1 LUPAPÄÄTÖS Nro 48/12/1 Dnro PSAVI/306/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.5.2012 ASIA HAKIJA Isosuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen ja lisäalueen ympäristölupa, Oulu Turveruukki Oy Teknologiantie 12 90590 Oulu
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 4 Yleiskuvaus toiminnasta... 4 Puupolttoaineen varastointi ja käyttö... 5 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön... 5 Pöly, melu ja liikenne... 6 Varastointi ja jätteet... 6 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)... 7 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön... 7 Tuotantoalueen nykytila... 7 Asutus ja maankäyttö... 7 Suojelukohteet ja pohjavesialueet... 7 Vesistö... 8 Maaperän happamuus... 10 Pöly, melu ja liikenne... 11 Ympäristöriskit... 11 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu... 11 Kalatalousmaksu... 11 Alueen jälkihoito ja tuleva maankäyttö... 11 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 12 Hakemuksesta tiedottaminen... 12 Lausunnot... 12 Muistutukset... 13 Hakijan vastine... 14 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 14 Ympäristölupamääräysten tarkistamista koskeva ratkaisu ja ympäristöluparatkaisu... 14 Lupamääräykset... 15 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA... 19 RATKAISUN PERUSTELUT... 20 Lupamääräysten tarkistamisen ja lisäalueen ympäristöluvan myöntämisen edellytykset... 20 Lupamääräysten perustelut... 21 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 22 KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET... 23 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 23 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 23 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET... 23 KÄSITTELYMAKSU... 24 Ratkaisu... 24 Perustelut... 24 Oikeusohje... 24 MUUTOKSENHAKU... 25
3 HAKEMUS Turveruukki Oy on 23.12.2010 aluehallintovirastoon saapuneella hakemuksella hakenut Oulun kaupungissa sijaitsevan Isosuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan nro 8/03/2 ja Isosuon lisäalueen ympäristöluvan nro 22/00/2 lupamääräysten tarkistamista ja mainittujen ympäristölupien yhdistämistä. LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISEN PERUSTE Isosuon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisvelvollisuus perustuu Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 19.2.2003 antaman ympäristölupapäätöksen nro 8/03/2 ympäristönsuojelulain 55 :n nojalla antamaan määräykseen, jonka mukaan luvan saajan on vuoden 2010 loppuun mennessä tehtävä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Isosuon lisäalueen lupamääräysten tarkistamishakemuksen määräaika on Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 31.3.2000 antaman ympäristölupapäätöksen nro 22/00/2 mukaan 31.12.2008. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on päätöksellään nro 24/08/2 muuttanut määräajaksi 31.12.2010. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 19.2.2003 antamallaan päätöksellä nro 8/03/2 myöntänyt Turveruukki Oy:lle ympäristöluvan Isosuon turvetuotantoon noin 55 ha:n suuruisella turvetuotantoalueella ja kuntoonpantavalla 3,4 ha:n lisäalueella, puuraaka-aineiden varastointiin ja haketukseen sekä vesien johtamiseen laskuojien kautta Sorosenojaan ja edelleen Kiiminkijokeen. Kalasto- ja kalastusvahinkojen estämiseksi on määrätty kalatalousmaksu. Ennalta arvioiden hankkeesta ei ole katsottu aiheutuvan muita edunmenetyksiä. Vaasan hallinto-oikeus on 5.11.2004 antamallaan päätöksellä nro 04/0352/3 kumonnut ympäristölupaviraston päätöksen kohdan Korvausratkaisun täydentäminen ja palauttanut asian raputaloudellista vahinkoa koskevan ratkaisun osalta Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Ympäristölupaviraston on tullut antaa ratkaisu myös
Ylikiimingin kalastuskunnan rapumenetysten selvityskulujen korvaamisesta. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on päätöksellään nro 43/06/2, joka on annettu 4.5.2006, hylännyt vaatimuksen ravustuksen tuoton menetyksien korvaamisesta. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 31.3.2000 antamallaan päätöksellä nro 22/00/2 myöntänyt Velliperän Muta Ky:lle luvan johtaa Isosuon lisäalueen turvetuotantoalueen vedet noin 24 ha:n suuruiselta alalta Kiviojan ja Pasko-ojan kautta Haarajärveen. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 15.8.2008 antamallaan päätöksellä nro 24/08/2 myöhentänyt edellä mainitun päätöksen lupamääräyksen 8 määräaikaa (lupamääräysten tarkistaminen) vuoden 2010 loppuun. Hakijalla on vuokrasopimukset osasta tuotantoaluetta neljän maanomistajan kanssa. Alueella on voimassa 17.2.2005 vahvistettu vuonna 2006 lainvoimaiseksi tullut Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava. Isosuo on kaavassa tuotannossa oleva turvetuotantoalue. Isosuo on poronhoitoalueella sekä kaupunki maaseutu -vuorovaikutusalueella, jolla kehitetään kaupungin ja maaseudun vuorovaikutukseen perustuvaa elinkeinotoimintaa, etätyötä ja asumista. Turvetuotantoaluetta kiertää tärkeä vaellusreitti. Kaavan mukaan turvetuotantoa tulee harjoittaa niin, että sen valumaaluekohtainen vesistön kuormitus vähenee valtakunnallisen vesiensuojelun tavoiteohjelman mukaisesti. Turvetuotannon lopettamisen jälkihoidon ympäristövaikutukset tulee käsitellä valvonta- ja lupaviranomaisten kanssa ennen tuotannon päättymistä. Suopohjien jälkikäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueelliset maankäyttötarpeet. Maakuntakaavan tarkistaminen on vireillä ja sen on tarkoitus tulla maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi syksyllä 2013. 4 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Isosuon turvetuotantoalue sijaitsee Oulun kaupungin Ylikiimingin kylässä hakijan omistamalla ja vuokrakiinteistöillä noin kuusi kilometriä Ylikiimingin taajamasta pohjoiseen. Turvetuotantoalueen kuntoonpano on tehty vuosina 1978 1980 ja tuotanto aloitettu 1980. Lisäalue on kuntoonpantu vuosina 2004 2005 ja tuotanto aloitettu 2009. Turvetuotantoalueella on 14 lohkoa ja seitsemän auma-aluetta, joiden ala on yhteensä 75,5 ha. Vuonna 2015 tuotannossa on arviolta 61 ha ja 45 ha vuonna 2020. Hakija arvioi tuotannon päättyvän vuonna 2030. Isosuolla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla keräiltynä. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on 34 000 m 3. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä ja kääntäminen. Polttoturvetta toimitetaan pääasiassa Oulun alueen voimalaitoksille. Tuotantopäivien määrä on ollut enintään 11 kuluneella lupakaudella. Suon kuivatus ei ole toiminut sateisina kesinä.
5 Puupolttoaineen varastointi ja käyttö Isosuolla varastoidaan ja käsitellään hakkuutyömailta ja puunjalostuslaitoksilta tuotuja puuperäisiä polttoaineita sekä tuotannon yhteydessä kertyneitä kantoja ja liekopuita enintään 5 000 tonnia vuodessa. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Isosuon tuotantoalueen vedet johdetaan tuotantoalueen eteläosasta noin 54 ha:n alueelta laskuojan ja Sorosenojan kautta Kiiminkijokeen Nuorittajoen suun alapuolelle. Pohjoisosasta 21,5 ha:n vedet johdetaan Kiviojan, Pasko-ojan, Haarajärven, Haaraojan ja Jolosjoen kautta Kiiminkijokeen. Isosuolta eri reittiä lähtevien vesien laskukohtien väli Kiiminkijoessa on 40 km, joten vesistövaikutukset kohdistuvat eri alueille. Eristysojien rajaama alue on yhteensä 134 ha. Alueen vedet käsitellään kahdella pintavalutuskentällä sulan maan aikaan ja talvisin laskeutusaltailla. Sarkaojien päässä on lietesyvennykset ja päisteputkissa lieteenpidättimet. Lohkoilta 1 6 (54 ha) vedet johdetaan altaan 1 kautta pumppaamalla pintavalutuskentälle 1. Pintavalutuskentän 1 pinta-ala on 2,5 ha, mikä on 2,4 % valuma-alueestaan ja 4,5 % valuma-alueen tuotantopinta-alasta. Pintavalutuskentältä vedet johdetaan mittapadon kautta Sorosenojaan. Lohkojen 7 13 alueelta (21,5 ha) vedet johdetaan laskeutusaltaaseen 2 ja edelleen pumppaamalla pintavalutuskentälle 2. Sen pinta-ala 1,2 ha on 4,1 % valuma-alueestaan. Vedet johdetaan käsittelyn jälkeen mittapadon kautta laskuojassa Kiviojaan. Laskeutusaltaat puhdistetaan tuotantokauden jälkeen syksyisin tai tarvittaessa. Sarkaoja-altaat puhdistetaan tarvittaessa. Vesienkäsittelyä on tehostettu vuonna 2010 rakentamalla lohkojen 7 13 vesien virtausta parantava uusi purkuputkilinja pumpulta pintavalutuskentälle 2. Pintavalutuskentän 1 laskuojan rumpuun laitettiin tulvaluukku ja tuotantoalueen eteläreunalla olevaa tietä korotettiin, etteivät tulvavedet pääsisi tuotantoalueelle keväisin. Isosuon päästöjä Sorosenojaan on tarkkailtu vuosina 2004 ja 2008. Pohjoinen Kiviojan puoleinen lisäalue on ollut tarkkailussa ympärivuotisesti kuntoonpanovuosina 2004 2005 ja kesäaikana tuotantovuosina 2009 ja 2010. Isosuon lisäalueelta kuntoonpanovaiheessa lähteneen veden laatu vaihteli suuresti. Kesällä 2004 ja talvella 2005 vedessä oli runsaasti fosforia sekä kiintoainetta ja syksyllä 2004 humuksen ja typen pitoisuudet olivat suuria. Toteutuneet kuntoonpanoajan päästöt ovat olleet pieniä, mutta ne ovat olleet edellisessä lupahakemuksessa arvioitua suuremmat typpipäästöä lukuun ottamatta. Valuma Isosuon eteläosalta on ollut kaksinkertainen verrattuna keskimääräiseen muiden soiden valumaan. Veden laatu on ollut parempi kuin vertailusoilla rautapitoisuutta lukuun ottamatta. Kiviojaan valuma oli myös suurehko. Humusaineiden, kokonaistypen sekä ammoniumtypen pitoisuudet olivat korkeammat ja kiintoaineen, fosforin ja raudan pitoisuudet olivat alemmat kuin Sorosenojaan johdettavassa vedessä. Isosuon veden ph,
kemiallinen hapenkulutus sekä fosfori- ja kiintoainepitoisuus ovat olleet lähellä Kiiminkijoen vastaavia pitoisuuksia. Eteläosan tuotannossa olevan alueen päästöt on laskettu 58 ha:n pintaalalle ja pohjoisosan päästöt 22 ha:n alalle. Päästöt kesäajalle on arvioitu käyttäen eteläosan vuosien 2004 ja 2008 tarkkailutuloksia ja pohjoisosan vuoden 2010 tuloksia. Muiden vuodenaikojen päästöt on arvioitu Pohjois- Pohjanmaan keskimääräisten pintavalutuskentällisten/laskeutusaltaallisten soiden ominaiskuormituslukujen perusteella. 6 COD Mn kg/vrk Kok.P kg/vrk Brutto Kok.N kg/vrk Kiintoaine kg/vrk Kok.P kg/vrk Netto Kok.N kg/vrk Kiintoaine kg/vrk Sorosenojaan (54 ha) talvi 20 0,1 1,4 6,4 0,1 1,1 5,1 kevät 40 0,2 3,1 30 0,1 2,0 20 kesä 30 0,05 1,1 3,8 0,02 0,3 1,0 syksy 20 0,03 1,3 3,1 0,02 0,9 2,1 Koko vuosi (kg) 8 400 30 520 2 600 20 320 1 800 Kiviojaan (22 ha) talvi 6,7 0,03 0,6 2,5 0,03 0,4 2,0 kevät 20 0,07 1,2 10 0,05 0,8 9,5 kesä 10 0,01 0,4 0,9 0 0,3 0,4 syksy 8,0 0,01 0,5 1,3 0,01 0,4 0,8 Koko vuosi (kg) 3 500 10 200 900 6 150 700 Koko Isosuon alueelta kiintoaineen bruttopäästö on arviolta 3 500 kg/vuosi ja nettopäästö 2 500 kg/vuosi. Kokonaisfosforipäästöt ovat vastaavasti 40 kg/vuosi ja 26 kg/vuosi sekä kokonaistyppipäästöt 720 kg/vuosi ja 470 kg/vuosi. Pöly, melu ja liikenne Isosuon turvetuotantoalueen pöly- tai melupäästöjä ei ole mitattu eikä toiminnasta ole tullut valituksia. Turvetta toimitetaan tilaajille sekä sulan että jäätyneen maan aikaan yleensä kahdessa jaksossa. Turvetta ajetaan alueelta 20 40 rekkakuormaa vuodessa. Turve toimitetaan tuotantoalueelta kahta työmaatietä pitkin Joloksentielle ja edelleen Kuusamontietä Ouluun. Tuotantokauden liikenne on pääasiassa työntekijöiden henkilöautoliikennettä ja työkoneiden liikkumista tuotantokentällä. Varastointi ja jätteet Tuotantokoneissa käytettävän kevytpolttoöljyn vuosittainen kulutus on noin 25 000 litraa. Polttoaineet on varastoitu pelastusviranomaisen tarkastamissa säiliöissä tukikohdassa. Varastopaikat on sorastettu ja sijoitettu riittävän etäälle avo-ojista. Voiteluöljyn kulutus on keskimäärin 150 kg ja muiden voiteluaineiden 20 kg tuotantokaudessa. Alueella lukitussa kopissa varastoitavien voiteluaineiden määrä on alle 200 litraa. Isosuolla on sekajäteastia. Urakoitsijoilla on tuotantoalueen ulkopuolella koneiden huoltopiste, jossa huolloissa syntyvät jätteet varastoidaan. Ko-
neurakoitsija huolehtii jätteiden toimittamisesta vastaanottopaikkoihin ja noudattaa Oulun kaupungin jätehuoltomääräyksiä. Isosuon toiminnassa syntyvät kaivannaisjätteet käsitellään seuraavasti: Kannot ja muu puuaines (30 m³) välivarastoidaan tuotantoalueella ja toimitetaan polttoaineeksi. Kivet (20 m³), pintamaat (8 300 m³), kivennäismaat (830 m³) ja laskeutusaltaiden lietteet (70 m³) käytetään tuotannosta poistuneiden maa-alueiden maisemoinnissa. 7 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Hakijan mukaan Isosuon vesienkäsittelyrakenteet ovat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Ympäristönsuojelun tietojärjestelmän mukaan vuoden 2010 lopussa Isosuon alueesta oli turvetuotannossa 75,7 ha, josta tuotannosta poistunutta alaa on 2,8 ha. Jälkikäyttöön on siirretty lohkon 4 itäosasta 7,2 ha:n alue, jonka vuokrasopimus on päättynyt vuonna 2007. Tuotantosuunnitelmakartan mukaan alueen vedet johdetaan edelleen turvetuotantoalueen kautta. Asutus ja maankäyttö Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat karttatarkastelun perusteella lohkon 2 lounaispuolella 210 metrin, lohkon 8 pohjoispuolella 230 metrin, lohkon 3 länsipuolella 400 metrin, lohkon 1 eteläpuolella 440 metrin ja lohkon 9 länsipuolella 480 metrin päässä tuotantoalueesta. Tuotantoalueen ja asutuksen välissä on metsää. Tuotantoalueen läheisyydessä on yksittäisiä pieniä peltolohkoja ja metsätalousaluetta. Isosuo sijaitsee poronhoitoalueella. Uusia alueita ei oteta käyttöön, joten maankäyttöön ei ole vaikutuksia. Maisema muuttuu tuotannon loputtua, jolloin alue otetaan metsätalouskäyttöön. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Isosuo sijaitsee Natura 2000 -verkostoon kuuluvan Kiiminkijoen vesistöalueen läheisyydessä ja tuotantoalueen vedet johdetaan Natura-alueelle. Hakijan arvion mukaan toiminnan päästöillä ei ole vaikutusta luonnonsuojelualueisiin. Noin 300 metriä tuotantoalueesta etelään on kivikautinen asuinpaikka, joka on muinaisjäännös. Isosuon tuotantoalueen läheisyydessä ei ole pohjavesialueita.
8 Vesistö Isosuo sijaitsee Kiiminkijoen vesistöalueella. Tuotantoalueen eteläosa sijaitsee Ylikiimingin alueen Rekikylän Kirkkosaaren valuma-alueella (60.022), jonka pinta-ala on 92 km 2. Purkureitin pituus pintavalutuskentältä Kiiminkijokeen on 1,2 km. Tuotantoalueen pohjoisosa sijaitsee Kiiminginjoen alaosan alueen Jolosjoen valuma-alueella (60.013), jonka pinta-ala on 171 km 2. Pintavalutuskentän ja Haarajärven välimatka on 5 km ja Kiiminkijokeen on yli 30 km. Haarajärven valuma-alueen pinta-ala on 20 km 2. Keskivirtaama Jolosjoen suulla on 0,8 1,9 m³/s ja laskussa Haarajärveen 0,1 0,2 m³/s. Kiiminkijoen keskivirtaama on Porkkalassa 9 20 m³/s ja Nuorittajoen alapuolella 13 33 m³/s. Noin 4 km Isosuosta koilliseen sijaitsevan Varpa Hoikkasuon tuotantoalueen vesistä osa johdetaan Jolosjokeen Isosuon yläpuolella ja osa Nuorittajokeen. Koko Kiiminkijoen vesistöalueella oli vuonna 2009 turvetuotantoalueita noin 1 400 hehtaaria. Vedenlaatu Isosuon vaikutustarkkailua on toteutettu osana Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden tarkkailua. Vaikutuksia on tutkittu vedenlaadun tarkkailupisteiltä, joista näytteet otetaan vuosittain, sekä turvetuotantoalueiden valumaalueilla olevilta tarkkailupisteiltä. Vuosittain otetaan näytteitä Kiiminkijoesta noin viisi kilometriä Sorosenojan suun alapuolelta 834-tien sillan kohdalta (K55) ja Sorosenojan yläpuolelta Nuorittajoesta. Kiiminkijoesta Nuorittajoen yläpuolelta on otettu näytteitä vuosina 2004 ja 2008. Näinä vuosina on otettu vesinäytteitä myös Kiviojasta noin 200 metriä Isosuon pintavalutuskentän 2 alapuolelta. Kiiminkijoen vesi on ollut tummaa suuresta humuksen ja erityisesti raudan määrästä johtuen. Väriluku on ollut välillä 130 200 mgpt/l. Kokonaistyppipitoisuus on ollut vuosina 2001 2006 hieman alle 500 µg/l ja sen jälkeen 500 600 µg/l eli vesi on ollut lievästi rehevää. Kokonaisfosforipitoisuus on ollut rehevien vesien tasoa eli noin 30 µg/l. Ravinnepitoisuuksissa ei 2000-luvulla ole selviä muutoksia, mutta fosforipitoisuus on laskenut hieman. Kiintoainepitoisuus on vaihdellut melko paljon, mutta keskimäärin pitoisuus on ollut melko alhainen. A-klorofyllipitoisuus kuvaa lievää rehevyyttä. Happitilanne on ollut hyvä ja vesi on ollut lievästi hapanta. Kivioja on vähävetinen oja, jonka happitilanne on enimmäkseen heikko. Vesi on varsin ravinteikasta ja hyvin tummaa johtuen raudan ja humuksen suuresta määrästä. Happitilanteen heikentyessä ojan pohjalta liukenee veteen rautaa ja fosforia. Kiintoainetta on runsaasti ja ph on noin 6. Epäorgaaninen typpi on suurelta osin ammoniumtyppenä. Isosuon lisäalueen kuntoonpano on aloitettu talvella 2004 ja seuraavana kesänä Kiviojan veden laatu vastasi lisäalueelta lähtevän veden laatua. Haarajärvi on pieni suorantainen järvi. Vaikutukset vesistöön Hakija on arvioinut Isosuon turvetuotantoalueen päästöjen vaikutuksia laimenemissuhteen avulla Kiiminkijoessa Sorosenojan alapuolella sekä Pasko-ojassa sen laskiessa Haarajärveen. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia arvioita ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus sellaisenaan laskentakoh-
taan ottamatta huomioon sedimentaatiota ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja. Kiiminkijoessa Isosuon eteläisen osan päästöt laimenevat suureen vesimassaan, mistä johtuen niiden vaikutukset ovat vähäiset. Isosuon vesien pohjoinen purkusuunta on huomattavasti vähävirtaamaisempi. Pasko-ojan virtaama on pieni erityisesti talvella, joten talvisin päästöistä johtuvat pitoisuuslisäykset ovat kesää suuremmat. Päästöt pidättyvät suurelta osin Haarajärveen. Ne voivat aiheuttaa liettymistä ja rehevyyden kasvua. Vesistövaikutukset Haarajärven alapuolella ovat hyvin vähäisiä. Seuraavassa taulukossa on esitetty arvio Isosuon turvetuotantoalueen kuormituksesta johtuvasta kemiallisen hapenkulutuksen, kiintoaineen, kokonaisfosforin ja kokonaistypen brutto- ja nettolisäyksestä Kiiminkijoessa Sorosenojan alapuolella, johon vaikuttavat Isosuon eteläisen osan päästöt ja pohjoisen osan vaikutusalueella Pasko-ojassa sen laskiessa Haarajärveen. 9 COD Mn mg/l Kok.P µg/l Brutto Kok.N µg/l Kiintoaine mg/l Kok.P µg/l Netto Kok.N µg/l Kiintoaine mg/l Kiiminkijoki talvi 0 0,1 2 0 0 1 0 kesä 0 0 1 0 0 0 0 Haarajärvi talvi 1 5 90 0 4 70 0 kesä 1 1 30 0 0 20 0 Isosuon kuormituksella ei ole vaikutusta vesistön käyttöön. Kalasto ja kalastus Hakija arvioi, että Sorosenojan, Kiviojan ja Pasko-ojan kalataloudellinen merkitys on hyvin vähäinen. Haaraojan vesireitin ja Jolosjoen yläosan kalastuksellinen merkitys on suhteellisen vähäinen. Jolosjoen alaosalla on harjusta ja taimenta, joten sillä on kalataloudellista merkitystä. Kiiminkijoen kalataloudellinen merkitys on suuri. Joessa lisääntyvät lohi, harjus, taimen ja useat kevätkutuiset lajit. Kiiminkijoen vesistöalueen kalataloudelliseen tarkkailuun kuuluvat sähkökoekalastukset määrävuosina sekä kirjanpitokalastus. Hakija esittää, että kirjanpitokalastus lopetetaan. Rapuja ei ole tavattu 2000-luvun koepyynneissä. Sähkökalastuskohteet sijaitsevat Kiiminkijoen Aittokoskessa Isosuon vaikutusalueella ja Inninkoskessa vaikutusalueen yläpuolella sekä Haaraojassa ja Jolosjoessa. Kiiminkijoen ylemmässä kohteessa lohitiheys oli vuonna 2008 kohtalaisen suuri. Kesänvanhojen luonnonpoikasten osuus oli kuitenkin vain 9 %. Aittokoskella kesänvanhoja poikasia ei tavattu. Lohet olivat kaksikesäisiä ja peräisin joko luonnonkudusta tai istutuksista. Taimentiheys oli pieni aiempien vuosien tapaan. Molemmissa koskissa harjustiheys on pienentynyt.
Haaraojan ylemmällä koealalla ei vuonna 2008 tavattu kaloja ja alemmalla koealalla kalakannat olivat heikot. Jolosjoen alaosassa vuoden 2008 saalis oli pienempi kuin aiempina vuosina. Kaikkien kalojen yksilötiheydet olivat pieniä. Haarajärven kalastossa on ennen vuotta 2000 vallinnut pienikokoinen ahven ja särki. Hauki on ollut tavanomaisin saalislaji. Järvi on paikallisesti tärkeä pyyntialue. Kiiminkijoella on ollut vuosina 2006 2009 kullakin alueella yksi tai kaksi kirjanpitokalastajaa. Kirjanpitokalastajat kalastivat pääasiassa avovesikaudella ja eniten koukuilla, katiskoilla, verkoilla ja vapavälineillä. Saalis oli pääosin ahventa ja haukea. Kirjanpitokalastuksessa ei saatu taimenia tai harjuksia. 10 Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen Vesistövaikutusarvioiden mukaan Isosuon turvetuotannosta johtuvat vedenlaadun muutokset ovat pitkällä Jolosjoen vesireitillä ja Kiiminkijoessa erittäin vähäiset. Siten vaikutukset kalastoon ja kalastukseen ovat myös erittäin vähäisiä. Eri kuormittajien yhteisvaikutuksesta näkyviä kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen vaikuttavia haittoja ovat esimerkiksi veden tummuus, pyydysten likaantuminen, kalojen makuvirheet ja pohjan liettyminen. Vesienhoitosuunnitelman huomioiminen Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 mukaan Kiiminkijoen suun liettymistä tulee vähentää vähentämällä kiintoainekuormitusta. Se on tärkeää lohen ja taimenen luontaisen lisääntymisen turvaamiseksi. Kiiminkijoen alaosalla tulee maankuivatustoimenpiteissä ottaa huomioon happaman sulfaattimaan esiintyminen. Myös turvetuotannon jälkihoito tulee suunnitella happamuus huomioiden. Kiiminkijoki on suuri turvemaiden joki, jonka alaosan ekologinen tila on ympäristöhallinnon luokituksen mukaan hyvä. Jolosjoen tilaa ei ole luokiteltu. Vesienhoidon tavoitteena on säilyttää hyvä tai erinomainen tila tai saavuttaa hyvä tila. Kiiminkijoen liittäminen Naturaan ei vaikuta tilatavoitteisiin. Turvetuotannolle on esitetty lisätoimenpiteitä vanhojen turvetuotantoalueiden vesienkäsittelyrakenteiden hoidossa sekä jälkihoidon ja -käytön suunnittelussa. Isosuon vesienkäsittely on hakijan mukaan vesienhoitosuunnitelman mukaista. Turvetuotantoalueen vedet eivät heikennä Kiiminkijoen hyvää tilaa. Maaperän happamuus Isosuo sijaitsee alueella, jolla sulfaattimaiden esiintyminen on mahdollista. Päästötarkkailutulosten perusteella Isosuolta ei ole lähtenyt happamia vesiä.
11 Pöly, melu ja liikenne Lähimmillä asuinkiinteistöillä voi ajoittain kuulua Isosuon turvetuotantoalueelta melua. Samoin pölyä voi ajoittain kulkeutua lähiympäristöön. Pöly- tai meluhaitat eivät kuitenkaan ole merkittäviä. Aluetta ympäröivä metsää rajoittaa pölyn leviämistä. Työmaateiden varrella ei ole asutusta, joten liikenteestä ei aiheudu haittoja. Ympäristöriskit Turvetuotantoon liittyviä keskeisiä riskejä ovat tulipalot, kuivatus- ja vesienkäsittelyrakenteiden rikkoontuminen sekä mahdolliset polttoaine- ja öljysäiliöiden vuodot. Tulipalojen ennaltaehkäisemiseksi Isosuon turvetuotantoalueelle on laadittu turvallisuussuunnitelma. Tuotantotoimet lopetetaan, jos tuulen nopeus on yli 10 m/s. Vesienkäsittelyrakenteiden kuntoa tarkkaillaan ja viat korjataan välittömästi. Polttoainesäiliöiden vuototapauksissa ensin tukitaan vuoto sekä estetään öljyn pääsy ympäristöön. Urakoitsija ilmoittaa vuodosta Turveruukki Oy:lle ja kunnan paloviranomaiselle saadakseen jatkotoimintaohjeet. Hakijalla on ISO 9001 ja ISO 14001 standardien mukainen toimintajärjestelmä. Toiminnalle on otettu ympäristövahinkovakuutus. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Isosuon käyttö-, kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailua on tehty ja tullaan tekemään Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden tarkkailuohjelman mukaisesti. Hakemuksen liitteenä on esitys tarkkailuksi. Kalatalousmaksu Hakija esittää Isosuon toiminnasta aiheutuvan kalataloushaitan ehkäistäväksi 227 euron vuotuisella kalatalousmaksulla. Muuta korvattavaa haittaa ei aiheudu. Alueen jälkihoito ja tuleva maankäyttö Jälkihoitovaiheessa turvetuotannosta poistetut alueet siistitään ja rakennelmat puretaan sekä jätteet poistetaan. Vesienkäsittelyä jatketaan, kunnes alue siirtyy jälkikäyttöön tai vesienkäsittely voidaan muuten lopettaa. Tämän jälkeen maanomistaja tai -haltija vastaa alueesta ja sen ympäristövaikutuksista. Tarkkailumenettelyistä sovitaan ELY-keskuksen kanssa. Vuoteen 2020 mennessä tuotannosta poistuva noin 30 ha:n alue sijaitsee hakijan omistamalla kiinteistöllä. Se tultaneen metsittämään. Vesien johtamiseen ei tehdä muutoksia.
12 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa sekä Oulun kaupungissa 4.8. 5.9.2011 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (jäljempänä ELY-keskus), Kainuun ELY-keskukselta, Oulun kaupungilta sekä Oulun kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ELY-keskus on todennut, että Isosuon pöly- ja meluhaitoista ei ole tullut valituksia. Pintavalutuskenttä 1 on ojitettua aluetta ja pintavalutuskentällä 2 on yksi oja. Pintavalutuskenttien puhdistustehoa ei ole tarkkailtu. Isosuolla on ollut kuivatusongelmia. Tästä johtuen tuotanto päättyy vasta vuonna 2030. Veden johtaminen pintavalutuskentälle on aloitettava mahdollisimman aikaisin keväällä ja sitä on jatkettava mahdollisimman myöhään syksyllä. Isosuon pohjamaasta ei ole tietoja hakemuksessa. Hakijan on selvitettävä, onko alueella happamia sulfaattimaita. Jos niitä on, tämä on otettava huomioon tuotannon edetessä ja jälkikäyttöä suunnitellessa. 2. Kainuun ELY-keskus, kalatalouden ryhmä Kiiminkijoen vesistö on rakentamaton ja muutenkin suhteellisen luonnontilainen. Sen virkistyskäyttöarvo on poikkeuksellisen suuri. Koskialueilla on tehty kalataloudellisia kunnostuksia. Merellisten vaelluskalojen poikastuotantoedellytykset ovat parantuneet. Alue on suosittu kalastuskohde. Haarajärvellä ja sen purkureitillä on paikallista merkitystä kalastukselle. Taimen ja harjus lisääntyvät luontaisesti Jolosjoessa ja Haaraojassa. Isosuon kuormitus lisää osaltaan haittoja, kuten kalojen makuvirheitä, pyydysten likaantumista ja pohjan liettymistä. Hakijalle tulee määrätä kalataloudelliseksi kompensaatioksi 370 euron kalatalousmaksu. Kalataloudellinen tarkkailu on määrättävä tehtäväksi Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Käytännössä tarkkailu voidaan järjestää osana vuoden 2018 loppuun voimassa olevaa Kiiminkijoen yhteistarkkailuohjelmaa, jossa Isosuo on jo mukana. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulee jättää vuoden 2020 loppuun mennessä. 3. Oulun seudun ympäristötoimi Oulun seudun ympäristötoimi on Oulun kaupungin terveydensuojelu- ja ympäristönsuojeluviranomaisena todennut, että vesi ei jakaannu pohjoisel-
le pintavalutuskentälle tasaisesti ja vuotavasta pumppausputkesta pääsi vettä pintavalutuskentän ohi. Vesienkäsittelyrakenteiden kuntoa tulee seurata ja viat korjata välittömästi. Alueen kuivatuksessa tulee ottaa huomioon happamien sulfaattimaiden mahdollinen esiintyminen. Päätöksessä tulee huomioida happamoitumisriski ja siitä aiheutuvien haittojen ehkäiseminen. Tuotantoalueen märkyys ja kuivatusongelmat vaikeuttavat tuotantoa ja vesienkäsittelyä. Lähiasutus tulee ottaa ympäristölupapäätöksessä huomioon. Polttonesteiden, muiden ympäristölle vaarallisten kemikaalien ja vaarallisten jätteiden varastointiin sekä jätehuollon asianmukaisuuteen tulee kiinnittää huomiota. 13 Muistutukset 4. Kiiminkijoen kalastusalue Turvetuotantoalueen vesienkäsittelyssä tulee käyttää parasta mahdollista tekniikkaa. Kiiminkijoen valuma-alueelle ei saa luvittaa yli 1 500 ha:a turvetuotantoalueita. Tuotannon lopettamisen jälkeen jälkihoitovaiheessa vesistön tilaa tulee tarkkailla viiden vuoden ajan. Hakija tulee velvoittaa korvaamaan vesialueen omistajille aiheutettu kalataloudellinen haitta. Kalatalousmaksun tulee olla vähintään 5 euroa tuotantohehtaaria kohti vuodessa. Se tulee maksaa täysimääräisenä viiden vuoden ajan tuotannon päättymisestä. Hakijan tulee tarkkailla päästöjen vaikutuksia vesistöön sekä kala- ja rapukantoihin. Ennalta arvaamattomat haitat tulee korvata jälkikäteen vesialueen omistajalle. 5. Ylikiimingin kalastuskunta 6. AA Kalataloudellinen haitta tulee korvata kalatalousmaksulla, jonka suuruus on vähintään 5 euroa tuotantohehtaaria kohti vuodessa. Tuotantoalueen ja tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt ja niiden aiheuttamat haitat tulee tarkistaa siihen saakka, kun alueella on pysyvä kasvipeite. Muistuttajan mukaan Jolosjoen ja Haarajoen vedet ovat jo uimakunnottomia turpeesta johtuen. Jolosjoki on melkein tukossa Kuusamontien alapuolella. Suoalueilta tulee vesistöihin myrkkyjä, joita ei ole edes tutkittu. Olisi syytä lopettaa vesistöjen pilaaminen ja kehittää parempia menetelmiä toimia.
14 Hakijan vastine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle hakija vastaa, että Isosuolla ojat ulottuvat jo osittain kivennäismaahan. Tarkkailutuloksissa ei näy ph:n laskua. Alueelta lähtevän veden ph:ta tarkkaillaan näytteenotoin tarkkailuvuosina ja niiden välillä kannettavalla ph-mittarilla. Hakija pitää Kainuun ELY-keskuksen vaatimaa 370 euron kalatalousmaksua liian suurena. Kalataloudellinen tarkkailu tehdään kalatalousviranomaisen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Hakija vastaa Oulun seudun ympäristötoimelle seuraavansa ph:n muutoksia vuosittain ja että pöly- tai meluvalituksia Isosuon toiminnasta ei ole tullut. Pinta-ala ei ylitä Kiiminkijoen kalastusalueen esittämää 1 500 ha:n turvetuotannon pinta-alarajaa. Kiiminkijoen vesistöalueella oli vuonna 2010 yhteensä 1 340 ha turvetuotantoalueita. Lähivuosina tuotannosta poistuu merkittävä määrä alueita. Turvetuotannon vesistövaikutusten tarkkailu jatkuu niin kauan kuin vesistöalueella on turvetuotantoa. Yksittäisen tuotantoalueen päästötarkkailua jatketaan yleensä vuoden ajan tuotannon päättymisestä. Hakija pitää hakemuksessa esittämäänsä kalatalousmaksua riittävänä. Kalataloustarkkailu toteutetaan kalatalousviranomaisen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Ylikiimingin kalastuskunnan vaatima kalatalousmaksu on liian suuri. Hakija pitää hakemuksessa esittämäänsä maksua sopivan suuruisena. Vastauksessaan muistuttajalle 6. hakija viittaa hakemusasiakirjoissa ja vastineessaan aiemmin esitettyyn. Vastineen liitteenä on Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästöja vaikutustarkkailuohjelma vuosille 2011 2018. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristölupamääräysten tarkistamista koskeva ratkaisu ja ympäristöluparatkaisu Tällä päätöksellä aluehallintovirasto tarkistaa Turveruukki Oy:lle sekä Juha ja Veikko Sivoselle myönnetyn Oulun kaupungissa Kiiminkijoen vesistöalueella sijaitsevan Isosuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan nro 8/03/2 lupamääräykset ja myöntää Turveruukki Oy:lle ympäristöluvan Isosuon lisäalueen turvetuotantoon hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti ja siten kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Tuotantoalueen pintaala auma-alueineen on Isosuolla noin 50,6 ha ja lisäalueella noin 24,9 ha. Tuotantoalueen kartta on päätöksen liitteenä 2. Kalasto- ja kalastusvahinkojen ehkäisemiseksi määrätään kalatalousmaksu. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu muuta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa toimenpitein estettävää, hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan haltijan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä.
15 Lupamääräykset Päästöt vesiin Päästöt ilmaan ja melu 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava tämän päätöksen liitteenä 2 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojassa lohkoilta 1 6 Sorosenojaan ja lohkoilta 7 13 Kiviojaan. 2. Tuotantoalueelta lohkoilta 1 6 johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 6.1 olevan piirustuksen "Isosuo, tuotantosuunnitelma MK 1:10 000 mukaisesti sarkaojarakenteiden, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän avulla ja muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Lohkoilta 7 13 johdettavat vedet on käsiteltävä edellä mainitun piirustuksen mukaisesti sarkaojarakenteiden, laskeutusaltaiden ja sulan maan ajan, kuitenkin ainakin 1.5. 30.11, pintavalutuskentän avulla sekä muuna aikana laskeutusaltaan avulla ja muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päässä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputki ja kokoojaojissa virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Tuotantoalueen ympäriltä puuttuvat eristysojat on rakennettava 31.10.2012 mennessä. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3. Luvan haltijan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä virtaamansäätöpatojen edustat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarvittaessa verhoiltava tukimateriaaleilla eroosion estämiseksi. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 4. Tuotanto sekä turpeen varastointi ja lastaus on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista ja viljelyssä olevista pelloista. Turpeen noston pölyävät työvaiheet, turpeen
Varastointi ja jätteet kuormaus, aumaus ja lastaus on tehtävä ja ajoitettava niin, ettei pölyä leviä asuttujen kiinteistöjen piha-alueille ja viljelyssä oleville pelloille. Tuotantoalueen ulkopuolelle pölyn leviämistä aiheuttava toiminta on kielletty alle 300 metrin päässä asutuksesta, kun tuuli käy asutukseen päin. Tuotantoalueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 5. Alueen turvetuotanto, varastointi ja lastaus on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo 22 7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo 22 7. 6. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän eikä niistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisia jätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan haltijan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. 7. Luvan haltijan on noudatettava hakemussuunnitelman kohdassa Varastointi ja jätteet esitettyä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava ja haettava tältä osin ympäristöluvan muuttamista. 8. Alueella saadaan turpeen lisäksi varastoida ja käsitellä vuosittain enintään 5 000 tonnia puuperäisiä polttoaineeksi tarkoitettuja jätteitä, jotka eivät sisällä vaarallisia aineita. Jätemateriaalit tulee esikäsitellä ja hyödyntää vähintään kolmen vuoden välein. 9. Voiteluaineet on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä ja kantavalla alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Pysyvästi paikalleen sijoitettujen polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 10. Luvan haltijalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY- 16
Pohjamaan happamuus Tarkkailut keskukselle ja Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 11. Tuotannosta poistettaville alueille on jätettävä vähintään 20 cm:n paksuinen turvekerros. Sarkaojia, lietesyvennyksiä ja laskeutusaltaita ei saa kaivaa kivennäismaahan asti tai nykyistä syvemmälle kivennäismaahan niin, että niissä vesi kaivun seurauksena happamoituu. Luvan haltijan tulee selvittää Isosuon turvetuotantoalueen pohjamaan happamuus. Selvitys tulee toimittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle 31.12.2012 mennessä. Mikäli alueella todetaan happamia pohjamaita, tuotantoalueella tehtävistä kaivutöistä on esitettävä suunnitelmat Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen tarkistettavaksi. Mikäli luvan haltija voi tutkimustuloksin osoittaa, ettei tuotantoalue sijaitse happamalla pohjamaalla, voi luvan haltija hakea aluehallintovirastolta tämän lupamääräyksen muuttamista. 12. Käyttö- ja päästötarkkailua on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 13. Vesistö- ja pohjaeläintarkkailussa tulee noudattaa kulloinkin voimassa olevaa Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa. Kalaston ja kalastuksen tarkkailu tulee tehdä Kiiminkijoen kalataloustarkkailuohjelman mukaisesti. Ehdotukset tarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava vesistötarkkailun ja pohjaeläinten tarkkailun osalta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä kalasto- ja kalastustarkkailun osalta Kainuun ELY-keskukselle hyvissä ajoin ennen tarkkailuohjelmien voimassaolon päättymistä. Suunnitelmissa tulee ottaa huomioon, mitä vesienhoidon järjestämisestä annetussa laissa tarkoitetussa vesien tilaa koskevassa seurantaohjelmassa pidetään tarpeellisena seurannan järjestämiseksi. Vesistö- ja pohjaeläintarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Kalasto- ja kalastustarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 14. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle, Kainuun ELY-keskukselle, Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kiiminkijoen kalastusalueelle. Raportissa on käytettävä soveltuvin osin hyväksi ELY-keskuksen vesistöstä ottamien näytteiden tulokset. Kalasto- ja kalastustarkkailun vuosiraportit on toimitettava 17
Kunnossapitovelvoite Kalatalousmaksu Kainuun ELY-keskukselle, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle, Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Kiiminkijoen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä määrityksissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. 15. Luvan haltijan on osallistuttava turvetuotantoalueen laskuojien sekä Sorosenojan ja Kiviojan ja laskuojien yhtymäkohtien lähivesialueen kunnossapitoon siltä osin kuin kunnossapitotarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. 16. Luvan haltijan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 370 euroa kalatalousmaksua Kainuun ELY-keskuksen kalatalousviranomaiselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, ellei kalatalousmaksua ole vielä siltä vuodelta suoritettu. Maksun maksaminen voidaan lopettaa, kun valvontaviranomainen on todennut, että Isosuon turvetuotantoalueen vesien käsittely voidaan lopettaa. Porotaloudelle aiheutuvien vahinkojen ehkäiseminen 17. Kokoojaojien ja sarkaojien yläpäät on luiskattava pituussuunnassa vähintään kaltevuuteen 1:1,5 ojiin joutuvien porojen ylöspääsyn helpottamiseksi. Vastaavanlaiset luiskat on tehtävä 300 400 metrin välein niiden eristys-, reuna- ja kokoojaojien sivuluiskiin sekä sammutusvesialtaiden ja muiden kaivantojen yhdelle sivulle siltä osin kuin niiden luiskat ovat kaltevuutta 1:1,5 jyrkempiä. Toimenpiteitä ei kuitenkaan tarvitse tehdä, mikäli luvan haltija sopii asian muutoin asianomaisen paliskunnan kanssa Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 18. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan haltijan on esitettävä ELYkeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen ELY-keskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet, rakennelmat ja jätteet poistettava. Poltto- ja voiteluaineiden sekä jäteöljyjen varastointi- ja käsittelypaikoilla tulee varmistua, että maaperässä ei ole öljyjä tai muita kemikaaleja. Alueelle voidaan jättää jälkikäyttöä ja vesienkäsittelyä tukevia rakenteita, kuten päisteputkia. Päästö- ja vaikutustarkkailua sekä vesienkäsittelyrakenteiden ja laskuojien kunnossapitoa on jatkettava vähintään kahden vuoden ajan ja sen jälkeen- 18
kin, kunnes tuotantoalue on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai se on kasvittunut. Luvan haltijan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Selvityksestä tulee ilmetä muun ohella tuotannosta poistettujen alueiden pohjamaan laji. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan haltijalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun ELY-keskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. ELY-keskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan haltijan on viimeistään 30.6.2022 jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi ja jälkihoitotoimien vahvistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehosta ja sen parantamisesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistön tilaan, sen kalastoon ja käyttöön sekä kalatalousmaksuilla tehdyistä toimenpiteistä ja niiden tuloksellisuudesta. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Lisäksi hakemukseen on liitettävä yhteenveto vuosittaisista käyttöpäiväkirjakoosteista. 19 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole tässä päätöksessä tarkoitetuista toimista ennakoitu aiheutuvan, on vahingon kärsijällä oikeus vaatia korvausta Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle tehtävällä hakemuksella.
20 RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen ja lisäalueen ympäristöluvan myöntämisen edellytykset Kyseessä on Isosuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen ja Isosuon lisäalueen turvetuotantoalueen ympäristöluvan myöntäminen. Toimittaessa hakemuksessa esitetyn ja tarkistettujen lupamääräysten sekä lisäaluetta koskevien lupamääräysten mukaisesti toiminta on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista sijaintipaikan olosuhteissa. Lupamääräyksiä tarkistettaessa on otettu huomioon, että ne vastaavat nykyisiä turvetuotannon ympäristönsuojeluvaatimuksia. Toimintojen melu- ja pölyvaikutukset kohdistuvat osittain samalle alueelle ja vaikutukset vesistöön pääosin eri vesimuodostumiin. Alueella on yksi tukikohta, jossa hoidetaan polttoaineiden ja voiteluaineiden varastointi sekä jätehuolto. Hakija on hakenut Isosuon turvetuotannolle ja Isosuon lisäalueen turvetuotannolle yhteistä ympäristölupaa. Ympäristönsuojelulain 35 :n perusteella aluehallintovirasto käsittelee edellä mainitut turvetuotantoalueet yhdessä ja antaa niille yhteisen ympäristöluvan. Isosuon turvetuotantoalueen lupaharkinta ja luvan myöntämisen edellytykset on ratkaistu ympäristölupaviraston 19.3.2003 antamalla päätöksellä nro 8/03/2. Turvetuotantopinta-ala on hieman pienentynyt ja päästöt eivät ole kasvaneet päätöksenantoajankohdasta. Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen Isosuon lisäalueen turvetuotanto täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka ovat luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetty. Isosuon turvetuotantoalueelle määrätty vesienkäsittely on Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukainen. Vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa ei ole esitetty lisätoimenpiteitä olemassa oleville turvetuotantoalueille, mutta vesistön happamoitumisriski on otettava huomioon. Vesistön happamoitumisriski on huomioitu määräämällä tehtäväksi pohjamaaselvitys ja tarvittaessa huomioimaan selvityksen tulokset toiminnassa. Toiminnan päästöillä on vähäinen vaikutus Kiiminkijoen veden laatuun. Ne eivät merkittävästi heikennä Kiiminkijoen luontoarvoja, joiden perusteella joki on liitetty Natura 2000 -verkostoon. Toimittaessa hakemuksen ja uusien lupamääräysten mukaisesti Isosuon lisäalueen turvetuotannosta ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
21 Lupamääräysten perustelut Päästöt vesiin Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, mikä tässä tapauksessa tuotantoalueen eteläisellä osalla on ympärivuotinen pintavalutus. Tuotantoalueella on hakijan arvion mukaan tuotantoaikaa jäljellä 20 vuotta. Huomattava osa turvetuotantoalueilta vesistöön joutuvista päästöistä tulee talvella. Pintavalutuskentän 1 ja Kiiminkijoen välinen matka on vain 1,2 km, joten Isosuon turvetuotannon päästöt kulkeutuvat pääosin Kiiminkijokeen. Tuotantoalueelta pohjoisen suuntaan johdetaan vedet noin 20 ha:n alalta. Ala on pienehkö, joten nykyinen vesienkäsittely on riittävä. Aluehallintovirasto on alueen mahdollisesta happamuudesta johtuvien vesistöhaittojen ehkäisemiseksi lupamääräyksessä 11 määrännyt lisäksi, että ojia ei saa syventää kivennäismaahan asti tai syvemmälle kivennäismaahan ja tuotannosta poistuville alueille on jätettävä vähintään 20 cm:n paksuinen turvekerros. Pöly- ja melupäästöjä koskeva määräys on annettu niistä aiheutuvien ympäristö-, terveys- ja viihtyvyyshaittojen vähentämiseksi. Melutason rajaarvot on annettu melutasoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/92) mukaisina. Lähimmät asutut kiinteistöt ovat noin 200 metrin päässä lohkosta 8. Määräykset 6 9 on annettu jätteistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveysja ympäristövaikutuksista. Puuperäisten jätteiden varastoinnista aiheutuvien ympäristöhaittojen estämiseksi materiaalit on toimitettava säännöllisesti hyötykäyttöön. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Häiriö- ja poikkeustilanteet Pohjamaan happamuus Häiriö- ja poikkeuksellisia tilanteita koskevalla määräyksellä 10 varmistetaan oikea ja tehokas toiminta enempien ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi kyseisissä tilanteissa. Isosuon turvetuotantoalueella ei ole tehty selvityksiä pohjaaman laadusta. Hakijan mukaan päästötarkkailussa ei ole näkynyt viitteitä pohjamaan happamuudesta. Alueen kuivatuksessa on ollut hankaluuksia ja tuotantopäivien määrä on suhteellisen vähäinen. Turvetta on tuotettu suhteellisen vähän. Mahdolliset happamat pohjamaat eivät ole alueen kosteudesta johtuen mahdollisesti vielä vaikuttaneet alueelta poistuvan veden ph:hon. Selvityksen tulosten perusteella turvetuotannossa voidaan toimia siten, etteivät happamat maat joudu ilman kanssa kosketuksiin ja ettei happamuushaittoja vesistöön synny myöhemminkään (lupamääräys 11).