Metsäpurojen rantavyöhykkeet monimuotoisuuden lähteinä Jarno Turunen & Mari Tolkkinen Suomen ympäristökeskus (SYKE) 13.6.2018
Metsäpuron rantavyöhyke = puron vaikutuspiirissä oleva metsäalue Metsä- ja vesiekosysteemin vaihettumisvyöhyke Voimakas vuorovaikutus puron ja rantametsän välillä Omaleimainen elinympäristö
Rantametsän vaikutus puroon Puiden varjostus Puron lämpötila-, valo- ja UV-olosuhteet Lehtikarike, kuollut puu Puron ravintoverkossa ja elinympäristön monimuotoisuuden lisääjänä Puiden lajijakauma vaikuttaa mikrobilajistoon Valumavedet Ravinteet, kiintoaineet, eroosio Maahyönteiset merkittäviä puron ravintoverkossa
Puron vaikutus rantametsään Tulviminen Rannan kosteusolosuhteet, ravinteet, kiintoaineet Mikroilmasto Jää Viileämpi ja kosteampi kuin muu ympäristö Häiriö, joka luo elintilaa pioneerilajeille Vesihyönteiset merkittäviä rantavyöhykkeen ravintoverkossa Puron rantametsän tulva-alue
Ihmistoiminta Patoaminen Muutokset virtaamassa ja tulvimisessa Perkaus Syvyys ja virtaus yksipuolistuu, karikkeen pidätyskyky pienenee, rannan ja uoman yhteys heikkenee Ojitukset Ravinteita ja kiintoainetta puroon, muutokset hydrologiassa Maankäytön muutokset (metsätalous, maatalous) Puuston ikä- ja lajijakauman muutokset Ravinto- ja kiintoaineen pidätys usein vähenee Suorat ja epäsuorat vaikutukset rantametsän monimuotoisuuteen
MaaMet 2007-> Metsän vaikutus maatalousjoissa 18 Pohjanmaan maatalousjokea joista 2 koskipaikkaa, toinen peltojen ympäröimä, toinen metsässä Kuormitettuja jokia, ei eroa veden laadussa joen sisällä paikkojen välillä
Metsän vaikutus maatalousjoissa Vesikasvillisuus lähempänä luonnontilaista koostumusta metsäisillä koskipaikoilla Metsäisyydellä vaikutus pohjaeläinyhteisöön, erityisesti pilkkojakoskikorentojen määrään, millä voi olla merkitystä ekosysteemin toimintaan ja esim. lohikaloille %
Uomakunnostusten vaikutukset rantametsän kasvillisuuteen Reffect (Restoration effectiveness of sediment stressed streams 2013-2016) Puu- tai kivimateriaalin käyttöön painottuneita kunnostuksia Puu lisäsi enemmän tulvimisherkkyyttä rantavyöhykkeelle ja siten muutti rannan kasvillisuutta luonnontilaisemmaksi
Uomakunnostusten vaikutukset rantametsän kasvillisuuteen Reffect (Restoration effectiveness of sediment stressed streams 2013-2016 Puu- tai kivimateriaalin käyttöön painottuneita kunnostuksia Puu lisäsi enemmän tulvimisherkkyyttä rantavyöhykkeelle ja siten muutti rannan kasvillisuutta luonnontilaisemmaksi
Suojavyöhykkeen optimointi rantametsän luontoarvojen säilyttämiseksi (LuMe 2018-) Suojavyöhykkeen rooli veden laadun ylläpitäjästä rantametsän ja puron luontoarvojen ylläpitäjäksi Suojavyöhykkeen muotoilu rantametsän kosteusvaihtelua mukaillen paikkatietoaineistoja hyväksi käyttäen Taloudelliset menetykset leveiden kohtien jättämisestä puuntuotannon ulkopuolelle kompensoituu metsänomistajalle kapeissa kohdissa Tasalevyisestä suojavyöhykkeestä rannan kosteusolosuhteita mukailevaan suojavyöhykkeeseen
Sovellukset purokunnostuksiin ja maankäytön suunnitteluun Rantavyöhykkeen metsittämisellä on ekologisia hyötyjä maatalousjoissa, mutta kuormituksen vähentämisellä valuma-alueelta suuremmat vaikutukset Rantavyöhykkeen ja puron huomioiminen yhtä aikaa kunnostuksissa ja suojelussa. Tulvimisen edistäminen purojen uomakunnostuksissa mikäli mahdollista Suojavyöhykkeen muotoilu ekologisin perustein
Jarno.Turunen@ymparisto.fi Mari.Tolkkinen@ymparisto.fi @JarnoTu @mjtolkkinen