (4), co cv o CO - Nl ('4 -,. 1--. cn op Cl 1. V) ('J rn (4)(4)V>..4-1 N. CLI.3. NJ - C:) Cl UI ON r- C.J LI) Nl CO ro C \ I.. C.1 Nl N. LO Ni C) 1. 1. CO.1 1 1..-- C5 CO 1 Cr 1. C71.1-1 NO CD -.):- CO 1 C1 1... Ch ON tn 4. CO r- CO 1. t1.1 (Nl.4. 1 Nl Nl 1.5 CO CO 4' r- L4) Cr LC) tr) 1..,,r S', 1'.' CO 4-1 ' w c...-- o to 4' Nl 1 N. N1.. CO I, r- 1. 1 CO.. I r-. no r-> > 4. > CNJ CO r... CO Cr CO 9-- r- ON (4) LO Nl CO r- ON 1. CO CO ON cr> {X) 9 > - CO Nl ('4 (4) 1 CO CỌ N.1 (7)1.3-..- V) cv - cl CV Ch. cg C.:4. C)..-- r. '.r. > m) c/- > > Lt) Lil ('3 -V 1 3.3... C 4-1 4 (4) 1.3-1 3 to.. cfl. 11. ON 1 CO er,z) ch 3 U) 4 1.--. 1.- rs I,. ('.1 - l- 11) 1 ON, Oh 7'1.- Ch E ar..r>. = C, cv.-- cv 1--. <I- ' ( 113 LO C) r... cc; 14; ; r--.--...- - Cm 1 1 1 c LO u (e) 44 14).4 rl.3..3. rc1 ('.1 a.. CC ' 7 4., va rcs u") tr> tr> C> Nl Nl ON ( CO ON ON 47..-,4> t- rn ON rs 1 -- 1 N1 CO CO 4."), CO ON C 9-- ('4 to 121, C) CO 'V" C..1 1.1....._». 1: C C - 3. 9 I 9-- Mag 9-- 19- C 11./ w.-- ('4 1 N.1 1..- 1.1-.) CO 1... CO UI - rl NJ tr>.1-.-- - 9-- 9.. -.- Cr Nl (4).3- -.. -...1. Cr Ka l...) 4.4 4' ul 1 rci r... _v /.= r 1.- ' rci C.) -44 e...y VI.J 4-, -1C -.44..44 44 3 I,- 1.. 9--.-- so 9 4.1 I- + 3' :...C. CD 34 + + 3' + Ka l Typpi pito Fosforip it Ka lkk ik iv ijauhe Karbonaa ttirikaste Dolomiittika lkki Karbonaattiri kaste ka ikk ikivijauhe
12 Taulukko 6. Satojen ottamat magnesium- ja kalsiummäärät (mg/ast.) sekä eri kalkitusaineissa tulleen magnesiumin näennäinen hyväksikäyttö (%). HIENO HIETA :Raiheinä 1. sato 2. sato 3. sato 4. sato Yht. Kaura jyvät + oljet Yht. kahdessa vuodessa Hyväksikäyttö % ' Magnesiumia mg/ast. Kalkitsematon 1 2 1.4 4.4 1 5 Kalkkikivijauhe 7 15 18 14 54 34 88.Karbonaattirikaste 12 27 26 33 98 63 161 3.7 Dolomiittikalkki 8 26 26 23 83 47 13 5.2 Karbonaattirikaste _ + kalkkikivijauhe 9 19 2 27 75 53 128. 5. Kalsiumia mg/ast. Kalkitsematon 6 12 12 5 35 1 45 Kalkkikivijauhe 46 134 113 96 389 192 581 Karbonaattirikaste 23 57 48 55 183 87 27 Dolomiittikalkki 34 18 8 66 288 93 381 Karbonaattirikaste + kalkkikivijauhe 38 1 78 93 39 114 423 SARATURVE Magnesiumia mg/ast. Kalkitsematon 26 2 13 9 68 26 ' 94 Kalkkikivijauhe 27 52 37 14 13 3 16 Karbonaattirikaste 41 54 31 28 154 4 ' 194 2.4 Dolomiittikalkki 32 4 27 23 122 35 157 2.6 Karbonaattirikaste + kalkkikivijauhe 36 64 29 21 15 31 181 3.5 Kalsiumia mg/ast. Kalkitsematon 51 53 31 25 159 79 238- Kalkkikivijauhe 17 199 134 97 537 76 613 Karbonaattirikaste 71 83 43 38 234 47 281 Dolomiittikalkki 82 13 61 48 293 59 352 Karbonaattirikaste + kalkkikivijauhe 98 162 68 64 392 6 452 Kalkitusaineiden mukana tulleet magnesium- ja kalsiummäärät taulukossa 2.
13 Taulukko 7. Kalkitusåineiden åiheuttama.ph-luvun nousu kalkitsemattomaan verrattuna ensimmäisen ja toisen kasvukauden lopussa. syksy 1977 Hieno hieta syksy 1978 Kalkkikivijauhe 1.8 2.3 Karbonaattirikaste 1.4 1.7 Dolomiittikalkki 1.7 2. Karbonaattirikaste + kalkkikivijauhe 1.8 1.9 Saraturve Kalkkikivijauhe 2.5 2.4 Karbonaattirikaste 1.8 1.4 Dolomiittikalkki _ - 2. 1.7 Karbonaattirikaste + kalkkikivijauhe 2.2 1.8 Kalkitsemattoman maan ph-luku hieno hieta 4.6 saraturve 4.3 Taulukko 8. Maan kalsium- ja magnesiumpitoisuus (mg/1) kahden kasvukauden jälkeen. Hieno hieta Ca Mg mg/1 Ca Saraturve mg/1 Mg Alku 5 21 8 98 Kalkitsematon 75 19 59 43 Kalkkikivijauhe 1715 19 2175 53 Karbonaattirikaste 44 183 1115 314 Dolomiittikaikki 915 146 15 229 Karbonaattirikaste + kalkkikivijauhe 975 91 1525 199
1.. cc> ' ko (r) LO 1 r--. r- 1. Lf) asetaatt iin uuttumatonta 4-) (13 4- ".. 1 cr> c..) cr). Nl CO Pan. c 1 - tr> 1 Le) ce> r- 8-- 4-) u> I 1 ml ro to -., cn 4. ).. ci- r--- d- C1 Cr) r-- (. CO CO (V LO, Co = ) 1 fr) r- C") 1 = 13 E co (. d r- C'4 Cl- C) CO 1-4-) V) :r its 4- a> c> d-, C.1 1 CO.-- CYN d' :1'CI... I CO CO.z:1- C'e) 1. V:, I!N Cp CD ON (..> cn (v cr) (v cr) c> cfn d- cvn CV CV ct (V CV +3 C 4-> cn 4-) 4-) V) -C t. L r-- 1. (' Cr) C> CO >, 1=1) CO 1 CO Q co Lf) 1-- cr) cv r- 1 Zr C1- ( mg/ast. ) k äytt öke lpoisuus, :815 V) 4-) tn ) 9- XI () Cr> C> N. 1. 1 N. r-. r-- r-- a> 1. r- r--- d- co r--- Li.> (V.-- r- C1- Cr) Nl 4-). ) 4-), (1) 3 C r r --.... Cl 4-3 ' 1 r 4-) E cin 1. t CO cy, ko co fr) l Cr) 1 1.11 1 kr, r..c --, Le> LO 1. Lcn t.n >- cn 1 r- rr).-- lf,.z:t- k. CO 1. = E Nl Cr) Lī) 1. d- in l CO 1 r- zl CV Nl Cl 4 CV E = 9- ro in >n tn. a> 4-> cn -i-> C 4-) r- UI 1 :CO -2 115 ( V) 1 ---... _ C) C) C:) Co E -.- ro ) CV d Nl 1"-. CV ::1- cv r--- J -.Nd E.-- cv d- d- r- CV.4- =d- CV Nl '1 CV (V = 4-).3 = = (..1-) ro (/) u) U) ( ra ca.., te) 1 r- E LO a> LO 1 Lf> LO Le> 1 1 1,z.J cf ( 1/) 4-) Taulu k ko 9. 4-).r- Kalk Kalki Karb Dolon ( 1/) Kalkitsematon Kalkkikivijauhe Karbonaattirikaste Dolomiitt ikalkki.1- -14 171
15 Hieno hieta 1 631 634 8 6 4 2 1 1 8 6 1 98 96 4 2 KUVA 1. -1. L I Kalkitse- Kalkkiki- Karbonaatti- Dolemiitti- Karb.rikaste maton vijauhe,. rikaste kalkki + kalkkikivijauhe Kalkitusaineilla tuotetut sadot.(g/ast, suhdeluku) eri maalajeilla. (Viivoitettu 1. vuoden sato, valkoinen 2. vuoden sato)
16 Tiedote n:o 1 Jokinen, R. 1977. Perunan magnesium- ja mangaanilannoitus. 11 p. 2 Jokinen, R. 1977. Kalkituksen ja runsaan kaliumlannoituksen vaikutus magnesiumlannoituksella saatavaan tulokseen. 29 p. 3 Tähtinen, H., Köylijärvi, J. ja Teittinen, P. 1977. Niittonurmen syyslannoitus. 12 p. 4 Salonen, M. ja Kähäri, J. 1977. Suoturvelisäyksen typpivaikutuksesta humusköyhässä savimaassa. 13 p. 5 Tähtinen, H. 1977. Perunan typpi- ja kaliumlannoitus. 21 p. 6 Jokinen, R. 1977. Magnesiumsulfaattilannoitus kevätviljoille. 18 p. 7 Märi, J. ja Paasikallio, A. 1978. Timotein kivennäisainepitoisuudet Suomessa kunnittain. 19 p. 8 Yhteispohjoismainen kalkitusseminaari Savonlinnassa 24.-25.5.1978. 1 p. 9 Tähtinen, H. 1979. Säilörehunurmen typpi- ja kaliumlannoitus. 42 p. 1 Jaakkola, A. 1979. Kalkkikivijauheen, dolomiittikalkin ja terässulaton kuonan vertailu. 18 p. 11 Jokinen, R. 1979. Talkkiteollisuuden sivutuote maanparannusaineena ja magnesiumlannoitteena. 16 p.
'th,r,.-4-4 '. - 4 hr3» ;c:, 41' Iftr4 -