Tutkimushanke rikosurien ja rikollisuuden taustatekijöiden muutoksesta vuosina

Samankaltaiset tiedostot
Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille?

Koulutuspudokkuuden yhteys päihdeongelmaisten ihmisten vankeusriskiin orastavassa aikuisuudessa

Koulutuksen merkitys rikosten uusimisen ehkäisyssä sekä integroitumisessa yhteiskuntaan

Koulutuksen ja rikollisuuden yhteys tutkimusten valossa

Huono-osaisuuden periytyminen: Mitä annettavaa on geneettiset tekijät huomioivilla tutkimusmenetelmillä?

Koulutustaustan ja työttömyyden yhteys nuorisorikollisuuteen

Koulupudokkuus ja työttömyys rikollisuuden taustatekijöinä

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Rikostaustaisten työhön kuntoutuksen vaikuttavuus Näkökulmia kehittämistoimintaan TEEMU RANTANEN VTT, YLIOPETTAJA LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU

Polut pois pitkäaikaiselta tuelta:

MITÄ NUORILLE KUULUU? NUORTEN HYVINVOINTI KOHORTTI TUTKIMUKSEN MUKAAN MIKA GISSLER, TUTKIMUSPROFESSORI, THL. 4.2.

Monitoimijaisuus ja arviointi Rikosseuraamuslaitoksessa. yhtymäkohtia LAPEEn

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

HENKILÖAINEIS- TOT JA PAIKKATIETO

Rikostaustainen ja hänen perheensä tulevan maakunnan asukkaana!

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka

Rattijuopon elämänkaari

Valinnanvapaus ja alueellinen saatavuus Kelan kuntoutuksessa. Visa Pitkänen Tutkija Kelan

janne kivivuori, mikko aaltonen, matti näsi, karoliina suonpää & petri Danielsson Kriminologia Rikollisuus ja kontrolli muuttuvassa yhteiskunnassa

Sukupolvelta toisella siirtyvät ongelmat Kansallinen syntymäkohortti Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille

SIFT-TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKE RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMASTA /Petteri Heino

VIRANOMAISYHTEISTYÖ RIKOSSEURAAMUSASIAKKAIDEN PROSESSEISSA LAPISSA YHDYSKUNTASEURAAMUKSET

Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla

Varhaiskasvatus ja opintie mitä me todella tiedämme. Jani Erola

Rikosseuraamusasiakkaiden asunnottomuustilanne

Paltamon työllistämismallin terveysja hyvinvointivaikutusten arviointi

Sairauspoissaolojen kehitys yksityisen ja julkisen sektorin SOTE-alalla Suomessa

Kotoutumisuunnitelma ja työllistyminen. Hanna Rinne Kuntoutusakatemia

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rikoksia tekevien asumisen erityispiirteet

Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen riskitekijät Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet - tutkimushankkeen alustavia havaintoja ja johtopäätöksiä

Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.

Menetelmät tietosuojan toteutumisen tukena - käytännön esimerkkejä. Tilastoaineistot tutkijan työvälineenä - mahdollisuudet ja rajat 2.3.

Arviointikeskuksen toiminta

NUORI MIES RIKOKSENTEKIJÄNÄ

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen

Kodin ulkopuolelle sijoittamisen riskitekijät, sijoitettujen pärjääminen ja sijoitusten kustannukset

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Yksityisen sektorin työntekijöiden työurapolut ja toimipaikkojen liikevaihdon kehitys

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Suomalaisen köyhyyden kehitys viimeisen 50-vuoden aikana

Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys

Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys. Tausta ja työhön paluuta ennustavat tekijät.

Toisen asteen koulutuksen läpäisy ja keskeyttäminen

Tilastolain muutoksen vaikutukset aineistojen tutkimuskäyttöön. Seminaari

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Onko Länsimetron tuomat vaikutukset ennakoitu asuntomarkkinoilla?

Yhteiskunnallinen eriarvoisuus -ohjelma. Sakari Karvonen SOTERKOn itsearviointi

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa

Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena

Koulujen tarvepohjainen lisäresursointi (pd): Asiantuntijalausunto eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle

1. Tilastollinen malli??

Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien tutkimusmetodeja - uraseurantakysely. Juha Sainio Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut & Aarresaari-verkosto

Rikostaustainen ja hänen perheensä tulevan maakunnan asiakkaana!

Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Mukana -ohjelma. Eriarvoisuuden vähentämisen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn kaupunkistrategiahanke. Kuva: Jussi Hellsten

Vanhuuseläkkeelle jäännin vaikutukset terveyteen Suomessa

Rikostaustaisten asunnottomuuden ennaltaehkäisy ja vähentäminen seminaari Asumissosiaalinen työ Rikosseuraamuslaitoksella

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

Pitkiä ja lyhyitä, suoria ja mutkikkaita polkuja

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi kyselytutkimuksen tuloksia

Luottamus on tekoja Elämä on suloista ja haikeaa, kun pitkin maailmaa se meitä kuljettaa

Miesväestön osuuksia prosentteina (%) (keskiarvo vuosilta )

Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa

Kaupunkitutkimuksen päivät Turku Elävä esikaupunki tutkimushanke

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Sari Lepistö & Noora Ellonen & Mika Helminen & Eija Paavilainen Lapsiin kohdistuvan väkivallan arvioiminen (YP 2/2017). Liitetaulukot 1 9.

Metsäalan korkeakoulutuksen oppimistulokset ja työelämä MEKOT. Mika Rekola Metsätieteiden laitos

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen

Tulonjaon ja pienituloisuuden kehityksestä Martti Hetemäki

Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri?

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla

Työttömyyskatsaus Elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Hiv-tartunnan vaikutus somalialaisja venäläistaustaisten maahanmuuttajien terveys- ja palvelukokemuksiin

UUSI KAUPUNKIKÖYHYYS JA LÄHIÖIDEN PERUSKORJAUS

Mika Sutela Tutkijatohtori, OTT Oikeustieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto

FULL LIST OF PUBLICATIONS. A Peer-reviewed scientific articles

Syntyvyyden laskusta. Lapsistrategiahankkeen ohjausryhmän kokous Tutkimusprofessori

Syrjäytymisen juurilla. Miten lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan vahvistaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä

Terveysneuvontapisteiden asiakkaat ja huono-osaisuuden ulottuvuudet

Sisäisen turvallisuuden strategia. Ari Evwaraye Sisäministeriö

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Transkriptio:

Tutkimushanke rikosurien ja rikollisuuden taustatekijöiden muutoksesta vuosina 1987-2015 CRIMCAR-tutkimusryhmä Mikko Aaltonen (Oikeusministeriö, Helsingin yliopisto) Karoliina Suonpää (Helsingin yliopisto) Sasu Tyni (Rikosseuraamuslaitos, Helsingin yliopisto) Joonas Pitkänen (Helsingin yliopisto) Noora Ellonen (Helsingin yliopisto) 1

Tutkimushanke Sociodemographic determinants of criminal careers in Finland 1987 2015 (CRIMCAR) Suomen Akatemian projektirahoitus 1.9.2018 31.8.2022 Yhteistyössä Helsingin yliopiston väestöntutkimuksen yksikön kanssa (prof. Pekka Martikainen) Myös muita kotimaisia (Jukka Savolainen) ja ulkomaisia yhteistyötahoja (Felipe Estrada, Anders Nilsson, Olof Bäckman) Tutkimusryhmä Mikko Aaltonen, tutkimusjohtaja Karoliina Suonpää, tutkijatohtori Sasu Tyni, tutkijatohtori Joonas Pitkänen, tohtorikoulutettava Noora Ellonen, yliopistotutkija 2

Tausta Syrjäytymisen ehkäisy suomalaisen kriminaalipolitiikan kulmakivi Suomessa vähän vahvaa näyttöä siitä, että syrjäytymiseen ehkäisytoimenpiteillä olisi vähennetty rikollisuutta Viimeaikaiset pohjoismaiset rekisteriaineistoihin perustuvat tutkimukset esimerkiksi työttömyyden (Savolainen, Aaltonen & Skardhamar 2018) ja lapsuuden huono-osaisuuden (Sariaslan ym. 2013, 2014) rikollisuutta lisäävästä vaikutuksesta ovat ristiriitaisia Toisaalta tiedämme myös aika vähän siitä (pl. Joukamaa ym. 2010), miten rikosaktiivisen väestön sosiodemografinen tausta on muuttunut viime vuosikymmeninä Ovatko tämän päivän rikosseuraamusasiakkaat aikaisempaa huono-osaisempia? Polarisaatio? 3

Ensikertalaiset pohjoismaissa (Aaltonen ym. 2016) 4

Tavoite 1 Kuvaileva tutkimus rikosurien ja rikollisuuden taustatekijöiden muutoksesta vuosina 1987-2015 Rikosurien muutos yli ajan (tuomitut, vangitut) Rikollisuus ja sosioekonominen asema yli ajan 5

Tavoite 2 Selittävä tutkimus rikosseuraamusten vaikutuksista sosiaalisen integraatioon Lisäksi analyysia laman aikaan työmarkkinoille tulleista nuorista Lainsäädäntömuutoksista/epäjatkuvuuskohdista nousevien luonnollisten koeasetelmien hyödyntäminen (difference-in-differences, regression discontinuity, sisarusasetelmat) 6

Aineistot Pääsy rikollisuutta mittaavia muuttujia sisältäviin rekisteriaineistoihin oli aikaisemmin vaikeaa Tilastolain muutos (2013), FIONA-etäkäyttöjärjestelmä TK:n aineistoihin on nykyisin mahdollista yhdistää TK:n hallussa olevia rikosvasteita Lisäksi ns. FOLK-valmisaineistomodulit helpottavat aineiston luomista merkittävästi Rikollisuutta koskevien rekisteriaineistojen ajallinen kattavuus Tilastokeskus Poliisin tietoon tulleet rikokset 1996 Tuomiot käräjäoikeuksissa 1977 Rangaistusmääräykset 1994 RISE Vankeuskaudet 1992 7

Aineisto 1: aikuisaineisto EKSY15 Satunnaisotos yli 15-vuotiaista henkilöistä N ~ 1,4 miljoonaa Vuosittainen paneeliaineisto 1987-2015 Muuttujat Poliisin tietoon tulleet rikokset 1996 Tuomiot 1977 Sosiodemografiset taustatekijät Avioliitot, erot, kuolemat (+kuolinsyyt), maastamuutto Työllisyys, työttömyys, koulutus, tulot, pääasiallinen taloudellinen toiminta, asuinolot Terveys Erikoissairaanhoito (diagnoosit), lääkeostot 8

Aineisto 2: perheaineisto EKSY014 Kaikki Suomessa asuvat perheet, joissa oli 0-14-vuotiaita lapsia vuonna 2000 Lapset, sisarukset, erikseen ja yhdessä asuvat biologiset ja adoptiovanhemmat N ~ 2,2 miljoonaa Vuosittainen paneeliaineisto 1987-2015 Muuttujat Suurimmaksi osaksi samanlainen kuin aikuisaineisto Poliisin tietoon tullut rikollisuus Sairaalakäynnit (uhrikokemukset), syntymärekisteri, sosiaalitoimen ja lastensuojelun asiakkuus, perheen ulkopuolelle sijoittaminen, peruskoulun keskiarvo 9

Aineisto 3: Rikoksentekijäaineisto Rikoksesta tuomituista poimittu aineisto Ei saanut rahoitusta Suomen Akatemialta, yhdistetään toisiin projekteihin Alkuperäinen idea poimia 20 % otos vuosina 1977-2015 tuomituista henkilöistä Mahdollistaa harvinaisten rikoslajien ja pidempien rikosurien tutkimisen Sosiodemografiset tiedot sisältyvät tuomiorekisteriin Helppo yhdistää Tilastokeskuksen rekisteritietoihin (esim. tulot, koulutus, perhe, työllisyys) Toteutus riippuu siitä, mitä luonnollisia koeasetelmia lopulta päädytään käyttämään 10

Tutkimuskysymyksiä 11

Artikkeli 1 Vankeuteen tuomittujen sosiodemografiset taustat 1987-2015 Tutkimuskysymys: Onko vankien kytkös työmarkkinoihin heikentynyt yli ajan? Työssäkäyntitrajektorit esim. 3-5 vuotta ennen tuomiota Muuttujat: EKSY15, 15+ Pääasiallinen toiminta / työssäkäynti vasteet Aika tuomioon selittäjänä Vakioidaan ikä, sukupuoli, tms. Analyysit: Suhteessa muuhun populaatioon Ensikertalaiset vs. muut

Artikkeli 2 Rikostaustaisten henkilöiden työmarkkina-aseman vaihtelu suhdannetilanteen mukaan Tutkimuskysymys: Tiedetään, että laman aikana erityisesti kouluttamattomien henkilöiden työllisyys huononi. Missä määrin suhdannevaihtelu näkyy rikostaustaisten työssäkäynnissä? Muuttujat: Vaste työssäkäynti vuoden lopussa (0/1) Vuosi selittävä tekijä Rikostausta = Ajassa vaihteleva tieto henkilön rikostaustasta esim. edellisen kolmen vuoden aikana

Artikkeli 3 Vanhempien rikollisuuden ja sosioekonomisen aseman yhteys lapsen myöhempään rikoskäyttäytymiseen ja sosiaaliseen asemaan Tutkimuskysymys: Tiedetään, että rikollisuudessa ja sosiaalisessa huono-osaisuudessa on ylisukupolvista jatkuvuutta, mutta ei tiedetä, missä määrin yhteys heijastaa perheenjäsenten samankaltaisuutta ja missä määrin kausaalista yhteyttä Sisarusmalleja (Frisell 2012) hyödyntämällä voidaan epäsuorasti kontrolloida ne geneettiset ja kasvuympäristöön liittyvät tekijät, jotka sisarukset jakavat keskenään ja saada näin tarkemmat estimaatit niille tekijöille, jotka erottavat sisarukset toisistaan (yksilölliset kokemukset) Tarkastellaan sisaruspareja, joissa sisarukset eroavat toisistaan siinä, miten altistuvat vanhempiensa rikollisuudelle ja huono-osaisuudelle ja analysoidaan, miten nämä kokemukset ovat yhteydessä myöhempään rikollisuuteen ja sosiaaliseen asemaan Muuttujat: EKSY014 Vasteena sisarusten rikoskäyttäytymistä ja sosiaalista asemaa kuvaavat muuttujat Selittäjinä vanhempien rikollisuus, lasten uhrikokemukset ja muu lapsuudessa koettu huonoosaisuus (esim. vanhempien työttömyys, päihdeongelma jne) Rekisterit tarjoavat tarkan tiedon selittävien muuttujien ja vastemuuttujien ajoituksesta

Kiitos! CRIMCAR-tutkimusryhmä mikko.aaltonen@om.fi karoliina.suonpaa@helsinki.fi 15