PIRKANAAN AVH-YHDISTYS RY 4/2015 Jäsenlehti S. 5-7 Paljon on väännetty poliitikkojen ja päättäjien kanssa, sanoo nykyinen kunniapuheenjohtaja atti Pelttari
pit käyttämään kättä! Parannat tasapainoa, et kaadu! Voit käyttää osan kuntoutuskäynneistäsi, tai tulla itsemaksaen Erikoiskuntoutuksen tehojaksolle. Siitä on tutkitusti apua! Teknisavusteinen kuntoutus hyödynnetään uusinta kuntoutusteknologiaa Laitteet ovat tehokkaita ja mielenkiintoista Tauno, 78v Päiväkuntoutuskurssit - käsikurssi ja kävely-tasapainokurssi Pienessä porukassa toteutat juuri sinulle räätälöityä ohjelmaa. Neuvomme hakukäytännöissä. Varaa tutustumiskäynti tai soita! Lue hienoja kuntoutujiemme selviytymistarinoita kotisivultamme. www.erikoiskuntoutus.fi, www.terkku.fi erikoiskuntoutus@erikoiskuntoutus.com Itsenäisyydenkatu 2, p. 3126 0300 TERVETULA AIDN PALVELUN PANKKIIN ikään palvelukeskus ei korvaa henkilökohtaista palvelua ja pankkia, jossa ihminen tunnetaan. Siksi palvelemme sinua henkilökohtaisesti niin puhelimessa, verkossa kuin konttorissakin. Varaa aika suoraan asiantuntijallemme osoitteesta www.aitosp.fi /varaa-aika www.aitosp.fi TAPERE Kauppakatu 14, puh. 03 4584 0110 Sammonkatu 26, puh. 03 4584 0290 Lielahti, Taninkatu 2 puh. 03 4584 0130 Hervanta, Insinöörinkatu 23, puh. 03 4584 0150 PIRKKALA puh. 03 4584 0160 YLÖJÄRVI puh. 03 4584 0140 NKIA puh. 03 4584 0170 KANGASALA puh. 03 4584 0180 VALKEAKSKI puh. 03 4584 0200 HÄEENKYRÖ puh. 03 4584 0210 PÄLKÄNE puh. 03 4584 0220 IKAALINEN puh. 03 4584 0230 LUPIINEN puh. 03 4584 0250 2
Pirkanmaan AVH-yhdistys ry Lähteenkatu 2-4, 33500 Puhelin 0400 608 284 Puhelinpäivystys ma-pe kello 10.00 14.30. Toimistolla ei ole päivystystä viikoilla 25 33. at riski Voit tekijät jättää viestin vastaajaan, niin otamme yhteyttä. Sähköposti: toimisto@piravh.fi Kotisivut: www.piravh.fi kitekijät ovat kohonnut verenpaine, tupakointi, t (eteisvärinä), YHDISTYKSEN diabetes, sairastettu HALLITUS TIA-kohtaus, 2015 n kolesterolipitoisuus, ylipaino sekä liikunnan Puheenjohtaja Risto Ahlman p. 0400 961 687 käisy risto.ahlman@gmail.com Jäsenet: varapuheenjohtaja Irmeli Tuovinen p. 040 728 9243 irmeli.tuovinen@ luukku.com ito Sinikka Tuli (jäsenasiat) p. 050 520 4170 sinikkatuli@gmail.com Reijo Waldén p. 0400 708 252 reijo.a.walden@ gmail.com Pertti Lehtinen p. 040 763 3338 perttiolavi.lehtinen@ elisanet.fi Arto Grönroos p. 0400 622 991 arto@akcity.com renpaineen hoito, tupakoinnin lopettaminen, atti Pekkola n, liikunta ja terveellinen ruokavalio ovat tehohkäisyä. Estohoitolääkkeillä voidaan tutkimusten p. 045 230 3897 matti.pekkola@ tää aivoverenkiertohäiriön uusiutumisriskiä gmail.com ain kolmannes AVH:n sairastaneista saa kansalten mukaista ennaltaehkäisevää lääkehoitoa. Varajäsenet: Riiitta-Liisa Kuukankorpi p. 050 441 2829 inoa tehokas lääkehoito on liuotushoito riittakuu@gmail. essa oireiden alusta. itä no peammin com hoito paremmat ovat tulokset. Akuutti AVH tunnisoidossa, kunhan on soitettu yleiseen hätänulloin myös hoitoketju käynnistyy. Ne sairaalat, (siht.) Eija Hanhiniemi ivystävää neurologia, käyttävät etälääketieteele) apua eli eilahden sairaalan akuuttihoitoon eija_hanhis@ p. 040 737 4485 eurologin apua. Tämä järjestelmä ei vielä hotmail.com kata Liuotushoito ei sovi kaikille potilaille, mutta ikössä sopii ja parantaa kaikkien AVH-potilaiden stetta. Hyvällä akuuttihoidolla ja kuntoutuksella okset säilyvät Rahastonhoitaja vuosia. / toimistonhoitaja Kirsti Sillanpää, p. 040 752 6256 kirsti.sillanpaa@pp.inet.fi s päivystää yhdistyksen toimistolla, Lähteenk. 2-4, noin 45 keskiviikkoisin %:n arvioidaan klo tarvitsevan 12-15. lääkinnällistä kuuttivaiheessa AIVLIITT ja sitä seuraavina kuukausina. tarpeessa Suvilinnantie olevia potilaita 2, 20900 arvioidaan Turku,puh. olevan (02) 213 8200, mikä sisältää Sähköposti: myös info@aivoliitto.fi ylläpitävän kuntoutuksen säilyttämiseksi. Aivoliiton Kuntoutuminen järjestösuunnittelija: riippuu Carita AVH:n Sinkkonen eusasteesta, Aluetoimisto: sen aiheuttamista Hämeenkatu puutosoireista 13 B (4. krs.),, kielellisten ja, muiden puh. henkisten 050 308 toimintojen 9095 ja äiriöt), carita.sinkkonen@aivoliitto.fi potilaan iästä ja liitännäissairauksista, deltäneestä JURISTIN toimintakyvystä, NEUVNTAPALVELUT työikäisillä JÄSENILLE työn sosiaalisesta (vammaispalveluasiat) verkostosta ja potilaan omasta Lakimies Anu Aalto vastaa erilaisiin vammaispalveluun liitty-viin lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, luu puh. 040 734 5773, sähköposti: anu.aalto@ms-liitto.fi Palvelu on jäsenille maksuton. Soittamisesta aiheutuvia puhelinkuluja on työikäinen. ei Varsinaiselle makseta. Huom! työky- Ei yleistä lakineu- joka neljäs keelle heistä vontaa. jää vuosittain noin 850 henkilöä eljäs, siis useampi kuin sepelvaltimotaudin 3 S. 5-7 Paljon on väännetty poliitikkojen ja päättäjien kanssa, sanoo nykyinen kunniapuheenjohtaja atti Pelttari Sisällys Yhteystiedot / Hallitus 3 Puheenjohtajan palsta 4 Kunniapuheenjohtajan haastattelu 5-7 Fysioterapeutti Pian vinkit 8-10 Tule tukemaan toimintaamme 11 Kevään toimintaa, vertaistukihenkilöt 12 Aluekerhot, Yhdistyksen joulukortit 13 Joulukahvit, Päivystys ja Liikuntaryhmä 14 Luottamustoimia ja vapaaehtoistyötä 15-16 Viola-kodin maalausryhmä 17 Ulkoasu ja taitto: / Ruoranen Painos: 1200 kpl Joo Joo -lehden toimitus: risto.ahlman@gmail.com matti.pelttari@pp.inet.fi pertti.ruoranen@pp.inet.fi eija_hanhis@hotmail.com ahdolliset juttuvinkit, jutut, tiedotteet ja ym. yllämainittujen henkilöiden kautta. Kannen kuva: Hannu Peltonen PIRKANAAN AVH-YHDISTYS RY 4/2015 Jäsenlehti
PUHEENJHTAJAN PALSTA Kiitos kuluneesta! Aivoinfarkti, aivovaltimotukos. Aivoverenvuoto, aivojen sisäinen verenvuoto, ICH. Lukinkalvonalainen verenvuoto, subaraknoidaalivuoto, SAV. himenevä aivoverenkiertohäiriö, TIA (engl. Transient Ischemic Attack). Sairastuvuus Aivan Vuosittain ensiksi noin 14 haluan 600 suomalaista kiittää saa ensimmäisen kaikkia aivoinfarktin, 2 600 aivoverenvuodon (ICH) ja 1 300 lukinkalvon alaisen yhteistyötahoja verenvuodon kuluneesta (SAV). Noin 2 500 henkilöllä aivoinfarkti ja esittää uusiutuu vuoden sisällä. himenevän aivoverenkiertohäiriön (TIA) saa kiitokset noin 4 myös 000 henkilöä. Pirkanmaan Yhteensä vuosittain aivoverenkiertohäiriöyhdistykselaista sairastaa aivoverenkiertohäiriön jäsenistölle. eli Jäsenmäärä joka päivä 68 henkilöä. noin 25 000 suoma- Väestön ikääntyessä sairastavuuden ennustetaan lisääntyvän on jatkanut merkittävästi, kasvamistaan mikäli ennaltaehkäisyä pikku ei onnistuta hiljaa tehostamaan. ja on nyt n. 750. Toivon kuitenkin, että saamme Kuolleisuus yhä lisää Vuosittain jäseniä aivoverenkiertohäiriöön mukaan toimintaan, sairastuneista menehtyy sekä sairastuneita 1 800 miestä että ja 2 600 heidän naista. AVH omaisiaan on kolmanneksi yleisin ja läheisiään. 20 vuoden kulues sa alle puoleen. Eniten on laskenut aivo- kuolinsyy. Kuolleisuus aivoverenkiertohäiriöihin on vähentynyt infarktin akuuttivaiheen kuolleisuus, joka on nykyään noin 19 % onenlaista tapahtumaa ja toimintaa on ensimmäisen kolmen kuukauden aikana. vuoden aikana järjestetty, kerhot ja aluekerhot Esiintyvyys ovat toimineet aktiivisesti ympäri Suomessa arvioidaan olevan noin 82 000 aivoverenkiertohäiriön sairastanutta. Kalastuskerhoon Kalakeisarit Pirkanmaata. toivoisin lisää kalastuksesta kiinnostuneita, Ennuste sillä tällä AVH-potilaista hetkellä joka meitä toiselle jää kalamiehiä pysyvä haitta, puolelle on heistä vain kolme, vaikea-asteinen. minkä vuoksi Toisaalta kalareissutkin joka neljäs toipuu oireettomaksi, ovat jääneet toteuttamatta. 17 % aivoinfarktipotilaista Pönttökerho sairastuu vuoden kuluessa on myös uudestaan yli puolet omatoimisiksi ja joka seitsemäs tarvitsee laitoshoitoa. ja 25 % kuolee vuoden kuluessa. sa sairastuneista (10 20 %) ottanut aikalisän, mikä taas johtuu siitä, että dementoituu, toistuvat aivoverenkiertohäiriöt lisäävät dementian ei tällä riskiä. hetkellä Kolmanneksella valitettavasti sairastaneista esiintyy ole afasiaa, tiloja, meillä häiriötä kielellisissä kyvyissä. Afaattisia henkilöitä arvioidaan joissa olevan voisimme noin 16 000 17 linnunpönttöjä 000. Vaikka ennuste rakennella. on parantunut, AVH aiheuttaa enemmän pysyvää vaikeaa invaliditeettia kuin mikään Syyskuun alkupuolella pidettiin uorin muu sairaus. keittiöllä Sompala-leirin muistelot valokuvia katsellen, Kustannukset kahvia juoden sekä leirin tapahtumia muistellen. häiriöiden ja dementian Kalevan jälkeen. Prismassa Ensimmäisen vuoden oli veren- hoito- AVH on kolmanneksi kallein kansantautimme mielenterveyden kustannukset ovat noin 21 000 euroa, josta akuuttihoidon osuus paineen mittaustapahtuma 29.10. Tuolloin on noin kolmannes. Elinikäiset hoitokustannukset ovat noin oli myös 86 000 kansainvälinen euroa, eli yhden vuoden AVH-päivä. aikana sairastuneiden ittaukset hoitopäivää suoritettiin ja perusterveydenhuollossa Tredun lähihoitajaopiskeli- lisäksi 1 500 000 hoi- osalta noin 1,1 miljardia euroa. Erikoissairaanhoidossa kuluu 260 000 joiden topäivää kanssa, vuosittain. jotka n laskettu, opiskelijat että vuoteen olivat 2020 erittäin mennessä tarvitaan ainakin 100 uutta vuodeosastoa pelkästään motivoituneita AVH-potilaille, elleivät ja suoriutuivat ennaltaehkäisy, akuuttihoito kiitettävästi ja varhaisvaiheen kuntoutus tehostu. AVH aiheuttaa noin 7 % terveydenhuollon tunnin kokonaismenoista. työrupeamasta. ittauksia kuuden tehtiin yli 150, eli ihan kelpo määrä ihmisiä kävi mittauspisteellä. Yleisöluentoja on järjestetty syksyn 05/2013 aikana Sampolassa, ja ne jatkuvat myös ensi vuoden puolella. TAYSin ja puistosairaalan ensitietoiskut jatkuvat myös vuodenvaihteen jälkeen kevätkaudella. Hoidettavat riski tekijät Hoidettavat riskitekijät ovat kohonnut verenpaine, tupakointi, sydänsairaudet (eteisvärinä), diabetes, sairastettu TIA-kohtaus, kohonnut veren kolesterolipitoisuus, ylipaino sekä liikunnan puute. Ennaltaehkäisy Kohonneen verenpaineen hoito, tupakoinnin lopettaminen, laihduttaminen, liikunta ja terveellinen ruokavalio ovat tehokasta ennaltaehkäisyä. Estohoitolääkkeillä voidaan tutkimusten mukaan vähen tää aivoverenkiertohäiriön uusiutumisriskiä 30 80 %. Silti vain kolmannes AVH:n sairastaneista saa kansallisten suositusten mukaista ennaltaehkäisevää lääkehoitoa. Akuuttihoito Aivoinfarktin ainoa tehokas lääkehoito on liuotushoito 4,5 tunnin kuluessa oireiden alusta. itä no peammin hoito aloitetaan, sitä paremmat ovat tulokset. Akuutti AVH tunnistetaan jo ensihoidossa, kunhan on soitettu yleiseen hätänumeroon 112, jolloin myös hoitoketju käynnistyy. Ne sairaalat, joissa ei ole päivystävää neurologia, käyttävät etälääketieteellistä (telestroke) apua eli eilahden sairaalan akuuttihoitoon perehtyneen neurologin apua. Tämä järjestelmä ei vielä kata koko Suomea. Liuotushoito ei sovi kaikille potilaille, mutta hoito AVH-yksikössä sopii ja parantaa kaikkien AVH-potilaiden toipumisennustetta. Hyvällä akuuttihoidolla ja kuntoutuksella saavutetut tulokset säilyvät vuosia. Kuntoutus Sairastuneista noin 45 %:n arvioidaan tarvitsevan lääkinnällistä kuntoutusta akuuttivaiheessa ja sitä seuraavina kuukausina. Kuntoutuksen tarpeessa olevia potilaita arvioidaan olevan ainakin 30 000, mikä sisältää myös ylläpitävän kuntoutuksen toimintakyvyn säilyttämiseksi. Kuntoutuminen riippuu AVH:n tyypistä ja vaikeusasteesta, sen aiheuttamista puutosoireista (halvausoireet, Jotta saisimme kielellisten ja muiden edelleen henkisten toimitetuk- toimintojen ja pidätyskyvyn häiriöt), potilaan iästä ja liitännäissairauksista, sairas tumista edeltäneestä toimintakyvystä, työikäisillä työn vaatimuksista, sosiaalisesta verkostosta ja potilaan omasta motivaatiosta. si JJ-lehteä, meidän täytyisi saada lehteen nykyistä enemmän mainoksia. Niillä katetaan iso osa lehden painatuskuluista, joka Työhön ei olekaan paluu ihan vaatimaton summa yhdistyksen Sairastuneista joka budjetissa. neljäs on työikäinen. Nyt Varsinaiselle siis kaikki työkyvyttömyyseläkkeelle heistä jää vuosittain noin 850 henkilöä jäsenet kyselemään eli lähes joka neljäs, lehtimainoksia siis useampi kuin sepelvaltimotaudin tutuilta ja tuntemattomiltakin! seurauksena. Vuosi se mennä keikkuu pikku hiljaa kohti joulua ja uutta vuotta. Puheenjohtajan Aivoliitto ry Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200 info@aivoliitto.fi www.aivoliitto.fi toimessa on tullut eteen paljon uusia juttuja. Syyskokouksessa tulin valituksi vuodeksi 2016 puheenjohtajaksi uudelleen. Saapa nähdä, tuleeko vielä yhtä rivakalla vauhdilla uusia asioita vastaan kuin tuli tänä vuonna. www.aivoliitto.fi Hyvää Joulua ja tarmokasta Uutta Vuotta 2016! Risto Ahlman Risto Ahlman 4
Eija Hanhiniemi Paljon on väännetty poliitikkojen ja päättäjien kanssa Hoidettuaan Pirkanmaan aivoverenkiertohäiriöyhdistyksen puheenjohtajan tehtävää ansiokkaasti yhdeksän vuotta atti Pelttari luopui nuijasta vuoden 2014 lopussa. Nyt hänen kalenterissaan on paljon enemmän tilaa, vaikka maanantai- ja keskiviikkoiltapäivät onkin varattu lapsenlapsille, Hildalle ja Helmille. Kauppahallissa on kuitenkin aina mukava juoda kahvit kavereiden kanssa vaikkapa Tapparasta rupatellen. Kunniapuheenjohtajana Pelttari tekee yhä aktiivisesti työtä AVH-sairastuneiden hyväksi. Perheellä ja kavereilla kuntoutumisessa tärkeä rooli Pelttari muistelee, miten hän eräänä toukokuisena aamuna vuonna 1993 sanoi vaimolleen olevansa flunssainen ja jäävänsä kotiin lepäämään. Vaimo vei lapset päiväkotiin ja kouluun ja lähti itse töihin. Pelttari nukkui vielä muutaman tunnin ja heräsi sitten hirmuiseen päänsärkyyn. ulla oli semmonen olo, että mul olis niinku dynamiittia päässä. Että pää räjähtää käsiin. Semmonen olo. nneksi pikkuveli Pekka sattui soittamaan ja tuli heti käymään, sillä puhelimessa Pelttari pystyi vain tuottamaan epämääräistä örinää, ei normaalia puhetta. Pekka vei veljensä Taysiin, jossa tutkimusten jälkeen todettiin, että hän oli saanut kaksi aivoinfarktia, ensimmäisen jo aamuyöllä. Tuohon aikaan Taysissa ei vielä ollut AVH-yksikköä, eikä siellä vielä annettu liuotushoitoa, joten Pelttari siirrettiin jo samana iltana 10B-osastolle tarkkailtavaksi. Hän oli koko ajan täysin tajuissaan ja tunsi käy 5 Kuva: Arto Grönroos. Kuvassa Jyrki llikainen ja atti Pelttari mään tulleet omaiset, mutta puhuminen ei onnistunut, ja oikea käsi toimi normaalia hitaammin. En mää siitä sillai muista, mitä mulle on kaikkee siinä alussa tehty. Johtoja kauhee määrä ja tarkkailua ja pää kuvattu ja mitä kaikkee siinä oli, toteaa Pelttari. Keskussairaalassa häntä pidettiin noin kaksi ja puoli viikkoa. Samassa huoneessa oli kaksi muutakin potilasta, ja jokainen luki vuorotellen Aamulehden, jonka ikkunanpuoleisen sängyn asukas haki käytävältä. Pelttari sai lehden viimeisenä ja luki sitä muina miehinä ja tyytyväisenä, kunnes hoitaja kohteliaasti käänsi ylösalaisin olleen lehden oikeinpäin. uutenkin Pelttari muistelee hoitajien ja lääkäreiden olleen varsin ystävällisiä: Se mulle on jääny mieleen, että onpas keskussairaalassa kohteliasta väkee, kun ne aina kätteli. Aamulla, lounaalla, päivällä, aina. Hoitajat ja fysioterapeutit ja kaikki. Nehän testas sitä kättä, että onko siinä yhtään voimaa. Varmaan kolme, neljä päivää ainakin. Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kuntoutus aloitettiin Pikolinnassa Kangasalla vasta vuonna 1994, mutta neuropsykolo-
6 gin apua, fysioterapiaa, toimintaterapiaa ja puheterapiaa Pelttari sai jo Taysissa ollessaan. Ensimmäisellä puheterapiakerralla vaimo oli mukana. Puheterapeutti piteli kädessään muovista vasaraa ja omenaa ja pyysi Pelttaria näyttämään omenan. Vaimo sitä on kertonut, että se kesti noin 25 minuuttia, kun mää mietin, että kumpi on omena. Ja kyllä mää näytin sitä omenaa. utta tää hämäläisyys tuli siinä kyllä esiin, naureskelee Pelttari nyt. Vaikka tilanne oli vakava 22 vuotta sitten, Pelttari on tehnyt kovasti töitä ja kuntoutunut loistavasti. Tärkeimpänä tukena ovat olleet perhe ja kaverit. Hän muistelee, miten ystävänsä Rane Korpi vertasi kuntoutumista vuorelle kiipeämiseen: asa, ajattelepa, että on vuori, jossa on askeleet kohti aurinkoa. Joskus ollaan tällä askelmalla ja treenataan viikko tai kuukausi, sitten noustaan seuraavalle askelmalle ja treenataan taas. - Nythän mä olen siellä huipulla ja mähän näen aurinkoa helkutisti. yös yhteistyö puheterapeutti Aino-aija Parkkosen kanssa sujui alusta lähtien erinomaisesti, mikä luonnollisesti edesauttoi kuntoutumista. Lisäksi Pelttari kävi pitkään treenaamassa neuropsykologi artti Tenkun vastaanotolla Hämeenpuistossa. Parkkonen suositteli hänelle klassisen musiikin kuuntelua taustamusiikkina aina, kun hän tekisi harjoitteita kotona. Tätä Pelttari pitääkin hyvänä ohjeena. Kun hän väsyi harjoitteluun eikä jaksanut enempää, hän lähti ulos kävelylle joko koiran kanssa tai yksin. Työväenopiston järjestämälle AVH-potilaiden ruoanlaittokurssille Sampolassa 45-vuotias Pelttari osallistui puheterapeutti Tarja Kukkosen neuvosta muutaman eläkeikäisen rouvan kanssa sen jälkeen, kun kahvinkeitto ja sunnuntailounaan valmistaminen perheelle epäonnistuivat. Isä, meidän koirakaan ei syö tätä ruokaa! totesi artti, perheen nuorimmainen irvistäen maistettuaan Pelttarin valmistamaa ateriaa. Tarkoitus oli ollut laittaa pastaa, kastike ja salaattia, mutta se ei onnistunutkaan, sillä kaikki - ainekset, niiden suhteet ja maustaminen - meni pieleen. ä luulin, että mä osasin, mutta esim. suolaa, jos sitä piti laittaa vaikka neljä teelusikallista, niin mä olin laittanut sitä neljä desiä. Kaikki mausteet ja kaikki oli mennyt ihan läskiks. Se oli ihan käsittämätöntä, Pelttari muistelee yhä ihmeissään. Kun Pelttari oli oppinut uudestaan lukemaan Aamulehteä oikeinpäin, hän eräänä päivänä luki uutista Tapparan ja Ilveksen jääkiekko-ottelusta. Lehdessä kerrottiin, että Janne janen teki maalin ja syöttäjänä oli Raimo Helminen. Pelttari tavasi uutista uudestaan ja uudestaan ja ihmetteli: Ei oo mahdollista. Tässä on nyt mätää. Hän otti lehden mukaan puheterapeutin vastaanotolle ja kertoi ongelman: janenhan pelaa Tapparassa ja Helminen Ilveksessä, eri joukkueissa siis. Selvisi, että hän oli lukenut lehteä osaamatta ottaa huomioon tekstin eri palstoja. ikä helpotus, kun hän ymmärsi, miten teksti oli Aamulehdessä ladottu, ja mikä koski Tapparaa ja mikä Ilvestä! Kuva: Arto Grönroos. Kuvassa Tarja Kukkonen, Jyrki llikainen, Terttu Erilä ja atti Pelttari PirAVH-yhdistyksen kautta olen oppinut tuntemaan todella paljon uusia hienoja ihmisiä Pelttari on luonteeltaan varsin seurallinen persoona, ja ihmisten kanssa verkostoituminen tuntuu olevan hänelle helppoa ja luonnollista. Hän muistelee liittyneensä PirAVH-yhdistykseen loppu 1994. Tuolloin hänen hallituspaikkansa
7 Näsijärven purjehdusseurassa oli katkolla, joten uudelle yhdistykselle oli tilaa ja aikaa. Vuonna 1996 hänet valittiin PirAVH:n hallitukseen, varapuheenjohtajana hän oli neljä vuotta ja vuosina 2005-2014 yhdistyksen puheenjohtajana. Aivoliiton liittohallituksessa hän on ollut PirAVH-yhdistyksen edustajana vuosina 2005-2015. Pelttarin aikana yhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut runsaasta neljästä sadasta runsaaseen seitsemään sataan. (Sairastuneita on Pirkanmaalla n. 1500/vuosi ja ella n. 400/vuosi.) Jäsenmäärän kasvuun on vaikuttanut aktiivinen tiedotustoiminta koko Pirkanmaalla eri yhteisöissä ja aluekerhoissa, joita nykyään on kahdeksan, mutta ennen kaikkea yleisöluennot sekä vierailut ja info/ensitieto-tilaisuudet sairastuneille ja heidän omaisilleen Taysissa ja muissa sairaaloissa sekä kuntoutusosastoilla. Yhteistyö eri sidosryhmien (mm. Diabetesyhdistys ja Sydänyhdistys) kanssa sekä tiedottaminen ja lobbaaminen Pirkanmaan poliittisille päättäjille on ollut tärkeää ellei jopa välttämätöntä AVH-sairastuneiden asioiden ajamiseksi ja etujen valvomiseksi. Joulukorttimyynti on osoittautunut oivalliseksi keinoksi kartuttaa yhdistyksen kassaa ja siten mahdollistaa virkistys- ym. toiminnan järjestämistä jäsenille. Liuotushoito aloitettiin Taysissa vuonna 2004, kun sairaalaan perustettiin ns. AVHyksikkö (silloinen Stroke Unit). Tämä erinomaisen hieno toiminta saatiin aktiivisella työllä ja vaikuttamisella alkuun pari vuotta aiottua aikaisemmin. uita isoja ja tärkeitä asioita ovat olleet esim. puheterapeuttikoulutus en yliopistossa, uusien puheterapeutin virkojen saaminen elle, AVH-yhdyshenkilötoiminta, moniammatillisen kuntoutuksen lisääntyminen (nykyään kuntoutusta annetaan Taysissa NEKUssa, puistosairaalan osastoilla V1 ja V2, Tammenlehvä-keskuksessa ja Valkeakosken aluesairaalassa), Kommunikaatiokoulu-projekti v. 2006-2008 ja AVH-potilaiden hoitoketju, jonka työryhmän työ tulee valmiiksi tänä syksynä. Kaikki tämä on vaatinut lukuisia sähköposteja, työryhmissä ja neuvotteluissa istumista ja valtavan määrän vääntämistä ja junailua asiantuntijoiden, poliitikkojen ja päättäjien kanssa. Näähän on vaan kaikki jyrätty eteenpäin, toteaa Pelttari. Nykyään Pirkanmaan AVH-yhdistys on varteenotettava kolmannen sektorin toimija, jolta en kaupunki ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri kysyvät asiantuntijan mielipidettä ja näkemystä AVH-asioissa. n esimerkiksi neuvonpitoa ja palavereita apulaispormestareiden kanssa. Yhteydenpidon verkostoihin on oltava jatkuvaa ja toimivaa. Tällainen kolmannen sektorin toiminta on ollut Pelttarille motivoivaa ja antoisaa. Hän on ns. yhdistysihminen, joka iloitsee ja nauttii verkostoitumisesta ja muiden kanssa yhdessä asioiden hoitamisesta. PirAVH:ssa toimiminen on avannut hänelle mahdollisuuden tutustua lukuisiin uusiin hienoihin henkilöihin, sairastuneisiin ja ammattilaisiin, lääkäreihin, puheterapeutteihin, toiminta- ja fysioterapeutteihin. Lisäksi se on tuonut hänelle arvokkaan mahdollisuuden jakaa oma kokemuksensa, asiantuntemuksensa ja tietonsa AVH:sta julkisesti ihmisten kanssa. Eniten hän on huolissaan yhä lisääntyvästä nuorten AVHsairastuneiden määrästä. Senkin vuoksi tätä tärkeää työtä on jatkettava. Ennaltaehkäisevää tietoa tai kuntoutusta ei vielä suinkaan ole riittävästi. Kuvassa Hilda, atti ja Helmi
Fysioterapeutti PIAN VINKIT LIIKUNTA N LÄÄKETTÄ VERENPAINEEN HIDSSA Aivoinfarkti, aivovaltimotukos. Aivoverenvuoto, aivojen sisäinen hedelmiä, verenvuoto, kasviksia ja kuituja ICH. ruokavalioon, lopettamalla subaraknoidaalivuoto, tupakoinnin, vähen- SAV. Lukinkalvonalainen verenvuoto, tämällä alkoholin käyttöä ja liikkumalla himenevä aivoverenkiertohäiriö, TIA (engl. Transient Ischemic Attack). Ikä, perinnöllinen alttius ja elämäntavat eli runsas ruokasuolan käyttö, liikapaino, vähäinen liikunta sekä alkoholin käyttö vaikuttavat verenpaineen kohoamiseen. Kohonnut verenpaine ei useimmiten aiheuta mitään oireita edes silloin, kun se on huomattavasti koholla, mutta se rasittaa aivoja Sairastuvuus ympäri vuorokauden ja usein jopa vuosia. Kohonnut verenpaine todetaan mittaamalla verenpaine, joten jokaisen olisi tiedettävä oma verenpaineensa. n myös huomioitava, että verenpaine voi muuttua vuosien kuluessa. Vuosittain noin 14 600 suomalaista saa ensimmäisen aivoinfarktin, 2 600 aivoverenvuodon (ICH) Normaali ja 1 300 lepoverenpaine lukinkalvon alaisen tarkoittaa, verenvuodon (SAV). Noin 2 500 että henkilöllä systolinen aivoinfarkti paine eli yläpaine uusiutuu on vähemmän kuin 130 mmhg ja (TIA) diastolinen saa vuoden sisällä. himenevän aivoverenkiertohäiriön paine eli alapaine on alle 85 mmhg. noin 4 000 henkilöä. Yhteensä vuosittain noin 25 000 suomalaista sairastaa aivoverenkiertohäiriön Säännöllinen liikunta alentaa verenpainetta eli joka päivä 68 henkilöä. Väestön ikääntyessä sairastavuuden ennustetaan lisääntyvän merkittävästi, mikäli ennaltaehkäisyä Liikunnan ei onnistuta verenpainetta tehostamaan. alentavas- Kohonnut verenpaine tarkoittaa tilannetta, jossa valtimon sisäinen paine on pysyvästi suurentunut. Kohonnut verenpaine vahingoittaa valtimoita ja sydänlihasta sekä altistaa sydäninfarkteille ja aivoverenkiertohäiriöille. Pitkään koholla Kuolleisuus olleen verenpaineen lisäsairauksia ovat silmän verkkokalvon ja munuaisten verisuonimuutokset. Kohonnut verenpaine on yksi tärkeimmistä sepelvaltimotaudin riskitekijöistä. Vuosittain aivoverenkiertohäiriöön sairastuneista menehtyy pienempi, ja heillä esiintyy harvemmin 1 800 miestä ja 2 600 naista. AVH on kolmanneksi yleisin kuolinsyy. Kuolleisuus aivoverenkiertohäiriöihin kohonnutta verenpainetta kuin vähän liikkuvilla. Säännöllinen on vähentynyt liikunta voi ehkäistä Eniten myös ikääntymiseen on laskenut aivo- liittyvää ve- 20 vuoden kulues sa alle puoleen. infarktin akuuttivaiheen kuolleisuus, renpaineen joka nousua. on nykyään noin 19 % ensimmäisen kolmen kuukauden aikana. Verenpainetta voi hoitaa elämäntapamuutoksilla ja lääkkeillä. Elämäntavoilla on keskeinen merkitys myös korkean verenpaineen ehkäisyssä. Verenpainetta voi itse laskea Esiintyvyys vähentämällä suolan käyttöä, valitsemalla pehmeitä rasvoja, lisäämällä säännöllisesti. Lääkehoito on tarpeen, jos elämäntapamuutoksista huolimatta verenpaine on edelleen koholla. Lääke on otettava säännöllisesti, jotta siitä on hyötyä. ta vaikutuksesta on tieteellistä näyttöä. Viimeisten kymmenen vuoden aikana on tehty yli 14 kontrolloitua tutkimusta. Runsaasti liikkuvien lepoverenpaine on Vapaa-ajan aktiivisilla liikunnan harrastajilla verenpainetaudin riski on noin 25 % pienempi verrattuna vähän liikuntaa harrastaviin. Kestävyystyyppinen Suomessa arvioidaan olevan noin 82 000 aivoverenkiertohäiriön sairastanutta. 8 liikunta alentaa sekä lepo-, että kuormi-
Fysioterapeutti Pia Nykänen tuksen aikaista verenpainetta normaalin - ja kohonneen verenpaineen omaavilla henkilöillä. Vähintään neljän viikon mittainen kestävyysharjoittelu, 3-5 kertaa viikossa, 30 60 min kerrallaan, teholtaan noin 50 70 % sydämen maksimisykkeestä vähentää systolista ja diastolista lepoverenpainetta. Hoidettavat Päivittäinen riski tekijät kestävyysliikunnan harrastaminen alentaa ve- Hoidettavat riskitekijät ovat kohonnut verenpaine, tupakointi, renpainetta enemmän kuin kolme kertaa sydänsairaudet (eteisvärinä), diabetes, sairastettu TIA-kohtaus, viikossa liikkuminen. Liikunta yhdessä ravitsemusmuutosten kohonnut veren kolesterolipitoisuus, kanssa voi pitää ylipaino sekä liikunnan puute. lievästi kohonneen verenpaineen kurissa eikä verenpainelääkkeitä tarvita. Ennaltaehkäisy Kestävyystyyppinen liikuntaharjoittelu Kohonneen vähentää verenpaineen systolista lepoverenpainetta laihduttaminen, keskimäärin 7 liikunta mmhg ja ja diastolista terveellinen ruokavalio ovat teho- hoito, tupakoinnin lopettaminen, painetta 5 mmhg henkilöillä, joilla on kasta ennaltaehkäisyä. Estohoitolääkkeillä voidaan tutkimusten kohonnut verenpaine. uutos on lähes yhtä mukaan suuri vähen kuin yhdellä tää aivoverenkiertohäiriön verenpainelääkkeellä 30 80 aikaan %. Silti saatu vain muutos, kolmannes eikä siihen AVH:n sairastaneista saa kansal- uusiutumisriskiä välttämättä listen suositusten tarvita laihtumista. mukaista ennaltaehkäisevää Jos ve- lääkehoitoa. renpaine on lievästi koholla, voi liikunta mahdollistaa verenpainelääkityksen vähentämisen. Akuuttihoito uutos voi ilmetä jo muutaman kuukauden säännöllisen harjoitte- netta myös välittömästi suorituksen jälkeen, erityisesti henkilöillä, joilla on kohonnut verenpaine. Verenpaine on tavallista alhaisempi 12 16 tuntia vähintään kohtalaisesti kuormittavan liikuntaharjoituksen jälkeen. Tämän aiheuttavat sekä hermostolliset että paikalliset verisuonia laajentavat tekijät. Vallalla on ollut käsitys, että kuntosaliharjoittelu kohottaa verenpainetta liiaksi harjoittelun aikana. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että terveysliikuntasuositusten mukainen kuntosaliharjoittelu sopii hyvin harjoittelumuodoksi kohonneen verenpaineen hoidossa. Äkillisten, maksimaalisten ja voimakasta ponnistelua vaativien suoritusten kuten raskasta lihasvoimaharjoittelua suositellaan vältettävän. Kuntosaliharjoittelua suositellaan toteutettavaksi mieluummin kuntopiirityyppisenä pienillä vastuksilla ja runsaasti toistoja sisältäen. Lisäksi suositellaan, että lihaskuntoharjoittelu kannattaa yhdistää kestävyysliikuntaan. Säännöllisen liikunnan vaikutuksesta myös kehon rasvakudos pienenee ja kudosten insuliiniherkkyys paranee. Tämä tarkoittaa hyvää myös sydämelle, sillä sydämen pumppaustyö helpottuu. Aivoinfarktin ainoa tehokas lääkehoito on liuotushoito lun jälkeen. yös kohtuukuormitteinen 4,5 tunnin kuluessa oireiden alusta. itä no peammin hoito lihasvoimaharjoittelu saattaa alentaa kohonnutta aloitetaan, verenpainetta sitä paremmat yhtä paljon ovat kuin tulokset. Akuutti AVH tunnistetaan jo ensihoidossa, Liikunnan kunhan tulee olla on soitettu yleiseen hätänu- kestävyysliikunta. säännöllistä, meroon 112, kohtuullisesti jolloin myös kuormittavaa hoitoketju käynnistyy. Ne sairaalat, ja joissa hieman ei ole rasittavaa. päivystävää neurologia, käyttävät etälääketieteellistä (telestroke) apua eli eilahden sairaalan akuuttihoitoon Sekä kestävyysliikunta että lihasvoimaharjoittelu perehtyneen pienentää neurologin myös apua. verenpainetta koko Suomea. liikunnan Liuotushoito aikana, ei kuitenkaan ei sovi kaikille kohtuukuormitteista potilaille, mutta Tämä järjestelmä ei vielä kata ääriponnistuksessa. hoito AVH-yksikössä Kestävyystyyppinen sopii ja parantaa kaikkien AVH-potilaiden liikuntasuoritus toipumisennustetta. voi vähentää Hyvällä verenpai- akuuttihoidolla ja kuntoutuksella saavutetut tulokset säilyvät vuosia. 9 Verenpainetta miten tulisi liikkua? Henkilöille, joilla on lievästi tai kohtalaisesti kohonnut verenpaine, suositellaan kestävyysliikuntaa ja lihasvoimaa kehittävää liikuntaa. Tämä vastaa hyvin terveysliikuntasuosituksia.
Arkiaskeleita päivittäin, koska myös arkiliikunta alentaa verenpainetta. Kohtuullisesti kuormittavaa kestävyysliikuntaa mielellään päivittäin vähintään 30 minuuttia. Puolituntisen voi liikkua vaikka 10 tai 15 minuutin pätkissä, sillä lyhytkin liikuntatuokio alentaa verenpainetta. Liiku reippaasti niin, että hengitys kiihtyy. Kohtuullisesti kuormittava (esim. reipas kävely) liikunta aiheuttaa jonkin verran hengästymistä ja hikoilua, mutta pystyt puhumaan puuskuttamatta. Suosi kestävyyslajeja, Ischemic Attack). joissa kehon suuret lihasryhmät työskentelevät. Sopivia lajeja ovat Sairastuvuus esimerkiksi kävely, sauvakävely, pyöräily, uinti, hiihto tai jumppa. Aivoinfarkti, aivovaltimotukos. Aivoverenvuoto, aivojen sisäinen Verenpaine- verenvuoto, ja sydänlääkkeistä ICH. niin sanotut beetasalpaajat alentavat sykettä sekä levossa että rasituksessa. Tällä on Lukinkalvonalainen verenvuoto, subaraknoidaalivuoto, SAV. himenevä aivoverenkiertohäiriö, TIA (engl. Transient Vuosittain noin 14 600 suomalaista esimerkiksi saa kuntosalilla, ensimmäisen sillä aivoinfarktin, 2 600 aivoverenvuodon (ICH) ja hengityksen ja 1 300 lukinkalvon pidättely kohottavat alaisen ve- pinnistykset verenvuodon (SAV). Noin 2 500 renpainetta henkilöllä hetkellisesti aivoinfarkti hyvin uusiutuu korkeaksi. vuoden sisällä. himenevän aivoverenkiertohäiriön (TIA) saa Liikunta on lääkettä, noin 4 000 henkilöä. Yhteensä vuosittain noin 25 000 suomalaista sairastaa aivoverenkiertohäiriön eli joka päivä 68 henkilöä. kun sitä nauttii säännöllisesti! Väestön ikääntyessä sairastavuuden ennustetaan lisääntyvän merkittävästi, mikäli ennaltaehkäisyä ei onnistuta tehostamaan. Lihasvoimaharjoitusta 1 2 viikossa. Kuntopiirityyppinen lihasvoimaharjoittelu kuntosalilla tai kotona parantaa lihasvoimaa. Kuntopiirissä suositellaan käytettäväksi kevyitä painoja, joilla jaksa tehdä helposti useita toistoja. Valitse 10 12 liikettä kehon suurille lihasryhmille: ala- ja yläraajoille, selälle, vatsalle ja hartioille. Harjoituksen tulisi kestää 45 60 minuuttia. Kuolleisuus Liiku reippaasti niin, että harjoitus tuntuu kohtuullisen kuormittavalta. Kun lihaskunto paranee, sydän ja verenkiertoelimistö kuormittuvat aikaisempaa vähemmän päivittäisissä voimanponnistuksissa, kuten tavaroiden nostamisessa ja kantamisessa. uista! Jos olet liikkunut vähän, aloita lisäämällä kävelyä tai muuta arkiliikuntaa. Lisää ensin matkaa ja vasta sitten vauhtia! Aloita harjoitus rauhallisesti alkulämmittelyllä ja hiljennä tahtia myös liikuntakerran lopussa. merkitystä, jos käytät liikunnan tehon mittarina sykettä. aksimisyke selviää rasituskokeessa. Vältä äkkinäisiä voimanponnistuksia Lähteet: Vuosittain aivoverenkiertohäiriöön sairastuneista menehtyy Kukkonen-Harjula K.:Kohonnut verenpaine. 1 800 miestä ja 2 600 naista. AVH on Kirjassa: kolmanneksi Fogelholm yleisin, Vuori kuolinsyy. Kuolleisuus aivoverenkiertohäiriöihin sankari T, toim. on Terveysliikunta. vähentynyt 2. uud. p. I, Va- 20 vuoden kulues sa alle puoleen. Hki: Duodecim, Eniten on 2011: laskenut 131 136. aivoinfarktin akuuttivaiheen kuolleisuus, Verenpaineen joka on Käypä nykyään Hoito-suositus, noin 19 % ensimmäisen kolmen kuukauden www.kaypahoito.fi aikana. Esiintyvyys Suomessa arvioidaan olevan noin 82 000 aivoverenkiertohäiriön sairastanutta. 10
Tule tukemaan toimintaamme! Tilastotietoja Vuosittain n. 25 000 suomalaista sairastaa aivoverenkiertohäiriön (siis n. 68 henkilöä päivässä). Heistä aivoinfarktin saa n. 16 500 henkilöä/vuosi ja aivoverenvuodon n. 4000 /vuosi. Aivoinfarkti uusiutuu vuoden sisällä n. 2500 henkilöllä. Aivoliitto ry:n mukaan aivoverenkiertohäiriön sairastaneita oli Suomessa vuonna 2013 arviolta n. 82 000 henkilöä. Aivoverenkiertohäiriöihin menehtyy Suomessa vuosittain n. 4500 henkilöä. Ne ovat kolmanneksi yleisin kuolinsyy. Joka toiselle AVH-potilaalle jää pysyvä haitta, puolelle heistä vaikea sellainen. Joka neljäs toipuu täysin oireettomaksi, yli puolet omatoimisiksi, mutta joka seitsemäs sairastuneista tarvitsee laitoshoitoa. Järjestämme jäsenillemme erilaisia virkistys- ja kuntoutustapahtumia ja leirejä. Lisäksi yhdistyksessämme toimii useita kerhoja ja ryhmiä, mm. vertaistukiryhmä Tsemppi, maalaus-, boccia-, kädentaitokerho ja liikuntaryhmä. Lisätietoja toiminnastamme voi lukea kotisivuiltamme www.piravh.fi. Rahoitamme toimintamme jäsenmaksuilla ja erilaisilla avustuksilla. tamme myös vastaan lahjoituksia (esim. syntymäpäivämuistamisia ja testamenttilahjoituksia). Jäsenmäärämme on n. 700 henkilöä, mutta pystyäksemme takaamaan jäsenillemme laadukasta toimintaa, tarvitsemme jatkuvasti lisää tukijoita. Lahjoituksen tekijällä on luonnollisesti mahdollisuus esittää toiveensa käyttökohteesta. Sinäkin voit olla mukana tässä tärkeässä työssä liittymällä henkilö- tai yritysjäseneksi tai tekemällä lahjoituksen. Pienelläkin summalla saadaan paljon aikaan. Pirkanmaan AVH-yhdistys Pirkanmaan AVH-yhdistyksen tavoitteena on tarjota vertaistukea aivoverenkiertohäiriöön sairastuneille ja heidän läheisilleen. Toiminnan tarkoituksena on tukea jäsenten hyvinvointia, arjessa selviytymistä ja kuntoutumista. Yhdistyksen toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön. 11 Kiitämme lämpimästi tuestanne. Risto Ahlman puheenjohtaja p. 0400 961 687 risto.ahlman@gmail.com atti Pelttari kunniapj. p. 0400 876 646 matti.pelttari@pp.inet.fi
KEVÄÄN TIINTAA: KERHJA PIRAVH:N VERTAISTUKIHENKILÖT - toukokuussa järjestetään TAKU Ahlman Risto ry:n kanssa perinteinen kevätretki, tällä Lassinlinnankatu 8 b 6, 33610 kertaa Pälkäneen ja Laitikkalan suuntaan sekä Laukon kartanoon 0400 961 687 Hoidettavat riski tekijä Hoidettavat riskitekijät ovat koh risto.ahlman@gmail.com sydänsairaudet (eteisvärinä), dia - kesäkuun alussa tehdään retki kohonnut veren kolesterolipitois Turkuun Aivoliiton Suvituulen Suvipäivä-tapahtumaan Hannonen Raija puute. Ritakuja 8, 36200 Kangasala 040 522 5121 Ennaltaehkäisy Sairastuneille ja omaisille tarkoitettu eero.hannonen@kolumbus.fi Kohonneen verenpaineen hoito TSEPPI-vertaistukiryhmä kokoontuu laihduttaminen, liikunta ja terve Kuukankorpi kasta Riitta-Liisa ennaltaehkäisyä. Estohoito tarpeen mukaan juttelemaan mieltä painavista kysymyksistä yhdistyksen toimis- 050 441 2829 30 80 %. Silti vain kolmannes AV Soraharjunkatu mukaan 14 A, vähen 33270 tää aivoverenkier tolla. Lisätietoja antavat Raija Hannonen riittakuu@gmail.com listen suositusten mukaista enna p. 040 522 5121 ja Riitta-Liisa Kuukankorpi p. 050 441 2829. ta rohkeasti yhteyttä! Annalantie Aivoinfarktin 68, 39150 Pinsiö ainoa tehokas lääk Lehtinen Pertti Akuuttihoito 040 763 3338 4,5 tunnin kuluessa oireiden alu aloitetaan, sitä paremmat ovat t KERHT perttiolavi.lehtinen@elisanet.fi tetaan jo ensihoidossa, kunhan o meroon 112, jolloin myös hoitok Syksyllä aloittaneet kerhot jatkavat toimintaansa taas tammikuussa. yös uu- Peurankatu listä 11 c (telestroke) 56, 33270 apua eli eilahd Pekkola atti joissa ei ole päivystävää neurolo det osallistujat ovat tervetulleita! 045 230 3897 perehtyneen neurologin apua. T matti.pekkola@gmail.com koko Suomea. Liuotushoito ei so Bocciaa pelataan Kalevan uimahallilla hoito AVH-yksikössä sopii ja para keskiviikkoisin klo 9-11 ja perjantaisin Pelttari atti toipumisennustetta. Hyvällä aku saavutetut tulokset säilyvät vuos klo 12-14 pe 8.1.2016 alkaen. Lisätietoja antaa Pauli Hietala p. 040 512 8428. 0400 876 646 Kuntoutus Papinkatu 16 A 4, 33200 Tervetuloa mukaan! matti.pelttari@pp.inet.fi Sairastuneista noin 45 %:n arvio Perjantai-kerho kokoontuu kädentöiden pariin yhdistyksen toimistolla, Läh- Äyräpäänkatu ainakin 2, 37120 30 000, Nokiamikä sisältää my kuntoutusta akuuttivaiheessa ja Suoste arko Kuntoutuksen tarpeessa olevia p teenk. 2-4 pe 22.1.2016 alkaen klo 10-040 159 9615 toimintakyvyn säilyttämiseksi. K 12 joka toinen viikko. hjaajana Paula markosuoste@ovi.com tyypistä ja vaikeusasteesta, sen a Aikavuori, p. 040 515 0598. Lisätietoja (halvausoireet, kielellisten ja mu antaa Laura Koivisto p. 0400 794 282. Virta Päivipidätyskyvyn häiriöt), potilaan iä sairas tumista edeltäneestä toim Tervetuloa mukaan! Ruosentanhua vaatimuksista, 5, 33470 Ylöjärvi sosiaalisesta verk 041 543 7007 motivaatiosta. Shakki-/pelikerho jatkaa kokoontumisiaan yhdistyksen toimistolla, Lähteenk. Visti Esko Työhön paluu 2-4, aina parillisen viikon keskiviikkona klo 13-15. Pelit aloitetaan viikolla 4, 040 703 4350 vyttömyyseläkkeelle heistä jää v Annilankatu 24 D 15, 37120 Nokia Sairastuneista joka neljäs on työ eli ke 27.01.2016. esko.visti@nokialainen.com eli lähes joka neljäs, siis useamp seurauksena. 12 vovaltimotukos. o, aivojen sisäinen verenvuoto, ICH. inen verenvuoto, subaraknoidaalivuoto, SAV. overenkiertohäiriö, TIA (engl. Transient ). 600 suomalaista saa ensimmäisen aivoinfarknvuodon (ICH) ja 1 300 lukinkalvon alaisen ). Noin 2 500 henkilöllä aivoinfarkti uusiutuu imenevän aivoverenkiertohäiriön (TIA) saa ä. Yhteensä vuosittain noin 25 000 suomaoverenkiertohäiriön eli joka päivä 68 henkilöä. sä sairastavuuden ennustetaan lisääntyvän äli ennaltaehkäisyä ei onnistuta tehostamaan. enkiertohäiriöön sairastuneista menehtyy 00 naista. AVH on kolmanneksi yleisin kuolinvoverenkiertohäiriöihin on vähentynyt sa alle puoleen. Eniten on laskenut aivoiheen kuolleisuus, joka on nykyään noin 19 % en kuukauden aikana. an olevan noin 82 000 aivoverenkiertohäia toiselle jää pysyvä haitta, puolelle heistä isaalta joka neljäs toipuu oireettomaksi, yli iksi ja joka seitsemäs tarvitsee laitoshoitoa. otilaista sairastuu vuoden kuluessa uudestaan den kuluessa. sa sairastuneista (10 20 %) tuvat aivoverenkiertohäiriöt lisäävät delmanneksella sairastaneista esiintyy afasiaa, ä kyvyissä. Afaattisia henkilöitä arvioidaan 0 17 000. Vaikka ennuste on parantunut, AVH än pysyvää vaikeaa invaliditeettia kuin mikään t ksi kallein kansantautimme mielenterveyden ntian jälkeen. Ensimmäisen vuoden hoitonoin 21 000 euroa, josta akuuttihoidon osuus s. Elinikäiset hoitokustannukset ovat noin hden vuoden aikana sairastuneiden osalta
t ALUEKERHT HÄEENKYRÖN SISUKKAAT Helvi-Elina Nissinen, p. 040 704 5156 onnut verenpaine, tupakointi, betes, sairastettu TIA-kohtaus, uus, ylipaino sekä liikunnan ÄNTÄN KERH Tapio Latonen, p. 0500 783 096 YHDISTYKSEN JULUKRTIT 2015 UHIJÄRVEN KERH Lillian Simola, p. 050 491 0412, tupakoinnin lopettaminen, ellinen ruokavalio ovat teholääkkeillä voidaan tutkimusten tohäiriön uusiutumisriskiä H:n sairastaneista saa kansalltaehkäisevää lääkehoitoa. NKIAN KERH Arja Kortesoja, p. 040 731 5310 PARKANN KERH Hillevi Sammatti, p. 040 913 8932 ehoito on liuotushoito sta. itä no peammin hoito ulokset. Akuutti AVH tunnisn soitettu yleiseen hätänuetju käynnistyy. Ne sairaalat, VALKEAKSKEN SEUDUN KERH arkku Leinonen, p. 044 968 2130 VIRTAIN KERH Satu Solja, p. 040 555 5301 gia, käyttävät etälääketieteelen sairaalan akuuttihoitoon ämä järjestelmä ei vielä kata vi kaikille potilaille, mutta ntaa kaikkien AVH-potilaiden uttihoidolla ja kuntoutuksella ia. SASTAALAN SEUDUN KERH Sirkka Nummi, p. 046 594 4648 YLÖJÄRVEN KERH Kaija äkelä, p. 044 506 7790 idaan tarvitsevan lääkinnällistä sitä seuraavina kuukausina. otilaita arvioidaan olevan ös ylläpitävän kuntoutuksen untoutuminen riippuu AVH:n iheuttamista puutosoireista iden henkisten toimintojen ja stä ja liitännäissairauksista, intakyvystä, työikäisillä työn ostosta ja potilaan omasta ikäinen. Varsinaiselle työkyuosittain noin 850 henkilöä i kuin sepelvaltimotaudin Semi Ruoranen on taas taiteillut yhdistyksen joulukortin. Kortteja voi kysellä ja varata toimistolta päivystysaikaan, Kirsti Sillanpää, p. 040 752 6256 tai Risto Ahlmanilta, p. 0400 608 284. Kortteja on kaksi eri mallia, kuoressa lähetettävä kaksiosainen kortti ja yksiosainen, jonka voi lähettää ilman kuorta. Korttien hinnat 1,50 euroa yksityisille ja yrityksille 2 euroa/kpl. 13
Perinteiset Joulukahvit Lähteenkatu 2-4 Torstaina 10.12.2015 klo 13.00 18.00 hjelmassa: AVH-yhdistyksen Perjantaikerhon myyjäiset Arpajaiset Tervetuloa! AVH -LIIKUNTARYHÄ (KHTA KUNTA) Ryhmä toteutetaan yhteistyössä Pirkanmaan ammattikorkeakoulun fysioterapiakoulutuksen kanssa. TAK:n hyvinvointiklinikalla, Biokatu 4. Pääpaino on tasapainon sekä toimintakyvyn ja liikkumisen harjoittamisessa. Toiminta tapahtuu noin 10-12 hengen ryhmässä ja ohjaajina toimivat fysioterapiaopiskelijat sekä heidän opettajansa. Ryhmässä peritään kausikohtainen osallistumismaksu, 30-35 euroa/henkilö. Ryhmä jatkaa toimintaansa helmikuussa, mutta valitettavasti se on tällä hetkellä täynnä. Tilanne kuitenkin elää, joten jos olet kiinnostunut ryhmän toiminnasta ja haluat tulla siihen mukaan, kysy mahdollisia vapaita paikkoja Raija Hannoselta, p. 040-522 5121 tai sähköposti raija.k.hannonen@gmail.com Raijalta saat myös lisätietoja ryhmän toiminnasta. Huomaathan, että ryhmään voivat osallistua vain Pirkanmaan AVH -yhdistyksen jäsenet. Yhdistyksen toimistolla ei ole päivystystä viikoilla 51 (2015) - 1 (2016). Päivystykset jatkuvat normaalisti ke 13.01.2016. Rauhallista ja leppeää alkutalvea ja joulun aikaa! Tervetuloa liikkumaan! 14
Heli Sampakoski Luottamustoimia ja vapaaehtoistyötä yhteiseksi hyväksi Leo Rikala syntyi Parkanon Yliskylässä 19.10.1935 pienviljelijäperheen toiseksi lapseksi sodan jo kolkuttaessa ovelle. Isosisko oli viisivuotias, ja lapset tottuivat pienestä pitäen maatalon moninaisiin töihin, etenkin kun perheen isältä kului viisi vuotta rintamalla. Puheenjohtajat onnittelevat 80 vuotiasata Leo Rikalaa Jo 13-vuotiaana Leo lähti ansaitsemaan elantoaan, ja työura alkoi saman kylän tiilitehtaalla. Työnteko jatkui rakennuksilla kirvesmiehenä ja ajoittain urakoitsijanakin 60-vuotiaana tapahtuneeseen eläkkeelle jäämiseen asti. Virroilta syntyisin olevan Rauha-vaimon Leo löysi hyvin nuorena, ja yhteiseloa on kestänyt yli 60 vuotta. Perhe kasvoi aikanaan tyttärellä ja kahdella pojalla, ja nyt on jo neljäs sukupolvikin hyvää vauhtia kasvamassa. 15 Rakennuksilla ollessaan Leo kiinnostui yhteiskunnallisesta toiminnasta ja sitä kautta myös politiikasta. Politiikan saralla Leo toimi mm. 21 vuotta Parkanon Sosialidemokraatit ry:n puheenjohtajana ja aikaansaavana miehenä hän halusikin seuraavaksi vaikuttaa myös kunnallisiin asioihin. Kahden kirkkovaltuustokauden jälkeen Leo asettui ehdolle kuntavaaleihin ja tuli myös valituksi. Siitä alkoi ura kuntapäättäjänä ja luottamusmiehenä. Kaupunginvaltuuston jäsen Leo oli yhtäjaksoisesti 1985 aina vuoteen 2004 saakka, ja tämä ajanjakso sisälsi myös jäsenyyksiä kaupunginhallituksessa, lukuisissa lautakunnissa, kylätoimikunnassa sekä 25 vuotta kotikunnan pankin isännistössä. Luottamusmiesura kesti kaikkiaan 35 vuotta ja se loppui Leon omasta päätöksestä vuonna 2004 kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtajan paikalta. Puoliso oli saanut vakavan aivoinfarktin pääsiäisen aikaan v. 1997, ja se merkitsi suurta muutosta koko perheelle. Vaimon liikuntakyky onneksi palautui, mutta afasia ja toisen käden halvaantuminen tarkoittivat jatkuvaa avuntarvetta hyvin monessa asiassa. Perheen voimayksikkönä aiem-
min toimineen puolison omaishoitajuus oli Leolle itsestäänselvyys. Tuolloin kotona oli vielä myös poika Timo. Tästä seurasi monen uuden asian opettelua, mutta sekä Leolla että Rauhalla oli sinnikkyyttä ja positiivista eteenpäin menemisen asennetta niin paljon, että perhe pystyi asumaan kotona lähes 17 vuotta, kunnes Rauhan uusi aivoinfarkti v. 2013 vei myös liikuntakyvyn, eikä Rauha enää pystynyt asumaan kotona. Hän muutti asumaan palvelutaloon, jossa Leo nyt käy päivittäin syömässä vaimonsa kanssa. Viikonloppuisin seuraan liittyy myös Timo, joka myös asuu jo omillaan palvelutalossa. Luottamustoimien sijaan Leo löysi aivan uuden osallistumisväylän vapaaehtoistyöstä. Hän oli perustamassa ja myös toimi kymmenen vuotta Parkanon Aivohalvaus- ja Afasiayhdistyksen aluekerhon yhdyshenkilönä. Leo kertoi luvanneensa aluksi luotsata kerhoa vuoden verran, kunnes vetäjä löytyisi, mutta kymmenen vuotta siinä sitten lopulta vierähti, ja jäsenyys kerhossa on jatkunut sen jälkeenkin. Kerhon toiminnan ovat sekä Leo että Rauha kokeneet hyvin tärkeäksi nimenomaan sen vuoksi, että sairastuneet ja heidän omaisensa pääsevät keskustelemaan ja toimimaan vertaisryhmässä. Kerho on järjestänyt retkiä ja muuta yhteistä toimintaa sekä asiantuntijoiden pitämiä luentoja, mikä on erittäin tärkeää aivoverenkiertohäiriöpotilaan sosiaalisen elämän kannalta. 16 Aluekerhon yhdyshenkilönä ja jäsenenä toimiessaan, sekä perheessä olleiden useiden aivoinfarktitapausten vuoksi, Leo kokee entistä tärkeämmäksi potilaan aktiivisen kuntoutuksen heti sen jälkeen, kun se kohtauksen jälkeen on mahdollista. Etenkin mm. puheterapia ja toimintaterapia ovat erittäin tärkeitä osa-alueita, ja niitä tulisi olla saatavilla kaikille sairastuneille kotikunnasta riippumatta. Aktiivisen kuntouttamisen merkitystä ei voi koskaan liikaa korostaa. Erittäin tärkeää on myös mahdollisimman nopea hoitoon hakeutuminen oireiden ilmaantuessa, koska se lisää paranemismahdollisuutta huomattavasti. Leon äskettäin olleilla 80-vuotispäivillä oli myös musiikkiesityksiä, joista erityisesti yksi kappale, Veikko Lavin Jokainen ihminen on laulun arvoinen, kuvaa hyvin päivänsankarin ajatusmaailmaa, joka on näkynyt myös hänen elämässään monin eri tavoin vastoinkäymisistä huolimatta: periksi ei anneta eikä kaveria jätetä! Pirkanmaan aivoverenkiertohäiriöyhdistyksen hallitus kiittää kaikkia jäseniä ja yhteistyökumppaneita kuluneesta ja toivottaa levollista Joulun aikaa ja onnellista Uutta Vuotta 2016. Toivomme hedelmällisen yhteistyön jatkuvan.
www.kiilto.com on www.voitelukeskus.comavoinna 8www.voitelukeskus.com 760 arkisin 7:30-17:00. www.voitelukeskus.com www.voitelukeskus.com www.voitelukeskus.com eskus@voitelukeskus.com itelukeskus.com Kiilto on Suomen Alppihiihtomaajo Voitelukeskus Tonttila y Ltd. myynti: 03 358 7660, vaihde: 03 358 760 voitelu virallinen pääyhteistyökumpp Turkkirata 10 33960 Pirkkala www.kiilto.com fax: 03 368 4311 www.v 40 ainostoimisto Ruoranen & Ruoranen y 16 Koulukatu 7 Uusikaupunki www.grafesko.com 9 VIANSIIRRN VAHVA LENKKI 40 Katsa-hammaspyörät ja -vaihteistot ovat16 läpäisseet vaativimpienkin valmistajien laatuvaatimukset. Asiakkaan erikoistarpeet suunnittelun lähtökohtana ja uusin tuotantotekniikka 9 valmistuksessa takaavat tuotteidemme korkean ja tasaisen laadun. joojoo109.indd 23 ainostoimisto Ruoranen & Ruoranen y 10.2.2009 15:46:06 Koulukatu 7 Uusikaupunki www.grafesko.com VIANSIIRRN VAHVA LENKKI Katsa-hammaspyörät ja -vaihteistot ovat läpäisseet Viola-kodin vaativimpienkin valmistajien laatuvaatimukset. VIANSIIRRN Asiakkaan erikoistarpeet suunnittelun AALAUSRYHÄ lähtökohtana ja uusin tuotantotekniikka VAHVA LENKKI 16 joojoo109.indd 23 10.2.2009 15:46:06 10.2.2009 15:46:06 14 10.2 valmistuksessa takaavat tuotteidemme Talvella ja Keväällä Katsa y korkean tasaisen laadun. Katsa-hammaspyörät ja -vaihteistot ovat jaläpäisseet PL 366, 33101 Puh. 315 151, fax 3151klo 5200 13.00 vaativimpienkin valmistajien laatuvaatimukset. 10.2.2009 15:46:06 joojoo109.indd 23 10.2.2009 15:46:06 Leikkaa o109.indd 2 10.2.2009 www.katsa.fi Asiakkaan erikoistarpeet suunnittelun Tammikuu 15.1. ja 29.1. ja uusin tuotantotekniikka lähtökohtana Helmikuu 12.2.valmistuksessa ja 26.2. takaavat tuotteidemme korkean ja tasaisen laadun. 10.2.2009 15:46:06 10.2.2009 15:46:06 10.2.2009 15:46:06 10.2.2009 15:45:30 aaliskuu 11.3. ja 18.3. Huhtikuu 8.4. ja 22.4. Toukokuu 6.5. ja 20.5. Katsa y PL 366, 33101 Puh. 315 151, fax 3151 5200 www.katsa.fi hjaajana Pertti Ruoranen joojoo109.indd 23 joojoo109.indd 2 Järjestää: Viola-koti ja en AVH-yhdistys LÄPIÄSTI TERVETULA! Katsa y PL 366, 33101 Puh. 315 151, fax 3151 5200 17 www.katsa.fi 1
Liikuntarajoitteisten apuvälineet N N N L N L AAAL II--V www.hani-tuote.fi V VV II hani-tuote@hani-tuote.fi VVAAAAAAAA p.03 343 3499 N N N L N L A II--VVVVAAL I I V VAAAAAAAA N N L L VVAA I I VV AAAA 34,34, 34, 34, 34, 34, 1933 Palvelua 1933 1933 1933 Palvelua 1933 1933 y y Pikapainosta korkeatasoisiin 33560 y y 33560 1, 1, Pikapainosta korkeatasoisiin painotuotteisiin painotuotteisiin Kauppaa Kauppaaasiakkaan asiakkaanehdoilla! ehdoilla! Kauppaa Kauppaaasiakkaan asiakkaanehdoilla! ehdoilla! Vesivärimaalauskerho NN L L VVAA II- Viola-kodissa, Juhlatalonkatu 4, 34,34,. 34, 34, 34, Klo 13-15, 17.1., 31.1., 34, 14.2., 28.2., 14.3., 28.3., 11.4., 25.4., 9.5. ja 23.5. Kerho järjestetään yhdessä Viola-kodin sekä Pirkanmaan AVH:n 1933 1933 Palvelua 1933 kanssa. 1933 1933 Palvelua 1933Tiedustelut: y y Pertti Pikapainosta korkeatasoisiin 33560 y y Ruoranen, 33560 1, 1, Pikapainosta korkeatasoisiin painotuotteisiin puh. 040 751 0100. painotuotteisiin Ar A Ar A AR A AR A Arkk V AAAA Arkkitehtitoimisto Arkkitehtitoimisto Kauppaa Kauppaaasiakkaan asiakkaanehdoilla! ehdoilla! Arkkitehtitoimisto Arkkitehtitoimisto Kauppaa Kauppaaasiakkaan asiakkaanehdoilla! ehdoilla! AR-Vastamäki y AR-Vastamäkiy y AR-Vastamäki AR-Vastamäki y 34, 34, 34,palveluja Arkkitehtisuunnittelun rakentamisen 34, Arkkitehtisuunnittelun rakentamisen 34,palveluja Arkkitehtisuunnittelun palveluja rakentamisen Arkkitehtisuunnittelun palveluja rakentamisen kaikille osa-alueille. kaikille osa-alueille. kaikille osa-alueille. kaikille osa-alueille. Hämeenkatu 2121 A1A1 ikkolantie 7 Ylöjärvi Hämeenkatu Hämeenkatu 2121 A1A1 Hämeenkatu 33200 33200 33200 33200 puh. 020 7288 330 puh. 020 7288 330 1933 1933 puh. 020 7288 330 Palvelua 1933 1933 puh. 020 7288 330 1933 Palvelua 1933 A Arkk A kaik ka kaik ka Häm H Häm H 332 33 332 33 puh pu puh pu Aidosti Hyvä vu Kuntou Kodino Armas Ar A Ar A AA AR Ark A Ark A kaik k kaik Pikon ka VAPRIIKKI, TAPELLA VAPRIIKKI,TAPELLA TAPELLA VAPRIIKKI, VAPRIIKKI, TAPELLA y y y Pikapainosta korkeatasoisiin y Pikapainosta korkeatasoisiin painotuotteisiin Ark. 8-21, la 9-18 ja su 12-21 painotuotteisiin Ark. 8-21, la 9-18 ja su 12-21 Ark. 8-21, la 9-18 ja su 12-21 Ark. 8-21, la 9-18 ja su 12-21 Arkkitehtitoimisto Arkkitehtitoimisto Arkkitehtitoimisto Arkkitehtitoimisto Kauppaa asiakkaan ehdoilla! Kauppaaasiakkaan asiakkaanehdoilla! ehdoilla! Kauppaa Kauppaa asiakkaan AR-Vastamäki y AR-Vastamäki yehdoilla! Häm H Häm H 332 332 33 puh puh pp Pu Pu Grilli_piravh_ilmo.indd Grilli_piravh_ilmo.i