Alueellinen biokiertomalli ravinnekierrätyksen tehostamiseksi - BioKierto. Biokaasutapaaminen Saarioinen, Sahalahti

Samankaltaiset tiedostot
Kiertoravinne. Alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden massavirtojen tuotteistaminen ja uudelleen jako Seinäjoen seudulla

Siipikarjanlannasta biokaasua

Mädätyksen lopputuotteet ja niiden käyttö Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biolaitosyhdistyksen teemaseminaari 7.11.

Kiintoaineen ja ravinteiden poiston tehostaminen yhdyskuntajätevedestä mikrosiivilällä. Petri Nissinen, Pöyry Finland Oy

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Jäteveden ravinteet ja kiintoaine kiertoon viirasuodattimella. Asst.Prof. (tenure track) Marika Kokko

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI

Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke

Selvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Harri Heiskanen

BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL

RAVINNEVISIO. Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina Tampio b, Satu Ervasti b, Eeva Lehtonen b, Riitta Kettunen a, Saija Rasi b ja Jukka Rintala a

Raportti 1 (6) Alueraportti Keuruu. Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen (BiKa-hanke)

TEHOLANTA-hankkeen kuulumiset Löytyykö toimivia biokaasuratkaisuja siipikarjatiloille?

BioKierto -hankkeen biokaasutapaaminen Saarioinen, Sahalahti

Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö

Raki2-ohjelman ajankohtaista sekä paikalla olevat hankkeet

Viemäröinti ja puhdistamo

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA BIOKAASUNTUOTANNOSSA JA MAANPARANNUKSESSA

Kerääjäkasveista biokaasua

REKITEC OY/Tero Savela Kalajoki

RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN KÄRKIHANKE

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

Kari Larjava ja Jyrki Uurtio

Lappeenranta Uusiutuvan energian kuntakatselmus. LCA Consulting Oy Ilmastonmuutoksen pysäytyspäivä

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia

Lannan poltto energiavaihtoehtona broileritilalla

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari Messukeskus, Helsinki

UUSIUTUVAA ENERGIAA HEVOSENLANNASTA

Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus

KOHTI HIILINEUTRAALIA MAITOA MAIDONTUOTANNON SIVUVIRTOJEN TEHOKAS HYÖDYNTÄMINEN

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Envor Group - historiikki

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari Toimitusjohtaja Reijo Hutri

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet

Energiaa ja lannoitteita markkinoille

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro

TEHOLANTA SEMINAARI Biokaasun tuotannon kannattavuus

JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA ENERGIANTUOTANNOSSA JA PELTOVILJELYSSÄ

Biokaasulaitoksilla syntyvät kierrätyslannoitteet tulevaisuudessa

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016

Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet

VSS Biopower Oy:n sijoittaja- ja tiedotustilaisuus Pyhäjärvi-instituutti

Biokaasua Terälahteen loppuseminaari

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit Erkki Kalmari

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

TEHOLANTA-hankkeen kuulumiset

Kerääjäkasvit biokaasutuotannossa

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Raportti 1 (11) Biomassapotentiaali. Saija Rasi, Elina Virkkunen ja Sari Luostarinen

Biokaasua tiloilta Järkivihreä energiapäivä, Forssa

Aluemallinnus kenttätyön perustana biokaasulaitosta suunniteltaessa

Suomen normilanta. Sari Luostarinen Erikoistutkija, FT, dos. Sika- ja siipikarjatalouden ympäristölupaseminaari, Huittinen.

Energiantuotanto ja ravinnekierto maatilalla Case Palopuron agroekologinen symbioosi

KUHASALON JÄTEVEDENPUHDISTAMO Neljännesvuosiraportti 4/2017

Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke Lyhytnimi: Ravinneresurssi

AGERAGAS INNOVATION OY. Material Week Kannus

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin

Hevosenlanta biokaasulaitoksen syötteenä Pirtti-tilaisuus Teivossa Johanna Kalmari/Metener Oy 1

Miten ravinteiden kierrosta saa liiketoimintaa?

Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure

Kotieläinkeskittymän ravinteiden uusjako kehitystä kestävästi

Valvomorakennus - valvomorakennus 70 m /m

BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Biokaasun jakelu Suomessa

Kerääjäkasvit talouden näkökulmasta

Lietteen jatkokäsittelyn energiatase ja kasvihuonepäästöt SYKEn laskentamalli Turun Seudun Puhdistamo Oy:n (TSP) lietteelle

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Biotaloudesta voimaa alkutuotantoon. Projektipäällikkö Teija Paavola Loppuseminaari, , Seinäjoki

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN KÄRKIHANKE. Marja-Liisa Tapio-Biström, MMM Tarja Haaranen, YM

VIITE: Tarjous JÄRVIRUO ON BIOENERGIAN TUOTANTOPOTENTIAALIN TESTAUS PILOT-MITTAKAAVASSA

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen

KILIKE hanke. Puupohjaisten sivuvirtojen mahdollisuudet (lannoitebisneksessä) GREEN ENERGY CLEAN NATURE

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus

Biokaasusta energiaa Pohjois-Pohjanmaalla seminaari

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?

Hevosenlannan hyötykäytön kehittäminen

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Transkriptio:

Alueellinen biokiertomalli ravinnekierrätyksen tehostamiseksi - BioKierto Biokaasutapaaminen Saarioinen, Sahalahti 14.6.2018

BROILERINLANTA (ex storage) Kangasalla kaikki turvepohjaista kuiviketta Broileripaikkoja 660 000 ep Kierrokset/Erät 7,5 erää/a Broilerien määrä 4 950 000 kpl/a Kuivike/Kuivikepohjalanta til.paino 350 kg/m3 Syntyvän lannan määrä 0,015 t/ep/a Lannan määrä biokaasutukseen 100 % 9 900 t/a 28 286 m3/a Lannan TS 63,04 % 6 241 tts/a Lannan VS 52,30 % 5 178 tvs/a 24,29 kgntot/t 240 471 kgntot/a 4,18 kgnliuk/t 41 382 kgnliuk/a 11,86 kgptot/t 117 414 kgptot/a Metaanintuottopotentiaali Keskimääräinen siipikarjanlannan metaanituottopotentiaali Lannasta saatava metaanin määrä Tuotetun metaanin energiasisältö 225 m3ch4/tvs 1 165 072 m3ch4/a 838 852 kg/a 11 650 716 kwh/a 11 651 MWh/a 12 GWh/a Biokaasu ja mädätysjäännös Biokaasun metaanipitoisuus 60 % Biokaasun määrä 1 941 786 m3/a 2 291 307 kg/a Hiilidioksidin määrä 776 714 m3/a 1 452 456 kg/a Biokaasun tiheys (ntp) 1,18 kg/m3 Mädätysjäännöksen määrä 7 608 693 kg/a 7 609 t/a TS 52 % pitoisuus 32 kgn/t pitoisuus 15 kgp/t

KAIKKI LANTA JA VIRTSA YHTEENSÄ Hevosia Kangasalan alueella Kaikki lanta ja virtsa til.paino Kaikki lanta ja virtsa, määrä 2 400 eläintä (ep) 510 kg/m3 10,29 t/ep/a 24 692 t/a 48 411 m3/a Kaikki lanta ja virtsa, TS 29,76 % 7 348 tts/a Kaikki lanta ja virtsa, VS 25,23 % 6 229 tvs/a 3,48 kgntot/t 85 890 kgntot/a 0,45 kgnliuk/t 11 188 kgnliuk/a 0,72 kgptot/t 17 746 kgptot/a Metaanintuottopotentiaali Keskimääräinen hevosenlannan metaanintuottopotentiaali Lannasta saatava metaanin määrä Tuotetun metaanin energiasisältö 190 m3ch4/tvs 1 183 529 m3ch4/a 852 141 kg/a 11 835 287 kwh/a 11 835 MWh/a 12 GWh/a Biokaasu ja mädätysjäännös Biokaasun metaanipitoisuus 54 % Biokaasun määrä 2 199 868 m3/a 2 752 694 kg/a Hiilidioksidin määrä 1 016 339 m3/a 1 900 554 kg/a Biokaasun tiheys (ntp) 1,25 kg/m3 Mädätysjäännöksen määrä 21 938 886 kg/a 21 939 t/a TS 21 % pitoisuus 3,9 kgn/t pitoisuus 0,8 kgp/t

3 PUUTARHAA YHTEENSÄ Pinta-ala 30 000 m2 Salaattiruukun til.paino 125 kg/m3 Puutarhoilla syntyvät sivuvirrat 6,43 m3/d 2 346 m3/a 293 304 kg/a 293 t/a Sivuvirran, TS 8,59 % 25 tts/a Sivuvirran, VS 6,43 % 19 tvs/a 1,76 kgntot/t 516 kgntot/a 0,00 kgnliuk/t 0 kgnliuk/a 0,24 kgptot/t 71 kgptot/a Metaanintuottopotentiaali Keskimääräinen kasvibiomassan metaanintuottopotentiaali Kasvibiomassasta saatava metaanin mää Tuotetun metaanin energiasisältö 375 m3ch4/tvs 7 072 m3ch4/a 5 092 kg/a 70 723 kwh/a 71 MWh/a 0,07 GWh/a Biokaasu ja mädätysjäännös Biokaasun metaanipitoisuus 55 % Biokaasun määrä 12 859 m3/a 15 913 kg/a Hiilidioksidin määrä 5 786 m3/a 10 821 kg/a Biokaasun tiheys (ntp) 1,24 kg/m3 Mädätysjäännöksen määrä 277 391 kg/a 277 t/a TS 3 % pitoisuus 1,9 kgn/t pitoisuus 0,3 kgp/t

SAARIOISILLA SYNTYVÄT "KIINTEÄT" JÄTTEET YHTEENSÄ Sivuvirtojen til.paino 626 kg/m3 Sivuvirtojen määrä 1 716 t/a Biokaasutukseen 100 % 1 716 t/a 2 742 m3/a Sivuvirtojen TS 34,31 % 589 tts/a Sivuvirtojen VS 30,14 % 517 tvs/a 18,53 kgntot/t 31 800 kgntot/a 0,00 kgnliuk/t 0 kgnliuk/a 2,59 kgptot/t 4 452 kgptot/a Metaanintuottopotentiaali Keskimääräinen metaanintuottopotentiaali saatava metaanin määrä Tuotetun metaanin energiasisältö 660 m3ch4/tvs 341 127 m3ch4/a 245 611 kg/a 3 411 270 kwh/a 3 411 MWh/a 3,41 GWh/a Biokaasu ja mädätysjäännös Biokaasun metaanipitoisuus 55 % Biokaasun määrä 620 231 m3/a 767 536 kg/a Hiilidioksidin määrä 279 104 m3/a 521 924 kg/a Biokaasun tiheys (ntp) 1,24 kg/m3 Mädätysjäännöksen määrä 948 464 kg/a 948 t/a TS 43 % pitoisuus 33,5 kgn/t pitoisuus 4,7 kgp/t

SAARIOISTEN JÄTEVESI, POISTUVA Jäteveden til.paino 1 000 kg/m3 Jäteveden määrä (poistuva) 300 000 t/a Biokaasutukseen 100 % 299 200 t/a 299 200 m3/a Jäteveden COD 889 mg/l TSS 203 mg/l Jäteveden TS 4,00 % 11 968 tts/a Jäteveden BOD 557 mg/l Jäteveden VS 2,78 % 8 318 tvs/a 30,00 mg/l 8 976 kgntot/a kgnliuk/t 0 kgnliuk/a 4,30 mg/l 1 287 kgptot/a SAARIOISTEN JÄTEVEDEN KIINTOAINE Jäteveden til.paino 1 000 kg/m3 Jäteveden määrä (poistuva) 800 t/a Biokaasutukseen 100 % 800 t/a 800 m3/a TS 25,00 % 200 tts/a VS 21,25 % 170 tvs/a 20,00 kgntot/t 16 000 kgntot/a kgnliuk/t 0 kgnliuk/a 2,80 kgptot/t 2 240 kgptot/a Metaanintuottopotentiaali CODn mukaan Metaanintuottopotentiaali Muodostuvan metaanin määrä jäteveden anaerobikäsittelyssä 0,215 m3ch4/kgcodpoistettu Keskimääräinen metaanintuottopotentiaali 350 m3ch4/tvs Jätevedestä saatava metaanin määrä 57 188 m3ch4/a kiintoaineesta saatava metaanin määrä 59 500 m3ch4/a 41 175 kg/a 42 840 kg/a Tuotetun metaanin energiasisältö 571 876 kwh/a Tuotetun metaanin energiasisältö 595 000 kwh/a 572 MWh/a 595 MWh/a 0,57 GWh/a 0,60 GWh/a JÄTEVESI JA KIINTOAINE YHTEENSÄ Muodostuvan metaanin määrä jäteveden anaerobikäsittelyssä Jätevedestä saatava metaanin määrä Tuotetun metaanin energiasisältö m3ch4/kgcodpoistettu 116 688 m3ch4/a 84 015 kg/a 1 166 876 kwh/a 1 167 MWh/a 1,17 GWh/a

Energia

Poisteet / ravinteet

Huomioita & johtopäätöksiä Kaikkien massojen metaani- ja energiapotentiaali merkittävä Esim. Envor Forssa: Kapasiteetti 84 000 t/v, 6 milj. m³, energia 39 000 MWh. Lannat merkittävimmät Broilerinlanta tasalaatuista Hevosenlannassa eroja tallien menetelmien mukaan? Suurin osa syötteistä kuivaa Poisteen ravinteiden liukeneminen / fraktiointi? Syötteet pienellä alueella mutta useassa paikassa Logistiikka, pienin noutomäärä?

Kiitos!