Melu- ja tärinäselvitys Paimion Tiilitehtaantien asemakaavoitusta varten

PAIMION KAUPUNKI Melu- ja tärinäselvitys Paimion Tiilitehtaantien asemakaavoitusta varten RAPORTTI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P34029p001

RAPORTTI 1 (13) Aho Mauno Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot... 2 2.1 Liikenne... 2 2.2 Maaperä... 2 2.3 Maastoaineisto... 2 3 Arviointiperusteet,... 3 3.1 Melu... 3 3.2 Arviointiperusteet, tärinä... 4 3.3 Arviointiperusteet, runkomelu... 5 4 Menetelmät... 6 4.1 Menetelmät, melu... 6 4.2 Menetelmät, tärinä... 6 4.3 Menetelmät, runkomelu... 7 5 Tulokset... 10 5.1 Melu... 10 5.1.1 Epävarmuusarvio... 10 5.2 Tärinä... 10 5.2.1 Epävarmuusarvio... 10 5.3 Runkomelu... 10 5.3.1 Epävarmuusarvio... 11 6 Johtopäätökset... 12 Liitteet: (A3 kokoa) Liite 1 Melualuekartta Päiväajan keskiäänitaso vuoden 2040 ennustetilanteessa Liite 2 Melualuekartta Yöajan keskiäänitaso vuoden 2040 ennustetilanteessa Liite 3 Melualuekartta maksimiäänitaso junan ohiajon aikana Liite 4 Tärinäaluekartta

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY RAPORTTI 1 (12) Melu- ja tärinäselvitys Paimion Tiilitehtaantien asemakaavoitusta varten 1 Johdanto Selvityksen tarkoitus on laskennallisesti selvittää Paimion rautatieaseman pohjoispuolella sijaitsevan Tiilitehtaantien asemakaava-alueelle vaikuttava rautatiemelu sekä alueen herkkyys rautatieliikenteen aiheuttamalle tärinälle ja runkomelulle. Kaavoitettavan alueen lomassa on olemassa olevaa rakennuskantaa. Kuva 1: Ilmakuva selvitysalueesta (Maanmittauslaitos 1/2018) Radan eteläpuolella sijaitsevalle Apilatielle on tehty tärinä- ja meluselvitykset (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy raportit P30547 15.9.2016 ja P29902 1.8.2016). Lisäksi on tehty meluselvitys Kairankulman asemakaavaa varten (FCG P29903 7.6.2017). Selvityksen laati, insinööri Mauno Aho. Paimion kaupungin edustaja oli kaavoitusinsinööri Juha Suominen.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY RAPORTTI 2 (12) 2 Lähtötiedot 2.1 Liikenne Lähtötietoina on käytetty edellä mainittujen FCGn tekemien selvitysten liikennetietoja sekä mainitun Apilatien tärinäselvityksen tuloksia. Asemakaava-alueen eteläpuolella kaartuu Helsinki-Turku rautatie. Sivuutusraide on asuintaloille osoitetun alueen itäosan kohdalla ja vaihde kaava-alueen länsireunan kohdalla. Paimioon ei ole henkilöjunaliikennettä. Liikenteen valtaosan muodostavat Helsinki-Turku yhteysvälin IC2- ja Pendolino-junat. Tavarajunia rataosalla kulkee satunnaisesti, pääosin yöaikaan, jolloin henkilöjunaliikennettä ei ole. Taulukko 1: Rautatieliikenne ennustetilanteessa 2040 Junatyyppi Päivällä, kpl Yöllä, kpl Pituus, m Nopeus km/h Pendolino 3 1 162 160 IC2 27 3 140 160 Suomalainen tavarajuna 2 0 295 50 Tieliikenteestä huomioitiin alueen länsipuolella kulkeva Vistantie. Taulukko 2: Liikennemäärät ennustetilanteessa 2040 Tie Osuus Nopeusrajoitus Kevyiden KVL Raskaiden KVL Vistantie Kaaritieltä pohjoiseen 40 6624 276 2.2 Maaperä 2.3 Maastoaineisto Maanmittauslaitoksen maaperäkartan mukaan sekä ratapohja että asemakaavoitettava alue ovat sekä pinta- että pohjamaaltaan savea (Sa). VTT julkaisun VTT-R04703-14 Liikennetärinä: Alueiden tärinäkartoitus ja rakenteiden vaurioitumisalttius mukaan henkilöjunien aiheuttama pystysuuntainen heilahdusnopeus 15 m etäisyydellä raiteesta olisi siten 0,5 0,9 mm/s ja etäisyyseksponentti 0,5 1. Myös runkomelun arvioinnissa savi katsotaan pehmeäksi maaksi. Alueen ympäristön maastomalli laadittiin käyttäen Maanmittauslaitoksen maastotietokantaa ja 2 m korkeusmallia. Malliin lisättiin kaupungilta saatu kaavaluonnos. Maastomallissa ei huomioitu suunnittelualueen ulkopuolella olevia meluesteitä, sillä niillä ei ole vaikutusta suunnittelualueelle.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY RAPORTTI 3 (12) 3 Arviointiperusteet, 3.1 Melu Meluntorjuntaa ohjaavat Suomessa Valtioneuvoston päätöksen VNp 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot. Taulukossa 1 on esitetty kyseiset ohjearvot. Taulukko 3: Yleiset melutasojen ohjearvot. Ulkona (VNp 993/1992) LAeq, klo 7-22 LAeq, klo 22-7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset 1) 2) 55 db 50 db 45 db 40 db virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet Sisällä Asuin, potilas ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus ja kokoontumistilat 35 db - Liike ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja. Koska kaavoitettava alue on yli korttelin kokoinen, se katsotaan uudeksi alueeksi, jota koskee yöajan ohjearvo 45 db. Junien ohiajosta syntyvä hetkellinen melu arvioidaan Asumisterveysasetuksen 545/2015 12 satunnaisen tai harvaan toistuvan yöaikaisen melutapahtuman toimenpiderajan 45 db mukaan. Arvioinnissa oletetaan äänitasoeron olevan vähintään 25 db. 3) 4)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY RAPORTTI 4 (12) 3.2 Arviointiperusteet, tärinä Voimakas tärinä voi aiheuttaa rakennevaurioita. Vaurioriski esitetään VTT raportissa VTT-R-04703-14 kolmena luokkana: Taulukko 4: Vaurioriskiluokitus Luokka V H E Kuvaus Lähinnä rataa oleva alue, jossa maaperän tärinä on niin voimakasta, että se voi aiheuttaa vahinkoriskin rakennuksille tai rakenteille. Hyväkuntoisiin ja tavanomaisiin rakennuksiin ei yleensä aiheudu niiden käyttökelpoisuutta haittaavia vaurioita, jos liikennetärinä on huomioitu resonanssille herkkien rakenteiden suunnittelussa. Tärinä on kuitenkin selvästi havaittavaa ja häiritsee usein asumismukavuutta. Vaurioriskin arvioinnissa tulee ottaa huomioon rakennuskanta ja käytetyt rakennusmateriaalit. Tärinä ei aiheuta normaalikuntoisten rakenteiden vaurioitumista, muitta voi häiritä asumismukavuutta. Vaikutus asumismukavuuteen on tarkistettava erikseen VTT tiedotteen 2569 mukaan. VTT on raportissaan esittänyt myös raideliikenteen aiheuttaman tärinän vaurioriskistä seuraavat suositukset maalajeittain. Maanpinnan värähtely ei saa pystysuunnassa eikä kummassakaan vaakasuunnassa ylittää taulukossa esitettyjä arvoja. Taulukko 5: Vaurioriski maalajeittain eri heilahdusnopeuksien maksimiarvoilla Maalaji ja Alue Pehmeä savi leikkauslujuus <25 kn/m2 Sitkeä savi, siltti, löyhä hiekka tiivis hiekka, moreeni, rikkonainen tai löyhä kallio Kiinteä kallio Värähtelyssä hallitseva < 10 Hz 10 20 Hz 20 50 Hz > 50 Hz taajuus V-alue 3 mm/s 4,2 mm/s 6 mm/s > 7,2 mm/s H-alue 1 3 mm/s 1,4 4,2 mm/s 2 6 mm/s 2,4 7,2 mm/s E-alue < 1 mm/s < 1,4 mm/s < 2 mm/s < 2,4 mm/s Aiemmista suosituksista poiketen tässä ei käytetä vektorisummaa vaan suurinta värähtelykomponenttia. Vaurioriskin aiheuttavaa tärinää huomattavasti vähäisempikin tärinä on havaittavissa ja aiheuttaa viihtyvyyshaitan. VTT suosittaa julkaisussaan WP50 Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa :2006 noudatettavaksi norjalaisen standardin NS8176E:1999 mukaista tärinäluokitusta:

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY RAPORTTI 5 (12) Taulukko 6: Tärinäluokitus asumisen kannalta Värähtelyluokka A B C D Kuvaus värähtelyolosuhteista Hyvät asuinolosuhteet Ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyitä. Suhteellisen hyvät olosuhteet Ihmiset voivat havaita värähtelyt, mutta ne eivät ole häiritseviä. Suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa Keskimäärin 15% asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä. Olosuhteet, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla. Keskimäärin 25% asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä. V w,95 [mm/s] 0,10 0,15 0,30 0,60 Värähtelyluokan C mukaan arvioitaviksi alueiksi katsotaan olemassa olevien väylien varsien alueet, joissa kaavaa laaditaan tai merkittävästi muutetaan ja alueet, joihin kohdistuvat ympäristövaikutukset muuttuvat uuden väylän vuoksi. Yksittäiset olemassa olevien väylien varrella sijaitsevat uudisrakennukset tai väylän vähäiset muutokset arvioidaan luokan D mukaan. Junien aiheuttama tärinä nykyisillä asuinalueilla ylittää usein luokan D rajan ja haitan arviointi tulee tehdä tapauskohtaisesti. Yllä oleva taulukko koskee normaaleja asuinrakennuksia. Jos rakennus on tarkoituksellisesti suunniteltu häiriöttömäksi (esimerkiksi korkeatasoiset asuinrakennukset, lepokodit, sairaalat), värähtelyluokan tulee olla yhtä luokkaa korkeampi. Taulukon arvoja ei sovelleta rakennuksiin, joissa ihmiset ovat pääasiassa liikkeessä tai muut kuin liikenteestä aiheutuvat häiriöt voivat olla merkittävämpiä (esimerkiksi toimistot, kaupat, kahvilat, ostoskeskukset, tavaratalot, liikuntatilat). 3.3 Arviointiperusteet, runkomelu VTT julkaisussa 2468 suositellaan liikenneperäisen runkomelun tunnusluvuksi Lprn, joka perustuu A-taajuuspainotettuun ja S-aikapainotettuun enimmäisäänitasoon 95% luotettavuustasolla. Ehdotettu ohjearvo Lprn päiväaikaan on avoradoilla 30 35 db erityistä hiljaisuutta vaativissa tiloissa. Tavanomaisissa asuintiloissa ohjearvot ovat nukkumisaikaan 30 35 db.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY RAPORTTI 6 (12) 4 Menetelmät 4.1 Menetelmät, melu Melulaskennat tehtiin CadnaA v. 4.6-melulaskentaohjelmalla. Ohjelma käyttää melun leviämisen mallintamiseen digitaalista maastomallia sekä pohjoismaista tieja raideliikennemelun laskentamallia. Melulaskennoissa on otettu huomioon äänen ensimmäinen heijastus. Kasvillisuuden vaimennusta ei ole huomioitu. Metsä- ja peltomaaston maakertoimeksi valittiin G=1 ja vesialueiden G=0. Asuinalueiden kertoimeksi valittiin G=0,5. Laskennoissa melutasot laskettiin pisteisiin, jotka sijaitsevat 5 metrin välein tarkasteltavalle alueelle sijoitetussa ruudukossa. Melukäyrät muodostetaan laskentaruudukkoon laskettujen arvojen avulla interpoloimalla. Melulle laskettiin keskiäänitasot. Laskentapisteiden korkeus oli pohjoismaisen mallin mukaisesti kaksi metriä maan pinnasta. Ohjelmalla laadittiin laskennan tulosten perusteella päiväajan (klo 7-22) ja yöajan (klo 22 7) keskiäänitasovyöhykkeet 5 db välein välille 40 75 db. Junan ohiajon synnyttämä maksimiäänitaso laskettiin vastaavasti ja äänitasovyöhykkeet esitettiin välille 55. 95 db. 4.2 Menetelmät, tärinä Tärinäarvio perustuu mainittuun Apilatien tärinäselvitykseen, jossa suoritettiin mittauksiin perustuva arviointi. Mittaustuloksista tehtävät arviot suoritettiin VTT raportin VTT-R-04701-14 mukaisin menetelmin. Julkaisussa on esitetty kolme tarkkuustasoa, joista taso 1 perustuu pelkkään laskennalliseen arvioon maaperätietojen perusteella, taso 2 tarkentaa arviota mittaustulosten perusteella ja taso 3 sisältää myös rakennusten ominaisuuksien huomioinnin. Tämä selvitys on tehty tarkkuustasolla 2. Tässä menetelmässä esitetään tärinän voimakkuus maaperässä eikä spekuloida rakennuksen ominaisuuksilla. Myös vaurioriskirajat noudattavat tätä menetelmää. Arvioitaessa rakennukseen siirtyvän tärinän viihtyvyyshaittaa, oletetaan tärinän vahvistuvan rakennukseen siirtyessään kertoimella 1,5 ja tunnusluvun vw,95 olevan 0,5* vmax. Siten vw,95 =0,65* vmax.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY RAPORTTI 7 (12) 4.3 Menetelmät, runkomelu Runkomelun arviointi tehdään VTT julkaisun 2468 mukaisin menetelmin. Arviointitasolla 1 tarkastelu tehdään maaperä- ja liikennetietojen perusteella. Se antaa minimietäisyydet, joiden ulkopuolella tarkempi tarkastelu ei ole tarpeen. Etäisyydet on esitetty mainitun julkaisun taulukossa 5. Taulukko 7: Runkomelutason arviointitaso 1 Liikennetyyppi Tieliikenne, 50 km/h Tieliikenne, 100 km/h Raitiovaunu, 40 km/h Metro tai lähijuna, 80 km/h Lähijuna 160 km/h Sähkömoottorijuna, 220 km/h IC-juna 160 km/h Tavarajuna, 100 km/h Maapohja, väylän sijainti ja runkomelutason raja pehmeä maa, pintaväylä, 35 db kova maa, pintaväylä, 35 db kallio, tunneli, 30 db kallio, pintaväylä, 35 db < 5 m < 5 m < 5 m < 5 m < 5 m < 5 m < 5 m 5 m < 5 m 15 m 50 m 120 m < 5 m 30 m 90 m 160 m 10 m 60 m 130 m 200 m 15 m 70 m 150 m > 200 m 40 m 130 m 200 m > 200 m 60 m 160 m > 200 m > 200 m Arviointitasolla 2 tarkastelu tehdään äänen siirtotiehen perustuvana tarkasteluna. Arviointi alkaa maaperän värähtelyn nopeustasosta Lv, johon tehdään korjaukset Lv ja siitä lasketaan sisätilan äänitaso LpA. L pa = L v + L v,i L v = A B log 10 ( d d 0 ) C ( d d 0 ), jossa vakiot A = 103 db B = 14 db C = 0,8 db d0 = 10 m L v 0 db = 1 10 9 m/s= 1 nm/s Korjaamaton arvo on henkilöjunalle 100 km/h hyväkuntoisella avoradalla ilman jatkoksia tai vaihteita, ilman tärinäeristyksiä. Ajonopeuskorjauksena käytetään 20*log10(V/100). Seuraavissa taulukoissa on esitetty muut korjauskertoimet.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY RAPORTTI 8 (12) Taulukko 8: Junatyyppikorjaukset korjaus, db junatyyppi 0 SM1,2,4,5, M100-300, raitiovaunut 0 SM3 11 veturivetoiset, IC, tavarajunat, S,D -6 kumipyöräliikenne Taulukko 9: Jousituskorjaukset jousituskorjaus db 0 normaali 8 pääjousituksen ominaistaajuus yli 15 Hz 10 kuluneet tai lovipyörät Taulukko 10: Korjaukset radan kunnosta ratakorjaus db 0 hyväkuntoinen rata 10 kuluneet tai aaltomaiset kiskot 10 epäjatkuvuuskohdat, huono jatkos tai vaihde 5 kiskonjatkokset Taulukko 11: Korjaukset radan tärinäeristyksestä korjaus, db eristämistapa 0 ei eristystä -5 kiskot eristetty -10 pölkyt eristetty -10 sepelikerros eristetty -15 kelluva laattarakenne Taulukko 12: Väylän sijainti korjaus, db väylän sijainti 0 avorata -3 maatunneli -15 kalliotunneli -10 ilmarata Taulukko 13:Rakennus ja maaperä alla korjaus, db rakennuksen perustus 0 kallio -5 puutalo 1-2 krs, vähintään 3m kalliosta -7 betonitalo 1-2 krs, vähintään 3m kalliosta -10 kerrostalo, vähintään 3m kalliosta

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY RAPORTTI 9 (12) Taulukko 14: Kerroskorjaus korjaus tarkasteltava asuinkerros -2 db/kerros, kerrokset 1-5 -1 db/kerros, ylemmät Taulukko 15: Muut korjauskertoimet kerroin arvo, db selite rakenneosien resonanssi +6 lattia, seinät, katto varmuusmarginaali +6 liikenopeuden muunto äänenpaineeksi -28 muunto A-taajuus-painotetuksi äänitasoksi -50 pehmeä maa, maapohjan värähtelytaajuus < 30 Hz -35 kova maa, 30... 60 Hz -20 kallio ja kalliotunneli, >60 Hz -50 tieliikenne, kaikki maapohjat

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY RAPORTTI 10 (12) 5 Tulokset 5.1 Melu 5.1.1 Epävarmuusarvio 5.2 Tärinä 5.2.1 Epävarmuusarvio 5.3 Runkomelu Liitteessä 1 on esitetty päiväajan keskiäänitaso asemakaavan alueella. Asumiskäyttöön osoitetuilla alueilla keskiäänitaso ei ylitä 55 db ohjearvoa. Liitteessä 2 on vastaavasti esitetty yöajan keskiäänitaso. Korttelin 52 tonteilla 2 ja 3 yöajan keskiäänitaso ylittää 45 db. Normaali 25 db äänitasoero ulkovaipassa riittää kuitenkin Asumisterveysasetuksen yöaikaisen keskiäänitason 30 db toimenpiderajan alittumiseen asuinhuoneissa. Liitteessä 3 on esitetty yksittäisen junan ohiajon enimmäisäänitaso. Korttelissa 51 tonteilla 8 ja 9 sekä korttelissa 52 enimmäisäänitaso on 75-80 db- Siten näissä tulisi ulkovaipan äänitasoeron olla vähintään 35 db, ettei yksittäisen melutapahtuman toimenpideraja 45 db ylittyisi. Muualla näissä kortteleissa molempien tontteja 1 lukuun ottamatta enimmäisäänitaso on 70-75 db ja äänitasoeron tulisi olla vähintään 30 db. Näillä tonteilla 1 sekä muualla asemakaavan alueella enimmäisäänitaso on 60-65 db ja rakennuksen oletettu 25 db äänitasoero on riittävä. Laskennallisen meluselvityksen epävarmuus on laskentamallien dokumentaation mukaan noin ±2 db lyhyillä etäisyyksillä. Liikennemäärien epätarkkuus 10% ei havaittavasti kasvata kokonaisepätarkkuutta. Liitteessä 4 on esitetty tärinäriskialueet. V-alueella on riski tärinän aiheuttamille vaurioille. Vaurioriskin rajaksi on arvioitu savimaalla yli 3 mm/s heilahdusnopeus maaperässä. Alueelle ei ole osoitettu rakentamista. H-alueella ovat vauriot mahdollisia ja rakentamisessa tulee huomioida tärinäriski. Tämä alue kattaa korttelin 52 kokonaisuudessaan sekä korttelien 50 ja 51 eteläosat. Mukavuushaittaa arvioitaessa oletettiin tärinän vahvistuvan rakennuksessa 1,5- kertaiseksi. Uudisrakennukselle hyväksyttävä luokka C vastaa siten maaperässä olevaa värähtelynopeutta 0,2 mm/s. Tämä H-alue käsittää korttelin 47 sekä korttelien 50 ja 51 pohjoisosat. Tärinän arviointi laskennallisesti sisältää noin 50% epävarmuuden. Runkomelun leviäminen rakenteisiin on vähäistä pehmeillä maapohjilla. Se voi levitä rakenteisiin, jos sekä rata että rakennuksen perustus ulottuu kallioperään asti ilman välissä olevaa joustavaa kerrosta. Arviointitasolla 1 rakennuksen rataa lähinnä oleva osa jää IC-junilla mahdollisen runkomelualueen sisälle, joten tarkastelu tehtiin arviointitasolla 2. Lyhin etäisyys sivuutusraiteeseen on korttelin 52 tontilla 3, noin 40 m rakennusalueen reunasta. Junista IC2 veturivetoisena tuottaa suurimman värähtelynopeuden Lv = 91,4 db. Vastaavasti pääraiteesta etäisyys on noin 60 m

1 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 140 150 160 170 180 190 200 Lv db FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY RAPORTTI 11 (12) ja värähtelynopeus 87,3 db. IC2-junan ajonopeus tässä kohdassa on 160 km/h. Värähtelynopeuteen lasketut korjaus- ja muuntokertoimet on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 16: Runkomeluarviossa käytetyt korjaukset korjaus db ajonopeus 4,1 junatyyppi 11 jousitus 0 ratakorjaus 0 eristys 0 sijainti 0 perustus -5 kerrosvähennys 0 resonanssi 6 Muunto äänenpaineeksi -28 Muunto A-tasoksi -50 varmuusmarginaali 6 yhteensä -55,9 Siten laskettu äänitaso rakennuksen sisällä on 36 db sivuutusraiteesta ja 31 db pääraiteesta. 120 100 80 60 40 Lv db Lpa db 20 0 Etäisyys väylästä m 5.3.1 Epävarmuusarvio Kuva 2: Arvio värähtelynopeudesta sekä runkoäänitasosta sisällä Arvio sisältää varmuusmarginaalin 6 db, joka myös kuvaa sen epävarmuustasoa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY RAPORTTI 12 (12) 6 Johtopäätökset Osoitetuilla uusien asuinrakennusten paikoilla ääneneristävyyden mitoittavaksi tekijäksi muodostuu yöaikainen junan ohiajon tuottama enimmäisäänitaso. Kortteliin 52 ja korttelin 51 tonteille 8 ja 9 esitetään asetettavaksi kaavamerkintä 35 dba äänitasoerosta. Korttelin 50 tonteille 2-4 sekä korttelin 51 tonteille 3-7 esitetään kaavamerkintää 30 dba. Tärinäarvio perustuu maaperätietoihin sekä radan toisella puolella tehtyjen mittausten tuloksiin. Korttelin 52 kaikille tonteille, korttelin 50 tonteille 3 ja 4 ja korttelin 51 tonteille 4-9 rakennettaessa tulee suunnitelmissa huomioida niiden olevan tärinäalueella H, jossa maaperän värähtelynopeus on 1-3 mm/s. Lisäksi tulee kortteleissa 47, 50, 51 ja 52 huomioida tärinän ylittävän C-luokan suositusarvon. Rakennukseen arvioitu runkomelu on esitettyjen ohjearvojen sisällä eikä sen suhteen tarvita erityisiä toimenpiteitä. Hyväksynyt: Mattias Järvinen toimialajohtaja, FM Laatinut: Mauno Aho projektipäällikkö, insinööri