Radioamatöörikurssi 2013

Samankaltaiset tiedostot
Radioamatöörikurssi 2015

Radioamatöörikurssi 2014

Radioamatöörikurssi 2017

Radioamatöörikurssi 2016

Radioamatöörikurssi 2018

Lähettimet ja vastaanottimet. OH3TR:n radioamatöörikurssi

Radioamatöörikurssi 2016

Lähettimet ja vastaanottimet

Lähettimet ja vastaanottimet

Lähettimet ja vastaanottimet. OH3NE:n radioamatöörikurssi

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely)

TAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN & SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO

Yleiskatsaus vastaanotintekniikan perusteisiin

1 db Compression point

nykyään käytetään esim. kaapelitelevisioverkoissa radio- ja TVohjelmien

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

TAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN ELI SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

LOPPURAPORTTI Lämpötilahälytin Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I. Verkkojen taajuusriippuvuus: suo(dat)timet

Radioamatöörikurssi 2014

Spektri- ja signaalianalysaattorit

Radioamatöörikurssi 2013

Lasse Latva OH3HZB PRK:n radioamatöörikurssi Radiotekniikan lyhyt oppimäärä. Lasse Latva OH3HZB. Johdanto. Perusteet.

Radioamatöörikurssi 2015

Mikä se on? Olle Holmstrand, SM6DJH (Käännös: Thomas Anderssén, OH6NT)

Radioamatöörikurssi 2017

1 f o. RC OSKILLAATTORIT ja PASSIIVISET SUODATTIMET. U r = I. t τ. t τ. 1 f O. KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut

CC-ASTE. Kuva 1. Yksinkertainen CC-vahvistin, jossa virtavahvistus B + 1. Kuva 2. Yksinkertaisen CC-vahvistimen simulaatio

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit

PRK:n radioamatöörikurssi Johdanto. Radiotekniikan lyhyt oppimäärä. Lasse Latva OH3HZB. PRK:n. Perusteet Radiotekniikan lyhyt

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET

Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho OH2TI

LABORATORIOTYÖ 1 MITTAUSVAHVISTIMET

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

Ohjelmistoradio. Mikä se on:

Radion LV 66) (1W ssb-radion malli SSOlA-pc6/sS01A-Pl1) HUOLTO-_OHJE. Väliaikainen

Jyrki Kilponen. Supervastaanotin AFSK-dataliikenteeseen

RF-tekniikan perusteet BL50A0300

Vahvistimet. A-luokka. AB-luokka

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia

Multivibraattorit. Bistabiili multivibraattori:

PIENITAAJUINEN RADIOSEKOITIN

Spektrianalysaattori. Spektrianalysaattori

Vahvistimet ja lineaaripiirit. Operaatiovahvistin

Alipäästösuotimen muuntaminen muiksi perussuotimiksi

Varauspumppu-PLL. Taulukko 1: ulostulot sisääntulojen funktiona

Kellot, taajuuslähteet. Kellot, taajuuslähteet. Mittaustekniikan perusteet / luento 6 Perusmittalaitteet 4. Kideoskillaattorit

SUODATTIMET. Suodatinteorian perusteita

TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietoliikennetekniikan työkurssi IQ-modulaatio

ULA - vastaanotin. + sähkökomponenttien juottaminen. Tiia Hintsa, Viitaniemen koulu. Ula-vastaanotin; Kouluelektroniikka Ky, Rauma.

Digitaalinen signaalinkäsittely Kuvankäsittely

Modulaatio. f C. amplitudimodulaatio (AM) taajuusmodulaatio (FM)

Radioamatöörikurssi 2012

HARJOITUSTYÖ: Mikropunnitus kvartsikideanturilla

Liitännät ja lisälaitteet

Katsaus suodatukseen

Asennusohje Viritettävä terrestiaalipäävahvistin HMB 6. SSTL n:o ULA-VHF I, VHF III, 6 x UHF ja AUX

TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT

Radioamatöörikurssi 2018

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN

ELEKTRONISET TOIMINNOT

MITTALAITTEIDEN OMINAISUUKSIA ja RAJOITUKSIA

MICRO-CAP: in lisäominaisuuksia

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504

Laitteita - Yleismittari

R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1

TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ

1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta.

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)

LABORATORIOTYÖ 2 SPEKTRIANALYSAATTORI

Tietoliikennesignaalit & spektri

Aktiivinen jakosuodin Linkwitz-korjauksella

Radioamatöörikurssi 2014

Pekka Pussinen OH8HBG - oulu.fi

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

A/D-muuntimia. Flash ADC

S Mittaustekniikan perusteet A. Esiselostustehtävät Erityisesti huomioitava

Vcc. Vee. Von. Vip. Vop. Vin

Muuntavat analogisen signaalin digitaaliseksi Vertaa sisääntulevaa signaalia referenssijännitteeseen Sarja- tai rinnakkaismuotoinen Tyypilliset

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

Radioamatöörikurssi 2018

Korkeusmittarin tutkimustyö

S Signaalit ja järjestelmät

VAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet

Kellot, taajuuslähteet. Mittaustekniikan perusteet / luento 6 Perusmittalaitteet 4. Kellot, taajuuslähteet. Kideoskillaattorit

Radioteleskooppi. Alt atsimutaalinen pystytys. Apupeilin kiinnitys. Peilin tukirakenne. Apupeilin kannattajat. Elevaatio enkooderi.

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

RF-tekniikan perusteet BL50A Luento Lähetin- ja vastaanotinelektroniikkaa Modulaatio (AM ja FM)

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin.

1 Muutokset piirilevylle

Alustava versio. Kytkennässä saattaa olla vielä virheitä.

Suomenkielinen käyttöohje

Elektroniikka, kierros 3

Transkriptio:

Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 21.11.2013 Tatu, OH2EAT 1 / 19

Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus Virtavahvistus Vahvistinluokista lisää: http://prk.ayy.fi/wp-content/uploads/2012/11/mittaa MINEN.pdf 2 / 19

Oskillaattori Osa, joka tuottaa tietyntaajuista vaihtovirtaa Usein toteutetaan jonkinlaisella vahvistimella, jonka ulostulosta sisäänmenoon tehdään positiivinen takaisinkytkentä halutulla taajuudella 3 / 19

Erilaisia oskillaattoreita Kideoskillaattori (crystal oscillator) Tarkka, vakaa taajuus, riippuu kiteen resonanssitaajuudesta LC-oskillaattori Käyttää LC-piiriä (kelalla ja kondensaattorilla tehty resonanssipiiri), toimii sen resonanssitaajuudella Ei niin vakaa taajuus kuin kideoskillaattorilla RC-oskillaattori Perustuu kondensaattorin varaamiseen ja purkamiseen vastuksen kautta, taajuus riippuu RC-piirin aikavakiosta Epävakaa taajuus, ei yleensä käytetä radioissa 4 / 19

Säädettävät oskillaattorit VXO (variable crystal oscillator) Säädettävä kideoskillaattori, voidaan säätää korkeintaan muutamia kilohertsejä VFO (variable frequency oscillator) Käytetään esim. säätökondensaattoria muuttamaan LC-oskillaattorin taajuutta VCO (voltage controlled oscillator) Taajuutta voidaan säätää jännitteellä 5 / 19

Suodattimet Suodattaa signaalia: päästää läpi halutut taajuudet, vaimentaa ei-haluttuja taajuuksia Alipäästösuodin Kaistanpäästösuodin Ylipäästösuodin Kaistanestosuodin 6 / 19

Suodattimet Passiiviset suotimet Toimii ilman käyttöjännitettä LC-suodin RC-suodin Kidesuodin Aktiiviset suotimet 7 / 19

Sekoitin Ottaa sisään kaksi taajuutta (yleensä kahteen eri sisäänmenoon), antaa ulos näiden taajuuksien summan ja erotuksen Ainakin toinen taajuuksista on yleensä tehty radion sisällä oskillaattorilla Kutsutaan paikallisoskillaattoriksi (LO, local oscillator) 8 / 19

Sekoitus Matemaattisesti kahden signaalin kertolasku: ideaalinen sekoitin kertoisi kaksi jännitettä keskenään 9 / 19

Erilaisia sekoittimia Yksinkertaisimmillaan yksi diodi tai muu epälineaarinen komponentti, jolle tuodaan molemmat signaalit = Balansoimaton sekoitin Ei kovin hyvä sekoitin: ulos tulee summa- ja erotustaajuuksien lisäksi myös huomattava määrä alkuperäisiä signaaleja, täytyy suodattaa enemmän Ei siedä kovin suuria signaaleja 10 / 19

Balansoitu sekoitin Parempi Monimutkaisempi kytkentä Molemmat signaalit viedään omiin sisäänmenoihinsa Ulos ei tule juurikaan alkuperäisiä signaaleja, ainoastaan niiden taajuuksien summat ja erotukset 11 / 19

Peilitaajuus Yleensä halutaan vain joko summa- tai erotustaajuus, ei molempia Toinen, ns. peilitaajuus suodatetaan pois Peilitaajuusvaimennus kertoo, kuinka hyvin ei-toivottu sekoitustulos suodatetaan pois 12 / 19

Sekoitin käytännössä Usein jokin komponentti toimii kytkimenä, jota paikallisoskillaattori ohjaa 13 / 19

Välitaajuus Suodatus, vahvistus yms on helpompaa kiinteällä taajuudella Radiota halutaan kuitenkin käyttää eri taajuuksilla Muutetaan sekoittimella haluttu radiotaajuus kiinteälle välitaajuudelle Paikallisoskillaattorin taajuutta säätämällä säädetään kuunneltavaa tai lähetettävää radiotaajuutta Kutsutaan supervastaanottimeksi (superheterodyne receiver) 14 / 19

Esimerkki Radion välitaajuus on 9 MHz ja sillä halutaan kuunnella taajuutta 7 MHz Säädetään paikallisoskillaattori taajuudelle 2 MHz (tai 16 MHz) sekoittimeen tuleva 7 MHz radiotaajuus muuttuu 9 MHz välitaajuudeksi Sama tulee sekoittimesta ulos myös 5 MHz (tai 23 MHz) taajuudella, mutta se suodatetaan pois heti sekoittimen jälkeen jolloin se ei haittaa 15 / 19

Esimerkki: peilitaajuus 2 MHz paikallisoskillaattorin tapauksessa kuitenkin myös 11 MHz radiotaajuus muuttuu samaksi välitaajuudeksi Kaikki 11 MHz taajuudella oleva täytyy siis suodattaa pois ennen sekoitinta, ettei se kuulu samaan aikaan 11 MHz on siis tällöin peilitaajuus 16 MHz paikallisoskillaattorin tapauksessa lähin peilitaajuus onkin 25 MHz, helpompi suodattaa pois 16 / 19

Modulaattori Amplitudimodulaattori, amplitudimodulaatio (AM) Muuttaa radiotaajuisen signaalin amplitudia esim. äänen mukaan Taajuusmodulaattori, taajuusmodulaatio (FM) Muuttaa taajuutta 17 / 19

Demodulaattori AM-demodulaattori Mittaa radiotaajuisen signaalin amplitudia ja muuttaa sen takaisin esim. ääneksi FM-demodulaattori Mittaa taajuutta jne 18 / 19

19 / 19