PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Seinäjoki Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr 27.10.2009 LSU-2009-Y-434 (113) ASIA HAKIJA Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Lintu-Paavola MTY Paavola Jani-Markus Lumppiontie 287 69600 KAUSTINEN ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA Tilalla harjoitetaan maidon- ja lihantuotantoa. Tilalla on nykyisin yksi eläinsuoja, lämmin pihatto, jossa pidetään 83 lypsylehmää, 71 hiehoa, ja 24 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Ympäristölupaa haetaan nykyiselle toiminnalle. Eläinsuoja sijaitsee Kaustisen kunnan Palon kylässä tilalla Lintu-Paavola RN:o 10:41. Ympäristölupaa haetaan nykyiselle eläinmäärälle. Eläinsuojan lannan käsittely kuitenkin muutetaan kuivalannasta lietelannalle. Muutoksen johdosta eläinsuojan yhteyteen rakennetaan uusi 2 058 m³:n kokoinen kattamaton lietesäiliö. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 1.6.2009. Hakemusta on täydennetty 25.8.2009. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Länsi-Suomen ympäristökeskus on ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 7 :n perusteella velvoittanut toiminnanharjoittajaa hakemaan toiminnalle ympäristölupaa. Luvan hakemiseen velvoittava päätös on annettu 16.12.2008. Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a mukaan, koska koska kyseessä on vähintään 75 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Koulukatu 19 PL 262, 65101 Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, 65101 Vasa Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 40 PL 77, 67101 Kokkola / Torggatan 40 PB 77, 67101 Karleby Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 16 PL 156, 60101 Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, 60101 Seinäjoki Puh. / Tfn 020 610 109 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/lsu www.miljo.fi/lsu

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tilan toiminnalle on 9.3.2000 Kaustisen kunnan myöntämä ympäristölupamenettelylain mukainen ympäristölupa 60 lehmälle, 57 yli 8 kuukauden nautaeläimelle ja 67 alle 8 kuukauden ikäiselle nautaeläimelle. Toiminta sijaitsee haja-asutusalueella. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Kaustisen kunnan Palon kylässä noin 10 km kuntakeskuksesta itään. Lähin naapurin asuinrakennus (tilalla oma navetta) sijaitsee noin 120 metrin etäisyydellä eläinsuojasta kaakkoon. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli kilometrin etäisyydellä eläinsuojasta. Tilan nykyisistä lietesäiliöistä on etäisyyttä lähimpään naapuriin noin 170 metriä ja uudesta lietesäiliöstä on etäisyyttä lähimpään naapuriin 190 metriä. Tila sijaitsee Mönkinojan valuma-alueella nro 49.065. Tilan itäpuolella noin 2,2 kilometrin etäisyydellä virtaa Köyhäjoki. Eläinsuoja ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Rahkosenharjun I luokan pohjavesialue, sijaitsee noin 8 kilometrin päässä. Käyttövesi eläinsuojan toimintaan otetaan Kaustisen kunnan vesijohtoverkosta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tuotantorakennuksessa pidetään 83 lypsylehmää, 71 hiehoa, ja 24 vasikkaa (alle 6 kk). Tilalla tuotetaan noin 700 000 kiloa maitoa vuodessa. Tuotantorakennuksessa on koneellinen ilmavaihto. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Lannan käsittely tapahtuu nykyään kuivalantana, sen käsittely muutetaan lietelannalle. Eläinsuojassa on lietekuilut (30 m 3 ), jotka toimivat padotuksella. Tuotantorakennuksen yhteyteen rakennetaan avoin 2 058 m 3 :n lietesäiliö. Lisäksi pihaton yhteydessä on kaksi avointa noin 1 100 m 3 lietesäiliötä ja 1 560 m 3 :n kuivalantala, joka jää pois lannan varastokäytöstä. Lietesäiliöt täytetään alakautta. Yhteensä tilalla tulee olemaan lietetilavuutta lietekuilujen noin 4 288 m 3. Lanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on käytettävissä lannan levitykseen omaa peltoa yhteensä 97,09 hehtaaria. Lannasta 100 % levitetään viikoilla 18 42. Maitohuoneen pesuvedet, muut pesuvedet ja eläinsuojan wc-vedet hakemuksen mukaan johdetaan lietesäiliöön. Maitohuoneen pesuvesiä syntyy noin 150 m 3 vuodessa. Eläimiä ei laidunneta. Säilörehun varastointi Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin 2 000 tonnia vuodessa. Rehu varastoidaan laakasiiloon ja aumaan, rehun tekoon käytetään biologista säilöntäainetta. Muut varastot Tilalla olevien polttoainesäiliöiden tilavuus on noin 6 800 litraa. Polttoainesäiliöt on varustettu suoja-altaalla, ylitäytönestimellä ja katoksella. Tilalla säilytetään lisäksi muita öljytuotteita enintään 600 litraa betonialustalla sisätiloissa. Kasvinsuojeluaineiden säilytys on sisällä, kui-

3 vassa tilassa. Kasvinsuojeluaineet pyritään käyttämään ostettuna vuonna eli kyseisenä kasvukautena. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa kuolleet eläimet, jäteöljyt, akut, metalliromu, vanhat eläinlääkkeet ja muovijäte. Muovijäte ja jäteöljyt toimitetaan jäteasemalle. Metalliromu toimitetaan romunkeräykseen. Eläinlääkkeet viedään hävitettäväksi Kaustisen apteekkiin. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Toiminnasta aiheutuva liikenne Tilalla on normaali maatalousliikenne maitoauto joka toinen päivä, sekä siementäjät, rehuautot, lantaurakoitsijat yms. Arvio toiminnan ympäristövaikutuksista ja parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Tilan pyrkimyksenä on alueen hyvän viljelytavan ja viljelyvaatimusten ja normien noudattamisella varmistaa ympäristön ja eläinten hyvinvointi ja kasvien tuottama riittävä satotaso eläinten kasvattamiseksi. Lanta pyritään multaamaan kasvilajista riippuen mahdollisimman pian, kun se kulloinkin on mahdollista sääolosuhteet ja maan rakenne huomioon ottaen. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ; ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISEMI- SEKSI SUUNNITELLUISTA TOIMISTA SEKÄ TOIMISTA HÄIRIÖTILANTEISSA Häiriötilanteessa toimitaan yleisten normien- ja tapojen mukaisesti. Tilalla on käytössä sähkökatkosten varalle aggregaatti. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti ajalla 3.9. 2.10.2009. Kuulutus on ollut nähtävillä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan sekä Kaustisen kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Kaustisen kunnantoimistolla. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kaustisen kunnanhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tarkastuskäynti Lupahakemuksen johdosta on 20.7.2009 tehty tarkastuskäynti, jonka yhteydessä käytiin läpi mm. eläinsuojan ja lietesäiliöiden sijoittumista ympäristöön ja lähiasutukseen nähden. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. Lausunnot Kaustisen ympäristölautakunta on 15.9.2009 ympäristökeskukseen saapuneessa lausunnossaan todennut, että eläinsuoja ja lietesäiliöt sijaitsevat alueella, jolla maatalouden harjoittaminen on perinteistä toimintaa. Lähin asutus sijaitsee noin 120 metrin etäisyydellä eläinsuojasta ja muu-

4 ten eläinsuojan ympäristö on maa- ja metsätalousaluetta. Eläinsuoja ei sijaitse pohjavesialueella eikä sen läheisyydessä ole vesistöjä. Ympäristölautakunta katsoo, että hakemuksessa esitetystä toiminnasta ei aiheudu naapurustolle kohtuutonta rasitusta, merkittävää terveyshaittaa eikä ympäristön pilaantumista. Tilalla on käytettävissä eläinmäärään nähden riittävästi lannan varastointitilavuutta ja levitysalaa. Uusi lietesäiliö rakennetaan nykyisen lantalan viereen ja toiminnassa ei tapahdu muita muutoksia, joten ympäristölle aiheutuva rasitus ei muutu nykyisestä merkittävästi. Toiminnassa tulee kuitenkin huomioida, että lantavarastot tyhjennetään vuosittain perusteellisesti. Lannan kuljetuksessa lantaa ei saa joutua ympäristöön ja eläinsuojan ympäristö tulee pitää siistinä. Tilan jätehuollossa tulee noudattaa Pohjanmaan jätelautakunnan antamia jätehuoltomääräyksiä. Kaustisen kunnanhallitus on 28.9.2009 ympäristökeskukseen saapuneessa lausunnossaan todennut, että kunnanhallituksella ei ole huomautettavaa MTY Lintu-Paavolan ympäristölupahakemuksesta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on annettu 5.10.2009 mahdollisuus antaa vastine annetuista lausunnoista. Hakija on ilmoittanut 8.10.2009 suullisesti, että vastineen antotarvetta ei ole. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Lintu-Paavolan MTY:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidon- ja lihantuotantotoiminnalle Kaustisen kunnan Palon kylään tilalle Lintu-Paavola RN:o 10:41 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen (20.9.2009) osoittamaan paikkaan. Ympäristölupa myönnetään enintään 83 lypsylehmän, 71 hiehon ja 24 vasikan (alle 6 kk) pitämiselle lupamääräyksissä ilmenevin edellytyksin. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojan ja lantaloiden rakenteet sekä lannan, pesu- ja jätevesien varastointi Toiminnassa muodostuva lietelanta, maitohuoneen pesuvedet, sekä muut pesuvedet tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetuissa lietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Eläinsuojan pohjarakenteet ja olemassa olevat lietesäiliöt tulee olla rakennettu sekä uusi 2 058 m 3 :n kokoinen lietesäiliö tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) tai muusta vastaavasta vesitiiviistä materiaalista maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Sosiaalitilojen jätevedet tulee käsitellä asetuksen no 542/2003 vaatimusten mukaisesti johtamalla ne joko umpisäiliöön tai erilliskäsittelyyn. Erilliskäsittelyn puhdistustehon tulee vastata asetuksen vaatimaa tasoa.

5 Lietelannan, pesu- ja jätevesien sekä sadevesien 12 kuukauden varastotilaa tulee olla käytettävissä vähintään 3 840 m³. 2. Lannan hyödyntäminen Lietelanta tulee ensisijaisesti hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietelantaa voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva lannan luovutussopimus. Lannanlevityspinta-alaa tulee olla käytössä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan jatkuvasti vähintään 80,08 hehtaaria. Lietelannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi- ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Lietelannan kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä joudu ympäristöön, kuljetusreiteille tai, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Lietelannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietelannan levitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. 15.4. välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, ettei siitä aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalannan levitys on sallittu pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä käsittelemätön vyöhyke lietteellä. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Maitohuoneen pesuvesien, muiden pesuvesien sekä eläinsuojan sosiaalitilojen jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös, mitä edellä on lietteen kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. 3. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinsuojan yhteydessä olevat noin 1 100 m³:n (2 kpl) ja 2 058 m³:n lietesäiliöt tulee täyttää alakautta ja kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella, tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan materiaalin pysyvyys lietesäiliöissä tulee tarvittaessa varmistaa tuulisuojauksella. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoja. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä.

6 Eläinsuojan sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan ja lietesäiliöiden ympäristö ja kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Lietesäiliöiden kuormausalueet tulee olla tiivispohjaisia. 4. Jätehuolto Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi tulee järjestää siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa mahdollisesti syntyvät rehujätteet tulee varastoida tiiviillä alustalla esim. kuivalantalassa. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjunta-aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi-, pahvi-, metalli- ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Muovijätteet ja hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan Pohjanmaan jätelautakunnan antamien jätehuoltomääräysten mukaisesti. 5. Polttonesteiden varastointi ja häiriötilanteet Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna suoja-altaalla, jonka koko on vähintään puolet säiliöiden koosta. Olemassa olevaa katosta tulee ylläpitää. Katos tulee olla palamattomasta rakenteesta ja tuulettuva. Polttonestesäiliöt tulee varustaa lisäksi ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden lähistöllä tulee olla varastoituna riittävästi imeytysainetta. Öljy- ja polttonestesäiliöt sekä täyttölaitteet tulee pitää hyvässä kunnossa. Öljytuotteita tulee muutoinkin käsitellä huolellisesti. Säiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti. Öljyvuodon, muun kemikaalivuodon, lietelantavuodon tai muun ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan tapahtuman sattuessa on välittömästi ryhdyttävä puhdistustoimenpiteisiin ja ilmoitettava tapahtuneesta ympäristönsuojeluviranomaisten lisäksi palo- ja pelastusviranomaisille. 6. Kuolleet eläimet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa Honkajoki Oy:lle tai muuhun luvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pidempiaikaisesti (pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli vuorokausi) tulee ruhot ja muu eläinjäte varastoida tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitettu paikassa. Kontin desinfiointi- ja pesuvedet tulee toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä.

7 7. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lantaloita sekä niiden katteiden kuntoa sekä muita jätehuoltotiloja tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, ovat vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian. Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lannan määrä (m 3 /vuosi) lannan toimituspaikat ja -ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi, tonnia/vuosi), toimituspaikat ja -ajankohdat tiedot uusista ja muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lannanlevityssopimuksista tiedot häiriötilanteista ja niiden korjaustoimista Lanta-analyysit tulee tehdä kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpidon tiedot (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Vuositiedot tulisi toimittaa sähköisen palvelun tuottajan välityksellä (tyvielma). 8. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, etteivät toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään.

8 Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolla maidon- ja lihantuotannon harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon eläinsuojan sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojan eläinmäärä ja eläinsuojan sijainti naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Eläinsuojan pohjarakenteet, lietesäiliöt ja lannan siirtämiseen tarkoitetut rakenteet tulee olla vesitiiviistä materiaalia (MMM-RMO-C4) suorien valumien estämiseksi. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Luvan mukainen eläinmäärä tuottaa lietelantaa yhteensä noin 3 153 m³ vuodessa. Lisäksi lietesäiliöiden mitoituksessa tulee huomioida maitohuoneen pesuvedet, muut pesuvedet ja sadevedet. Lietelannan varastotilavuus (4 288 m³) on riittävä 12 kuukauden varastotilavuudeksi. Lietesäiliöiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. Vesikäymälän jätevedet on vuoden 2013 loppuun mennessä varauduttava käsittelemään niin, että puhdistus vastaa vähintään ympäristönsuojelulain 18 :n nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa (542/2003) tarkoitettujen puhdistustoimien tehoa. (määräys 1) Lietteen levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi lannan levitykseen käytettävää peltoa. Vaadittavaa levityspinta-alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä hiehoa/lihanautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden. Lietteen levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Toiminnanharjoittajan tulee huomioida, että ympäristöministeriö on antanut uuden kotieläintaloutta koskevan ympäristönsuojeluohjeen, jota sovelletaan 1.7.2009 jälkeen vireille tulleisiin asioihin. Lanta tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lantaa ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Talousvesikaivojen ympärille (30 100 m) ja vesistöjen varsille (5 m) jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Määräys lannan ja muiden orgaanisten lannoitteiden käytöstä pohjavesialueilla on annettu pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. (määräys 2) Määräys nykyisten (2 x noin 1 100 m 3 ) lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta ja kattamisella kelluvalla katteella, sekä rakennettavan noin 2 058 m³:n lietesäiliön täyttämisestä alakautta ja kattamisella kelluvalla katteella on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Hajuhaittaa vähennetään myös pitämällä lietesäiliöiden sekä eläinsuojan ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Myös optimaalisella eläinsuojan lannan poistolla ja lannan tehokkaalla multauksella vähennetään toiminnasta aiheutuvaa hajuhaittaa. (määräys 3)

9 Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantuminen. Säilörehu tulee varastoida tiiviillä alustalla ja muodostuvat puristenesteet tulee kerätä talteen joko lietesäiliöön tai erilliseen säiliöön. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. (määräys 4) Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Polttoainesäiliöiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein mahdollisten vuototilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. Ilmoitus viranomaiselle on tarpeen valvonnallisista syistä. (määräys 5) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen varastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten varastoinnista on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys-, ympäristö- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (määräys 6) Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa valvonnallisista syistä. Lietteen, pesu- ja jätevesien säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan ympäristön pilaantumisen. (määräys 7) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojan toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (määräys 8) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava.

10 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Lainvoimaiseksi tultuaan tämä päätös korvaa aikaisemman Kaustisen ympäristölautakunnan 9.3.2000 antaman ympäristöluvan eläinsuojan toiminnalle Kaustisen kunnan Palon kylässä kiinteistölle Lintu-Paavola RN:o 10:41. Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi toimivaltaiselle lupaviranomaiselle 31.10.2019 mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lietesäiliöiden tilavuudet sekä lannan levitykseen käytettävissä oleva peltopinta-ala. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8-11, 15 19, 21 23, 30 ja 37 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 15, 17, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 1 570 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan perusmaksu on 1 570 euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

11 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Kaustisen kunnanhallitus Kaustisen rakennus- ja ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan virallisella ilmoitustaululla Torikatu 16, Seinäjoki ja Kaustisen kunnan virallisilla ilmoitustauluilla Kappelintie 13, Kaustinen. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto-oikeudelle, mutta toimittaa päätöksen tehneelle viranomaiselle eli Länsi-Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella - luvan hakija - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Anne Polso Tarkastaja Paavo Mäkinen

12 Liitteet Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.