KEMPELEEN KUNTA VAMMAISPALVELUOHJELMA 2014 2017
Sisällysluettelo JOHDANTO 3 1. Lainsäädännön tavoitteet ja toimintaa ohjaavat periaatteet 4 2. Kempeleen kunnan vammaispalveluohjelman tavoite 7 3. Kempeleen kunnan vammaispalveluiden saajat 8 4. Kunnan erityinen järjestämisvelvollisuus 11 5. Kehitysvammaisten palvelut 13 6. Vammaispalveluiden kustannusten jakautuminen peruspalveluissa 2013 17 7. Palvelujärjestelmän kehittäminen ja painopistealueet 18 2
JOHDANTO Vammaispalveluohjelmasta on tehnyt aloitteen vammaisneuvosto, joka on esittänyt Kempeleen kuntaa laadittavaksi Kempeleen vammaispalveluohjelman. Ensimmäisenä on määritelty lainsäädännön tavoitteen, jossa on lähtökohta siitä, ketkä kuuluvat vammaispalveluin piiriin. Sosiaalihuoltolaki ja laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista määrittävät perusteet. Samassa kappaleessa tarkastellaan myös vammaisten henkilöiden hyvinvoinnin ulottuvuuksia. Toisessa kappaleessa on lakien mukaisesti määritelty Kempeleen kunnan vammaispalvelun tavoitteet. Kempeleen kunnan vammaispalveluohjelman tavoitteissa on huomioitu myös Kempele-sopimus, joka määrittää kuntalaisten hyvinvointia ja palveluiden laatua. Kolmannessa kappaleessa tarkastellaan vammaispalveluiden ja tukitoimien saajia tilastollisesti ikäjakauman ja palveluiden kokonaisuutena. Neljännessä kappaleessa käydään läpi kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piirissä olevat palvelut. Kehitysvammaisten palveluita on tarkasteltu tilastollisesti viidennessä kappaleessa ikäjakauman ja vammaisuusasteen mukaisesti sekä kehitysvammahuollon asiakkaiden määrää palveluissa vuonna 2013. Avohuollon palveluita on tarkasteltu päivä- ja työtoiminnan asiakasmäärien ja palveluiden osalta. Kuudennessa kappaleessa tarkastellaan talouden kustannuksia toteutuneisiin palveluihin vuoden 2013 tilinpäätöksen pohjalta, jossa tarkastelussa verrataan oman tuotannon ja yksityisen palvelun prosenttiaalisia osuuksia. Lopuksi viimeisessä kappaleessa nostetaan kehittäminen ja painopistealueet tuleville vuosille, jotka tulevat esille vammaisohjelman sisällössä. Kempele 19.3.2014 Eeva Maarit Valkama kehittämispäällikkö 3
1. Lainsäädännön tavoitteet ja toimintaa ohjaavat periaatteet Kempeleläisten vammaisten vammaispalveluohjelma koskee ensisijaisesti vammaispalvelulain määrittelyn piiriin sijoittuvia henkilöitä. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (3.4.1987/380) Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ei rajaa määrittelynsä ulkopuolella mitään ryhmää esimerkiksi iän, sukupuolen tai sairauden mukaan. Vammaiseen väestöön kuuluva henkilö voi olla esimerkiksi lapsi tai vanhus. Vammaisuuden määrittelyä pitääkin täsmentää Maailman terveysjärjestön (WHO) kehittämällä vammaisuuden ja sen aiheuttamien haittojen porrastuksella, jonka mukaan Vamma sinänsä eli elimistön vaurio ei sellaisenaan välttämättä merkitse toimintakyvyn rajoitusta. Tietylle yksilölle se voi kuitenkin aiheuttaa toiminnan vajautta, josta taas tämän yksilön olosuhteissa voi aiheuttaa haittaa. Olosuhteet (ympäristö-, yhteisötekijät) ovat siis vammaisuuden käytännöllisten vaikutusten eli haitan kannalta ratkaisevat. Vammaisuuden arvioinnissa merkittävässä asemassa ovat tällöin molemmat: sosiaali- ja terveydenhuolto, jonka yhteisestä arvioista voidaan tehdä johtopäätös henkilön vammaisuudesta. Sosiaalihuoltolaki (17.9.1982/710) määrittelee kunnan yleiset velvollisuudet, joiden sisällöstä ja laajuudesta kunnan on huolehdittava. sosiaalipalvelujen järjestäminen asukkailleen Palvelujärjestelmän toimivuutta arvioidaan seuraavissa luvuissa, jossa vammaiset henkilöt on jaettu vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin ja tukitoimiin oikeutettuihin sekä kehitysvammaisiin. Palvelujärjestelmän arvioinnissa katsotaan myös tarkemmin vammaisten ikäjakaumia ja vammaisuuden astetta. Lisäksi tarkastellaan, minkälaisia palveluita ja tukitoimia he ovat käyttäneet ja mitkä toimijat ovat nämä palvelut tuottaneet. Kunnan asemaa suhteessa vammaisten henkilöiden hyvinvointiin täsmennetään vammaispalvelulaissa, joka erityislainsäädäntönä on tärkein vammaistyön normisto vastuu palvelujen ja tukitoimien järjestämisestä Kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. palvelujen kehittäminen Kunnan on huolehdittava siitä, että kunnan yleiset palvelut soveltuvat myös vammaiselle henkilölle. Vammaisuuden perusteella järjestettäviä palveluja ja tukitoimia kehittäessään kunnan tulee ottaa 4
huomioon vammaisten henkilöiden esittämät tarpeet ja näkökohdat. Kempeleen kunnan vammaishuoltoa ohjaavat periaatteet, jotka tulevat Suomen perustuslaista (11.6.1999/731). Tärkein näistä on yhdenvertaisuus Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Vammaiset henkilöt nähdään yhdenvertaisina kuntalaisina, jolloin heidän hyvinvointinsa edistäminen ja palvelujärjestelmän soveltaminen vastaamaan tämän päivän haasteita, on kunnan toiminnassa yhtä tärkeää kuin muiden kuntalaisten Lisäksi Kempeleen kunta pyrkii vammaistyön toimeenpanossa ottamaan parhaalla mahdollisella tavalla huomioon Suomen valtion asettamat muut vammaistyötä ohjaavat periaatteet. Tärkeimmät näistä voidaan tiivistää kahteen merkittävään julkaisuun: 1. Suomen vammaispoliittinen ohjelma: VAMPO 2010 2015 ja sen asettamat tavoitteet, joista kunnan toimintaan voidaan soveltaa mm. seuraavia kohtia: a. Vammaisten henkilöiden sosioekonomisen aseman parantaminen ja köyhyyden torjunta b. Erityispalveluiden ja tukitoimien saatavuuden ja laadun varmistaminen maan eri puolilla c. Yhteiskunnan esteettömyyden laaja-alainen vahvistaminen ja lisääminen. 2. YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista, jonka Suomi on allekirjoittanut maaliskuussa 2007 a. Sopimuksen tavoitteiden toteutuminen edellyttää asennemuutosta, jonka aikaansaamiseksi jäsenvaltiot sitoutuvat edistämään stereotypioiden ja ennakkoluulojen poistamista b. Keskeisin ajatus sopimuksessa on syrjinnän kieltäminen ja tasapuolisen kohtelun takaaminen kaikilla elämänalueilla. Palvelujärjestelmän toimivuus, elinympäristön luomat mahdollisuudet ja kunnan vammaispalveluiden voimavarat ovat vammaisten henkilöiden hyvinvointiin merkittävimmin vaikuttavia tekijöitä. Ne ovat myös tekijöitä, joihin kunta voi määrittelemällään vammaispolitiikalla vaikuttaa. Vammaispalveluiden ohjelma pyrkiikin asettumaan kunnan toiminnan perustaksi ja muodostamaan kuvan niistä osa-alueista, jotka kunta toiminnallaan luo. Vammaisten hyvinvoinnin rakentuminen ja siihen vaikuttavat tekijät ovat laajan yhteistyön tulosta. Vammaisten hyvinvointiin vaikuttavat tekijät ovat tällöin vastaavanlaiset kuin muidenkin kuntalaisten. Ne eivät ole pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon työn tulosta, vaan niihin vaikuttavat kunnan eri hallintokuntien, julkisen sektorin ja yhdistysten toiminta. Lisäksi kaupan ja elinkeinopalveluiden toiminta vaikuttaa vammaisten hyvinvointiin. Tärkeä hyvinvoinnin tekijä on vammaisen henkilön oma 5
lähiverkosto, jossa omaisten ja naapuriston apu arjen päivittäisissä asioissa antaa tukea. Kuva 1. Vammaisten hyvinvoinnin ulottuvuudet Yhteistyön merkitys osana hyvinvoinnin rakentumista korostuu elinympäristössä. Sen toimivuus ja soveltuminen vastaamaan vammaisten tarpeita vaatii yhteistyötä ja kaikkien hallintokuntien panostusta. Esimerkiksi esteetön liikkuminen julkisilla alueilla tulisi turvata kaikille kuntalaisille, jotta perustuslain mukaiset yhdenvertaiset mahdollisuudet toteutuisivat. Vammaisten hyvinvointia edistävä poikkihallinnollinen työ näkyy esimerkiksi ympäristötoimen toimintaa ohjaavassa erityislainsäädännössä. Maankäyttö- ja rakennusasetus (10.9.1999/895) painottaa liikkumisesteetöntä rakentamista. Hallinto- ja palvelurakennuksen sekä muussa rakennuksessa olevan sellaisen liike- ja palvelutilan, johon tasa-arvon näkökulmasta kaikilla on oltava mahdollisuus päästä, sekä näiden rakennuspaikan tulee soveltua myös niiden henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai muutoin toimia on rajoittunut. Palvelujärjestelmän toimivuus on yksi merkittävimmistä tekijöistä. Palveluiden organisointi kuuluu kunnan tehtäviin, jonka vuoksi palvelujärjestelmän toimivuuden arviointia, osana vammaisten henkilöiden hyvinvointia, voidaan pitää suunnitelman tärkeimpänä vaiheena. Palvelujärjestelmän voimavarat ovat merkittävä osa niin kunnan palveluiden tuottamisessa, taloudessa kuin yksityisiltä ostettavissa palveluissa. Tavoitteiden toteutusta tarkastellaan vuosittain taloussuunnitelman yhteydessä sekä siitä tulevilla taloudellisilla voimavaroina ja tuotettavina palveluina suhteessa Kempeleen kunnan Kempele-sopimukseen sekä kirjattuihin strategisiin päämääriin. 6
2. Kempeleen kunnan vammaispalveluohjelman tavoite Vammaispalveluohjelman tarkoituksena on määritellä Kempeleen kunnan vammaisten henkilöiden hyvinvointia ja siihen vaikuttavia tekijöitä, joista pääpaino on kunnan järjestämällä palvelujärjestelmällä. määritellä palvelujärjestelmän toimivuutta ja linjata strategisia tavoitteita, joiden avulla palvelujärjestelmää voidaan kehittää ja tätä kautta tukea kempeleläisten vammaisten henkilöiden hyvinvointia. Kempeleen kunnan Kempele-sopimuksessa vuosille 2013 2016 on määritelty strategisiksi päämääriksi yhteisöllisyys ja aktiivinen osallisuus kuntalaisten hyvinvointi ja laadukkaat palvelut jotka ovat samansuuntaisia kuin vammaispalvelulain tavoitteet palveluiden järjestämisessä. Kempeleen vammaispalveluohjelmaa tarkastellaan palvelujärjestelmiin liittyvien palvelutarpeiden kautta, jotka vaikuttavat kunnassa tehtäviin päätöksiin. Vammaispalveluohjelma kohdistuu entistä suuremmalle joukolle, koska vammaisten henkilöiden hyvinvointi on monien asioiden summa. Suunnitelma on tällöin tarkoitettu ensisijaisesti: 1) Henkilöille, jotka työskentelevät vammaisten kanssa, toiminnan tueksi Vammaisten kanssa työskentelee sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat, vammaisten henkilöiden omaishoitajat sekä muiden hallintokuntien edustajat, jotka vaikuttavat toiminnallaan välillisesti vammaisten henkilöiden jokapäiväiseen elämään. 2) Päätöksentekijöille hahmottamaan kunnan vammaispalveluohjelman linjaa ja sen kehittämistä. Ohjelman toinen kohderyhmä on poliittiset päätöksentekijät, jotka päättävät kunnan toiminnan linjoista. Päätöksiä tehtäessä palvelujärjestelmän kokonaisvaltainen hahmottaminen ja vammaisten palveluiden tarpeen huomioiminen on ensisijaisen tärkeää. 3) Kuntalaisille. Kolmas vammaispalveluohjelman kohderyhmä on kunnan asukkaat, joihin lukeutuvat myös vammaiset ja heidän läheisensä. Ohjelman tarkoituksena on antaa tietoa kuntalaisille ja vammaisille itselleen, miltä Kempeleen vammaispalvelut näyttävät tällä hetkellä ja mihin suuntaan niitä ollaan kehittämässä. 7
3. Kempeleen kunnan vammaispalveluiden saajat Vammaistyön kokonaiskuvan ja laajuuden hahmottamiseksi, osana sosiaalipalvelujärjestelmää, vammaispalvelusuunnitelman tässä luvussa tarkastellaan, kuinka paljon Kempeleessä on kehitysvammaisia ja vammaispalvelulain mukaisia palveluita ja tukitoimien käyttäjiä. Tarkastelu on jaettu kehitysvammahuoltoon ja vaikea vammaisten palveluihin, jotka on oikeutettu vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin ja tukitoimiin. Vammaispoliittisesti molemmat ryhmät sijoittuvat käsitteen vammainen alle, mutta kehitysvammaisten erityispalveluista johtuen jaottelu on järkevä toteuttaa kahtena eri ryhmänä. Taulukko 1. Kempeleen kunnan vammaisten henkilöiden määrä jaettuna kehitysvammaisiin ja vaikeasti vammaisiin 2012 2013. Kempeleen kunnan vammaistyön laajuus muodostuu niistä henkilöistä, jotka saavat ja ovat oikeutettuja saamaan vammaispalveluita ja ovat määritelty kehitys- tai vaikeavammaiseksi. Vuoden 2012 kempeleläisiä kehitysvammaisia oli 117 henkilöä. Vuoden 2013 lopulla henkilöiden määrä on 125 henkilöä. Vaikeasti vammaisiin henkilöihin lukeutuvat ne kempeleläiset henkilöt, joille on myönnetty vammaispalvelulain mukaisia palveluita tai tukitoimia. Vuonna 2012 kempeleläisiä vaikeasti vammaisia henkilöitä oli 185 henkilöä. Syksyllä 2013 määrä oli noussut jo 210 henkilöön. Myös heidän vammansa ja toimintarajoittuneisuus vaihtelivat hyvin paljon. Merkille pantavaa on, että vammaispalveluiden saajista 60 henkilöä, jotka samanaikaisesti ovat myös 8
kehitysvammaisten ja vammaispalveluiden asiakkaita. Asiakas voi saada samanaikaisesti sekä kehitysvammahuollon- että vammaispalveluja, esim. kuljetuspalvelut, henkilökohtainen apu, asunnon muutostyöt. Kunnan kasvu vaikuttaa myös vammaisten henkilöiden määrän kasvuun vuosittain niin kehitysvammaisissa sekä vaikeavammaisissa. Vammaispalvelulain mukaisilla palveluilla ja tukitoimilla pyritään parantamaan vammaisten henkilöiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia elää elämäänsä vammasta riippumatta. Palvelut jaetaan kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden ja kunnan yleisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluviin palveluihin, joihin syvennytään tarkemmin tässä luvussa, jotka koskevat 210 henkilöä (asiakkuutta). Taulukko2. Vammaispalveluiden asiakkaiden ikäjakauma 2013 Vammaispalveluiden asiakkaiden ikäjakauma painottuu ikääntyneisiin ihmisiin. Nuorissa ikäluokissa vammaispalveluiden saajien suhteellinen osuus on merkittävästi pienempi kuin yli 65-vuotiaissa. Pitkäaikaissairaudet ja iän tuomat muut ongelmat vaikuttavat siihen, että henkilö pääsee vammaispalveluiden piiriin. Työikäisissä on myös melko suuri joukko asiakkaita, jolloin vammautuminen on tapahtunut sairastumisen, työn tai harrastusten parissa. Vammaispalvelun palveluasumisessa on yhteensä 13 henkilöä (2013). Heistä 4 henkilöllä on päätös palveluasumisesta kotiin, joka on järjestetty kotihoidon ja henkilökohtaisen avun yhdistelmänä. Omaishoidon tuella hoidetaan omassa kodissaan tällä hetkellä 29 vaikeavammaista henkilöä. Perusopetuslain (21.8.1998/628) 4 mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. 9
Kehitysvammaisten osalta laki täsmentyy 31 ensimmäisessä momentissa: Vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on lisäksi oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut, erityiset apuvälineet sekä 39 :n nojalla järjestettävät palvelut (13.6.2003/477). Lasten koulunkäynnin mahdollisuuksia kempeleläisille tarjotaan omasta perusopetuksesta niin ala- kuin yläkoulu ikäisille v. 2013 yhteensä 31 oppilaalle. Lisäksi sosiaalihuolto ostaa koululta kesätoimintaa, joka tarkoittaa varhaiskasvatuksen kaltaista tukitoimenpidettä, jonka koulu järjestää kehitysvammaisille lapsille. 10
4. Kunnan erityinen järjestämisvelvollisuus Kunnan erityinen järjestämisvelvollisuus palveluiden järjestäjänä tarkoittaa, että kunnan on varattava täysimääräiset määrärahat kyseisiin palveluihin, jotka erityinen järjestämisvelvollisuus kattaa. Erityinen järjestämisvelvollisuus muodostaa tällöin palvelunsaajille subjektiivisen oikeuden kyseisiin palveluihin. Subjektiivinen oikeus tarkoittaa, että kunta ei voi palvelua myöntäessään vedota määrärahojen riittämättömyyteen. Vammaispalvelulain mukaisia erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvia palveluita ja tukitoimia ovat: kuljetuspalvelut, palveluasuminen, päivätoiminta, henkilökohtainen apu, asunnon muutostyöt, asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet. Vuonna 2013 vammaispalvelulain mukaisiin erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat palvelut jakautuivat Kempeleessä seuraavan taulukon mukaisesti. Taulukko 3. Kempeleen kunnan vammaispalveluiden asiakkaat 2013 Vammaispalveluissa suurimmaksi myönnetyistä palveluista nousee yli 65 vuotiaiden kuljetuspalvelut, joita on myönnetty 83 henkilölle. Kuljetuspalveluita on myös myönnetty opiskelija- sekä työikäisille 58 henkilölle ja yhteensä 160 henkilölle. Henkilökohtaisia avustajia on vuosittain 45 henkilöä, jotka on myönnetty subjektiivisina oikeuksina 11
vaikeavammaisille henkilöille, jossa opiskelija- työikäisten määrä on suurin. Vammaispalveluiden mukaiset omaishoidon tuet on myönnetty vammaispalvelulain perusteella 29 henkilölle. Palveluasumista on myönnetty 8 yhteensä 13 henkilölle ja asunnonmuutostöitä 14 henkilölle. Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, johon kuuluvat hoidettavalle annettavat tarvittavat palvelut sekä omaishoitajalle maksettava hoitopalkkio, vapaa ja omaishoitoa tukevat palvelut. Nämä määritellään omaishoidon hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Laki omaishoidon tuesta (937/2005) on ollut voimassa vuodesta 2006. Omaishoidon tukea voidaan myöntää sekä pitkä- että lyhytaikaisen hoidontarpeen perusteella silloin, kun omaisen antama hoito on hoidettavan edun mukaista ja edellytykset omaishoidon toteuttamiseksi ovat olemassa. Omaishoidon tuki ei ole ns. subjektiivinen oikeus vaan talousarvion määrärahoihin sidottu. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja hoitopalkkioiden suuruudet ovat kunnan määrittelemät. Palveluasumisella pyritään tukemaan vaikeasti vammaisen henkilön selviytymistä ja toimintakykyä ilman laitoshuoltoa. Palveluasuminen on tarkoitettua ennen kaikkea paljon tukea tarvitseville henkilöille. Asuminen voi tapahtua omassa kodissa, kunnan järjestämässä asunnossa tai palvelutalossa. Palveluasumiseen kuuluvat asumista tukevat palvelut, joita on vammaispalveluasetuksen (18.9.1987/759) 10 mukaan avustaminen liikkumisessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa, ruokataloudessa ja asunnon siivouksessa sekä ne palvelut, joita tarvitaan asukkaan terveyden, kuntoutuksen ja viihtyvyyden edistämiseksi. Kuljetuspalveluilla pyritään edistämään vaikeasti vammaisen henkilön yhdenvertaisia mahdollisuuksia normaaliin elämään, johon kuuluu olennaisesti liikkumismahdollisuudet. Vammaispalveluasetuksen (18.9.1987/759) 4 mukaan kuljetuspalveluihin kuuluu vaikeavammaisen henkilön työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistyksen tai muun sellaisen syyn vuoksi tarpeelliset, jokapäiväiseen elämään kuuluvat kuljetukset. Henkilökohtaista apua järjestetään vaikeavammaiselle henkilölle, joka tarvitsee jatkuvaa tukea elämässään. Vammaispalvelulain (3.4.1987/380) 8c mukaan henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella: päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa, tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. Asunnon muutostöillä tarkoitetaan vammaispalvelulain (3.4.1987/380) 9 mukaan vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta hänelle aiheutuvien kohtuullisten kustannusten korvaamista, jos hän vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee näitä toimenpiteitä suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Kunnan yleisen järjestämisvelvollisuuden piirin kuuluvia palveluita ovat esimerkiksi: ylimääräiset vaatetuskustannukset, erityisravinto, kuntoutusohjaus, sopeutumisvalmennus ja päivittäisistä toiminnoista suoriutumiseksi tarvittavat välineet, koneet ja laitteet. Lisäksi yleisen järjestämisvelvollisuuden piirin voidaan lukea kaikki ne palvelut, jotka ovat tarpeellisia vammaispalvelulain toteuttamiseksi. 12
Kyseiset vammaispalvelulain mukaiset palvelut ovat määrärahasidonnaisia palveluita. Tällöin palveluita järjestetään kunnan varaamien määrärahojen puitteissa. Useasti kyseisten palveluiden järjestäminen ohjautuu niitä eniten tarvitseville henkilöille. Palveluita järjestettäessä kunnan tulee kuitenkin ottaa huomioon vammaispalvelulain (18.9.1987/759) 3, jonka mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Yleisen järjestämisvelvollisuuden piiriin lukeutuviin palveluihin ei siis saa jättää tietoisesti varaamatta määrärahoja, jos kunnassa on tarve kyseisille palveluille. 5. Kehitysvammaisten palvelut Kehitysvammaiset henkilöt muodostavat toisen ryhmän, johon vammaispalveluohjelma kohdistuu. Lainsäädännön kannalta vammaispalvelulakia pidetään ensisijaisena kehitysvammaisten hoivan ja huolenpidon järjestämisen toimintaa ohjaavana normistona. Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (23.6.1977/519) pyrkii tarkentamaan kehitysvammaisten hoivan järjestämistä: 1 Tässä laissa säädetään erityishuollon antamisesta henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluksia. Taulukko 4. Kehitysvammaisten ikäjakauma vamman vaikeusasteen mukaan 2013 Kempeleessä kehitysvammaisia vuonna 2013 kehitysvammaisia oli 125 henkilöä, joista vaikeavammaisia on 38 henkilöä muita kehitysvammaisia 87 henkilöä. Kehitysvammaisten ryhmä suurin on kouluikäisissä, joita 13
on yhteensä 38 henkilöä ja näistä 9 vaikeavammaista. Perusopetuslain (21.8.1998/628) 4 mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Kehitysvammaisten osalta laki täsmentyy 31 ensimmäisessä momentissa: Vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on lisäksi oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut, erityiset apuvälineet sekä 39 :n nojalla järjestettävät palvelut (13.6.2003/477). Lasten koulunkäynnin mahdollisuuksia kempeleläisille tarjotaan omasta perusopetuksesta niin ala- kuin yläkoulu ikäisille. Toinen ikäryhmä on ns. työikäisten eli 30 64 vuotiaat yhteensä 34 henkilöä, joista vaikeavammaisia on 11 henkilöä. Kehitysvammaisuusluokitus (1CD 10) on seuraava: syvästi kehitysvammaiset, vaikea asteinen älyllinen kehitysvamma, keskiasteinen kehitysvamma lievä kehitysvamma Kehitysvammaisten avohuollon palvelut ja tukitoimet tuotetaan Kempeleen kunnassa pääsääntöisesti kunnan omana toimintana, jossa toimii yksi kehitysvammaohjaaja sekä Kempeleen kunnan toimintakeskus Zytyke. Kempeleen kunta tuottaa omana toimintanaan kehitysvammahuollon palveluohjauksen, ohjatun asumisen, tukiasumisen ja päivä- ja työtoiminnan sekä koululaisten loma-aikojen päivähoitotoiminnan. Palveluita ostetaan yksityisiltä palvelutuottajilta asumispalveluihin, tukihenkilötoimintaan, koululaisten loma-aikojen päivähoitoon, taksikuljetuksiin erityishuollon järjestämiseksi ja koulu-tilapäishoitoon sekä päivä- työtoimintaan. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä Tahkokankaalta ostetaan pitkäaikaisia laitospaikkoja sekä kehitysvammaisuuteen liittyviä tutkimuksia/poliklinikkakäyntejä. Omaishoidon tuet järjestetään kunnan omana toimintana mutta vapaapäivät ostetaan pääasiassa yksityisiltä palveluntuottajilta. Kempeleen kunnan itse tuottamat kehitysvammaisten palvelut ovat osa kokonaisuutta, joka koostuu yhdessä edellä mainittujen tahojen kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Monipuolisen palvelujärjestelmän turvaamiseksi erilaisten palveluntuottajien käyttäminen nähdäänkin välttämättömyytenä, jotta kehitysvammaisten hyvinvointi tulisi turvatuksi mahdollisimman tehokkaalla tavalla. 14
Taulukko 5. Asiakkaiden määrät kehitysvammahuollon palveluissa 2013 Autettu palveluasuminen ostetaan yksityiseltä Kempeleessä sijaitsevalta Attendo Oy:n Linnakartanon yksiköstä, josta ostetaan 15 asumispalvelupaikkaa. Palveluasuminen ostetaan Oulun seudun ympäristökunnista8 henkilölle. Ohjattu asuminen annetaan omassa asuntolassa ja tuettua asumista annetaan asukkaiden kotiin joko avohuollon ohjaajan antamana tai kotipalveluna. Tilapäistä hoitoa annetaan joko omassa asuntolassa mutta yleensä se ostetaan yksityiseltä palveluntuottajalta jota vuonna 2013 on annettu 29 henkilölle. Omaishoidon tuen piirissä oli 22 henkilöä. Omaishoidontuki painottuu kouluikäisiin, jolloin vanhemmat saavat omaishoidontukea kotona asuvista lapsistaan. Omaishoidontuen vapaat ostetaan pääsääntöisesti yksityisiltä palveluntuottajilta tai toimeksiantosopimuksella. Omaishoidonvapaita, jotka on oikeutettu jokaiselle omaishoitajalla omaishoidosta annetun lain (2.12.2005/937) 4 mukaan: Omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuoro- kautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan vapaan aikana 15
Taulukko 6. Toimintakeskus Zytyke asiakasmäärät 2013 (22.10.2013) Merkittävä kehitysvammaisten palvelumuoto on päivä- ja työtoiminta. Päivätoiminta määritellään myös vammaispalvelulaissa kunnan erityiseksi järjestämisvelvollisuudeksi. Päivä- ja työtoiminnan tarkoituksena on tukea kehitysvammaisen/vaikeasti vammaisen henkilön itsenäistä selviytymistä ja edistää hänen toimintakykyään. Kempeleen kunta järjestää päivä- ja työtoimintaa kehitysvammaiille henkilöille omana toiminta omassa toimintakeskuksessa Zytykkeessä 106 henkilölle. Työtoimintaa on järjestetty vaikeasti vammaisille 15 henkilölle, mielenterveys/päihdeasiakkaille 23 henkilöille ja muille ryhmille 11 henkilölle Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri tuottaa kehitysvammapalvelunsa osana Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Tahkokankaan palvelukeskusta. Merkittävä osa taseyksikköä on kuntoutuskeskus, jossa järjestetään suurin osa myös niistä palveluista, joita Kempeleen kunta kehitysvammaisilleen ostaa. Tahkokankaan toimintakeskukselta ostetaan kolme pitkäaikaista laitoshoitopaikkaa sekä kehitysvammaisuuteen liittyvät tutkimukset/poliklinikkakäynnit, n. 20 käyttöpäivää/ kuukausi. Kunnan tehtävänä on myös vammaisten henkilöiden työtoiminta ja työllistäminen sosiaalihuoltolain 27 e vammaisten henkilöiden työtoiminta. Työtoiminnalla on tarkoituksena tukea ja edistää asiakkaan toimintakykyä ja mahdollistaa paluuta työelämään. Työtoiminta on kokonaiskuntoutusta, jossa asiakas tekee voimiensa ja kykyjensä mukaista työtä. Asiakkuus alkaa tilannearviolla. Työtoiminnasta tehdään suunnitelma ja sitä arvioidaan säännöllisesti. Kempeleen kunnan työllistämisestä vammaisten osalta on huolehtinut työkeskus Zytkäri tekemällä alihankintasopimuksia työnantajien kanssa. Kuntaan on perustettu työllistämiskeskus, jonka tehtävänä on pitkäaikaistyöttömien työllistäminen. Työllistämiskeskuksen tehtäviin voitaisiin ottaa voimakkaasti myös sosiaalisen työllistämisen piirin vammaisten työllistäminen, jolloin keskus voisi myydä erilaisia palveluja kunnan väestölle kuten lumitöitä, ruohonleikkuuta, erilaisia kotitöiden avustamista jne. 16
6. Vammaispalveluiden kustannusten jakautuminen peruspalveluissa 2013 Vammaispalveluiden taloudellinen merkitys on kunnan taloudessa vuosittain merkittävä peruspalveluissa.. Lisäksi tarkastellaan vuoden 2014 talousarvioon varattuja kustannuksia ja millä tavalla ne tulevat riittämään tulevan vuonna verrattuna aikaisempiin toteutuneisiin vuosiin. 17
Taulukko 7. Vammaispalveluiden kustannusten jakautuminen peruspalveluissa 2013 Tarkasteltaessa vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaisia kustannuksia niin vammaispalvelut Kempeleessä painottuvat yksityisiin palveluihin. Yksityiset palvelut sisältävät asumispalvelukustannuksia niin kehitysvammaisille, vaikeavammaisille ja sekä mielenterveys asukkaille, kuljetuskustannuksia, tukipalveluiden ostoja. Vammaispalvelulain mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää (3.4.1987/380, 3 ). Laki jättää kuitenkin avoimeksi sen, miten palvelut ja tukitoimet tulee järjestää. Tällöin kunnalla on mahdollisuus järjestää palvelut ja tukitoimet omana toimintana tai ostaa yksityisiltä, muilta kunnilta tai esimerkiksi sairaanhoitopiiriltä. Kempeleen kunta ostaa autetun palveluasumisen kokonaisuudessa yksityiseltä. Koulutoimen ja varhaiskasvatuksen osuus on merkittävä kokonaiskustannuksista, koska kehitysvammaisten ikärakenne painottuu varhaiskasvatus ja kouluikäisiin. Esimerkiksi laitoshoidon välttämisellä ja tukemalla vammaisia henkilöitä mahdollisimman omatoimiseen elämiseen pystytään saavuttamaan sekä hyvinvoinnin tason parantaminen, että kustannustehokas ratkaisu. Lisäksi vammaispalvelulain mukaisien tukitoimien ja palveluiden tarpeen on arvioitu kasvavan tulevina vuosina, joka osaltaan vaikuttaa menojen lievään nousuun. 18
7. Palvelujärjestelmän kehittäminen ja painopistealueet Vammaisneuvoston kokouksessa 30.10.2013 nousivat seuraavat asiat kehittämis- ja painopistealueiksi: 1. Tulevaisuudessa autetun asumisen tarve lisääntyy ikääntymisen myötä. Oman ohjatun sekä autetun asumispalveluiden tarpeen arviointi on ajankohtainen 2. Nuorten lievästi kehitysvammaisten elämän ja siihen liittyvien toimintojen järjestäminen on tulevien vuosien haaste 3. Tilapäinen perhehoito tulee tulevaisuudessa lisääntymään, koska esimerkiksi vanhemmat tarvitsevat yhä enemmän tukea jaksamiseen. 4. Kehitysvammaisia lapsia on vähän suhteessa kouluikäisiin ja näin koulutus- ja työtoiminnan sekä avotyön lisääminen tulee olemaan lähivuosien haaste 5. Laitoshoidon vähentäminen/lopettaminen on valtakunnallinen tavoite 6. Voimavarojen lisääminen avohuollon palveluihin 7. Kuljetuspalveluiden tarkistaminen vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain välillä 8. Kuntoutus ja palvelusuunnitelmien hyödyntäminen talous- ja palvelutarpeen suunnitteluun 9. Tilastoinnin ohjelmien päivittäminen ajantasaiseksi 10. Yhteistyön merkitys kaikilla julkisen hallinnon toimijoiden kesken sekä yksityisen liike-elämän kanssa 11. Yksityisten palveluiden arviointi 12. Luodaan mahdollisuuksia vammaisten työllistymiseen/avotyötoimintaa 13. Vammaisneuvoston roolin tarkentaminen päätöksenteossa 19