1. Miten lapset, nuoret ja perheet voivat ja miten heidän hyvinvointinsa on viimeisen 100 vuoden aikana kehittynyt?



Samankaltaiset tiedostot
Lapset, nuoret ja perheet satavuotiaassa Suomessa tutkimus- ja vaikuttamisohjelma ( )

Enemmän ongelmien ehkäisyä, vähemmän korjailua olemmeko oikealla tiellä? Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö (ITLA)

Näyttöön perustuvan varhaisen tuen, hoidon ja vanhemmuustaitojen työkalupakki

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

Päihdehaittojen ehkäiseminen lapsen edun näkökulmasta

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle Päivitetty

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Tietoa ja työvälineitä vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistamiseksi

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2018 ( )

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Yksi elämä -terveystalkoot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

YHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Perheet keskiöön! Järjestöt lapsi- ja perhepalveluita kehittämässä järjestöagentti Matti Virtasalo Kittilä

I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ: Hyvät Käytännöt

Lapset, nuoret ja perheet satavuotiaassa Suomessa

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden tietopohja uudistuu ja vahvistuu

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot Kimmo Levä pääsihteeri

KEHITTÄMISPROJEKTIT. SISUKAS- projekti SISUKAS-projektin visio ja päätavoite. Projektin henkilöstö

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Esiselvitys Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret Tarja Heino ja Tapio Kuure

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) tilaisuus Etelä-Karjala: Johtamisen rooli laajassa muutostyössä

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo

LAPSI- JA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMA

THL:n uudet tehtävät ja tiedon tarve. Sote-tietopohja -hankekokonaisuuden kick-off

Työpajatyöskentelyn ydinviestit

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Opiskeluhuoltoryhmän työskentelymallin laadinta Autio Eva

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus

Toimivat(ko) monialaiset verkostot?

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Vanhempaintuen mallit Pohjoismaisten kokemusten pohjalta. Petra Kouvonen, ITLA (Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö)

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

Pohjoismainen näkökulma laadukkaisiin päihdepalveluihin

RAI-tietojen hyödyntäminen kulttuurisen vanhustyön tukena

Haapajärvi 7701 Kärsämäki 2922 Pyhäjärvi 6008 Reisjärvi 3008 Yhteensä (06/10)

KASPERI II hankekatsaus 6/2012

Lapsiystävällinen maakunta pilotti Uusimaa

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA JA MAAKUNTA -oppimisverkosto Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Toimintakulttuurin muutoksen kokonaisuus

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

PaKaste -hankkeen seurantaraportointi

Perheet keskiöön! -hanke. Kaisu Muuronen ja Kaisli Syrjänen

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE

Maakunnan LAPE ryhmä klo Pirkanmaan liitto. Koordinaattorit Maria Antikainen ja Susanna Raivio

Työskentelyrynko ja teemaehdotuksia Hytealuekierroksen. Keskustelun pohjaksi

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

Näyttöön perustuvat vanhemmuuden tuen mallit. Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki

Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

LAPE Lapsiperhepalvelujen muutosohjelma - Perhekeskus. Yritys- ja järjestötori , Sanna Nieminen

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön ajankohtaista

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Nuorisolain uudistusta valmistellaan

Juhlavuoden organisaatio

Natsaako kemiat ottaako joku kopin: kokemuksia koulusta ja opiskelusta

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

Johdatus teemaan. Ylilääkäri Arto Vehviläinen, STM. Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden muutostyö Inno-työryhmissä

Yksi tekijöistä. Osallisuutta ja Työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerien jalkauttaminen -hanke. Hankesuunnitelma vuosille

Tässä alueellisen toiminnan aluejakoa sekä henkilöitä työn takana. Varmasti monet olette jo tehneetkin paljon yhteistyötä

SyTy lastensuojelun systeemisen toimintamallin käyttöönotto ja juurrutushanke Esityksen nimi / Tekijä 1

Suomi 100 vuotta. Vapla Valmistelija: nuorisosihteeri Pirkko Suhonen, puh

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Keskustelutilaisuus: lasten ja perheiden tukeminen kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Johtaja Sirkka Jakonen

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Pirkanmaan Lapen eteneminen. Ohjausryhmän kokous

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Suomen suuri juhlavuosi Suomi 100 vuotta

Vaikutusten ostaminen maakuntien strategisen johtamisen ytimessä

Terveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke

Teesit vaikuttavuusinvestoimisesta

Hyvä polku: kotoutumista tukevia palveluita ja prosesseja

KASVUN TUEN NÄYTTÖÖN PERUSTUVA TYÖ OSANA UUDISTUVIA LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUJA. Päällikkö Maiju Salonen Kasvun tuki, Suomen Mielenterveysseura

PALOMA. Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke PALOMA-hanke/Johanna Mäki-Opas ja Satu Jokela

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Perheet Keskiöön! Perheet keskiöön! On STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma 2017

Transkriptio:

RAPORTOINTI Alli Paasikiven säätiölle 18.6.2015 Lapset, nuoret ja perheet satavuotiaassa Suomessa -ohjelma (2013 2017) Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö (ITLA) on vuonna 2013 käynnistänyt uuden viisivuotisohjelman Lapset, nuoret ja perheet satavuotiaassa Suomessa. Ohjelman keskeisenä ja ensisijaisena lähtökohtana on kääntää tulevaisuuden lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikka lasten tasavertaisia elinolosuhteita tukevaksi. Tätä päämäärää edistääkseen ohjelma pyrkii ennen kaikkea tuomaan suunnitelmallisuutta päätöksentekoon ja käytäntöihin. Tavoitteena on: a) päivittää ja modernisoida yhteiskunnan tukirakenteita (informaalista tukea, palveluja) b) luoda voimavaroja tukevia työkaluja, malleja ja sovellutuksia yhteiskunnan eri tasoille Vuonna 2014 sekä kevään 2015 aikana toiminta on ensisijaisesti keskittynyt tutkimus- & kehittämisohjelman kokonaiskoordinoinnin vahvistamiseen, näkyvyyden parantamiseen sekä temaattisten lopputuotosten suuntaamista kohti seuraavia kokonaisuuksia: 1. Miten lapset, nuoret ja perheet voivat ja miten heidän hyvinvointinsa on viimeisen 100 vuoden aikana kehittynyt? tässä osiossa valmistuu tilannekuvauksia, analyysejä tai skenaarioita Suomessa kasvamisesta ja kasvattamisesta. Tuotoksissa pyritään hyödyntämään mm. infografiikkaa, animaatioita ja muita visuaalisia elementtejä. 2. Miten lapsia ja nuoria voi auttaa? Miten kohentaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia? tässä osiossa valmistellaan ehdotuksia lasten ja nuorten tasa-vertaisten elinolojen edistämiseksi. Konkreettiset tuotokset voivat olla mm. inspiraatio-oppaita, avoin verkkosivusto kasvun tueksi, seminaarit ja aivoriihet 3. Miten lapset näkyvät toimijoina ja osallistujina itsenäisyyden juhlassa vuonna 2017? tässä lähtökohdaksi on otettu itsenäisyyden juhlan luominen yhdessä lasten kanssa, lasten sanoittamana ja kuvittamana, sukupolvia yhdistävänä ilon juhlana. Konkreettisena tuotoksena tässä osiossa suunnitellaan mm. tukea ja inspiraatiota lähiyhteisölle kouluissa vietetyn juhlan järjestämiseksi. Sata - alkuisia osahankkeita on edistetty ja täsmennetty seuraavasti: A. Sata lasissa varttuminen suomalaisessa alkoholikulttuurissa osahanke: - koko hankkeen tutkimusaineisto on koottu ja litteroitu valmiiksi ja ensimmäinen artikkeli on hyväksytty julkaistavaksi. Haastattelut ryhmissä, joissa ei esiinny alkoholiongelmia (ns. Tavis aineisto) koostuu 18 haastattelusta (nuorten ryhmiä 9, vanhempien ryhmiä 9). Päihdepuolen haastatteluja kerättiin 37. Haastattelut sisältävät sekä yksilö- että ryhmähaastatteluja ja ne on osin toteutettu sekaryhmissä. Lisäksi aineisto sisältää 3 maahanmuuttajien ryhmähaastattelua (2 nuorten + 1 vanhempien ryhmä). - nuorten ryhmiä on kokoontunut 5 kpl työstämään aiheita filmille, joka kulkee nimellä Siellä sitten käyttäydytään. Filmi tuotetaan vuorovaikutustaitojen harjoittelemisen

tueksi kotien ja koulujen päihdekasvatuksessa. Soveltuu esim. koulujen vanhempainiltoihin. - pienten lasten vanhempien vastuullisen alkoholinkäytön tukemiseksi on koottu lupaavia vanhempaintuen ja kuntoutuksen malleja, kuntaesimerkkejä ja päihteistä toipuvan äidin kokemuspuheenvuoro. Materiaali on työstetty ns. inspiraatio-oppaaksi. -aiheen yleistajuisen julkaisun toimittamiselle on perustettu työryhmä. B. Sata kohtaamista varhaisen tuen palvelut ja tieto osahankkeen puitteissa on laadittu hankesuunnitelma Kasvun tuki vaikuttavan varhaisen tuen tietolähde. Vuoden 2014 aikana on: -koottu tutkimusta ja tutustuttu kansainvälisiin vaikuttavuuden arviointiin, mm. järjestämällä kv- kokous aiheesta, kääntämällä norjalainen Ungsinn- manuaali vaikuttavuuden arvioinnista työn pohjaksi ja inspiraatioksi sekä vierailemalla pohjoismaisen verkoston kokouksessa (vrt. 30-31.10 Kööpenhamina) asian tiimoilta. -koottu Suomessa käytössä olevia, tutkittuun tietoon nojaavia vanhemmuuden tuen malleja - perustettu viiteryhmät hankkeelle (tieteellinen tiimi + seurantaryhmä työn juurruttamista varten). Seurantaryhmässä on edustettu mm. Kuntaliitto, THL ja kolme kuntaa: Imatra, Hämeenlinna ja Oulu - palkattu koordinaattori (puolipäiväinen) tehtävänään vaikuttavuuden/näytön määrittämisen työvälineen valmistelu yhdessä tieteellisen tiimin kanssa - haettu hankkeen jatkon takaamiseksi rahoitusta C. Sata investointia lasten oikeuksien näkyminen kuntien budjetoinnissa hanke on käynnistynyt. Hankkeen tavoite on tuottaa kuntien lapsibudjetointia varten käytänteitä tukeva ohje. Ohjeistus on luotu kuntapilotin tuloksena. Vuoden 2014 sekä kevään 2015 aikana: - on laadittu hankesuunnitelma yhdessä Pelastakaa Lapset ry:n sekä Itä-Suomen yliopiston terveystaloustieteen yksikön kanssa - on haettu ja saatu rahoitusta hankkeelle - perustettu hankkeelle ohjaus- ja asiantuntijaryhmä - aloitettu kirjallisuuskatsauksen laadinta kustannusvaikuttavista toimista perheiden tueksi - suoritettu pilotti (Imatra, Hämeenlinna sekä Oulunkaaren kuntayhtymä / Utajärvi) laadittu käsikirjoitus ohjeesta Lisäksi: kaksi suunnitteilla olevaa hanketta on yhdistetty; Sata mahdollisuutta arvostava kasvatuskulttuuri koulurauhan takeena ei saanut rahoitusta ja yhdistettiin Sata varhaista askelta - hankkeen suunnitteluun. Suunnaksi on vuoden aikana valittu lasten ja nuorten saumattoman oppimispolun edistäminen vahvuuksien kautta. Hanketta on suunniteltu yhdessä Suomen Mielenterveysseuran kanssa. Hanke pyrkii kiinnittymään varhaiskasvatuslainsäädäntötyön sekä perusopetuksen perusteiden

uudistuspyrkimysten rinnalle. Rahoitusta on haettu Opetus ja Kulttuuriministeriöltä. Suomen perheet 1917-2047 on hankekokonaisuus, jossa pyrkimyksenä olisi tiivistää tietoa perherakenteen muuttumisesta haki rahoitusta Alli Paasikiven säätiöltä sitä kuitenkaan saamatta. Lopputuotokset: Työkalupakki: vuoden aikana on tuotettu kaksi käsikirjotusta ohjeiksi työkalupakkisarjaan Pienten lasten vanhempien vastuullinen alkoholinkäyttö sekä Ohje lasten oikeuksien toteutumiseen kuntien budjetoinnissa. Molemmat ovat parhaillaan kommenttikierroksella ja graafinen suunnittelu on aloitettu. Mallinnukset ja menetelmät: sivusto wwww.kasvuntuki.fi on avattu. Sivulla esitellään manuaalia vaikuttavuuden arvioinnille, joka on vuoden aikana ollut työn alla. Tieteelliset artikkelit: Luottamista ja harhauttamista. Vanhempien ja lasten alkoholinkäyttöä koskeva vuorovaikutus nuorten kuvaamana on hyväksytty julkaistavaksi. Tieteellisiä artikkeleita kaikista osahankkeista ei näillä näkymin koota yhteen vaan tarjotaan julkaistavaksi eri tieteellisiin lehtiin. Yhteisjulkaisu on kuitenkin teikeillä teemalla kasvaminen ja kasvattaminen suomalaisessa alkoholikulttuurissa. Lapset, nuoret ja perheet satavuotiaassa Suomessa ohjelman vaikuttamistoiminta ja näkyvyys Lapset, nuoret ja perheet satavuotiaassa Suomessa ohjelma on vuoden aikana sopinut vaikuttamistoiminnan keskittämisestä kahdelle erilliselle polulle, joissa toinen keskittyy sisällöllisen ohjelman (vrt. kohdat 1. ja 2. yllä) valmiiksi saattamiseen. Tavoitteena on esim.: inspiraatio- oppaat, verkkosivu kasvun tueksi sekä mahdollinen loppuseminaari. Toinen polku keskittyy juhlistamaan Suomea ja suomalaisuutta lasten näkökulmasta ja sukupolvia ylittävästi (vrt. kohta 3. yllä). ITLAn vaikuttamistoiminta tehdään muiden kumppaneiden kanssa yhteistyössä. Vuoden aikana esim. vaalivaikuttamista on suunniteltu yhdessä LSKL:n kanssa. Hämeenlinnan Kaupunki, Emma & Elias sekä LSKL toimivat ITLAn yhteistyökumppaneina Hämeenlinnan juhlaseminaarin ja muiden tapahtumien suuntaan. Hämeenlinnan lapsijuhlan lisäksi ITLAssa suunnitellaan esim. yhdessä Lasten keskuksen, Suomen konserttikeskuksen sekä Suomen rehtoreiden kanssa Sata laulua Suomesta ja suomalaisuudesta hanketta, joka toteutuessaan pitäisi sisällään työkaluja, ideoita ja vinkkejä Suomen 100-vuoden juhlintaan kouluissa vuonna 2017. Vuoden aikana kiinnittymistä valtakunnalliseen Suomi 100 ohjelmaan on edistetty tiedonvaihdolla ja tapaamisilla. Vaikuttamisryhmän vieraana kävi vuoden aikana ohjelman päätuottaja Hannu Hyttinen, pääsihteeri Pekka Timonen sekä valtuuskunnan puheenjohtaja valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen. Petra Kouvonen esitteli myös hanketta Hämeenlinnan verkostotapaamisessa 4.12.2014 Säätytalolla. Hakemus ohjelman kiinnittymisestä valtakunnalliseen ohjelmaan erityisesti sata

laulua Suomesta ja suomalaisuudesta hankkeen tiimoilta on jätetty keväällä Suomi 100-projektille. Ohjelmaa uutisoitiin vuoden 2014 aikana näin: Perheen tulevaisuus tutkimuksiin / Tampereen yliopiston tiedeuutiset 7.5.2014 Näyttöön perustuva vanhemmuuden tuki. Kuntalehti 7/2014 Lasten Maailmassa/tietotulvassa Näkyvyyden vahvistamiseksi (viestintä, markkinointi yms.) kokonaisohjelma ei ole yrityksestään huolimatta kuitenkaan saanut erillistä rahoitusta. Lapset, nuoret ja perheet satavuotiaassa Suomessa- osaohjelmien asiantuntijatapaamiset Osaohjelmien asiantuntijatapaamisia on pidetty tiiviisti: n. 40-45 kpl vuoden 2014 ja kevään 2015 aikana. Ohjelman viiteryhmät ovat kokoontuneet 20-25 kertaa samana aikana. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen, seminaarit ja tapahtumat Lapset, nuoret ja perheet satavuotiaassa Suomessa on esiintynyt aktiivisesti vuoden aikana erilaisissa tilaisuuksissa. Seuraavaksi eriteltynä areenat jolla ohjelma, aiheineen on ollut esillä: 24.4.2014 SITRA - Uuden turvallisuuden ideapaja: osaohjelmaesittely Petra Kouvonen (ITLA) ja Kaisu Muuronen (LSKL) esittelivät tilaisuudessa Sata varhaista askelta hankkeen ideoita ja mahdollisia yhteistyövaihtoehtoja lasten elämänpolun nivelvaiheiden (siirtymät varhaiskasvatuksesta tai ylä- alaluokilta) tueksi. Paikalla n. 40 henkeä. 5.5.2014 Tampereen yliopisto - Lapsuutta, nuoruutta ja perhettä tutkimassa Tampereen Yliopiston lapsuuden, nuoruuden ja perheen tutkimusyksikkö järjesti avoimen seminaarin ja keskustelutilaisuuden lapsuuden, nuoruuden perheen tutkimuksesta, tutkimustarpeista ja tutkimusyhteistyön mahdollisuuksista. Petra Kouvonen (ITLA) oli kutsuttu paneeliin pohtimaan tulevaisuuden tutkimustarpeita. 7.5.2014 ALKO - Alkoholipoliittinen työvaliokunta - osaohjelmaesittely Petra Kouvonen (ITLA) oli kutsuttu kertomaan Sata lasissa varttuminen Suomalaisessa alkoholikulttuurissa hankkeesta. Paikalla oli n. 20 henkeä. 12.5.2014 Kuntaliitto - Vanhemmuuden tuen asiantuntijaryhmä - osaohjelmaesittely Petra Kouvonen (ITLA) esitteli 7.3.2015 kokouksen tiimoilta kerättyjä malleja ja jatkosuunnitelmia osana Kasvun tuki vaikuttavan varhaisen tuen tietolähde- tuotosta.

22.5.2014 Minding the Young Mind, Vierumäki 22-23.5.2014: työkokous Onni ja Helmi Karttusen Säätiön rahoittama työkokous järjestettiin Kasvun tuki hankkeen kansainvälisen tietopohjan vahvistamiseksi. Paikan päälle oli pyydetty asiantuntijoita Hollannista: Gert van der Berg ja Norjasta Monica Martinussen. Kokemusten pohjalta laadittiin Kasvun tuki hankkeelle hankekuvaus ja koottiin tieteellinen neuvosto sekä seurantaryhmä. Kolme pilottipaikkakuntaa: Imatra, Hämeenlinna ja Oulu olivat edustettuina kokouksessa ja tulivat osaksi seurantaryhmän kokoonpanoa. 10.6.2014 IFCW World forum- kv seminaari ITLA osallistui seminaarin suunnitteluun mm. ehdottamalla Kasvun tuki hankkeen tiimoilta kansainvälisiä ja kansallisia puhujia kokoukseen (esim. Voimaperheet- hanke). 16-19.6.2014 The Netherlands Youth Institute review on the decentralization of the Dutch youth services: tiedonvaihto Hollannissa järjestämis- ja toteuttamisvastuu lasten palveluista siirtyy vuonna 2015 kunnille. Valmistelun tueksi maahan kutsuttiin kesällä 2014 ulkomaalaisia asiantuntijoita kartoittamaan / arvioimaan muutoksesta johtuvia valmistautumisprosesseja. Petra Kouvonen (ITLA) osallistui yhdessä kolmen muun asiantuntijan (S, UK, DK) kanssa kuntakiertueeseen, jossa tutustuttiin kolmen eri kunnan valmistautumiseen lakimuutokseen. Kiertueen päätteeksi asiantuntijat kokosivat erikseen vaikutelmiaan prosessiin valmistautumisesta. Vierailua edelsi myös Hollantilaisen Netherlands Youth institutin asiantuntijavierailu eri maissa, mukaan lukien Suomessa. ITLA osallistui tiedonvaihtoon laatimalla ohjelmarungon sisältäen vierailuja mm. Hämeenlinnaan, joka Imatran ja Oulun seudun ohella toimii pilottipaikkakuntana ITLAn ohjelmassa. 15.9.2014 Lastensuojelun tieto ja tutkimus (LaskeTut), väliseminaari Piirritetyt lapset monitieteiset lastensuojelututkimuksen päivät : osaohjelmaesittely ITLAn Lapset, nuoret ja perheet satavuotiaassa Suomessa ohjelma esitteli kaksi osahankettaan seminaarissa (kuulijoita n. 25-30 henkilöä): -Petra Kouvonen (ITLA) ja Leena Ehrling (Suomen Mielenterveysseura) esitteli suunnitelmia Kasvun tuki vaikuttavan varhaisen tuen tietolähde hankkeelle osana Sata kohtaamista - hankekokonaisuutta -Anne Surakka (Itä-Suomen Yliopisto) esitteli suunnitelmia Sata investointia Lasten oikeuksien näkyminen kuntien budjetointia hanketta, jonka puitteissa suunnitellaan budjetinseurantaan soveltuvaa työvälinettä (LapBu työväline). 18.9.2014 Lastensuojelun Keskusliiton Ehkäisevän työn neuvottelukunta

Petra Kouvonen (ITLA) esitteli vanhemmuuden tukea käsittelevässä kokouksessa paikallisen toiminnan tietoperustan vahvistamisen edellytyksiä Kasvun tuki vaikuttavan varhaisen tuen tietolähde hankkeen suunnitelmien pohjalta. 10.10.2014 Varhaiskasvatusmessut: alkoholinkäyttö lapsiperheessä: tunnista, ota puheeksi ja auta ITLAn Lapset, nuoret ja perheet satavuotiaassa Suomessa ohjelma järjesti yhdessä Alkon Lasten seurassa ryhmän kanssa session varhaiskasvatusmessuille. Tavoitteena oli innostaa ja tukea varhaiskasvatuksen parissa toimivia ammattilaisia tukemaan perheitä vastuulliseen alkoholinkäyttöön. Sata lasissa varttuminen Suomalaisessa alkoholikulttuurissa hankkeesta puheenvuoroja piti: Marja Holmila (THL), Tuomas Tenkanen (Ehyt ry) sekä Petra Kouvonen (ITLA). 4.11.2014 Hämeenlinnan kaupungin / Suomi 100 ohjelman järjestämä verkostokokoontuminen. Teema: 2017 lasten itsenäisyyden juhlavuosi Petra Kouvonen (ITLA) esitteli Lapset, nuoret ja perheet satavuotiaassa Suomessa ohjelman puitteissa meneillä olevaa toimintaa. 14.11.2014 Lastensuojelun tieto ja tutkimus (LaskeTut), tutkimusstrategian suunnittelu: tutkimuskoordinaatiotyöryhmän kokoontuminen Hankkeessa etsitään lastensuojelututkimukselle tulevaisuuden suuntaviivoja. Petra Kouvonen (ITLA) on edustanut kokouksissa Lapset, nuoret ja perheet satavuotiaassa Suomessa ohjelmaa. 25.11.2014 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto, käytöshäiriöiden ennaltaehkäisyn verkosto: osaohjelmaesittely Kokouksessa viitotettiin tietä interventiotutkimuksen jalkauttamiselle lapsiperheiden parissa työskentelevän työn tueksi Suomessa. Petra Kouvonen (ITLA) oli kutsuttu kertomaan Kasvun tuki- hankkeen keräämistä pohjoismaisista kokemuksista. 30-31.11.2014 Socialstyrelsen, Tanska. Pohjoismainen kokous vaikuttavan varhaisen tuen tiedon luokittelusta ja käsittelystä: verkostokokous Kokouksessa Petra Kouvonen (ITLA) ja Mirjam Kalland (MLL) vaihtoi tietoa muiden pohjoismaisten edustajien kanssa vaikuttavien interventioiden käsittelystä eri Pohjoismaissa (työn organisointi, resurssit yms.). Kokouksen päätteeksi sovittiin myös tulevaisuuden tiedon vaihdosta ja muusta yhteistyöstä. 21.1.2015 Pyöreänpöydänkeskustelu ilmastonmuutosten lapsivaikutuksista

Tilaisuus pidettiin tammikuussa. Kokouksen päätteeksi laadittiin eettinen vetoomus ilmastonmuutoksen huomioimisesta tulevaisuudessa lasten oikeuksien näkökulmasta. 11.3.2015 Pyöreänpöydän keskustelu vaikuttavan varhaisen (psyko-sosiaalisen) tuen levittämiseksi valtakunnallisesti Suomessa Yhteisen pohdinnan kohteena (mm. Kuntaliiton, THL:n, HY:n ja SITRAn suuntaan) on vuoden aikana ollut miten mahdollistaa rakenteen luominen Suomeen joka takaisi tutkitusti tehokkaiden menetelmien (esim. vanhemmuuden tuki) vieminen ruohonjuuritasolle kattavasti (koulutus, saatavuus) kaikkien lasten hyvinvoinnin takeeksi. Rakenteen luominen olisi tärkeä jotta lapsiperheet olisivat tasavertaisessa asemassa psyko-sosiaalisen tuen saatavuuden osalta. Tästä aiheesta pidettiin keskustelu ja laadittiin hankehakemus. 3.6.2015 Päättäjäseminaari Lasten oikeuksista uusille kansaedustajille Tilaisuus suunnattiin uudelle kaudelle eduskuntaan valitulle. ITLA oli mukana järjestelyissä joissa kansanedustajille tuotiin eväitä kestävän lapsipolitiikan edistämiseksi seuraavan hallituskauden aikana.