Vanhempi lapsen tukena netissä Kiusaaminen ja Nettiöverit Seudullinen nuorten tieto- ja neuvontapalvelu JIBBO Seinäjoen nuorisopalvelut, erityisnuorisotyö 2014
Netti- ja mobiilikiusaamisen piirteitä Teknologian kehitys on tuonut kiusaamiseen uusia muotoja ja välineitä, kuten älypuhelimet ja tablettitietokoneet Kiusaamisen areenat ovat netin ja älypuhelinten myötä kasvaneet: keskustelupalstat, yhteisöpalvelut, mobiilisovellukset, nettipelit Netin, tietokoneiden ja kännyköiden kautta kiusaaminen tavoittaa myös kotona Nettikiusaaminen on yhtä vakavaa, mutta siitä kerrotaan perinteistä kiusaamista harvemmin kotona. Netti- ja mobiilikiusaamisen muotoja: - ilkeämielinen kommentointi - uhkailuviestit sähköpostiin ja kännykkään - huhujen ja valheiden levittely - loukkaavien kuvien ja videoiden levittäminen - sulkeminen pois nettiyhteisöistä/-keskusteluista
Netti- ja mobiilikiusaamisen piirteitä Netissä nimittelyt ja uhkailut ovat usein sanallisesti raaempia kuin kasvokkain Kiusaamisen jäljet netissä ovat yleensä lyhyet, sillä lähes kaikesta digitaalisesta viestinnästä jää muistijälki Viestien lähettämistä ei välttämättä ajatella loppuun asti. Kiusaamisen syy ei ole tekniikassa vaan käytöksessä! Kunnianloukkaus, uhkailu ja valheellisten tietojen levittäminen ovat rangaistavia tekoja myös netissä Valokuvien ja videoiden vaivaton jakaminen helpottaa kiusaamista.
Tosielämän esimerkkejä "Oot tommone paska kasa, höröhammas. EKSÄ VOI PITÄÄ NIITÄ SUN HAMPAITAS SUN SUUN SISÄL? vitu hamsteri. Mite joku voi olla sunkaa,helvetti. Puhutki sillee sössöttämäl, KUOLE POIS, SUA EI JÄÄ KUKAA KAIPAA, BITCH!" (ask.fm) vittu näytä ihan saatanasti tytöltä, tommone korvakoru oikees korvas (homo) ja vittu tuubihuivi (ask.fm) 4 ruma oot ihan sairaan ruma sry... (ask.fm) Muita esimerkkejä: Facebookissa on järjestetty äänestyksiä kyselytyökalun avulla esimerkiksi luokan rumimman tytön äänestämiseksi IRC-galleriaan on luotu yhteisö, jossa keskitytään henkilön halventamiseen ja kiusaamiseen porukalla Kännyköihin lähetetään uhkausviestejä. Jotkut viesteistä ovat maailmanlaajuisia kiertoviestejä, joissa uhkaillaan esimerkiksi kuolemalla, jos viestiä ei lähetä eteenpäin. Herjaavien viestien tai kuvaviestien lähettäminen WhatsAppissa ryhmäviesteillä, jotka tavoittavat nopeasti suuren joukon
Miten puuttua kiusaamiseen? Kommentoimatta / huomioimatta jättäminen Asiattomien kirjoitusten tai kuvien lähettäjän ilmiantaminen palvelun ylläpidolle Kiusaajan tai epäilyttävän henkilön lisääminen estolistalle, jolloin hän ei pääse ottamaan yhteyttä Poistuminen palvelusta ja profiilin sulkeminen Asian eteenpäin vieminen kouluun tai nettipoliisille. Viimeisenä vaihtoehtona rikosilmoitus poliisille
Miten puuttua kiusaamiseen? Kuvakaappaukset ja viestien tallentaminen Näin otat kuvakaappauksen tietokoneen näytöstä: Windows-käyttöjärjestelmä 1. Paina PrtScrn- tai Print Screen -näppäintä, joka sijaitsee tavallisesti näppäimistön oikeassa yläkulmassa. 2. Avaa esimerkiksi Microsoft Word- tai Paint-ohjelma, ja valitse työkaluriviltä Muokkaa ja sitten Liitä 3. Nyt kun kuvakaappauksesi näkyy ohjelmassa, valitse työkaluriviltä Tiedosto ja sitten Tallenna Nimellä. 4. Valitse tallennuskohteeksi esimerkiksi Työpöytä ja anna tiedostolle nimi. Paina lopuksi Tallenna. 5. Jos käytät Wordin sijaan Paint-ohjelmaa, valitse tiedostomuodoksi Tallennusmuotovalikosta JPEG. Mac OS X -tietokone 1. Avaa Kaappaus-sovellus, joka sijaitsee yleensä kohdassa Ohjelmat, Lisäohjelmat. 2. Valitse Kaappaa, Ikkuna. 3. Napsauta ikkunaa, josta haluat kuvakaappauksen. 4. Tallenna tiedosto työpöydälle valitsemalla Tallenna nimellä -valikon avattavasta valikosta kohteeksi Työpöytä 5. Nimeä tiedosto haluamallasi nimellä ja valitse sitten Tallenna
Netti-, peli- ja medialukutaidot kansalaistaitoja Tietokoneen ja kännykän ääressä opitaan erilaisia kirjoitus- ja lukutaitoja Netti on olennainen tiedonhaku- ja työväline läpi elämän Netinkäyttötaitojen, pelitaitojen ja medialukutaitojen merkitys kasvaa nyt ja tulevaisuudessa osaaminen ja osallistuminen yhteiskuntaan edellyttää eri välineiden ja sisältöjen hallintaa Parhaimmillaan netti on: - oiva osallistumisen väline - sosiaalisten suhteiden verkosto: mahdollisuus löytää samanhenkisiä ihmisiä, solmia ystävyyssuhteita ja pitää vaivattomasti yhteyttä ympäri maailman - tietoa, ajanvietettä ja viihdettä - tehokas luovuuden ja itseilmaisun väline sekä helppo tapa esitellä omaa osaamista
Nettipelit Internet on täynnä erilaisia nettipelisivustoja. Suositut pelit säilyttävät kiinnostavuutensa aina tietyn aikaa ja sitten suurin innostus laantuu. Uusia pelisivustoja tulee jatkuvasti lisää ja mukana pysyminen saattaa olla hankalaa. Parhaiten pysyy mukana uusista tuulista kysymällä nuorelta, mitkä pelit ovat milloinkin suosituimpia. Googlettamalla myös selviää paljon. Hakea voi vaikkapa sanoilla nettipelit, pelisivustot mitä nuoret käyttävät jne. Kysele toisilta vanhemmilta, jos heillä olisi enemmän tietoa! Nuori saattaa myös pyytää vanhempaa ostamaan pelisivustolleen kolikoita tai peliaikaa tms. Siinä yhteydessä on myös hyvä kysäistä nuorta näyttämään, millaisesta pelistä on kyse. Useimmiten pelin ohessa on mahdollisuus keskustella toisten pelaajien kanssa joko chatissa yleisesti tai yksityisviesteillä. Joillakin monikansallisilla pelisivuilla on valvojat, jotka seuraavat keskusteluita. Suomalaisilla sivuilla saa keskustella ainoastaan suomeksi (ja yleensä myös ruotsiksi) ja vaikkapa Norjassa ainoastaan norjaksi. Keskustelutoiminto on avoinna ainoastaan tiettynä aikana päivästä eli silloin kun valvojat ovat töissä. Jos pelisivustolla on valvojat, niin tieto siitä löytyy sivuston info-osiosta. Valvojat vahtivat mm. kielenkäyttöä ja sitä, ettei keskusteluissa anneta henkilökohtaisia tietoja toisille. Lisäksi automaattiset toiminnot varoittavat, jos keskustelija kirjoittaa vääriä asioita. Valvojat voivat ns. bannata eli laittaa keskustelijan jäähylle esim. 30 minuutiksi tai vaikkapa koko päiväksi, jos varoituksia ei uskota. Jos valvojilla on aihetta epäillä, että keskustelija ei ole sitä, mitä hän uskottelee olevansa tai että sääntörikkomukset ovat toistuvia (rajua kieltä, toisten kiusaamista, toisten yhteystietojen jatkuvaa utelua jne..) niin silloin valvojalla on oikeus poistaa käyttäjätunnus kokonaan.
Netti on pullollaan pelisivustoja, joissa ei ole minkäänlaista valvontaa, ja etenkin näiden pelaamiseen nuoria kannattaisi ohjeistaa hyvin. Omia yhteystietoja ei missään nimessä saa kertoa, sillä koskaan ei voi tietää varmuudella, kuka siellä toisessa päässä kirjoittelee, ja millä asialla on liikenteessä. Myöskään omaa koulua ja luokkaa ei kannata kertoa ja yleensä kaikkien nimien kertomista kannattaisi miettiä tarkoin. Jutustella voi kaikenlaisesta yleisestä; musiikista, pelistä yms. Jos keskustelukumppani tivaa kokoajan tietoja asuinseudusta, koulusta, harrastuspaikoista, mahdollisista omista nettisivuista tai blogi-osoitteista, niin silloin pitäisi hälytyskellojen soida. Myös peliajat kannattaa säätää, sillä pelatessa katoaa helposti ajantaju, ja yhtäkkiä koneella tai kännykällä onkin vierähtänyt kokonainen ilta. Ei ole mitenkään harvinaista, että lapset kärsivät vieroitusoireista, kun he eivät saa tarpeeksi usein pelata haluamiaan pelejä. Tietokoneella ja mobiililaitteille saa asennettua salasanat, jos sovituista pelaamisajoista ei pidetä kiinni.
Nuoren tukena mediamaailmassa! Vanhemmilla on oikeus ja velvollisuus valvoa alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten netin, puhelimen ja pelien käyttöä! Kiinnostus! Ole kiinnostunut siitä, mitä nuori netissä ja puhelimellaan tekee, ja kenen kanssa hän on yhteyksissä. Todennäköisesti hänen mediankäyttönsä on hyvin erilaista kuin omasi. Järjestäkää perheen yhteisiä hetkiä medioiden parissa Kysele rohkeasti lapselta hänen käyttämistään sovelluksista ja pyydä esittelemään niitä. Vaikka et niistä ymmärtäisi, niin he kyllä mielellään opettavat! Tutustukaa netin, puhelimen, palvelujen ja pelien sisältöihin, sääntöihin ja käyttöehtoihin. Keskustelkaa ja laatikaa yhdessä säännöt netin ja puhelimen käytölle sekä pelaamiselle.
Nuoren tukena mediamaailmassa! Vastuu! Nettipalvelujen ja pelien ikärajat ovat sitovia, eivät suosituksia! Niiden tehtävä on suojata lasta haitallisilta sisällöitä ja mediatraumoilta. Mediasisältöjen ohella myös medioiden käyttöaikaa on syytä kontrolloida Toiminta! Jos lasta kiusataan netissä, hän tulee riippuvaiseksi netinkäytöstä tai pelaamisesta, unohda syyllistäminen. Sen sijaan kuuntele ja rohkaise keskustelemaan asiasta. Ryhdy toimiin asian ratkaisemiseksi!
Kohtuu kaikessa Haitalliset mediasisällöt sekä liiallinen netinkäyttö ja pelaaminen voivat aiheuttaa ongelmia kokonaisvaltaisesti riippuvuus ahdistus, järkytys, levottomuus, paha mieli, masennus unettomuus ja ruokahaluttomuus vetäytyminen ja sulkeutuminen sosiaalisten suhteiden, harrastusten ja koulunkäynnin laiminlyönti liiallinen eläytyminen: ero nettielämän ja tosi elämän välillä hämärtyy Mediasisältöjen vaikutus riippuu pitkälti lapsen/nuoret kehitystasosta ja kokemuksista
Tuntuuko, että lapsesi pelaa tai pyörii liikaa netissä? Netti- tai peliriippuvuudelta voi välttyä, kun pidät huolta, että: - Lapsesi syö terveellisesti ja monipuolisesti - Lapsesi nukkuu kunnolliset yöunet - Lapsellasi on muitakin harrastuksia netin tai pelaamisen lisäksi - Lapsesi pitää huolen ystävyyssuhteistaan - Lapsesi huolehtii koulutehtävistään Jos jokin näistä kohdista on jäänyt hieman vähemmälle, asian voi helposti korjata, kun siihen vain kiinnittää huomiota. Jos asia kuitenkin askarruttaa, kannattaa keskustella siitä esim. kuraattorin, terveydenhoitajan, opettajan tai nuoriso-ohjaajan kanssa. (muunneltu: Nettielämä on oikeaa elämää ja se on taitolaji. Pelastakaa Lapset ry)
Lähteet Harviainen J. Tuomas, Meriläinen, Mikko & Tossavainen Tommi (2013). Pelikasvattajan käsikirja. www.pelipaiva.fi/pelikasvattajankasikirja.pdf Mannerheimin Lastensuojeluliitto (2011). Ei nettikiusaamiselle. Opetusmateriaali 4.-6.luokille. http://mll-fi-bin.directo.fi/@bin/1519097f1db644ac027faf330c7ea765/1394109093/application/pdf/ 13707181/MLL%20Ei%20nettikiusaamiselle%2012042011kor.pdf Martsola, Riitta & Mäkelä-Rönnholm, Minna (2006). Lapsilta kielletty. Kuinka suojella lasta mediatraumalta? Mäyrä, Frans (2009). Hyvät pahat pelit. Teoksessa: Hyvä paha media Pelastakaa lapset ry (2011). Nettielämä on oikeaa elämää ja se on taitolaji. Pentikäinen, Leena, Rauhala, Anu & Niinistö, Hanna (2007). Mediametka Osa 2 Kasvattajan opas lasten mediamaailmaan Rahja, Rauna (toim.) (2013). Nuorten mediamaailma pähkinänkuoressa http://www.mediakasvatus.fi/ files/nuorten_mediamaailma_pahkinankuoressa.pdf Salonen, Kirsi (2013). Luonnon hyvinvointivaikutukset. PowerPoint-esitys. http://www.metsa.fi/ sivustot/metsa/fi/hankkeet/rakennerahastohankkeet/luontoliikuttamaan/ajankohtaista/documents/ Kirsi_Salonen Luontojahyvinvointi_seminaari_syyskuu2013.pdf Thorslund, Ewa (2009). Nuoret, netti j@ mobiili kodin turvaopas Yleisradio (2014). Mitä teen, jos anonyymi kiusaa netissä? Poliisin TOP 5 ohjeet. Kuvitus: http://all-free-download.com