Rikostaustaisten työhön kuntoutuksen vaikuttavuus Näkökulmia kehittämistoimintaan TEEMU RANTANEN VTT, YLIOPETTAJA LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU

Rikostaustaisten työhön kuntoutuksen vaikuttavuus Näkökulmia kehittämistoimintaan TEEMU RANTANEN VTT, YLIOPETTAJA LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU

Esitys perustuu katsaukseen: Rantanen, Teemu & Lindström, Janika (2018) Näkökulmia rikostaustaisten henkilöiden työhön kuntoutukseen.. Kuntoutus 41 (3), 38 43. Katsaus on tehty osana VIERTO hanketta (Vierto Vapautuva itsenäistä elämää rakentamaan, työhön ja osalliseksi hanke, ESR 2017 2020).

Esityksessä tarkastellaan rikostaustaisten työhön kuntoutuksen vaikuttavuudesta saatavilla olevaa tietoa. Esitys perustuu aiempaan tutkimuksen, hankeraportteihin ym. Saatavilla olevaan materiaaliin. Ei esitellä uutta empiiristä tietoa. Esitys etenee seuraavien kysymysten kautta: Millainen on tutkimusten mukaan rikostaustaisten työmarkkina asema ja työelämävalmiudet Suomessa? Millaista rikoksista tuomituille tai rikostaustaisille suunnattua työhön kuntouttavaa toimintaa Suomessa tehdään? Mitä tiedetään Suomessa tehtävän rikostaustaisten työhön kuntoutuksen vaikuttavuudesta? Miten rikostaustaisten työhön kuntoutusta voitaisiin kehittää?

Millainen on rikostaustaisten työmarkkinaasema Suomessa? Suomalaisten rikosseuraamusasiakkaiden työmarkkinasidos on heikko (Aaltonen ym. 2017). Vangit ovat heikosti integroituneita työmarkkinoille jo ennen vankeustuomiota ja tilanne vielä pahenee ajan kuluessa, erityisesti yli 25 vuotiaiden keskuudessa. Työssä olevien osuus on pienin varkaus, petos ja huumausainerikoksista epäiltyjen keskuudessa (Aaltonen 2018). Työmarkkina aseman ja seuraamuksen ankaruuden välillä on havaittu yhteys siten, että työssä olevien osuus on pienin ehdottomasti tuomittujen keskuudessa (Danielsson & Aaltonen 2017). Myös esim. ehdolliseen vankeuteen tuomituista noin puolet (53 %) on työttömiä ja vain 12 % työssä. Vastaavasti YKP:tä suorittavista 56 % on työttömiä ja 27 % työssä. (RISE, tilastoja 2017, 49 50.)

Rikostaustaisten työkyky ja työelämävalmiudet Rikosseuraamusasiakkaat kärsivät monista psyko sosiaalisista ja terveydellisistä ongelmista ja heidän työkykyynsä liittyy monia haasteita. Vain noin puolet miesvangeista (54 %) ja kolmannes naisvangeista (36 %) on täysin työkykyisiä (Joukamaa ym. 2010, 74). Suuri osa on päihdeongelmaisia, ja päihdeasiakkaiden keskuudessa rikostaustaiset henkilöt muodostavat erityisen heikossa asemassa oleman ihmisryhmän. Rikostaustaisista päihdetyön miesasiakkaista valtaosa on työttömiä (61 %) tai työvoiman ulkopuolella (31 %). Lisäksi suurin osa heistä on vailla toisen asteen koulutusta: 5 % ei ole käynyt peruskoulua loppuun ja 73 %:lla on koulutuksena pelkkä peruskoulu. (Pitkänen ym. 2016, 77 78.) Myös oppimisvaikeudet ovat erittäin yleisiä rikosseuraamusasiakkaiden keskuudessa (Tuominen 2018).

Millaista rikostaustaisten työhön kuntouttava toimintaa Suomessa tehdään? Rikostaustaisten työhön kuntoutusta ja työllisyyden edistämistä tehdään monilla tasoilla ja monien tahojen toimesta. Rikosseuraamusalaitoksen osalta keskeisellä sijalla on työtoiminta, koulutus, yhdyskuntapalveluun liittyvä työ sekä kuntoutus ja vapautumisen valmistelu. Valvottu koevapaus sisältää toimintavelvoitteet, joka voi olla työtä opiskelua tms. > koevapaus tarjoaa mahdollisuuden totutella valvotusti ja tuetusti työssäkäyntiin Rikosseuraamuslaitoksen kuntouttavista ohjelmista erityisesti Equal hankkeessa kehitetty Ajattelutaitoa työpaikalle (ATT) ohjelma pyrkii vahvistamaan rikoksentekijät työelävalmiuksia. Lisäksi mm. Kriminaalihuollon tukisäätiössä kehitetyn Oppimisvaikeuksista vapaaksi käytännön avulla voidaan tukea rikosseuraamusasiakkaiden työelämävalmiuksien kehittämistä.

Rikostaustaisten työllistymistä tukeva hanketoiminta Suomessa on tällä vuosituhannella toteutettu myös lukuisia rikostaustaisten työllisyyteen liittyviä hankkeita ja 2010 luvun jälkipuoliskolla on ollut käynnissä ainakin toistakymmentä erilaista hanketta, joissa pyritään vahvistamaan rikostaustaisten työelämävalmiuksia ja tukemaan työllistymisessä. Erityisesti useat järjestöt (esim. Kriminaalihuollon tukisäätiö, KRIS Suomen jäsenyhdistykset, Silta Valmennusyhdistys ry, ViaDia ry) ovat olleet aktiivisia tämän kehittämis ja hanketoiminnan saralla. Rahoittajina ovat olleet erityisesti RAY/STEA ja ESR. Hankkeiden keskeisiä elementtejä niissä ovat mm. osallisuuden ja arjentaitojen tukeminen, työelämävalmiuksien vahvistaminen ja työhön valmentaminen sekä palveluohjaus ja verkostoyhteistyö TE toimistojen, TYP palvelun ym. toimijoiden kanssa. Hankkeet ovat sisältäneet vaihtelevassa määrin sosiaalisen ja ammatillisen kuntoutuksen elementtejä. Jotkut hankkeet ovat keskittyneet vahvemmin palveluketjuihin kohti työllistymistä, kun taas joissakin hankkeissa painottuu kokonaisvaltainen tukeminen ja työmarkkinavalmiuksien parantaminen. Joissakin hankkeissa nimenomaan työtoiminta on keskiössä.

Mitä tiedetään rikostaustaisten työhön kuntoutuksen vaikuttavuudesta? Vaikuttavuus jäsentyy vaikutusketjujen (IOOI malli) kautta, esim. Input (esim. taloudelliset ja muut panostukset rikostaustaisten työllistymiseen) Prosessi Output/ tulokset (esim. toimintaan onnistuneesti osallistuneet) Outcome /Välittömät vaikutukset (esim. työllistyneet, tuetusti työllistyneet, koulutuksen aloittaneet) Impact/ pitkän aikavälinvaikutukset (esim. vaikutukset työllisyyteen, esim. 24 36kk seuranta) LAUREA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES

Panos tuotos näkökulma Vuonna 2017 vankiloiden työtoimintaa osallistuu päivittäin keskimäärin 956 henkilöä eli noin kolmannes vangeista, koulutukseen osallistui 221 henkilöä ja yhdyskuntapalvelua suoritti keskimäärin 1096 henkilöä (RISE, tilastoja 2017, 40, 43; Opiskelu). Vastaavasti koevapauden aloittaa vuosittain noin 700 henkilöä. Toisaalta joissakin intensiivistä sosiaalista kuntoutusta tarjoavissa toiminnoissa määrälliset tulokset ovat saattanut rajautua vuositasolla muutamiin asiakkaisiin. Jos vankiloiden työtoiminnalla / valvotulla koevapaudella on edes vähäinen kuntouttava vaikutus, sen kokonaisvaikutus voi olla huomattava Toisaalta pienempääkin asiakasmäärää koskeva vaikuttavuus voi olla merkittävää paitsi yksilötasolla niin myös taloudelliselta kannalta (ks. Borg 2013).

Hankkeiden työllisyysvaikutukset Kaikkien hankkeiden osalta työllisyysvaikutuksista ei saatavilla selkeitä tilastoja. Määrällisten tulosten näkökulmasta työhön ja työvoimapalveluiden ohjaamista korostavat hankkeet ovat olleet kohtuullisen tuloksellisia, joskin avoimille työmarkkinoille työllistyminen on harvinaista. Esimerkiksi: v. 2017 KRIS Oulu ry:n Move on! hanke polutti yhteensä 29 lainrikkojaa ja muuten vaikeasti työllistettävää nuorta henkilöitä opintoihin, välityömarkkinoille ja työelämään (MoveOn! hanke) V. 2017 KRIS Etelä Suomi ry:n Move On! hanke solmi 43 työsuhdetta (näistä 13 palkkatuella) 34 eri henkilölle sekä 38 työkokeilujaksoa 25 eri henkilölle (Seljänperä 2018). ViaDian Varikko hankkeessa, joka tarjosi monipuolista työ ja kuntouttavaa toimintaa, omaohjaaja palveluja ja sosiaalista isännöintiä rikostaustaisille ja muille haasteellisessa elämäntilanteessa oleville, 39 % osallistujista eli 67 henkilöä eteni työ, koulutus ja elämänhallinnan asioissa myönteiseen suuntaan Kuitenkin hankkeen päättyessä työelämään oli siirtynyt vain 9 henkilöä (Varikko Pohjois Karjala projekti 2015 2017, 27).

Entä vaikuttavuus? Hanketoiminnan osalta raportointi on ollut vaihtelevaa ja varsinaista vaikuttavuustietoa on vähän KUVA on yksi harvoista rikostaustaiseen työllistymistä tukevista toimintamalleista, joiden vaikuttavuutta on arvioitu verrokkiryhmää käyttäen (Hgin Vankilan päihteetön osasto). Ohjelman loppuun käyminen on yhteydessä vähäiseen uusintarikollisuuteen sekä muihin myönteisiin vaikutuksiin. Lisäksi KUVA:ssa vietetyn työjakson pituus on yhteydessä parempaan työmarkkinatilanteeseen kaksi vuotta KUVA:n jälkeen. Toisaalta suurin osa ohjelman loppuun suorittaneista (63 %, 19/30) oli tarkastelujakson päättyessä työttömänä, mikä kertoo asiakasryhmän haasteista työllistyä avoimille työmarkkinoille. (Virta 2013.) Koeryhmä ja verrokkiryhmä poikkesivat jossakin määrin taustamuuttujien suhteen (erityisesti vankikertaisuus ennen Kuvaa tai päihteetöntä osastoa)

Aihetta sivuavaa tutkimusta: Tyni (2015): vankitoimintoihin (työtoiminta, koulutus, kuntoutus yms.) osallistumisen määrä ei vaikuta merkittävästi uusintarikollisuuden riskiin. Vaden ym. (2018): Ammatilliset kuntoutuspalvelut hyödyllisiä asiakkaiden elämänlaadun, koetun terveyden ja koetun työkyvyn näkökulmasta, joskaan asiaa ei tutkittu rikostaustaisiin kohdentuen Kesä (2018): Yleisesti ottaen työllisyyssatsauksilla positiivinen vaikutus kuntatalouteen. Eri tukityöllistämisen ja kuntouttavan työtoiminnan muodoilla on kuitenkin erilainen panosvaikutus. Toisaalta 3kk toimenpiteen päättymisen jälkeen vain 1% kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneista, 7 työkokeiluun osallistuneista ja 14% palkkatuella yrityksissä työskennelleitä on työssä yleisillä työmarkkinoilla

Miksi työhön kuntouttavan toiminnan vaikuttavuusarviointi on haasteellista? Kuntoutuksen päämäärä (tavoiteltava vaikuttavuus) ei yksiselitteitä. Interventiot ei aina selkeästi määriteltyjä (varsinkaan kehittämishankkeissa) Työllistymisen kannalta kontekstuaalisten tekijöiden (esim. talouden suhdanteet, paikalliset erot) merkitys erityisen keskeinen > tarvitaan monipuolista vaikuttavuusarviointi, joka kohdentuu yksilötason vaikutusten ohella sosiaalisiin ja sosiaalitaloudellisiin vaikutuksiin

Pohdintaa työhön kuntoutuksen kehittämisestä Suomessa on parin viimeisen vuosikymmenen aikana toteutettu kymmeniä rikostaustaisten työllisyyteen liittyviä hankkeita. Kuitenkin luotettava tutkimustieto toimien vaikuttavuudesta on vähäistä Kaiken kaikkiaan rikostaustaisten työllistymiseen liittyvä hanketoiminta näyttäytyy edelleen hajanaisena kokonaisuutena, eivätkä kehitetyt innovaatiot useinkaan vakiinnuta asemaansa Rikosseuraamuslaitoksen, kuntien tai työvoimahallinnon käytänteissä. Toisaalta hanketoiminnan myötä joillekin järjestöille on kumuloitunut asiaan liittyvää osaamista

Vaikuttavuuden näkökulmasta voisi olla perusteltua kohdentaa kehittäminen erillisten paikallisten ja määräaikaisten kokeilujen sijasta olemassa olevien resurssien tehokkaampaan hyödyntämiseen. Erityisesti vankiloiden työtoimintaa, palveluohjauksellista työotetta ja valvotun koevapauden käyttöä kehittämällä olisi mahdollista kohdentaa työhön kuntouttava toiminta laajaan joukkoon rikoksentekijöitä Rikostaustaisten työhön kuntoutuksessa tarvitaan sekä ammatillisen ja sosiaalisen kuntoutuksen keinoja. Yksi olennainen kysymys liittyy intensiivisen sosiaalisen kuntoutuksen kohdentamiseen sitä tarvitseville. Toisaalta edelleen tarvitaan myös rakenteellisia innovaatioita

Lähteet Aaltonen M (2018) Työttömyys ja rikollisuus. Työttömyyden yhteys rikoskäyttäytymiseen rekisteriaineistojen ja viimeaikaisen kansainvälisen tutkimuksen valossa. Haaste 1/2018, 7 9. Aaltonen M, Skardhamar T, Nilsson, A, Højsgaard Andersen L, Bäckman O, Estrada F, Danielsson P (2017) Comparing Employment Trajectories before and after First Imprisonment in Four Nordic Countries. British Journal of Criminology 57, 4, 828 847. DOI: 10.1093/bjc/azw026 Borg P (2013) Laskelma KUVAn vaikutuksista uusintarikollisuuteen ja vankilakustannuksiin. Liite teoksessa Virta L, KUVA Selville vesille. Kuntouttava vankityö ohjelman arviointi. Rikosseuraamuslaitoksen monisteita 5/2013, 54 56. Danielsson P, Aaltonen M (2017) Vankeusrangaistukseen tuomittujen työmarkkinoille osallistuminen seuraamuksen jälkeen. Yhteiskuntapolitiikka 82, 5, 538 548. Joukamaa M & työryhmä (2010) Rikosseuraamusasiakkaiden terveys, työkyky ja hoidontarve. Perustulosraportti. Rikosseuraamuslaitoksen julkaisuja 1/2010, Helsinki, Rikosseuraamuslaitos Kesä, M. (2018) Työttömyyden vaikutukset kuntatalouteen kannattaako satsaukset. https://docs.google.com/viewerng/viewer?url=https://www.mikkokesa.fi/wpcontent/uploads/2018/04/mikko_kes%c3%a4_esitys_tyta_4_2018.pdf&hl=en MoveOn! Hanke. Kris Oulu. Viitattu 23.8.2018: https://kris.fi/kris oulu ry/moveon hanke/ Opiskelu. Rikosseuraamuslaitos. Viitattu 23.8.2018: http://www.rikosseuraamus.fi/fi/index/taytantoonpano/toiminnot/opiskelu.html Pitkänen T, Kaskela T, Tyni S, Tourunen, J (2016) Päihdehoitoon hakeutuneiden rikollisuus. Rekisteri ja hoitotietoihin perustuva seurantatutkimus vankeusrangaistukseen tuomituista päihdehoidon asiakkaista. Rikosseuraamuslaitoksen julkaisuja 1/2016. Helsinki, Rikosseuraamuslaitos. Rikosseuraamuslaitoksen tilastoja 2017 (2018) Helsinki, Rikosseuraamuslaitos. Viitattu 23.8.2018: http://www.rikosseuraamus.fi/material/attachments/rise/julkaisuttilastollinenvuosikirja/xd59k9cwf/rise_tilastoja_2017.pdf Seljänperä J (2018) Henkilökohtainen tiedonanto sähköpostitse 13.6.2018. Tuominen T (2018) Neurocognitive deficits, academic difficulties and substance dependence among Finnish offenders: connections to recidivism and implications for rehabilitation. Annales Universitatis Turkuensis B 453. Turku, University of Turku. Tyni S (2015) Vankeinhoidon vaikuttavuus. Onko kuntoutukselle tilastollisia perusteita? Rikosseuraamuslaitoksen julkaisuja 1/2015. Helsinki, Rikosseuraamuslaitos. Vaden V M, Toikka T, Tuominen U, Rättö H, Reiterä T (2018) Kuntoutuksen hyödyn arviointi: Kuntoutuksen vuonna 2016 päättäneiden alku ja lopputilanne. Kansaneläkelaitos. Varikko Pohjois Karjala projekti 2015 2017. Projektin erillinen loppuraportti. Viadia Joensuu ry. Virta L (2013) KUVA Selville vesille. Kuntouttava vankityö ohjelman arviointi. Rikosseuraamuslaitoksen monisteita 5/2013. Helsinki, Rikosseuraamuslaitos.