Vinkkejä asiakkaiden metsästykseen

8 22 28 Juristi, Raha liikkuu taas vauhdilla Finnveran lainatiskillä on käynyt alkuvuonna kova kuhina. Sadasta hakijasta 80 saa myöntävän vastauksen. Lisää tehoa omaan työhön Tilitoimistot kehottavat yrittäjiä siirtymään sähköisiin järjestelmiin. Näin aikaa ei tuhraannu turhaan työhön. jolla on oma elämä Timo Lappi toimii kasvuyrittäjänä lakipalveluyritys Fondiassa sekä terveyspalveluyritys Heltissä. 0 205 vieraile verkossa: www.yrittajat.fi yrittajat.fi suomen yrittäjät jäsenlehti företagarna i finland +2 Vinkkejä asiakkaiden metsästykseen kokosi yhteen +2 markkinointivinkkiä ja kolme kovaa markkinointiyhdistelmää. Toimiiko sinun yrityksellesi sosiaalinen media vai teetkö mieluummin niin kuin vuokravälitysyritys Vuokraturva? 8-9,5 x eduskunta Eduskuntavaalit lähestyvät. Jos kaikki yrittäjäehdokkaat sulloisi eduskuntaan, sillä täyttäisi istuntosalin,5-kertaisesti. Sivut 7 vesa lindqvist / eduskunta Mies, joka antoi 000 000 euroa Lääkintöneuvos Sakari Alhopuro päätti lahjoittaa miljoona euroa yrittäjyyskasvatukseen. Nyt hän kertoo, että miksi. Sivut 2 26 vesa-matti väärä

Passion for results AIHEUTTAAKO KIRJANPITO HARMAITA HIUKSIA? Harmaantuminen voi olla valinta. Accountor hoitaa yrityksesi talousasiat. Aina ajallaan ja oikein. Ilman harmaita hiuksia. Meillä sinua palvelee aina oma yhteyshenkilö. Tilaa ilmainen Raha-Apumme osoitteessa raha-apu.accountor.fi accountor.fi

0/5 Maaliskuu facebook.com/yrittäjät @yrittajat yrittäjät.fi yrittäjät.fi Kalmanpoistajan matkassa Kun ihminen kuolee kotiinsa, on näky usein karmaiseva. FIServicen työntekijöille se tarkoittaa kuitenkin työtä. Lue lisää osoitteessa: bit.ly/kalmanpoistaja Teissä muhii aikapommi Maanrakennusalan töiden tarjouspyynnöt ovat vähentyneet paikoin jopa kolmanneksella vuoden takaisesta. Lue lisää osoitteessa: bit.ly/tieverkosto tapahtumat jussi ratilainen yrittäjät.fi top-5 tässä numerossa luetuimmat Laadukkaita purilaisia Hampurilaisketju Friends & Brgrs -ravintola tuo Suomeen konseptia, jossa yhdistyy fine dining ja pikaruoka. http://bit.ly/laatuhamppari Jättimäiset ranskalaiset Yrittäjä Markus Lebeitsuk muistaa joulukuun. päivän vuonna 20 erittäin hyvin. Sinä päivänä Sakko uhkaa kuititonta Verottaja tekee taas kuittitarkastuksia. http://bit.ly/kuittipakko avattiin Helsinkiin Suomen ensimmäinen Burger King -ravintola, ja ravintolan edessä komeilivat kaarinalaisen Orlen tekemät puolitoistametriset jättiranskalaiset. Sivu 2 Levi 2. 26. huhtikuuta Tapaa pohjoisen starat After skissä Nuorten yrittäjien Get Together -tapahtuma vie yrittäjyyden äärirajoille Leville 2. 26. huhtikuuta. Viikonlopun yhtenä huipennuksena on Vuoden nuori yrittäjä 205 -kilpailun voittajan julkistaminen. Viime vuonnahan kunnian sai helsinkiläinen Vapa Media Oy ja yrittäjät Ida Hakola ja Ilona Hiila. Levi on myös täynnä pohjoisen tähtiä ottamassa nuoria vastaan. http://nuoretyrittajat.fi/vuoden-nuori-yrittaja-kilpailu/ vinkit h u l l u ka u p p i a s Sampo Kaulanen on tuttu Jounin Kaupan kyläkauppias Ylläksellä. Varsinkin sosiaalista mediaa tunteva yrittäjä tunnistaa Kaulasen villeistä tempauksista. s h a m a n i s t i n j ä l j i l l ä Äkäslompolon elämysmatkailun edelläkävijä on Kalervo Uuttu, tuttavallisemmin Uuttu-Kalle. Hän on monelle vielä täysin mystinen hahmo. Ruotsalaiset hermostuivat Varustelekan somemainokset ovat liian seksistisiä ruotsalaisille. http://bit.ly/seksimainos Metrin ranskalaiset Orle Oy valmistaa tuotesuurennoksia. Burger Kingin ranskalaiset toivat yrityksen ihmisten tietoisuuteen. http://bit.ly/tuotesuurennos Särkänniemelle kilpailija Suomalainen Flowparkketju avaa Tampereelle seikkailupuiston. http://bit.ly/kesäpuisto Verkosto kuntoon Yrittäjä Markus Nurmi kertoo, että hän työllistää parhaillaan noin 20 freelanceria. Freelancerin sitouttaminen organisaation suunnitteluun ja kehitykseen ei kuitenkaan ole niin helppoa kuin vakituisen työntekijän. Sivu 20 tilaa Yrittäjä jouni harala tweetit Sparraa yrityksesi kiitoradalle Suomen suurin yritysten kasvun sparrauskilpailu Kasvu Open on taas käynnissä. Matkan -lehti! @taloutus #Yrittäjät #Yrittäjätesti Ketä suomalaista menestyvää yrittäjää muistutat? No @JethroRostedt han sieltä tuli. varrella kasvuyrityksiä sparraavat Suomen liike-elämän kokeneimmat kasvun gurut. @ErnolaJari #pk-yritys #kasvu vaatii aina sitoutuneen omistajan, muuten pitkä taival. @IIFinland (Pilvi)palvelujen käyttö yrityksissä 5 sijaa ylöspäin vuodessa #digibarometri Kiinnostaako verkostoitua Yritystä Stadiin on yksi Suomen suurimmista yrittäjätapahtumista, joka kokoaa vuosittain saman katon alle noin 500 osallistujaa. Tapahtuma järjestetään keskiviikkona 6. toukokuuta. Tunnista kasvun kipupisteet Eskimo Finland on vanha perheyritys. Mikä saa Peter Fredmanin johtaman yrityksen valitsemaan voimakkaan kasvun tien ja miten Eskimo sekä muut yritykset tunnistavat kasvun kipupisteet? Voiko niihin varautua etukäteen vai tuleeko kaikki yllätyksenä? @MicrosoftOy 82% Varsinais-Suomen yrittäjistä kertoo voivansa tehdä töitä sieltä mistä haluaa. Voisitko sinä? @FinnveraFI MT @TarjaSvartstrom K.Silverang: Kaikki panokset kasvuyrittäjyyteen. Vihdoinkin yrittäjäystävällisiä velkainstrumentteja @TechnopolisPlc toimitus kimmo koivikko päätoimittaja 00 507 2762 josi tikkanen uutispäällikkö 050 26 970 lotta tammelin toimittaja 09 2292 2969 katri simola toimittaja 00 669 976 Lähetä meille uutisvinkkisi: etunimi.sukunimi@yrittajat.fi

Pirkanmaa jyrää omassa kastissa EHDOKKAITA JOKAISEN MAKUUN Yrittäjäehdokkaiden määrä jakautuu tasaisesti eri vaalipiireihin ja eri puolueisiin. Pirkanmaalla on ylivoimaisesti eniten yrittäjäehdokkaita eduskuntavaaleissa, vähiten niitä on suhteellisesti Uudellamaalla. Yhteensä kansanedustajaksi pyrkii lähes 00 yrittäjää. E kysymykset. Viron veromalli on otettava välittömästi käyttöön. Nythän yrittäjän ei kannata tehdä tulosta. Yritysten taseet vahvistuisivat ja se helpottaa rahoituksen saantia. 26% EH UUSIMAA 7% D O K K AIT A VÄ H N Y RIT TÄ JÄ IT E VARSINAIS-SUOMI gallup X Aiotko äänestää vaaleissa yrittäjää? Kim Väisänen, Blancco Oy En äänestä yrittäjää vaan talouden superosaajaa Juhana Vartiaista. Nämä ovat täysin talousvaalit, mikäli vain tankit eivät vyöry Valtatie seitsemän ja Museotien suunnasta. Sami Eljaala, Rotor Form Oy Äänestyspäätöstä ei ratkaise se, että onko ehdokas yrittäjätaustainen vai ei. Olen yrittänyt etsiä ehdokasta, joka ajaa kannustavampaa veropolitiikkaa. Haluan kuulla mielipiteen työllistämiskynnysten madaltamisesta. Mari Laaksonen, Cleanmarin Oy Todellakin. Yrittäjä on ainoa, joka ymmärtää yrittäjän asioita ja vie niitä eteenpäin. Verotusta tulisi laskea kaikilla verotusasteilla, ennen kaikkea työntekeminen pitää olla kannattavaa. O K K AI T A PIRKANMAA Sosiaaliturva huolena Yrittäjäsanomien soittokierros paljastaa, että monet yrittäjäehdokkaat ovat huolissaan yrittäjien sosiaaliturvasta ja hyvinvoinnista. Näiden aiheiden puolesta liputtaa myös helsinkiläinen keskustan listoilla oleva Anne Majuri. Keskusta on suurin yrittäjäpuolue, jos mittarina on ehdokkaiden määrä. Keskustalaisia yrittäjiä on listoilla 6. Toisena tulee kokoomus 60 ehdokkaalla ja kolmantena perussuomalaiset. Minulla ei ole mitään aiempaa poliittista kokemusta. Koin, että jotain pitää tehdä. Olen todella huolestunut, kun yrittäjät eivät malta pitää vapaata. Se on iso epäkohta, liikunta-alan yrittäjänä toimiva Majuri kertoo. Sosiaaliturvasta puhuu myös sosiaalidemokraattien listalta Satakunnasta eduskuntaan pyrkivä Harri Hermo. Yrittäjä ei ensimmäisenä mieti sosiaaliturvaa. Mitä sitten tapahtuu, jos hän sairas- EHD P irkanmaa pieksee muut vaalipiirit mennen tullen, jos mittarina pitää yrittäjäehdokkaiden määrää. Pirkanmaalla peräti joka neljännellä ehdokkaalla on jonkinlaista yritystoimintaa. Ero on huikea, jos lukua vertaa esimerkiksi maan suurimpaan vaalipiiriin Uusimaahan. Uudellamaalla vain seitsemän prosenttia ehdokkaista ovat yrittäjiä. Yhteensä yrittäjäehdokkaita on noin 00 eli 5 prosenttia kaikista ehdokkaista. Kuulostaa hyvältä ja on kyllä yllätys, sanoo kokoomuksen ehdokkaana Pirkanmaalla oleva Jari Haapaniemi. Haapaniemi on Nokian Lukkohuollon omistaja. Hän arvioi, että yrittäjiä on ajanut ehdokkaiksi Pirkanmaan heikko työllisyystilanne. Yrittäjät haluavat laittaa itsensä likoon, sillä toimivat työmarkkinat ovat heille elinehto, hän analysoi. Toinen pirkanmaalaisehdokas, perussuomalaisten listoilta pyrkivä pirkkalalainen tilitoimistoyrittäjä Harri Vuorenpää on listannut useita epäkohtia, joita pitää korjata. Kärkeen nousevat työntekijöiden palkkaamiseen ja byrokratian purkamiseen liittyvät Ä JÄ teksti kimmo koivikko grafiikka maarit kattilakoski E N Y RI T T I N T Kesk. Kok. PS KD IPU Vihreät SDP Vas PP M20 RKP SKP VY VAALIPIIRI Puolue kpl 7 2 2 - SATAKUNTA Kesk. Kok. PS KD IPU Vihreät SDP Vas PP M20 RKP SKP VY 5 - UUSIMAA 2 KPL Kesk. Kok. PS KD IPU Vihreät SDP Vas PP M20 RKP SKP VY 5-26

5 EHDOKKAITA YHTEENSÄ LAPPI Kesk. Kok. PS KD IPU Vihreät SDP Vas PP M20 RKP SKP VY OULU Kesk. Kok. PS KD IPU Vihreät SDP Vas PP M20 RKP SKP VY VAASA Kesk. Kok. PS KD IPU Vihreät SDP Vas PP M20 RKP SKP VY 5 2-2028 6 7 - JOISTA YRITTÄJIÄ 295 20 KESK. 6 ehdokasta 7 - KOK. 60 ehdokasta 2 Lähde: Aineisto perustuu Suomen Yrittäjien keräämiin tietoihin. Kesk. Kok. PS KD IPU Vihreät SDP Vas PP M20 RKP SKP VY KESKI-SUOMI PIRKANMAA Kesk. Kok. PS KD IPU Vihreät SDP Vas PP M20 RKP SKP VY Pir.sit 2 9 2 Kesk. Kok. PS KD IPU Vihreät SDP Vas PP M20 RKP SKP VY 6 2 2 - HÄME 8 Kesk. Kok. PS KD IPU Vihreät SDP Vas PP M20 RKP SKP VY 8 6-6 2 PS 5 ehdokasta KD 2 ehdokasta IPU 22 ehdokasta SAVO-KARJALA 2 5% VIHR. 22 ehdokasta SDP 5 ehdokasta 27 VAS. 8 ehdokasta PP 8 ehdokasta 2 KAAKKOIS-SUOMI HELSINKI Kesk. Kok. PS KD IPU Vihreät SDP Vas PP M20 RKP SKP VY 5 2 2 2-27 Kesk. Kok. PS KD IPU Vihreät SDP Vas PP M20 RKP SKP VY 7 6 2 2 MUUTOS20 8 ehdokasta RKP 6 ehdokasta 2 SKP ehdokasta MUUT +2 ehdokasta Lähde: Puolueiden verkkosivut

6 Vuonna 9 valmistuneen Eduskuntatalon varsinainen peruskorjaus alkoi eduskunnan jäädessä vaalitauolle. Remontti kestää syksyyn 207 saakka. Uutta eduskuntaa odottaa evakkoretki Sibelius-Akatemiaan. hanne salonen / eduskunta tuu tai ikääntyy, Hermo kysyy. Kuljetusyrittäjä ihmettelee samalla, miksi mikään hallitus ei ole tosissaan tarttunut ongelmaan. Vain yrittäjä ymmärtää Kaikki haastatellut ovat sitä mieltä, että vain toinen yrittäjä ymmärtää yrittäjän arkea. Puoluekantaan katsomatta. Viestintäalan yrittäjä Lari Kemiläinen sanoo suoraan. Yrittäjillä on yleensä tapana ratkaista ongelmia. Kulttuuri on hieman toisenlainen kuin politiikassa, Kemiläinen kertoo. Hän pyrkii eduskuntaan kristillisdemokraattien listoilta Keski-Suomessa. Vihreitä edustava kasvuyrittäjä Lilja Tamminen komppaa. Hänen mukaansa yrittäjien pitäisi jopa liittoutua keskenään. Harvalla muulla on sitä ymmärrystä, mitä yrittäminen oikeasti on, Tamminen kommentoi. Tamminenkin on ilolla huomannut, kuinka yrittäjyydestä on keskusteltu aiempaa enemmän. Yllättävä määrä Åbo Akademin professori ja vaaliasiantuntija Kimmo Grönlund on Tammisen ja muiden yrittäjien kanssa samoilla linjoilla: yrittäjyydestä keskustellaan. Hänen mukaansa se kertoo puolueiden oikeanlaisesta tilannekuvasta. Talouskasvua pitää saada. Painotukset ovat erilaisia riippuen, mitä puolueita kukakin edustaa. Keinot vaihtelevat paljon. Grönlund sanoo olevansa hieman yllättynyt yrittäjien isosta ehdokasmäärästä. Toisaalta hallituspohja ratkaisee, miten yrittäjille tärkeät asiat lopulta nousevat päätöksentekoon. Joka tapauksessa eduskunnassa istuu paljon eri tyyppisiä ihmisiä. Jokaisella on valmiudet ymmärtää taloutta. Käytössä ovat parhaat asiantuntijat ja avustajat. Vierastan vähän ajatusta, että vain yrittäjä ymmärtää toista yrittäjää, Grönlund sanoo. vaalikauden satoa Väite: Työpaikkoja syntyisi enemmän, jos työntekijät ja työnantajat voisivat sopia nykyistä laajemmin palkoista ja työehdoista keskenään. Eri mieltä 28 % ehdokkaista Palkit kertovat kansanedustajaehdokkaiden suhtautumisesta paikalliseen sopimiseen. Mitä oikeammalla pylväs on, sitä voimakkaammin vastaaja on samaa mieltä. Vasemmassa reunassa olevat vastaajat ovat jyrkimmin eri mieltä. lähde: suomen yrittäjien vaalikone Samaa mieltä 7 % ehdokkaista Paikallinen sopiminen hajottaa mielipiteitä Suomen Yrittäjien vaalikone on nyt avattu. Vaalikoneessa kysymykset painottuvat yrittäjyyteen, ja vastauksia antoi noin tuhat eli puolet kansanedustajaehdokkaista. Varsinkin kysymys paikallisesta sopimisesta hajottaa vastaajien mielipiteet. Vastaajista 70 prosenttia kannattaa paikallisen sopimisen lisäämistä tai on ainakin jokseenkin samaa mieltä. Viime viikolla Suomen Yrittäjät julkaisi selvityksen, jonka mukaan Suomessa ei voi yrittäjien kannalta merkittävistä asioista sopia paikallisesti. Sopimisen kohteita ovat tyypillisesti säännöllisen työajan määrittely, päivittäisen ruokatunnin kesto, palkanmaksupäivän määrittely, lomarahan muuttaminen vapaaksi tai työvuoroluettelon pitäminen. Yksimielisyyttäkin löytyy monissa kysymyksissä. Lähes kaikki tunnistavat tarpeen parantaa yrittäjien sosiaaliturvaa. Vaalikone löytyy osoitteesta: www.yrittajat.fi/työntekijä 78% Viron veromalli Suomen Yrittäjien vaalikoneeseen vastanneista 78 prosenttia on sitä mieltä, että Viron veromallia pitäisi ainakin selvittää. 89% Myöhennetty alv Vaalikone kertoo myös, että vastaajista 89 prosenttia kannattaa myöhennetyn arvonlisäveron käyttöönottamista. 70% Paikallinen sopiminen Paikallinen sopiminen herättää tunteita laidasta laitaan, suurin osa eli 70 prosenttia on kuitenkin sen kannalla. 96% Vankka yksimielisyys vallitsee siitä, että yrittäjän perheenjäsentä ei pidä kohdella yrittäjänä sosiaaliturvakysymyksissä.

7 Yrittäjät intoutuivat esittämään lupauksia vaalit Yrittäjät antavat innolla lupauksia, kun eduskuntavaalit lähestyvät. Varsinainen vaalipäivähän on 9. huhtikuuta. Jos ensi hallituskaudella vaikutetaan sosiaali- ja terveysalan tessiin niin, että alalla maksetaan sairausloma-ajalta vain palkka eikä esimerkiksi pyhäkorvauksia, niin lupaan palkata vähintään viisi työntekijää, sanoo Mari Kurppa. Kurppa toimii Hopeaharjun palvelukodin yrittäjänä Noormarkussa. Hän on yksi 5 yrittäjästä, jotka ovat jättäneet lupauksen Suomen Yrittäjien kampanjasivulle, joilla järjestö valmistautuu tuleviin eduskuntavaaleihin. Yrittäjät jättävät konkreettisia lupauksia yrittämisestä ja työllistämisestä. Lupauksiin on liitetty ehdotuksia, miten Suomea voi kehittää ensi vaalikaudella, jotta yrittäminen ja työllistäminen ovat mahdollisia. Suomen Yrittäjillä on viisi tavoitetta, joilla Suomen hankalaa tilannetta voidaan parantaa. Tavoitteet perustuvat suomalaisen työn ja yrittämisen merkitykselle. Yrittäjien mukaan työmarkkinoita on uudistettava siten, että työllistämisen kynnys madaltuu ja työpaikkatason sopimusmahdollisuudet parantuvat, julkista taloutta on tasapainotettava, verotuksen kannustavuutta lisättävä, yksinyrittäjien asemaa parannettava ja turhasta sääntelystä luovuttava. Järjestö nostaa esille, että pienet ja keskisuuret yritykset työllistävät Suomessa jo yli 900 000 ihmistä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana nämä yritykset ovat luoneet yli 00 000 uutta työpaikkaa. Mari Kurppa on vetänyt Hopeaharjun palvelukotia vuodesta 2008 lähtien, kun yrityksessä tehtiin sukupolvenvaihdos. Anna konkreettinen lupaus yrittäjyydestä, lupaus itsesi työllistämisestä, lupaus työpaikkojen säilyttämisestä tai lupaa uusia työpaikkoja. Voit antaa lupauksen tekstin, kuvan tai videon muodossa. Lupauksen voi antaa osoitteessa: www.yrittajat.fi/työntekijä. Täytä sivulla olevat kentät, lisää video tai kuva ja tallenna. Voit helposti jakaa lupauksen eri kanavien kautta. Lupaukset ovat kaikkien nähtävillä ja eteenpäin jaettavissa. Kaikkiin jakoihin liitetään automaattisesti mukaan aihetunniste #työn_tekijä. Kunta-alan kumppanit koolla 9.-0.9.205 Kuntatalo Helsinki kommentti Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi Yrittäjillä on taas kasapäin kavereita Eduskuntavaaleihin on aikaa enää vajaa kuukausi. Uuden hallituksen pelastavaan voimaan on ladattu valtava määrä odotuksia aina säästöistä uuden kasvun luomiseen. Vajaat kaksi viikkoa sitten pidetty MTV:n puheenjohtajatentti myös osoitti, että yrittäjillä on paljon kavereita. Jälleen kerran. Hyvä, että yrittäjyys ja yrittäjät saavat vihdoin ansaitsemansa huomion. Pelkkä sympatia ei kuitenkaan riitä. Esimerkiksi yrittäjien sosiaaliturvan parantamisesta kaikki puolueet ovat yhtä mieltä. Miksi mitään ei ole vielä tehty? Sama tekemättömyyden ja epäjärjestelmällisyyden kulttuuri vallitsee myös muissa kysymyksissä. Kotimarkkinoita ruokkii parhaiten kuluttajien ostovoiman kasvu. Mikä on ollut lääke: nostettu arvonlisäveroa. Rahoitus taas nousee jatkuvasti kärkiteemaksi kansainväliseen Varmista yrityksesi näkyvyys! Tee lupaus kasvuun tähtäävillä yrityksillä. Onneksi Finnveran mandaattia on laajennettu, mutta toinen käsi oli jo aiemmin innoissaan kiristämässä pankkisääntelyä. Muusta turhasta sääntelystä haluavat kaikki eroon, mutta mitään ei tapahdu. Vuoden välein verotus poukkoilee sinne tänne ja sitten ihmetellään, miksi yrittäjät eivät uskalla investoida. Työnantajan riskin pienentämisestä työntekijän palkkauksessa ei tosissaan puhu kukaan. Puhumattakaan paikallisesta sopimisesta. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Mitä yrittäjä voi nyt tehdä? Ensimmäiseksi kannattaa keskittyä omaan tekemiseen ja unohtaa turhat lupaukset. Toiseksi on hyvä miettiä, kuka kansanedustajaehdokas oikeasti ymmärtää yrittäjää ja on valmis tekemään oikeita päätöksiä. Todellinen kaveruushan on sitä, että se jatkuu myös vaalien jälkeen. Osastopaikat ja lisätiedot: Maritta Mäkelä maritta.makela@ kuntalehti.fi

8 Uutiset Optikkoliike Proud Optiikan yrittäjä Esa Ylikelloniemi kirjoittaa kuitin aina, vaikkei asiakas sitä edes haluaisi. Olen aina tarjonnut kuitin ja niihän se pitää tehdäkin, hän sanoo. aleksi poutanen Uhkaako sakko: Tällaisen kuitin verottaja nyt vaatii Verottajan tekemissä tarkastuksissa paljastuu koko ajan virheellisiä kuitteja. Verotus Verottaja teki viime vuonna jopa 000 kuittitarkastusta pk-yrityksissä ympäri maata. Tarkastusten ideana oli valvoa, antavatko yritykset asiakkailleen aina kuitin ja ovatko kuitin tiedot Yhdessä kuitissa on ollut useampiakin puutteita. lain edellyttämällä tolalla. Tarkastusten perusteella suurimmat ongelmat ovat kuittien sisällöissä. Yhdessä kuitissa on ollut Monet yrittäjät ovat olleet useampiakin puutteita tai virheitä, esimerkiksi huolissaan siitä, että esimerkiksi yrityksen nimi tai onko heidän hankittava uusi kas- y-tunnus on puuttunut. Kuitteja sakone. Verottajan mukaan käsin myös jätettiin antamatta, selvittää kirjoitettu kuitti kuitenkin riittää. Verohallinnon ylitarkastaja Liisi Yllätyksenä yrittäjille on voinut Peltokorpi. tulla myös esimerkiksi se, että kuit- Jos yrittäjä ei kuittia asiakkaalle ti on kirjoitettava, vaikka asiakas ei tarjoa, voi verottaja napsauttaa sitä haluaisi. siitä ylimmillään jopa tuhannen Verohallinto onkin listannut euron sanktion. Sama tilanne on verkkosivuilleen joukon vastauksia edessä tiedoiltaan puutteellisten kuittien vuoksi. Peltokorven mukaan sakko on nyt tehtyjen tarkastusten perusteella kirjoitettu vajaalle 70 yrittäjälle. Sakkojen summat ovat kuitenkin pyörineet noin 00 euron tietämillä. Kyllä ne siellä lähempänä kolmea sataa ovat olleet, ainakin nyt aluksi, Peltokorpi selvittää. Kysymyksiä ilmassa Kuitintarjoamislaki tuli voimaan viime vuoden alussa ja se on herättänyt yrittäjissä paljon kysymyksiä. yritysten eniten esittämiin kysymyksiin. Kuittitarkastukset eivät suinkaan ole ohi, vaan Verohallinto jatkaa kuittiurakkaansa taas tässä kuussa. Kuitintarkastusretkiä tehdään erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin koko maassa. Verottaja lupailee kuitenkin tarjoavansa matkoillaan myös neuvontaa kuitteihin liittyvissä epäselvyyksissä. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi @LottaTammelin Nämä asiat kuitissa tulee olla: ) Elinkeinonharjoittajan nimi. 2) Yhteystiedot. ) Y-tynnus. ) Kuitin antamispäivämäärä. 5) Tunnistenumero. 6) Myytyjen tavaroiden määrä ja laji. 7) Palvelujen laji. 8) Tavaroista tai palveluista suoritettu maksu arvonlisäveroineen ja verokantoineen. Vero.fi/muistakuitti-sivulta löytyy mallikuitti. Näissä tapauksissa kuittia ei tarvitse antaa: ) Automaatista tapahtuvaan myyntiin. 2) Arpajaislainsäädännössä tarkoitettuun toimintaan. ) Markkina- ja torikauppaan ulkotiloissa, lukuun ottamatta alkoholijuomien vähittäismyyntiä ja anniskelua. ) Sähköiseen kaupankäyntiin, laskun maksamiseen ja muihin sellaisiin maksutilanteisiin, joissa ostaja voi itsenäisesti maksaa tavaran tai palvelun ilman elinkeinonharjoittajan läsnäoloa. Yrittäjät intoutuivat hakemaan rahaa Rahoitus Talousrintamalta kuuluu positiivisia uutisia, sillä Finnveran liiketoimintajohtajan Katja Keitaanniemen mukaan yritysten rahoitushakemukset ovat euromääräisesti nousussa viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Euroissa nousua on prosenttia, kertoo ihan tuore tilasto. heidi strengell Yksittäiset hankkeet saattavat aina heiluttaa tilastoa, mutta silti määrissä on selkeää nousua. Oikein hyvältä näyttää, Keitaanniemi iloitsee. Edelleen eniten haetaan käyttöpääomarahoitusta, mutta liiketoimintajohtajan mukaan myös investoinneissa on nähtävissä pientä viriämistä. Esimerkiksi kasvu- ja kansain- Esimerkiksi kasvu- ja kansainvälistymishankkeiden osalta näyttää tilanne varsin hyvältä. määrä nousi 5 000 eurosta 50 000 euroon. Tällä hetkellä jopa 80 prosenttia Finnveraan tulevista rahoitushakemuksista hyväksytään. Finnvera saa huhtikuun alussa käyttöön myös uuden rahoitusinstrumentin. Se on tarkoitettu aloittaville yrityksille, jotka ovat toimineet maksimissaan kolme vuotta. välistymishankkeiden osalta näyt- Tässä riskinottoa on lisätty niin, tää tilanne varsin hyvältä. Lisäksi toksesta. että meidän takausosuus nousee siellä on hankkeita yhä putkessa Valtiovalta paransi Finnveran 60 prosentista 80 prosenttiin. ja neuvotteluja käydään koko ajan. rahoitusmahdollisuuksia tämän Pankki katsoo, että yrityksen Kasvu- ja kansainvälistymishank- vuoden alusta alkaen. Muutoksien vakuudet ja yrityksen luottotie- keet ovat yksi meidän painopisteis- myötä Finnvera voi lisätä riskinot- dot ovat kunnossa, jonka jälkeen tämme ja kansantaloudellisestikin toa erityisesti alkavien, kasvavien rahoituksen myöntäminen on merkittävä asia. ja kansainvälistyvien yritysten hyvin automaattista, Keitaanniemi Finnveran liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi iloitsee, että yritysten talousnäkymät ovat aavistuksen parantuneet. Muutos 205 Hakemusmäärien kasvu johtuu Finnveran luottopolitiikan muu- rahoituksessa. Esimerkiksi pienet yritykset ovat voineet vuoden alusta lähtien saada suurempaa luottoa, koska pienrahoituksen kertoo. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi @LottaTammelin

9 Pk-yrittäjien puolesta Yrittäjyys nostettava ansaitsemaansa arvoon Lupaprosessit helpommaksi YKSI LUPA JA LUUKKU Yrittäjien SOSIAALITURVAA KEHITETTÄVÄ Alvirajat nostettava järkeviksi ALARAJA 20 000 ja HUOJENNUS 0 000 Yrittäjille mahdollisuus yrittää SÄÄDÖKSIIN JA RAJOITUKSIIN JÄRKEÄ Alvit maksuun vasta kun rahat ovat tilillä MAKSATUS KASSAPERUSTEISEKSI Lue lisää: perussuomalaiset.fi/ eduskuntavaalit 205

0 suomalainen ulkomailla pekka sipola Ann-Christine Westerlund neuvoo veroasioissa New Yorkissa Olen kotoisin Karjaalta. Nuorempana olin töissä osakkaana Helsingin Ernst & Youngilla yritysverotuksen parissa. Kiinnostuin kansainvälisestä verotuksesta, kun sain mahdollisuuden miettiä, miten Stevie Wonderin yrityksen tuloja verotetaan Suomessa. Kontaktieni kautta päädyin ensimmäisenä pohjoismaalaisena avaamaan verodeskin Ernst & Youngille Yhdysvaltoihin. Määräaikaisen työn aikana tapasin nykyisen aviomieheni. Työni kautta havaitsin, että monella yrittäjällä on verotukseen liittyviä kysymyksiä. Niinpä vuonna 99 perustimme vero- ja kirjanpitopalveluita tarjoavan Westmusa-yrityksen. Annamme veroneuvoja pääosin suomalaisille ja ruotsalaiselle yrityksille, jotka toimivat Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa mahdollisuus verosuunnitteluun on huomattavasti suurempi kuin Suomessa. Suuri ero Suomeen on, että Yhdysvaltojen kaikissa osavaltioissa on eri yrityskulttuuri, verolait ja säännökset. Yrittäjänä voi olla vaikeaa saada luotettavaa tietoa viranomaisilta. Usein täytyy kysyä usealta taholta saadakseen varmasti oikeaa tietoa. Yritysten on lähes poikkeuksetta käytettävä verokonsultteja selvitäkseen veroviidakosta. On paljon eri lomakkeita ja ilmoituksia, joista saa helposti suuret sakot, jos ne jättää tekemättä tai tekee liian myöhään. Yhdysvallat on sanonnan mukaisesti yrittäjien luvattu maa. Ihmisiä kannustetaan perustamaan yritys ja ilmapiiri on erittäin innostava. Kilpailu on kovaa, mutta toiset yrittäjät antavat usein neuvoja ongelmien ratkaisuun. New Yorkissa yrittäjänä pärjääminen vaatii kovaa työtä, itseluottamusta, positiivista asennetta ja kärsivällisyyttä. Työpäivät venyvät usein, mutta kaupungista saa positiivista energiaa, joka kannustaa jatkamaan. Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola Verottaja lupaa: Ei ole mustaa listaa Alkuvuonna Verohallintoon on tullut jo lähes 2 000 ilmiantoa verovilpistä. Verot Verohallinto avasi tammikuun loppupuolella verkossa lomakkeen, jonka kautta voi ilmiantaa henkilön tai yrityksen, jonka epäilee kiertävän veroja. Ilmiantoja on tullut vuoden alusta jo noin 960 kappaletta. Niistä lähes 00 on tullut verkkolomakkeen kautta, loput puhelimitse, sähköpostitse tai muuta kautta. Verkkolomakkeella annetuista ilmiannoista noin puolet on lähetetty virka-ajan ulkopuolella. Onhan niitä nettilomakkeen kautta tullut melkoinen määrä ja kieltämättä ehkä odotettua enemmän. Tässä voi olla myös uutuudenviehätystä, koska määrä on nyt tasaantunut ensimmäisistä viikoista, kertoo Uudenmaan verotarkastusyksikön tarkastuspäällikkö Heimo Säkkinen Yrittäjäsanomille. Ennen nettilomaketta ilmiantoja tehtiin puhelimitse, kirjeitse tai sähköpostitse noin 000 vuosittain. Eniten rakennusalalla Rakennus- ja ravintola-ala ovat olleet suosituimmat ilmiantojen kohteet. Eniten ilmoituksia on tullut siitä, ettei asiakas saa kuittia, myynti tapahtuu ohi kassan, yrityksessä käytetään pimeää työvoimaa tai palkkaa, vuokraa tai muita tuloja salataan. Ilmiannon kohteet ovat jakautuneet tasaisesti ympäri Suomen. Ilmiannon voi tehdä yrityksestä tai luonnollisesta henkilöstä. Ilmiannoista noin puolet koskee henkilöasiakkaita ja puolet yritysasiakkaita. Ilmoitus voi tulla henkilön nimellä, mutta se voi lopulta koskeakin yritystä, joten on vaikea sanoa, kuinka moni koskee yrityksiä ja kuinka moni luonnollisia henkilöitä, Säkkinen kertoo. Yrityksissä yhteydenotot on otettu melko asiallisesti vastaan. Ei se kieltämättä varmaan iloinen asia ole, mutta yleensä siihen suhtaudutaan asiallisesti. Ilmiannon eteneminen Verohallinnossa on osittain salassa pidettävä prosessi. Säkkinen kuitenkin kertoo, että saatua vihjettä verrataan Verohallinnon omiin tietoihin, ja mahdollisen ristiriidan tullessa ilmi punnitaan sen merkittävyyttä. Voimme kysyä kohteelta, liikekumppanilta tai muulta kolmannelta osapuolelta lisätietoja. Sitten verotarkastuksia voidaan kohdentaa eri tavalla ja tarkistaa esimerkiksi paikan päällä, että tarjotaanko kuittia. Tällä hetkellä noin 5 0 prosenttia ilmiannoista johtaa verotarkastukseen. Erityisen räikeistä veronkierroista tehdään rikosilmoitus. Säkkinen kuitenkin korostaa, että Verohallinto tarkastaa Verovilppi-ilmiantoja on tullut eniten siitä, ettei asiakas saa kuittia, myynti tapahtuu ohi kassan tai yrityksessä käytetään pimeää työvoimaa. Voimme kysyä kohteelta, liikekumppanilta tai muulta kolmannelta osapuolelta lisätietoja. ja todentaa rikosilmoitukseen johtavat asiat omilla toimillaan, eikä pelkän ilmiannon perustella vielä tehdä päätöksiä. Verohallinto ei laadi listauksia harmaan talouden yrittäjistä ja yrityksistä. Mitään mustaa listaa ei pidetä, Säkkinen toteaa. Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola Ranneke käteen ja pistepörssi haltuun Myynti Helsinkiläinen myyntiyritys Celectus on kehittänyt työntekijöilleen ohjel- Kim Lehtola. Leijonaliigan pelaajat eli työntekijät keen ja seurantaohjelmiston oman kehittymisensä seuraamiseen. Celectus on vuonna 999 perustettu uus- man, jolla pyritään kasvattamaan myyntiä ja työntekijöiden hyvinvointia. Ohjelman nimi on Leijonaliiga. Leijona- vastaavat vapaaehtoiseen terveyskyselyyn ja saavat henkilökohtaisen kehitysohjelman. Jokainen vastaaja saa aktiivisuusrannek- Parhaat maajoukkueleirille Alueelliset työtiimit eli joukkueet ottavat myynnin palveluyritys, jonka toiminnan keskiössä on myyntityö liiga on yrityksen työntekijöiden myynti- mittaa toisistaan niin myyntitulosten kuin ja sen kehittäminen. työstä kimmokkeen saanut peli, johon on urheilun kautta rakentuvassa pistepörssissä. Tällä hetkellä Celectus työllistää lähes yhdistetty liikkuminen ja valmentaminen. Pohdimme pitkään, miten voisimme omalta osaltamme vaikuttaa ja kannustaa nuoria liikkumaan ja jaksamaan paremmin. Perustimme vuoden vaihteessa Leijonaliigan, joka yhdistää työn ja terveelliset elämäntavat luontevasti toisiinsa, sanoo Celectuksen myyntipalveluiden johtaja Pohdimme pitkään, miten voisimme omalta osaltamme vaikuttaa ja kannustaa nuoria liikkumaan ja jaksamaan paremmin. Parhaat pelaajat kerätään maajoukkueleirille, jossa käydään läpi myynti- sekä urheiluvalmennusta. Leijonaliiga on laaja kokonaisuus, joka yhdistää erilaiset tulokselliset mittarit, työhyvinvoinnin ja terveyden työkalut, työntekijöiden palkitsemisen ja erilaiset ohjaukselliset elementit. 000 myyntialan ammattilaista. Pelkästään vuoden 20 aikana yrityksen myyntipalveluihin syntyi 00 kokonaan uutta työpaikkaa. Tämän vuoden aikana Celectus on tehnyt jo 00 uutta palkkausta. Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi @joskaposka

Analyysi Karu totuus ja mitä siitä voi oppia Ratkaisun avaimet suomalaisten yritysten nettikauppojen kansainvälisyyteen ovat paljolti yrittäjän pään sisällä. Kasvu Runsas viikko sitten julkaistu Digibarometri 205 kertoi jälleen sen, minkä jo kaikki tietävät. Suomalaisten yritysten verkkokaupat on tarkoitettu vain suomalaisille. Aika harva edes pyrkii hakemaan ulkomaisia asiakkaita. Samalla suomalaiset kuluttajat etsivät tuotteita ja palveluja verkosta entistä aktiivisemmin. Yleensä kuluttajan eurot saa joku muu. Barometrin mukaan vain 5 prosentilla yrityksistä on ylipäätään verkkokauppa. Samalla näistä joka neljännellä verkkokaupan osuus on alle prosentti liikevaihdosta! Ero esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna on karmaiseva, mutta näillä mennään. Keksintö Heikki Kärnän keksimää Vipukirvestä myydään tänä päivänä ympäri maailmaa. Kirveen idea piilee sen terässä, joka lisää vipuvoiman avulla lyönnin voimaa kymmenkertaiseksi. Kirves on myös erittäin turvallinen. Tämä on ollut kymmenen vuotta markkinoilla, mutta yhtään onnettomuutta ei ole sattunut. Kirveen terä pysähtyy aina pilkottavan puun päälle, tai jos se ei edes osu puuhun, niin varsi ohjaa terän maahan. Ei ole mahdollista osua itseään jalkaan, Kärnä kertoo. Alun käynnistysvaikeuksien jälkeen Vipukirves on herättänyt maailmalla suurta kiinnostusta. Japani innostui kirveestä ensimmäisenä. Nyt Vipukirveen päämarkkinamaat ovat USA ja Kanada, mutta sitä myydään myös Australiaan, Uuteen-Seelantiin, Tasmaniaan, kaikkiin Euroopan maihin, Venäjälle sekä Skandinaviaan. Olen saanut maailmalta erittäin hyvää palautetta ja kirvestä on kehuttu todella hienoksi keksinnöksi, Kärnä sanoo. Youtube toimii erinomaisena markkinointikanavana Vipukirveelle. Mistä kasvua? Nyt, kun faktat ovat pöydällä, olisi hyvä pohtia ratkaisuja. Samainen barometri paljastaa, että Suomessa yritykset osaavat tarttua jo digimaailman tilaisuuksiin entistä paremmin. Erityismaininnan saa etenkin sähköpostien pilvipalveluiden nopea lisääntyminen viime vuonna. Työn tehokkuus on ensimmäinen askel oikeaan suuntaan. Sen jälkeen voi keskittää kaikki voimavarat myyntiin ja markkinointiin sekä uusien asiakkaiden etsimiseen. Tämä kolminaisuus koskee kaikkia koosta tai toimialasta riippumatta. Verkkokauppa ja digitaaliset myynti- sekä markkinointiratkaisut tarjoavat huimat mahdollisuudet. Suomi on myös täynnä yrityksiä, jotka myyvät muun muassa verkkokaupan työkaluja. Teknisten ratkaisujen taakse ei voi siis paeta. Tahtotila kasvuun pitää olla jo yrityksen dna:ssa, strategiassa. Siihen ei mikään ulkopuolinen taho voi vaikuttaa. Yleensä paras motivaattori on pakko eli kova kilpailutilanne. Myyntiä voi vauhdittaa käännättämällä verkkosivunsa suomen ja englannin lisäksi muutamalle muullekin kielelle. Pelkästään videoitani on katsottu laskelmieni mukaan jo 2 miljoonaa kertaa. Sen lisäksi Vipukirveellä tehtävää pilkontaa on näytetty Amerikassa, Kanadassa ja Unkarissa televisiossa. Uskoisin, että ihmiset ovat nähneet noin 20 miljoonaa kertaa Vipukirveen toimintaa. Aikamoinen työkalu tuo netti tänä päivänä, Kärnä kertoo. Miten tämä keksintö sitten sai alkunsa? Markkinointiin saa lisää tehoa etsimällä sosiaalisen median kanavista oikeat kohderyhmät ja varmistamalla näkyvyyden hakukoneissa. Pienilläkin tempuilla voi saavuttaa paljon. Lopulta kyse on kuitenkin halusta ja uskosta. Uskosta omaan tekemiseen ja haluun palvella aidosti asiakkaita siellä, missä ne liikkuvat. Kaikki alkoi siitä, kun ostin nykyisen asuinpaikkani Sipoosta vuonna 987. Tonttia piti raivata, sillä kaikkialla oli puuta niin paljon, ettei kulkemaan mahtunut. Pilkoin puita perinteisellä kirveellä, mutta totesin pian, että tämähän on ihan itsemurhahommaa näin. Perinteisessä kirveessä ei ole mitään turvatekijöitä, Kärnä selvittää. Niinpä Kärnä alkoi pohtia, @JukkaSaksi Onko Suomessa hyvin toimivia B2Bverkkokauppoja jotka toimittavat fyysisiä tuotteita Hangosta Ivaloon? #digibarometri 205 @saijap Kasvun idea ei ole ylivertaisessa liikeideassa, vaan rohkeudessa toteuttaa se. @petrirajaniemi #digibarometri205 @Liinamaaria Tiedon jalostamisessa ja yhdistämisessä valtavasti kaupallisia & teknologisia innovaatiomahdollisuuksia #iot #digibarometri205 @LeikaKurki Johdon liiketoimintaosaaminen, asiakassuhde ja kuluttajien ymmärtäminen digibisneksen ydintä #digibarometri205 Unelmakirveen heilahduksella miljoonia silmäpareja Heikki Kärnän mukaan Vipukirveellä halkomiseen tulee himo. Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi @KimmoKoivikko miksi kirvestä ei ole kehitetty tämän pidemmälle. Vanhanaikaisella kirveellä pölliä pitää lyödä ensiksi keskelle, ja sitten taas keskelle. Se on keskiaikaista, eikä se ole kivaa. Sitten tajusin, että miksen se voi olla minä, joka alkaa kehittää perinteistä kirvestä. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi @LottaTammelin pixmac aleksi poutanen

2 finavia Uniputki pääsee testiin kotikentälle Teknologia Helsinki-Vantaan lentokentällä on otettu käyttöön yhteensä 9 GoSleep-uniputkea. Uniputket on suunnitellut ja valmistanut suomalainen yritys Short Rest Solutions Oy. Tämä on meille todella merkittävä juttu ja kotikenttäetu, koska tämä on suomalainen yritys ja idea. Tämä on tärkeää myös henkisesti, että niitä on Helsinki-Vantaalla. Olemme saaneet todella positiivista palautetta, kertoo toimitusjohtaja Jussi Piispanen Yrittäjäsanomille. Uniputki on sängyksi muuntuva istuin, jonka eteen vedettävä kupu eris- Suomalainen innovaatio on ainoa laatuaan, eikä alalla ole muita samankaltaisilla tuotteilla kilpailevia yrityksiä. tää valoa ja ääntä. Käsimatkatavarat mahtuvat säilöön istuimen alle. Sisällä on pistorasia esimerkiksi kännykän tai Kevään aikana portilla 8 olevia uni- muassa avokonttoreihin. kannettavan lataamiseen. Uniputki on ainoa laatuaan, eikä alalla ei ole muita samankaltaisilla tuotteilla kilpailevia yrityksiä. Me olemme luoneet ihan uuden markkinan. Lentokentillä on minihotelleja, mutta ne ovat kiinteitä, kun taas GoSleep-uniputkia on helppo siirtää paikasta toiseen, Piispanen toteaa. Helsinki-Vantaalla uniputkien käytöstä kerätään tutkimustietoa muutaman kuukauden ajan, jonka jälkeen päätetään uniputkien lopullinen määrä ja sijoittuminen kentän eri osiin. Tällä hetkellä uniputkissa makoilusta veloitetaan yhdeksän euroa tunnilta. putkia pääsee kokeilemaan maksutta. Ympäri maailmaa GoSleep-uniputkia on tällä hetkellä kokeilukäytössä lentokentillä Dubaissa, Abu Dhabissa, Amsterdamissa, Japanissa ja Brasiliassa. Helsinki-Vantaan lanseerauksen jälkeen uniputkesta on tullut kyselyitä monelta muultakin lentokentältä ympäri maailman. Meillä on monella kentällä neuvotteluja menossa Euroopassa, USA:ssa ja Aasiassa, Piispanen kertoo. Yrityksen tavoitteena on saada uniputkia myös muihin julkisiin tiloihin. Uniputkea markkinoidaan muun Yrityksellä on tällä hetkellä neljä työntekijää. Olemme startup-yritys. Rahaa menee tuotekehitykseen, Piispanen kertoo. Short Rest Solutionsilla on iso alihankintaverkosto. Uniputket kootaan ja tarkastetaan Pieksämäellä. Viime vuonna uniputkia valmistettiin noin 0 kappaletta. Niiden määrä tulee olemaan moninkertainen tänä vuonna. Liikevaihto tulee myös liikkumaan lähellä miljoonaa euroa, Piispanen arvioi. Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola Apua keksintöön Short Rest Solutions sai apua keksinnön kehittämiseen Keksintösäätiöltä. Keksintöjen valtakunnalliset kehittämis- ja edistämispalvelut siirtyivät Keksintösäätiöltä Uudenmaan Ely-keskuksen vastuulle vuonna 20. Uudenmaan Ely-keskus vastaa nykyisin valtakunnallisesti keksintöjen kehittämistä edistävistä julkisista palveluista, Tuoteväyläpalvelun johtamisesta, Ely-keskuksissa toimivien innovaatioasiantuntijoiden toiminnan ohjauksesta sekä keksintöjen arviointiin, testaukseen, suojaamiseen ja kaupallistamiseen liittyvästä neuvonnasta ja rahoituksesta. Jättiranskalaiset toivat megamenestyksen Varma kevään merkki: Jäätelöauto maantiellä Toimialat Yrittäjä Markus Lebeitsuk muistaa joulukuun. orle Toimialat Ensimmäiset jäätelöautot ovat olleet maan- päivän vuonna 20 erittäin hy- tiellä jo maaliskuun alusta. vin. Sinä päivänä avattiin Helsin- Samalla franchising- kiin Suomen ensimmäinen Burger periaatteella toimiva Suomen King -ravintola, ja ravintolan Jätskiauto Oy on laajentanut edessä komeilivat kaarinalaisen toimintaansa lähes valtakun- Orlen tekemät puolitoistametriset nalliseksi. jättiranskalaiset ranskalaisrasias- Autoja on tänä vuonna saan. liikkeellä myös Pirkanmaalla, Se oli kulminaatiopiste, jolloin Lounais-Suomessa, Satakun- kaikki heräsivät, että me voimme nassa, Keski-Suomessa, Etelä- Laitinen kertoo, että ensim- tuoda ihmisten pariin tällaisia Savossa, Keski-Pohjanmaalla, mäinen vuosi sujui kohtuullisesti. juttuja. Sen jälkeen ovat puhelimet Vaasassa ja Rovaniemellä. Jätskiauto hankkii jäätelönsä ja sähköpostit laulaneet, Lebeitsuk Yrittäjät ovat laajentaneet re- Suomen lisäksi muun muassa kertoo. Ranskanperunoiden lisäksi Orle on valmistanut Burger Kingille Orle valmistaa tuotesuurennoksia. Markus Lebeitsukin yhtiökumppani Leif Orvasto nojaa jätti-iphoneen. viiriään. Meillä on nyt seitsemän yrittäjää ja lähes sata työntekijää. Autojakin on ajossa noin Virosta, Puolasta, Belgiasta ja Saksasta. Valikoimissa oli jo viime vuon- myös halkaisijaltaan metrin levyi- 50, sanoo yrittäjä, osakas Veijo na myös pullia ja pitsoja. Tänä sen hampurilaisen. Laitinen. vuonna uutuutena ovat ruislei- Mutta eivät Orlen tuotesuu- Päämateriaali on kansanomaisesti simme tehdä jotain suurempaa Hänen mukaansa jäätelöautot vät. rennokset tähän lopu. Yrityksen styroksia, Lebeitsuk selvittää jätti- ja häkellyttävämpää. Tiesin, että ajavat tänä vuonna yli 6 000 eri Myös tuttu, jäätelöauton saa- käsialaa ovat myös esimerkiksi läistuotteiden valmistusprosessia. lopputuloksen pitää olla sellainen, reittiä. pumisesta ilmoittava tunnussoit- 2,5 metriä korkea glitterinen Esimerkiksi ne ranskanperu- johon silmä takertuu ja yläham- Suomen Jätskiauto perustet- to on uusiutunut. Mangnum-jäätelöpuikko, 2,2 met- nat näyttävät juuri sellaisilta kuin paat näkyy, yrittäjä vitsailee. tiin jatkamaan Suomen Kotijää- Laitinen uskoo yrityksen pär- riä korkea Ben&Jerry sin jäätelö- oikeat ranskalaiset näyttävät käsi- Lebeitsuk on päätynyt tuotesuu- telön toimintaa. Kotijäätelön jäävän kovassa kilpailussa. Kau- tönkkä, 20 metriä pitkä Airbus- varren päästä. Ja ne tuntuvatkin rennosten alalle mainostoimisto- autot lopettivat ajot kaksi vuotta pathan ovat laskeneet ainakin lentokoneen siipi Finnairille, kol- samalta, hän jatkaa. taustansa kautta. sitten, kun Nestle luopui liiketoi- muutamien myytävien tuottei- me metriä korkea Muumimukitorni ja 2, metrinen iphone kaikki täysin oikean näköisinä. Messut suosittuja Pääasiallisesti yritykset tilaavat Or- Hän haluaa muistuttaa, että kapeallakin toimialalla voi pärjätä. Kunhan olet hyvä ja uskot minnasta. Jätskiauton yrittäjät ajoivat vuosikausia Kotijäätelön ajoja. den hintoja. Olemme kilpailukykyisiä hinnoissa, sillä myymme isompia Saamme joko vektorikuvan val- len tuotesuurennoksia messuille, omaan erikoisosaamiseesi, niin Mietimme jatkoa yhdessä ja perhepakkauksia. Lisäksi asiak- mistettavasta tuotteesta tai sitten avajaisiin ja erilaisiksi somisteiksi. sinulla on pitkä ja loistava tulevai- perustimme yhtiön, joka hoitaa kaat saavat jäätelön melkein ostamme vaikka hampurilaisen ja Meidän pahimmat kilpaili- suus, hän vannottaa. markkinointia, tavarahankin- kotiovelle, Laitinen sanoo. pilkomme sen osiin. Sen jälkeen teemme siitä kymmenen- tai 5-kertaisen tuotesuurennoksen. jamme ovat roll-upit ja muut blaa blaa -jutut, joihin ihmisen silmä ei enää reagoi. Me Orlessa halu- Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi @LottaTammelin taa ja paljon muuta. Autot ovat yrittäjien omistuksessa, Laitinen sanoo. Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi @kimmokoivikko

Katso uudet yritykset tiistaisin, AAA-yritykset torstaisin. yrittäjät.fi Q&A Timo Katila näyttää kirjasta esimerkkejä makeisista, jollaisia Makeistamo tekee, kun toimitilat on saatu kuntoon. juha sinisalo Halusin Satakunnan makeimmaksi jätkäksi Miksi perustit oman yrityksen? Olen työskennellyt elintarvikealalla ja yrittäjyys on ollut mielessä jo useamman vuoden. Makeisiin päädyin, koska aloituskustannukset pysyvät niiden kohdalla inhimillisenä ja kyse on mielenkiintoisten makujen maailmasta. Satakunnassa tehdään marmeladia, mutta täällä ei ole makeistehdasta. Halusin Satakunnan makeimmaksi jätkäksi. estää sokerin jähmettymisen ja mahdollistaa sokerimassan muokkauksen. Valmiista massasta tehdään pastillit. Oletko osannut varautua kaikkeen? Alkuperäinen suunnitelma ei sisältänyt omaa myymälää, joten sen tuomat kustannukset tulivat ekstrana. Kauttuan Ruukinpuiston alueelta saamani tuotantotilat mahdollistivat oman myymälän, eikä tilaisuutta voinut päästää ohi. Millaista tukea ja rahoitusta sait? Sain starttirahaa ja Finnveran kautta yritysrahoitusta. Muut yrittäjät ovat varmistaneet, että olen miettinyt liikeideaa ja varautunut veroihin ja muihin kustannuksiin. He välittävät aidosti, että en törmäisi karikoihin, mikä on lämmittänyt sydäntä. Ilman perheeni tukea yrittäjätaipaleeni ei olisi koskaan alkanutkaan. Sain tukea myös Euran kunnan yrittäjäpalveluista. Miten ensi metrit ovat sujuneet? Vuoden alusta olen laittanut paikkoja kuntoon sekä hankkinut laitteita ja raaka-aineita. Vauhti on ollut osaksi tietoisestikin verkkainen, sillä perheen kuopus syntyi helmikuun alussa. Paljon hyviä asioita on siis tapahtunut. Lämpöpöytää vielä odottelen. Se Minkälaiset yritykset pärjäävät karkkialalla? Tällaisen pienen pitää olla persoonallinen ja omaleimainen ja mennä asiakas edellä. Tekemieni makeisten kohdalla asiakas voi vaikuttaa ulkonäköön ja makuun. Spesiaalitkin maut onnistuvat, kunhan vain aromi löydetään. Ääriesimerkkinä voi olla vaikka punainen pekonilta maistuva karkki, jossa lukee Isä on huippu. Millaisia tavoitteita sinulla on? Unelma olisi, että tätä saisi tehdä eläköitymiseen saakka. Perheen toimeentulon kun pystyy turvaamaan, niin sen jälkeen kaikki muu on plussaa. Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola Käsityötä Makeistamo Katila Oy valmistaa makeisia käsityönä. Toimitusjohtaja Timo Katila perusti yrityksen vuodenvaihteessa. Makeisia myydään Kauttuan ruukinpuiston alueella sijaitsevassa myymälässä sekä tapahtumissa ympäri Suomen. Lisätietoja osoitteessa: www. makeistamo.fi Tuntuuko sinusta, että laki- ja asianajopalvelut ovat kalliita? Koetko yrityksen päättäjänä, että sinulla ei ole mahdollisuutta ostaa tarvitsemiasi asiantuntijapalveluja? STOP KUSTANNUKSILLE! Me emme ole turhaan jo toista vuotta Suomen Yrittäjien valtakunnallinen kumppani lakiasioissa, meiltä SY:n jäsenyritykset ja yritysten henkilökunta saavat kaikki lakipalvelut edullisemmin kuin muualta, lue lisää www.jurinet.fi UUTTA Lakialan henkilöstöpalvelut UUTTA - JuriNet Yritysmeklari Tuotamme räätälöidyt rekrytointiratkaisut ja löydämme juuri teille parhaat resurssit. Meille voi ulkoistaa ostopalveluna vaikka koko lakiosaston todella kustannustehokkaasti, koska meiltä löytyy osaamista kaikilta oikeudenaloilta.meillä on jo yli 60 juristia heti valmiina töihin. Palvelukonseptiimme sisältyy nyt omana yksikkönä yrityskaupat. Yritysmeklareilla on kokemusta PK-yritysten ja suurten kansainvälisten yrityskokonaisuuksien välittämisestä. Palvelemme ostajaa ja myyjää.ja teemme arvonmäärityksiä. Lakimiestemme ammattitaito kaupan päälle! JuriNet Oy Lakipalvelut Henkilöstöpalvelut Yrityskaupat info@jurinet.fi p. 029 009 2590 www.jurinet.fi

Pääkirjoitus Keskustelu facebook.com/yrittäjät @yrittajat yrittäjät.fi pixhill x fakta Saako sitä rahaa vai ei 7% Pankki jyrää Pk-barometrin mukaan pankit ovat ylivoimaisia ulkoisen rahoituksen lähteinä. Rahoitusyhtiötä pohtii joka neljäs, samoin Finnveran palveluja. Suomessa jatkuu mielenkiintoinen keskustelu siitä, että saako yritys rahaa vai ei. Vastaus riippuu, keneltä asiaa kysyy. Pankit sanovat yhteen ääneen rahaa irtoavan kaikille hyville yrityksille ja hyviin hankkeisiin. Euroja on kuulemma tarjolla enemmän kuin ottajia. Yrittäjät puolestaan kiristelevät hampaitaan, kun lainatiskillä on tarjolla vain lämmintä kättä ja ehkä ripaus sympatiaa. Oikeaa vastausta voi etsiä myös tilastoista. Viimeisimmän pk-yritysbarometrin mukaan lähes 60 prosenttia vastaajista kertoo, että pankkien luottopolitiikka on yhä kiristynyt. Yleisimpinä muutoksina aikaisempaan nousi esille marginaalien nousu ja kovemmat vakuusvaatimukset. Myös omarahoitusosuus on entistä suurempi. Tärkein syy hakea lainarahaa on edelleen käyttöpääoma, ei niinkään investoinnit. Eri kyselyjen valossa pankkien luottopolitiikka näyttääkin kireältä. Toisaalta voidaan kysyä, mitä voidaan pitää verrokkina tai lähtötasona. Esimerkiksi finanssikriisiä edeltävänä aikana rahaa irtosi helpommin ja halvalla. Oliko se sitten ideaalitilanne? Ei kuitenkaan savua ilman tulta. Onneksi esimerkiksi Finnveran rahoitusmahdollisuudet paranivat vuoden alusta alkaen. Se voi lisätä riskinottoa erityisesti alkavien, kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten rahoituksessa. Finnveran mukaan jopa 80 prosenttia rahoitushakemuksista hyväksytään. Hyvä niin. Yritysten lainamarkkinat lepäävät yhä liikaa pankkien ja Finnveran varassa. Uusia toimijoita tarvitaan markkinoille, jotta kilpailu asiakkaista aidosti kiristyy. Samalla yrittäjienkin on hyvä päivittää esimerkiksi kassavirtalaskelmat ennen matkaa lainatiskille. Mitä ammattimaisemmin toimit, sitä varmemmin rahaa irtoaa. 5% Käyttöpääomaa Lainan tärkein käyttötarkoitus on yhä käyttöpääoma, sitä kaipaa yli kolmannes. Yrityksen kehityshankkeet nousevat lähes samalle viivalle. kolumni Anssi Kujala, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja anssi.kujala@yrittajat.fi Verot, vaalit, Viro ja tärkeimpänä ne verot Vuosikausia käyttämäni kolmen V:n malli on: ei uusia veroja, virkoja tai vaaleja. Tämä sopii aikaan taas, kun seuraava hallitus pohtii aluehallinnon kehittämistä ja sote-uudistusta. Toinen aina sopiva on: Venäjä, Venäjä ja Venäjä. Ajankohtaisin versio on: verot, vaalit ja Viro. Vaalien alla kaikki puhuvat veroista. Tuskin kukaan on sitä mieltä, että kokonaisveroastettamme ei pitäisi laskea. Lupauksia sinkoilee. Kaikki ymmärtävät, että työpaikkojen luominen vaatii verotuksen kehittämistä mahdollistamaan yritysten kasvun, työllistämisen ja investoinnit. Nyt puhutaan Viron veromallista eli yritykseen jäävän tulon verotuksen myöhentämisestä. Tulos jäisi tällöin käytettäväksi yrityksen kehittämiseen. Tyrmääjiäkin on, mutta Suomen tulee selvittää mallin mahdollisuudet. Verokilpailulla on rajansa. Itämeren aluetta pidetään usein yhtenä talousalueena, ja tulevaisuudessa näin voisi ollakin. Tämä edellyttää mailta yhteisiä tavoitteita, jolloin yritykset voisivat hyötyä vaikkapa yhteisistä ponnisteluista kaukomarkkinoilla. Se, että yritykset siirtyvät Suomesta Viroon tai päinvastoin ei kasvata talousaluetta, vaan vastaa jopa rahan siirtämistä taskusta toiseen. Suomenkin yritysveroremontissa kannustava kokonaisuus ratkaisee. Pienyritykset eivät voi siirtää toimintoja verotukseltaan houkuttavampiin maihin. Suomeen on siksi luotava olosuhteet, jotka kannustavat kasvuun ja työllistämiseen. Tulevissa vaaleissa jokaisen on järkevää tukea yrittäjämyönteistä päätöksentekoa, koska jokainen tarvitsee työtä. Mitä päätöksiä seuraavan eduskunnan pitäisi tehdä, jotta yrittäminen on kannustavaa? Käy kertomassa oma näkemyksesi päättäjille ja anna lupaus yrittäjyydestä, itsesi työllistämisestä, uusista tai säilyvistä työpaikoista osoitteessa www.yrittajat.fi/työntekijä. 58% Vakuusvaatimukset Rahoitusta hankkineista 58 prosenttia on sitä mieltä, että vakuusvaatimukset ovat kiristyneet. Yli puolet kertoo myös rahan hinnan nousseen. 6% Lainaa Alle puolella yrityksistä on lainaa rahoituslaitoksista. Suurin ryhmä ovat teollisuusalan yritykset. Joka viides kaavailee ylipäätään rahoituksen ottamista.

5 Tuhannet sote-yritykset ihmeissään: Mitä nyt? Sosiaali- ja terveyshuollon uudistus eli sote meni penkin alle. Tuhannet sote-alan yritykset elävät eri puolilla Suomea epävarmuudessa. Vai elävätkö? piirros janne harju W Lue lisää: yrittäjät.fi Paula Aikio-Tallgren, Virvatuli-Valaisimet Oy Yksityiset sote-firmat ovat keskittyneet Rovaniemen ja Kemi Tornio-alueelle. Suuret ketjut ovat ostaneet pienimpiä. Niillä on lähes monopolitilanne esi- Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Yrittäjät ovat arvioi- merkiksi työterveyshuollon tai yksityisten lääkäri- neet soten lisäävän palvelujen tarjonnassa. Poikkeuksena tästä on kuntasektorin omaa hammashoito. tuotantoa ja toisaalta Epävarmuus on vaikuttanut lähinnä pienempien palveluntuotannon sote-yritysten kasvuhaluun ja uusiin investointeihin. Jos toimintaympäristö on jatkuvassa turbulenssissa, 2 keskittymistä suurille yrityksille. se heijastuu vääjäämättä yrittäjän kasvu-, ja laajentu- Päättäjien on pa- mishaluihin, vaikkakin kyseessä on lähtökohtaisesti kasvava ja elinkelpoinen toimiala. lautettava luottamus siihen, että Suomessa Miten esimerkiksi rahoittajat suhtautuvat toimi- kannattaa toimia alaan, jonka asiakaspohjan rakennetta ja osin myös yrittäjänä sote-alalla ja ansaintalogiikkaa veivataan poliittisilla päätöksillä panostaa palveluiden lähes kuukausittain? kehittämiseen. Paras Epävarmuus saattaa johtaa myös kuntien hallitsemattomiin suurien kokonaisuuksien 5 keino vaikuttaa oman yrityksen tulevaisuu- ulkoistuksiin. Tällöin pienet paikalliset yritykset teen ovat tulevat edus- jäävät soittelemaan lehdellä. kuntavaalit. Uudessa kuntalaissa luodaan seuranta- ja raportointimenettely kuntien ja kuntayhtymien välille. Ideana on läpinäkyvä kustannusseuranta ja vertailu koko maassa. Tämä avaa mahdollisuuksia yrittäjille päästä palveluketjuihin mukaan, jos ja kun yritykset pystyvät osoittamaan, että niiden tuottamana palvelu Kimmo Hanhisalo, Lakiasiaintoimisto Kimmo Hanhisalo Ky on kustannustehokkaampaa kuin julkisella puolella. Siinä mielessä soten kaatumisella on alueemme yrityk- Olkaa valppaina ja tarttukaa uuden kuntalain mah- siin hyvä vaikutus, että nyt on vähän enemmän aikaa dollisuuksiin. suunnitella ja saada koottua kuntayhtymämallia ennen kuin mitään varsinaista päätöstä tehdään. 2 Mikko Akselin, Tietoakseli Oy Sote-ratkaisun kaatumisen vaikutus on käytännössä Nyt kaatunut malli näytti silti, että suurilla ja jopa kansainvälisillä yrityksillä on paremmat edellytykset saada alan sopimuksia kuin pienillä yrityksillä. Uskon, sama kuin aikaisemmin tulevan sote-ratkaisun odotus: että tulevassa sote-mallissa tulee olemaan pk-yrityksille- tilanne on avoin ja pelikenttä sekaisin. Kenelläkään kin vähän paremmat mahdollisuudet saada sopimuksia ei ole varmuutta siitä, miten toimintaympäristö tulee ja yleensä työtä. tulevaisuudessa muotoutumaan. Ilman varmuutta On todennäköistä, että epävarmuus soten ympärillä tulevaisuudesta yritykset eivät uskalla ryhtyä uusiin on johtanut siihen, että monet pk-yritykset ovat katso- investointeihin. neet viisaammaksi myydä yrityksensä, niin kauan kun Yritysjärjestelyjä on tapahtunut runsaasti ja tulee siitä voi vielä jotenkin hyötyä. tapahtumaan myös jatkossa, koska kyseessä on kasvava Jatkossa alueilla olisi varmaan järkevää sopia, mitä toimintaympäristö, joka luo lisää liiketoimintamahdol- palvelua tuotetaan missäkin paikassa, sillä ei varmaan- lisuuksia. On tosi, että suuremman yrityksen neuvotte- kaan ole järkevää tuottaa kaikkia kaikkialla. Näin ei lumahdollisuudet yhteiskunnan kanssa ovat paremmat, tulisi päällekkäistä toimintaa, mikä tuo myös kustannus- joten alalla keskittyminen tulee jatkumaan. Riski siitä, säästöjä. että jää ulos ja liiketoiminta tulisi näin ollen päättymään ajaa pienempiä yrityksiä myymään toimintansa suuremmille ja toisaalta taas kasvua hakevat toimijat näkevät tämän mahdollisuutena järjestelyille. 5 Pentti Rantala, Mediterm Oy Soten kaatumisen vaikutuksia Helsingin seudun yri- Päätökset toteutuksesta pitäisi tehdä siten, että palve- tyksiin on tällä hetkellä vielä aika mahdotonta arvioida, luiden käyttäjille annetaan valinnanvapaus palveluiden mutta jotakin vaikutuksia tuli, se on varmaa. tuottajien valinnan osalta. Muutoin parhainta kustan- Jos yrityksellä on ollut jonkinlaisia suunnitelmia nustehokkuutta ja laatua ei ole mahdollista saavuttaa. siltä pohjalta, että sote menisi läpi, niin nyt ne joutuvat Markkinoiden toimivuuteen perustuva järjestelmä tar- palaamaan entiseen tilanteeseen. Se pistää varmasti joaa myös elinkelpoisen toimintaympäristön yrityksille, yrityksen miettimään, mitä kannattaa jatkossa tehdä. koosta riippumatta. Epävarmuus on tässä tilanteessa pahinta. Eihän mitään investointisuunnitelmia kannata esimerkiksi tehdä, kun Veikko Kiili, Puutuote Kiili Lyhyellä aikavälillä ei ole vaikutuksia Pirkanmaan ei tiedä, mikä lopputulos tulee olemaan. Juuri eilen juttelin hammaslääkärin kanssa, joka oli myynyt liiketoimintansa sote-ratkaisun takia. Hänen ei alueen yrityksiin. Uusien yrityksien syntyminen kuiten- kannattanut enää jatkaa toimintaa. kin hidastuu. Samoin omistajanvaihdokset hidastuvat. Heti kun vaalit ovat ohi ja uusi hallitus on saatu muo- On todella vakava paikka, kun maassamme ei ole dostettua, niin sote on saatava viipymättä maaliin. Tätä johtajuutta politiikassa. Ennakoitavuus ja luottamus on on nyt niin pitkään ja kalliisti pidetty yllä, että soten on aivan pohjalla. Jos soten kustannukset oli tosia, mistä oltava uuden hallituksen aivan ensimmäisiä tehtäviä. löytyvät maksajat, verotus on jo äärirajoilla. Tällä on kansantaloudellisesti erittäin suuri merkitys.

6 kuukauden blogi yrittäjän ytimessä Mihin unohtui vastuu hallitustyöstä Viime vuosina on paljon puhuttu kuntien heikosta taloustilanteesta. Parannusta ei lähiaikoina liene tiedossa. Kun valtion rahat ovat tiukassa ja verotulot paikoin hupenevat, jostain on pakko leikata. Poliitikoille leikkaaminen ei ole helppoa, etenkään vaalien ollessa lähettyvillä. Kuntien omistamien yhtiöiden toiminnan tehostaminen voisi tuoda joillekin kunnille helpotusta. Vesiyhtiöt ovat vielä kuntien omistuksessa, niitä ei ole myyty. Tilanne voi olla toinen 0 vuoden kuluttua, etenkin köyhemmissä kunnissa. Sähköyhtiöitä kunnat ovat jo myyneet yksityisille toimijoille. Muutakin liiketoimintaa kunnista löytyy. Aivan ensimmäiseksi kuntien tytäryhtiöiden toimintaa miettiessä tulee mieleen tytäryhtiöiden johto. Miten osaavaa on johto eli toimitusjohtaja ja hallitus? Toimitusjohtajat uskoisin valittavan tänä päivänä osaamisen perusteella. Hallituksen jäsenten osalta tilanne on aivan toinen. Poliittiset perusteet Pikainen googlaus isompien kaupunkien sähköyhtiöiden hallituksiin osoittaa, että pääosa hallituksen jäsenistä on valittu poliittisin perustein ei osaamisen perusteella. Hallituksen jäsenten tehtävänä, julkisissa ja yksityisissä yrityksissä, on tukea toimivaa johtoa strategiavalinnoissa yhtiön tulevaisuuden suunnasta päätettäessä. Kaksi vuotta sitten Aamulehden haastattelema Tampereen kaupungin tytäryhtiön hallitukseen valittu jäsen oli sitä mieltä, että talousasioista heidän ei tule tietääkään, vaan hallituksen jäsenet ovat arjen asiantuntijoita. Poliittisin perustein hallitukseen valitut ovat tilittäneet saamastaan hallituspalkkiosta merkittävän osan puolueelleen. Tämän tyyppinen puoluetuki ei kuulu nykypäivään. Poliitikot eivät muutenkaan tunnu ymmärtävän hallitustyöhön liittyvää vastuuta. Hallituksen jäsenten tehtävänä, julkisissa ja yksityisissä yrityksissä, on tukea toimivaa johtoa strategiavalinnoissa yhtiön tulevaisuuden suunnasta päätettäessä. Asiantuntemuksen merkitys korostuu muutostilanteissa. Jos osaamista ei ole, hallituksen tehtäväksi jää toimivan johdon valvonta. Tällainen valvova hallitus saattaa joissakin tapauksissa olla aivan riittävä. mutta jos tytäryhlue uusimmat blogit joka maanantai ja torstai yrittajat.fi tiöistä haetaan enemmän tehoja (=tuottoa) irti, on syytä rekrytoida hallituksiin eri tyyppistä osaamista puolueiden ulkopuolelta. Mistä ratkaisu? Valtion omistamien yhtiöiden osalta ratkaisuna ovat olleet hallintoneuvostot, tosin niidenkin määrä on viime aikoina ollut laskussa. Valtionyhtiöiden hallituksissa istuu osaajia ja ammattilaisia. Miksi näin ei olisi myös kuntasektorilla? Eikö riitä, että arjen asiantuntijat istuvat kunnan valtuustoissa ja hallituksissa, mihin heidät on valittu? Vai täytyykö odotella, että jossain tytäryhtiössä tapahtuu iso mälli ja hallituksen jäsenet saavat vahingonkorvauskanteen? Kyllä Siperia opettaa. Mikko Eskola Kirjoittaja on Hallituspartnerit Helsinki ry:n perustajajäseniä ja yrittäjä kolmannessa sukupolvessa. Päivät kuluvat eq Varainhoito Oy:n palveluksessa. Teppo Laine Teppo on osakkaana asianajotoimisto Legistumissa. Susanna Rantanen @RantanenSusanna Susanna on rekrytointeihin erikoistuneiden Heebon ja Eminen perustaja sekä Boardman2020-verkoston hallituksen puheenjohtaja. Antti Hyrkäs @anttiherkko Antti on viestintäkonsultti ja tutkija, joka tekee väitöskirjaa yrittäjyydestä. Kim Väisänen @kimvaisanen Kim on tiedonhävitykseen erikoistuneen Blanccon toimitusjohtaja. Hän myös sijoittaa lupaaviin kasvuyrityksiin. Katleena Kortesuo @katleena Katleena on viestinnän ammattilainen, kouluttaja, tietokirjailija ja kasvuyrittäjä. Lisää blogeja ja bloggareita löytyy osoitteesta www.yrittajat.fi Suomen Yrittäjien KunnalliSjohdon Seminaari Kuopio 5. 6.5.205 Alansa merkittävimmäksi tapahtumaksi kasvanut seminaari kokoaa yhteen lähes tuhat kuntapäättäjää, yrittäjävaikuttajaa ja elinkeinopolitiikan toimijaa. Kuopion Musiikkikeskuksessa järjestettävän seminaarin teemana on muutos ja aluekehitys. Mukana on kaikkiaan yli 0 puhujaa. Vuoden parhaalla työmatkalla on tiedossa ajankohtaista asiaa ja rentoa yhdessäoloa. Tervetuloa mukaan! Minna Helle Työ murroksessa mikä muuttuu? Juhana Vartiainen Mikä pelastaisi kuntatalouden? Petteri Paronen Anna-Mari Ahonen Jyrki Mäkynen Juha Kostiainen Näin Kuopio rakentaa vetovoimaa Kunta, maakunta, sote mihin muutos vie? Rohkeasti yrittäjän puolesta Tulevaisuuden kunta Tutustu monipuoliseen ohjelmaan ja ilmoittaudu www.kunnallisjohto.fi Yhteistyössä: PRIIMA-YHTIÖT TEOLLISUUDEN PRIIMAHOIVA RAKENTAJAT 0OY

7 Digitaalinen Kauppalehti on nyt entistäkin enemmän. REUTERS Kansainvälisiä yritys-, toimiala- ja markkinauutisia. NEW YORK TIMES Harvard Business Review n artikkeleita johtamisesta. Richard Branson: Startup, menestys ja yrittäjyys. FINANCIAL TIMES Uusimmat, kuumimmat startup-uutiset, kiinnostavimmat pk-yritysten uutiset maailmalta. KIRJEENVAIHTAJAT Kauppalehden omat kirjeenvaihtajat uutisoivat Tukholmasta Mumbaihin, New Yorkista Shanghaihin. Digitaalinen Kauppalehti jatkaa uudistumistaan. Saat entistä kattavamman tarjonnan kansainvälistä talousuutisointia. Luet merkittävimmät uutiset ja näet puheenaiheet taloudesta, politiikasta sekä yrityselämästä. OSUVAMPI. NOPEAMPI. ENEMMÄN. Nyt digitaalisen Kauppalehden kaikki uutiset ja rajaton lukuoikeus ensimmäiseksi kuukaudeksi eurolla. Tilaa kauppalehti.fi/one

8 Arki vinkit Tulitikkulaatikoista etusivuille Vuokraturva keskittyy mainonnassaan toistoon. Yrityksen perustaja neuvookin panostamaan markkinoinnissa pitkäjänteisyyteen. teksti Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi grafiikka Maarit kattilakoski Markkinointimme punainen lanka on alusta asti ollut säännöllisyys. Uskomme, että tulevan asiakkaan on pitänyt nähdä mainoksiamme jo pitkään ennen kuin hänelle edes tulee tarve meidän palveluillemme. Nimen pitää siis olla jo entuudestaan tuttu, kuvailee Vuokraturva Oy:n toimitusjohtaja Timo Metsola. Metsolan yhden miehen yrityksestä vuonna 998 aloittanut Vuokraturva on vuokravälitykseen ja asuntosijoituspalveluihin erikoistunut yritys, joka työllistää nykyään noin 00 henkeä. Kuluttajalle Vuokraturvan nimi saattaa olla tuttu esimerkiksi Helsingin Sanomien kannesta, jossa yritys mainostaa aktiivisesti. Aina näin ei kuitenkaan ole ollut. Erityisesti silloin alussa, kun markkinointibudjetti oli todella pieni, oli pakko valita medioita, joilla on tietty uskollinen lukijakunta. Emme halunneet levittää kaikkia paukkujamme niin sanotusti taivaan tuuliin, Timo Metsola kertoo. Vuokraturvan alkutaipaleella sen tulitikkulaatikon kokoisia mainoksia saattoi löytää lehtien luokitelluista ilmoituksista. Yrityksen kasvamisen myötä on myös sen markkinointi muuttunut. Mainosten määrät, koot ja tavallaan myös peittokin on muuttunut. Käytämme rahaa nykyään varmaankin sata- ellei kaksisataakertaisesti enemmän kuin silloin alussa. Perusajatuksemme toistosta ja säännöllisyydestä ei ole silti muuttunut missään vaiheessa. Some on liian pirstaloitunut Vuokraturva luottaa mainonnassaan yhä painettuun ja paperiseen sanomalehteen. Printti on ehdottomasti pääkanavamme. TV, radio ja muut sähköiset välineet sitten tukevat sitä, Metsola selvittää. Syy siihen, miksi printtilehti yhä toimii Vuokraturvan markkinointikanavana, on Timo Metsolan mukaan yksikertainen. Suurin osa toimeksiantajistamme on 960-luvulla tai aiemmin syntyneitä. Kohderyhmämme ovat sitä kautta hyvin tavoitettavissa, ja siksi saamme vielä printillä hyviä tuloksia. Nuoremmat sukupolvet ovat pirstaloituneempia, eikä esimerkiksi Helsingin Sanomat tavoita heitä enää samalla tavalla. Sosiaaliseen mediaan Metsola ei pistä paukkuja. Sosiaalinen media on niin jakautunutta, että läsnäolomme hukkuisi sinne. Siellä on myös asuntoalan toimijoita vaikka kuinka paljon. Olemme mieluummin sellaisilla pelikentillä, joissa pitkäjänteinen ja säännöllinen markkinointi tuo tiettyä pohjaa, hän sanoo. Sisältömarkkinointia ennen sisältömarkkinointia Vuokraturvan väki aloitti vuonna 2005 tekemään sisältömarkkinointia, vaikka he eivät vielä itse sitä tienneetkään. Teemme sisäistä markkina-analyysiä omaan käyttöömme. Keräämme kaiken mahdollisen informaation, mitä on ulkoa käytettävissä. Lisäksi meillä on omat it-järjestelmät, jotka tuottavat hyvinkin yksityiskohtaista tietoa. Koostamme niitten pohjalta katsauksia, siitä mitä on tapahtumassa ja mitkä ovat tulevat trendit. Jari Sarasvuon Huomiotalous-kirja kuitenkin innoitti Metsolan jakamaan katsauksensa myös muitten käytettäväksi. Paras tapa palvella on palvella myös niitä, jotka eivät ole asiakkaitasi. Siitä saa huomiota. Rupesimmekin jakamaan katsauksiamme suppeampina myös medialle. Vuoteen ei varmaankaan tapahtunut mitään, mutta sitten ne alkoivat herättää huomiota. Timo Metsola muistuttaa, ettei tuon tapainen markkinointi maksa kuin vaivaa. Hänellä on pk-yrittäjälle myös muita markkinointivinkkejä. Yleensä yrittäjä miettii, että miten hän tavoittaisi kaikki ihmiset. Et kuitenkaan voi tavoittaa kaikkia, eikä sinun edes tarvitse. Mieti, miten voit olla jollain tontilla esillä isolla volyymilla, oli se sitten kaupunginosalehti tai vaikka paikallisradio. Älä ripustele ilmoituksiasi sinne tänne kuin koristeita joulukuuseen, Metsola muistuttaa. gallup sivulle saakka. +2 ideaa markkinointiin Tehokas ja tuloksia tuottava markkinointi koostuu useista toisiaan tukevista ideoista, teoista ja medioista. Valitse tästä itsellesi parhaiten sopivat markkinointivinkit. Katso myös, mitä ohjeita isoista mainospanostuksistaan tunnetun Vuokraturva Oy:n toimitusjohtaja Timo Metsola antaa yrittäjille. Inbound-markkinointi Mikä: Inbound-markkinointi on markkinointimalli, joka perustuu siihen, että potentiaalinen ostaja itse ottaa yhteyttä markkinoijaan. Mihin sopii: Keskeisiä inbound-markkinoinnin välineitä ovat: internet-sivustojen ja blogien käyttö asiakkaille merkityksellisen sisällön julkaisemiseen, hakukoneoptimointi, hakusanamainonta ja somen hyödyntäminen sisällön jakamisessa sekä RSS-syötteen käyttö. Mitä maksaa: Omaa aikaa ja vaivaa, tai sitten sisällöntuottajan apua, jos ei itse ehdi kertoa tuotteistaan. Oma sisältö sosiaalisessa mediassa Mikä: Yritys perustaa sosiaalisen median sovelluksiin omat tilinsä. Harkitse näitä: Facebook, Twitter, Instagram, Youtube tai SlideShare. Mihin sopii: Brändäämiseen, markkinointiin, viestintään. Tehokas keino kertoa yrityksen arjesta pitkäjänteisen julkaisutyön avulla voidaan luoda brändiä. Mitä maksaa: Omaa aikaa ja vaivaa, tai sitten sisällöntuottajan apua, jos ei itse ehdi tuottamaan sisältöä. Mainonta sosiaalisessa mediassa Mikä: Keino nostaa maksua vastaan yrityksen julkaisemaa sisältöä oman kohderyhmän uutisvirtoihin sekä hakea lisää seuraajia ja tykkääjiä. Mihin sopii: Lähes kaikkeen maksullisen mainonnan avulla voi tavoittaa kustannustehokkaasti oman kohderyhmänsä. Mitä maksaa: Budjetin päätät täysin itse. Jopa kymmenellä sentillä voi saada klikkauksen. 50 00 euron kuukausibudjetilla voi saada ihmeitä aikaan, jos toteuttaa itse mainontaa somessa. Anna Korpela, Markkinoinnin opiskelija, Aalto-yliopisto. Varmista näkyvyys hakukonetuloksissa. Jos asiakas etsii autokorjaamo Mynämäki, ovat vahvimmilla ensimmäisten joukkoon nousevat osumat harva etsijä katsoo koskaan toiselle 2 2. Ajankohtainen sisältö. Kun asiakas sitten päätyy nettisivuillenne, huolehdi sisällön ajantasaisuudesta: ajankohtaisten tietojen kuten poikkeavien aukioloaikojen ja yhteystietojen päivittäminen näkösälle antaa vauhtia hyvälle asiakaskokemukselle.. Yksinkertaisuus ja selkeys. Yksinkertainen ja selkeä sisältö voittaa raskaat ja vaikeaselkoiset sivurakenteet etenkin kun moni selaa sivuja mobiililaitteilla. Turhautuminen saa asiakkaan nopeasti etsimään selkeyttä muualta. Vähemmän on enemmän!

9 Hakukonemainonta Mikä: Tapa nostaa oman verkkosivun sisältö tai verkkokaupan tuotesivu hakukoneen, kuten Googlen, hauissa esille. Mihin sopii: Hyvä keino löytyä silloin, kun potentiaalinen ostaja on hakemassa tietoa tuotteestasi. Mitä maksaa: Google lupailee yhden euron panostuksella kuusi klikkausta ja 05 näyttökertaa enemmän. Hintakaton voit määritellä itse. Oma media Mikä: Verkkosivuille tuotettua sisältöä sivuina tai blogiartikkeleina. Näiden avulla luodaan hakutuloksia hakukoneisiin ja toisaalta verkkosivustolle ohjaavia sisältöjä yhteisöpalveluissa jaettavaksi. Mihin sopii: Hakutulosten luomiseen ja yrityksen asiantuntijuuden brändäämiseen tai tuotteiden esittelyyn. Mitä maksaa: Omaa aikaa ja vaivaa, tai sitten sisällöntuottajan apua. Aluksi toki täytyy rakentaa ammattimainen blogi tai verkkosivu, jolla sisältönsä voi julkaista. Reklamaatio markkinointikeinona Mikä: Asiakas, jonka reklamaatio on hoidettu hyvin, on tutkimusten mukaan jopa 5 kertaa sitoutuneempi yritykseen kuin asiakas, joka ei ole koskaan pettynyt yritykseen. Mihin sopii: Yrityksen asiakkaan sitouttamiseen. Mitä maksaa: Vaivaa hoitaa reklamaatio hyvin. 6 Automaattiset sähköpostimarkkinointiviestit Mikä: Sähköpostimarkkinoinnin voi automatisoida tehokkaaksi kokonaisuudeksi. Mihin sopii: Muista hyvää asiakasta, muistuta tapahtumasta, aktivoi passiivisia tai hyvästele kannattamattomat. Toivota uusi uutiskirjeen tilaaja tervetulleeksi automaattisella viestillä. Mitä maksaa: Automaatiotyökalun verran. Niitä tarjoavat esimerkiksi viestintään erikoistuneet ohjelmistoyritykset. 8 7 5 Ostettu mediatila Mikä: Mainoksia lehdissä, televisiossa tai radiossa. Mihin sopii: Esimerkiksi palvelun, tuotteen tai kampanjan mainostamiseen. Toisto saman mainoskatkon aikana lisää tehoa radiossa ja televisiossa. Lehtimainonnassa kannattaa luottaa kokoon ja väreihin. Mitä maksaa: Riippuu ilmoituksen koosta ja lehdestä. Televisiossa ja radiossa lähetysajasta ja toistokerroista. Kannattaa harkita avuksi myös mainostoimistoa. Lähde: Minna Valtari Someco Oy, Jari Parantainen Noste Oy, Pillillä vai pasuunalla viestinnän käsikirja yrittäjälle, Koodiviidakko ja Wikipedia Kuva: Pixhill Tuotesijoittelu Mikä: Televisiomainonnan sisältöyhteystyö, jossa tuote vilahtaa ohjelmassa. Toimii myös blogeissa. Mihin sopii: Juontaja voi käyttää esimerkiksi yrittäjän suunnittelemaa kravattia, näyttelijällä voi olla yrityksen juomapullo kädessä saippuasarjassa tai bloggari voi vierailla ravintolassa herkkuillallisella ja kertoa siitä blogissaan. Mitä maksaa: Sopimuskohtaista. Ohjelmassa tai blogissa on myös mainittava, että se sisältää tuotesijoittelua. Hakukoneoptimointi Mikä: Toimintatapa, jolla yrityksen nettisivut saadaan helpommin hakukoneiden löydettäväksi. Mihin sopii: Optimoinnilla voi varmistaa, että yrityksen nettisivu nousee hakukoneen tulosten kärkipäähän, kun asiakas käyttää hakusanoina esimerkiksi toimialaa ja kaupunginosaa. Mitä maksaa: Vaivaa. Kotisivut pitää olla päivitetty, nettifoorumit linkitettynä keskenään ja sisällössä pitää käyttää oman alansa avainsanoja (kampaaja, autokorjaaja ym.). Markkinointitavarat Mikä: Markkinointitavaroita, joissa on firmasi nimi, logo ja yhteystiedot. Mihin sopii: Maailma on rajana: pastilliaskeja, laastaripaketteja, vesipulloja, logollisia taulutusseja ja yhteystietotarroja. Mitä maksaa: Tavaroitten hinnan ja merkkauksen. Kannattaa pitää mielensä, etteivät halvimmat mahdolliset ja sitä myötä toimimattomat kynät välttämättä jätä yrityksestä parasta mahdollista kuvaa. Referenssikortit 2 9 0 Ansaittu media Mikä: Kun yrityksen tarina on tarpeeksi kiinnostava, kiinnostaa se myös mediaa. Mihin sopii: Yrityksen julkisuuskuvan lisäämiseen. On kuitenkin muistettava, ettei lehtijuttu ole mainos, eikä siihen voi tuputtaa mainoslauseitaan. Mitä maksaa: Omaa aikaa ja vaivaa luoda yritykselle loistava tarina. Toimituksiin voi myös tarjota tarinaansa juttuaiheeksi. Mikä: Näyttö asiakkaan kertomana siitä, mitä yritys on tehnyt ja miten se sujui. Mihin sopii: Näyttää tuleville asiakkaille, että muutkin ovat saaneet tästä yrityksestä hyvää työtä. Asiakkaat arvostavat eniten omalta alaltaan tulleita referenssejä, joten niitä on syytä olla monilta toimialoilta. Mitä maksaa: Omaa vaivaa kirjoittaa referenssi yhdessä asiakkaan kanssa esimerkiksi yrityksen nettisivuille. Muista sopia mahdollisen referenssin tekemisestä jo sopimuksessa. 8 % Sosiaalista mediaa käyttää 8 prosenttia yrityksistä. 8 % Sosiaalisen median käyttötarkoituksista selvästi yleisin oli yrityksen imagon kehittäminen tai tuotteiden markkinointi. Sosiaalista mediaa käyttävistä yrityksistä 8 prosenttia ilmoitti käyttävänsä sitä tähän tarkoitukseen. 80 % Toimialoittain sosiaalinen media on yleisimmin käytössä informaation ja viestinnän toimialalla 80 prosentilla yrityksistä ja harvimmin rakentamisen sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimialoilla 2 prosentilla yrityksistä. lähde: tilastokeskus Timo Metsolan vinkit:. Valitse mainostaessasi mediat, joilla on tietty uskollinen lukija-, kuulija- tai katsojakunta. Näin mainoksesi osuvat saman joukon silmiin useammin. Älä ripustele ilmoituksiasi sinne tänne kuin koristeita joulukuuseen. 2. Paras tapa palvella, on palvella myös niitä, jotka eivät ole asiakkaitasi. Siitä saa huomiota esimerkiksi medialta. Sisältömarkkinointi on yksi esimerkki tästä. Sisältömarkkinointi ei maksa kuin vaivaa. Niina Kuusisto, Markkinoinnin opiskelija, Aalto-yliopisto Jaakko Kotila, Markkinoinnin opiskelija, Aalto-yliopisto. Sisältömarkkinointi. Yritysten on oltava siellä missä asiakkaatkin, joten on tärkeää kiinnittää huomiota yrityksen somenäkyvyyteen. Tuottamalla mielenkiintoista sisältöä, joka saa ihmiset tykkäämään, jakamaan tai puhumaan siitä, yritys voi lisätä näkyvyyttään ja tunnettuuttaan merkittävästi. 2. Hakukoneoptimointi. Etsiessään tietoa internetistä kuluttajat aloittavat usein syöttämällä hakusanan hakukoneeseen. Jos yrityksen nettisivut eivät ole helposti löydettävissä, menee asiakas todennäköisesti kilpailijalle, jonka nettisivu nousee hakukoneen tuloksissa korkeammalle.. Mobiilimarkkinointi. Kuluttajat käyttävät yhä enemmän aikaa älypuhelinten ja tablettien ääressä, joten tiedon on oltava saatavilla myös mobiilissa. Mobiilimarkkinointi terminä sisältää kaikenlaisen markkinoinnin, jonka alustana toimii mobiililaite. Pienelle autokorjaamolle mobiilimarkkinointi voisi tarkoittaa ainakin responsiivisia nettisivuja, jotka toimivat vaivattomasti sekä tietokoneella, tabletissa että älypuhelimellakin.. Luo kokemuksia. Asiakkaille tarjotun laadukkaan palvelun lisäksi erilaisten kokemuksien luominen on vaikuttava markkinoinnillinen keino. Tämä ei vaadi minkään sirkuksen perustamista, vaan pienemmätkin kahvihetket voivat olla asiakkaille merkittäviä. Kokemukset voivat herättää hyvinkin voimakkaita tunteita ja muistot ovat vahvasti kuluttajien mielessä heidän tehdessä valintojaan. 2. Älä ole kaikkea kaikkialla. Sosiaalinen media on kasvanut valtavasti ja siellä täytyy olla entistä nokkelampi. Ole läsnä kanavissa, joihin pystyt tuottamaan hyvää sisältöä ja kiinnostamaan yleisöä. Tilin perustaminen joka palveluun ei palvele sinua eikä asiakkaitasi. Laatu korvaa määrän.. Tule löydetyksi. Tietoa ja vastauksia pienimpiinkin kysymyksiin etsitään internetistä. Hakukoneet, kuten Google ja Bing, ovat yhä useimmin tiedonhaun lähteenä. Viimeisenä vinkkinä suosittelenkin panostamaan hakukoneoptimointiin, joka mahdollistaa verkkosivujesi paremman sijainnin hakukoneiden tuloksissa.

20 Yrittäjä vinkkaa -sarja ilmestyy verkossa aina keskiviikkoisin. yrittäjät.fi vesa-matti väärä Vakituisen työntekijän sijaan yrittäjä voi työllistää freelancereita, yrittäjä Markus Nurmi vinkkaa. Yksinyrittäjän pitää hahmottaa, mikä on mahdollista ja mikä ei Noin 65 prosenttia kaikista Suomessa toimivista yrittäjistä toimii yksin. Yrittäjä Markus Nurmi kertoo, kenen kanssa yksinyrittäjän kannattaa verkostoitua. Millaista yksinyrittäminen on? Siinä on erittäin paljon vapautta tehdä sekä oikeita asioita että virheitä. Jos on jokin visio, niin sitä pystyy toteuttamaan paremmin yksin kuin isommassa yrityksessä. Itse on vain rajana. Kenelle yksinyrittäminen sopii? Pitää olla ymmärrystä siitä, onko suunniteltu liiketoiminta kannattavaa sekä optimaalisissa olosuhteissa että pahimmassa mahdollisessa skenaariossa. Yksinyrittäjän pitää osata pyörittää taulukoita ja pitää huolta tavoitteista ja taloudesta. Hänen pitää myös hahmottaa, mikä on mahdollista ja mikä ei. Miten yksinyrittäjä voi pitää huolta hyvinvoinnistaan? Pitää huolehtia omasta fyysisestä kunnosta ja kontrolloida työn tekemisen määrää. Kaikkea mieleen tulevaa ei kannata tehdä, eikä ihan jokaiseen tarjoukseen kannata tarttua hinnalla millä hyvänsä. Saa ihan varmasti burn outin, jos takoo töitä yötä päivää. Itselläni on kolme lasta ja perhe, joten he pitävät huolen, etten tee 6 tuntia töitä päivässä. Missä vaiheessa kannattaa harkita lisätyövoiman palkkausta ja mitä vaihtoehtoja yksinyrittäjällä on? Työvoimaa kannattaa palkata siinä vaiheessa, kun ei enää itse pysty hallitsemaan kaikkea. Kun tulee sellainen tilanne, ettei itse pysty venymään joka paikkaan. Vakituisen työntekijän sijaan voi työllistää freelancereita. Itse työllistän noin parisenkymmentä freelanceria. Freelancerin sitouttaminen organisaation suunnitteluun ja kehitykseen ei kuitenkaan ole niin helppoa kuin vakituisen työntekijän. Keneltä yksinyrittäjä voi saada tukea ja apua? Yrittäjä voi saada apua esimerkiksi ystäviltä, toisilta yrittäjiltä, yrittäjävalmennuksesta tai yrittäjäjärjestöstä. Ihmisten kanssa voi peilata ideoita ja kanssakäyminen auttaa jaksamaan. Mitä hyötyä verkostoitumisesta ja yhteistyöstä muiden yrittäjien kanssa on yksinyrittäjälle? Se on ihan elinehto ainakin meidän alalla. Muista yrittäjistä saa vertaistukea ja he toimivat eräänlaisena ideahautomona. Muiden yrittäjien kanssa voi sparrata liikeideoita ja heistä on muutenkin paljon apua. Kenen kanssa yksinyrittäjän kannattaa verkostoitua? Itseään viisaampien kanssa. Sellaisten yrittäjien, joilla on paljon kokemusta, jotka ovat samalla tai lähes samalla alalla, mutta jotka eivät ole kuitenkaan suoraan kilpailijoita. Jos pitää kivijalkaliikettä, voi verkostoitua toisten kivijalkaliikettä pitävien kanssa. Kannattaa verkostoitua myös asiakkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Miten verkostoitumisen voi aloittaa ja miten sitä pidetään yllä sekä kehitetään? Verkostoitumisen voi aloittaa esimerkiksi yrittäjäjärjestön kautta. Erityisesti nuorten kohdalla sosiaalinen media on myös hyvä paikka, mutta se ei välttämättä toimi kaikilla aloilla. Suhteita voidaan pitää yllä vaikka liikelounailla ja verkostoituminen muovautuu, kun asioita tehdään yhdessä. Millä muulla tavoin yksinyrittäjä voi tehostaa toimintaansa? Omaa toimintaa kannattaa katsoa myös kriittisessä valossa. Mikä on Tapahtumia Markus Nurmen yritys Grass- Mark Oy on erikoistunut tapahtumien tuotantoon, suunnitteluun ja toteutukseen. Nurmi on yksinyrittäjä, mutta hän työllistää säännöllisesti noin parisenkymmentä freelanceria. Yritys tuottaa palveluitaan muun muassa Suomen Urheiluliitolle, Rukan maailmancupille ja Salpausselän kisoille. Yritys tuottaa myös konsertteja, seminaareja, yritystilaisuuksia ja messutapahtumia. kannattanut ja mikä ei? Mikä luultavasti kannattaa tulevaisuudessa? Itse katson tilikauden päätteeksi, että kuinka monta tuntia olen käyttänyt projekteihin ja investointeihin, ja kuinka kannattavaa mikäkin on ollut. Yksinyrittäjän pitää keskittyä liiketoiminnan kannalta oikeisiin asioihin eli kehittää parhaiten myyviä tuotteita ja palveluita. Kaikkea ei kuitenkaan kannata pitää yhdessä korissa, vaan ideoida myös uutta. Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola yrittäjä vinkkaa Yrittäjä vinkkaa -palstan edellinen teema oli hyvinvointi. 2 Muista pysähtyä Muista välillä pysähtyä, sillä ilman sitä ei tapahdu muutosta. Verkostoidu, jaa haasteita muiden kanssa ja kehitä itseäsi. Muista viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa, muistuttaa kouluttaja ja yrittäjä Jari Kortesoja. Hanki hyvä yleiskunto Yrittäjän täytyy pitää huolta yleiskunnostaan, muuten ei jaksa. Kuntoa voi pitää yllä hyvin yksinkertaisilla asioilla, kuten kävelemällä tai koiraa ulkoiluttamalla, vinkkaa yrittäjä Heikki Kokko. Hallitse aikaa Aikataulun täytyy olla sellainen, että ehtii oikeasti tekemään suunnittelemansa asiat. Kiire ja huono valmistautuminen kokouksiin luo stressiä, joka on kuin lenkille lähtö työkengät jalassa, toteaa yrittäjä Risto Pekola. Arvosta itseäsi Arvostus, armollisuus ja asenne ovat hyvinvoinnin kannalta tärkeitä. Elä hetkessä ja ole armollinen itsellesi. Mikään ei ole niin arvotonta, kuin unohtaa itsensä, sanoo yrittäjä Heli Tuulenmäki.