AHMA YMPÄRISTÖ OY 10 577 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA II KALATALOUSTARKKAILU 2013
SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2013 OSA II: KALATALOUSTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy 17.3.2014 Simo Paksuniemi, iktyonomi Sisällysluettelo: 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUVELVOLLISET... 2 3 SELVITYSALUE... 3 4 KALASTUSKIRJANPITO... 6 4.1 ISO-LAMUJÄRVI... 7 4.2 PYHÄNNÄNJÄRVI... 9 4.3 KORTTEISEN TEKOALLAS... 9 4.4 ULJUAN TEKOALLAS... 10 4.5 NAHKIAISEN PYYNTI... 11 5 TIIVISTELMÄ... 12 6 VIITTEET... 13 7 LIITTEET... 13 Pohjakartat copyright Maanmittauslaitos lupa nro 16/MML/14
1 JOHDANTO Siikajoen vesistön kalataloustarkkailussa laadittiin ohjelmakaudelle 2013-2018 uusi tarkkailuohjelma (Taskila 2012). Tarkkailua jatketaan pääosiltaan jo pitkään käytössä olleen metodiikan mukaisesti. Jatkossa kirjanpitoalueista on poistettu jokikohteet, joilla on ollut vain pienimuotoista yhden kirjanpitokalastajan toteuttamaa pyyntiä. Saatu vähäinen kirjanpitoaineisto on tarkkailun kannalta vähämerkityksellistä, ja sattuman merkitys aineistossa on ollut suuri. Ammattikalastajien ja nahkiaisen pyytäjien henkilökohtaisia haastatteluja ei jatkossa enää tehdä, sillä säännöstelystä aiheutuvat ammattikalastajakorvaukset on sovittu kertakaikkisena. Jatkossa ei tehdä myöskään sähkökoekalastuksia pienten kalataloudellisesti vähämerkityksellisten sivu-uomien (Kurranoja, Leuvanoja, Savaloja) yläosilla, joilta saadut tiedot eivät ole olleet kovin käyttökelpoisia. Ristisenojan sähkökoekalastuskohde on jätetty ohjelmasta myös pois, sillä Haapaveden kaupungin lietteenläjitysalue Piipsannevalla on viemäröity. Siikajoen yläosalle (Pyhäntä) ja Iso- Lamujärveen laskevaan Huhmarpuroon on esitetty uudet sähkökoekalastuskohteet. Revonlahden Kalliokosken sijaan valitaan jatkossa uusi sähkökoekalastuskohde ylempänä olevalta kunnostetulta Saarikoskelta. Rapurutto tuhosi Lamujoen alaosan rapukannan v. 2010, ja rutto on edelleen levinnyt jokea ylävirtaan v. 2011 2012. Siten vuosittaista suppeaa ravustustiedustelua ei jatkossa tehdä. Osa nahkiaistoukkatutkimuskohteista on ollut kivikkoisuutensa vuoksi huonosti seurantaan soveltuvia. Jatkossa toukkatutkimukset keskitetään kohteille, joilta kohtuullisen edustavien näytteiden saanti on mahdollista. Tarkkailujaksolla 2013 2018 kalataloustarkkailuun kuuluvat määrävuosina tehtävät selvitykset ajoitetaan vuosiin 2014 ja 2017, jolloin veden laadun alueellisesta tarkkailusta ja biologisesta tarkkailusta saadaan kalataloustarkkailua palvelevaa tausta-aineistoa. Kalastustiedustelut tehdään v. 2016 tiedoista. Siikajoen vesistön kalataloudellisen yhteistarkkailun tarkoituksena on seurata mm. jätevesien, säännöstelyjen ja vesistöjärjestelyjen sekä turvetuotannon vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen. Yhteistarkkailulla pyritään saamaan kokonaiskuva Siikajoen vesistön kalatalouteen vaikuttavista tekijöistä. (Taskila 2012) Vuoden 2013 osalta oli suppean tarkkailun vuosi eli oli vain kalastuskirjanpitoa. Näin ollen vuoden 2013 kirjanpitokalastuksen tulokset raportoidaan ohjelman mukaisesti lyhyenä työraporttina, joissa perustulokset esitetään taulukkomuodossa.
2 TARKKAILUVELVOLLISET Siikajoen vesistöalueella on kalataloudellinen tarkkailuvelvoite seuraavilla (Luvanhaltija ja päätös): Jätevedenpuhdistamot Siikalatvan keskuspuhdistamo, Rantsila PSAVI/7/04.08/2010 26.5.2010 Paavolan Vesi Oy, Ruukki PPO 2008 Y 421 111 14.12.2009 Paavolan Vesi Oy, Siikajoki PPO 2006 Y 423 111 18.10.2007 Teollisuus Profood Oy, Vihanti PPO 2003 Y 301 111 26.8.2004 PPO 2005 Y 61 11 10.1.2007 Vesistön säännöstely Pohjois Pohjanmaan ELY keskus PSVEO 16/90/2 1.2.1990 PSVEO 54/90/2 15.5.1990 PSY 2/07/2 2.1.2007 PSAVI 62/11/2 2011 Turvetuotantoalueet Paavolan Turve Ky Isoneva PSY 100/09/2 18.12.2009 Piipsan Turve Oy Mankisenneva PSY 87/09/2 26.11.2009 VHO 10/0719/3 KHO 216/1/11, 230/1/11, 233/11/1, 239/1/11, 255/1/11 256/1/11 10.1.2012 Turveruukki Oy Hangasneva (Siikajoki) PSY 12/04/2 24.2.2004 Hevoskorpi PSAVI 237/04.08/2010 Honkaneva PSAVI 76/12/1 18.7.2012 Hourunneva PSY 39/04/2 3.6.2004 Huhanneva PSY 41/04/2 10.6.2004 Huhtineva PSY 10/04/2 5.2.2004 Hukanneva PSAVI 125/11/1 16.12.2011 PSY 12/05/2 4.2.2005 Iso Manninen PSY 73/09/2 17.9.2009 Jylenneva PSAVI 52/11/1 22.6.2011 Järvineva PSY 98/09/2 16.12.2009 Kupukkaneva PSY 61/09/2 31.8.2009 Lahnasneva PSY 42/08/2 28.3.2008 Paloneva PSAVI 124/11/1 16.12.2011 Peuraneva PSY 7/08/2 17.1.2008 Pikarineva PSAVI 102/10/1 8.11.2010 Savaloneva PSY 40/04/2 10.6.2004 Tahkoneva PSY 26/04/2 31.3.2004 Tervasneva PSY 61/08/2 23.5.2008 Vesiläisenneva PSY 9/04/2 5.2.2004 Pullinneva PSAVI/44/04.08/2011 28.11.2012
Vapo Oy Hangasneva (Pyhäntä) PSAVI 99/10/1 29.10.2010 VHO 11/0361/1 19.12.2011 Jousineva PSY 46/03/2 17.9.2003 Joutenneva PSAVI 34/12/1 9.5.2012 PSY 66/07/2 30.5.2007 Jyletneva PSAVI 33/12/1 9.5.2012 Kivineva PSY 4/04/2 23.1.2004 PSY 24/05/2 10.5.2005 PSY 25/07/2 26.2.2007 Konnunsuo PSY 22/02/2 3.7.2002 Korteneva PSAVI 39/11/1 30.5.2011 Kureluijanneva PSAVI 32/12/1 9.5.2012 Kärjenrimpi Puroräme PSY 11/08/2 21.1.2008 VHO 08/0823/3 30.12.2008 Navettarimpi PSY 6/04/2 30.1.2004 PSY 68/06/2 25.8.2006 Parkkisenrimpi PSY 7/04/2 30.1.2004 Paskoneva PSY 16/09/2 16.2.2009 Piipsanneva PSY 64/03/2 31.12.2003 Saarineva PSY 104/08/2 15.9.2008 Sauvasuo PSY 83/09/2 13.11.2009 3 SELVITYSALUE Siikajoen vesistön keskeisimmät vesivarastot ovat Uljuan tekoallas, johon kootaan Siikajoen latvaosien ja Neittävänjoen vedet, sekä Lamujoen vesistön Iso-Lamujärvi, Kortteisen tekojärvi ja Vähä-Lamujärvi. Uljuan tekoaltaan vedet lasketaan Lamujokeen noin 5 km ennen sen yhtymistä Siikajokeen. Uljuan altaan yläpuolisen vesistöalueen ala on 1 471 km 2, Lamujoen 979 km 2 ja koko Siikajoen vesistöalueen 4 318 km 2. Vesistöalueen yli 150 järven kokonaisala on 59 km 2. Suurimmat järvet ovat Iso-Lamujärvi 24,1 km 2 ja Pyhännänjärvi 3,7 km 2. Uljuan (28,0 km 2 ), Kortteisen (5,9 km 2 ) ja Vähä-Lamujärven (3,5 km 2 ) osuus järvien ja altaiden yhteispintaalasta on n. 40 %. Lupien mukaiset säännöstelyvälit ovat vuositasolla Uljualla 7,0 m, Kortteisella 2,0 m, Iso-Lamujärvellä 1,3 m ja Vähä- Lamujärvellä 0,4 m. Vesistön säännöstelyaste on vuositasolla noin 16 %. Yleiskuva Siikajoen vesistöalueesta on esitetty liitteessä 2. Siikajoen alaosalla on voimalaitos Ruukinkoskessa ja Pöyryssä. Pöyryyn v. 1921 rakennetun voimalaitoksen pato katkaisee merestä tulevan kalan ja nahkiaisen nousun noin 16 km jokisuulta. Pöyryyn rakennettu kalaporras valmistui v. 1988 ja v. 1989 myös Ruukin pohjapatoon tehtiin kalatie. Pöyryn pohjoisrannalle rakennettu uusi kalatie valmistui lopullisesti v. 2000. Siikajoen valuma-alueen suovaltaisuudesta johtuen jokien vesi on varsin humuksista ja väriltään tummaa. Myös ravinnepitoisuudet ovat korkeita ja kuvastavat pääosin rehevää
vedenlaatua. Veden laatu on Siikajoen pääuomassa ja Lamujoessa pääosin parempi kuin pienemmissä sivujoissa. Lamujoen vedenlaatu on Kortteisen yläpuolisella joen osalla selvästi parempi kuin sen alapuolella. Iso-Lamujärven ja Pyhännänjärven vesien laatu on selvästi parempaa kuin jokien veden laatu. Siikajoen edustan merialueella aivan rannikon tuntumassa jokivesien vaikutus on huomattava, mikä näkyy mm. kohonneina ravinteiden ja humuksen määrinä. Siikajoen kalataloudelliset kunnostukset aloitettiin vuoden 2009 heinäkuussa silloisen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen laatiman kunnostussuunnitelman saatua ympäristöluvan (25/09/2, 26.3.2009). Kunnostustöitä hidastivat vuosina 2011 ja 2012 ajoittain kovat virtaamat. Kunnostustyöt saatiin päätökseen vuoden 2013 aikana. Kunnostustöillä on pyritty parantamaan lohikalojen elinympäristöä mm. kutu- ja poikasalueita rakentamalla ja koskia kiveämällä. Kaloja ja rapuja varten on tehty asento- ja suojapaikkoja, sekä talvehtimissyvänteitä, kuivia uomia vesitetty ja uittorännejä kivetty. Rantsilan alapuolella on poistettu uomasta matalille nivoille kasautunutta hienoainesta. Kaikkiaan koko joen alueella (Lämsänkoski-meri) on kunnostettu noin 113 hehtaaria virtavesialueita. Kunnostuksen toteuttajana toimi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Rahoittajina toimivat Kainuun ELY-keskuksen kalatalouden toimintayksikkö, Siikalatvan ja Siikajoen kunnat, Vattenfall Sähköntuotanto Oy sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.
Iso-Lamujärvellä lupaehtojen mukainen säännöstelyväli on vuositasolla 1,3 m. Vuonna 2013 vedenpinta oli alimmillaan keväisten juoksutusten aikaan huhtikuun puolivälissä (N43 + 136,43 m). Tämän jälkeen vedenpinta nousi kuukauden päivät ja oli avovesikaudella korkeimmillaan toukokuun puolivälissä (N43 + 137,03). Kesäkaudella heinäkuun alussa juoksutettiin noin 10 päivän jakso, mikä jälleen nosti jonkin verran vedenpintaa. Vuoden lopulla joulukuussa sateet ja lumen sulaminen aiheuttivat ajankohtaan nähden poikkeuksellisen tulvan. Vedenpinta oli Iso-Lamujärvessä korkeimmillaan vuodenvaihteessa (N 43 + 137,20). Vedenpinnan vaihteluväli oli vuonna 2013 77 cm ja juoksutus enimmillään 6,60 m 3 /s. (Kuva 1.) 137,3 137,2 137,1 137,0 Iso-Lamujärven vedenkorkeus ja juoksutus v. 2013 9,0 8,0 7,0 6,0 W (N43+m) 136,9 136,8 136,7 136,6 136,5 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 Q (m 3 /s) 136,4 0,0 1.1. 22.1. 12.2. 4.3. 25.3. 15.4. 6.5. 27.5. 17.6. 8.7. 29.7. 19.8. 9.9. 30.9. 21.10. 11.11. 2.12. 23.12. Kuva 1. Iso-Lamujärven vedenkorkeus (W, sininen viiva) ja juoksutus (Q, punainen viiva) vuonna 2013. Uljuan vedenpintaa laskettiin alkuvuodesta 2013 kohti kevään tulvajaksoa, jolloin vesipinta nousi nopeasti tasolle N43 + 78,65 m. Tämän jälkeen Uljuan vesipinta asettui noin 78 metrin (N43) tasolle syyskuun loppupuolelle asti, jolloin vesi alkoi nousta juoksutustenkin takia. Vesi oli Uljuassa korkeimmillaan joulukuun lopulla, jolloin vettä juoksutettiin jälleen runsaasti poikkeuksellisen joulutulvan takia. Vuoden 2013 aikana Uljuan vedenpinnan vaihteluväli oli enimmillään 6,55 metriä (N43 + 72,47 79,02 m). (Kuva 2.)
80,0 Uljuan vedenkorkeus ja juoksutus v. 2013 50,00 79,0 78,0 40,00 77,0 76,0 75,0 30,00 20,00 74,0 73,0 10,00 72,0 0,00 1.1. 22.1. 12.2. 4.3. 25.3. 15.4. W (N43+m) Q (m 3 /s) 6.5. 27.5. 17.6. 8.7. 29.7. 19.8. 9.9. 30.9. 21.10. 11.11. 2.12. 23.12. Kuva 2. Uljuan vedenkorkeus (W, sininen viiva) ja juoksutus (Q, punainen viiva) vuonna 2013. 4 KALASTUSKIRJANPITO Kalastuskirjanpito on jatkunut Siikajoen vesistöalueella vuodesta 1977 lähtien. Tarkkailujakson 2013-2018 ohjelmassa kirjanpitoalueista on poistettu jokikohteet, joilla on ollut vain pienimuotoista yhden kirjanpitokalastajan toteuttamaa pyyntiä. Kalastuskirjanpitoa jatketaan Iso-Lamujärvellä, Pyhännänjärvellä, Kortteisella, Uljualla ja Siikajokisuulla yhteensä 10 kalastajan laajuisena. Vuonna 2013 tiedot saatiin seitsemältä kalastajalta. Iso-Lamujärvelle värvättiin alkuvuodesta yksi uusi kirjanpitokalastaja ja kirjanpitokalastustiedot saatiin kaikilta kolmelta kalastajalta. Uljualta ja Kortteiselta kalastustiedot saatiin molemmista yhdeltä kalastajalta. Molemmilla järvillä on vielä yhden kirjanpitokalastajan vajaus. Pyhännänjärvellä kalastanut lopetti vuoden 2012 alussa eikä tilalle ole saatu vielä värvättyä uutta passiivisilla pyydyksillä kuten verkoilla ja katiskoilla pyytävää kalastajaa. Siikajokisuulla toimii kaksi nahkiaispyytäjää, joista toinen Pöyryn alapuolella pyytävä on uusi. Toinen nahkiaisen pyytäjä toimii alempana Siikajoen taajaman kohdalla. Kalastajien pyynti- ja saalistiedoista laskettiin alueittaiset kokonaissaaliit sekä pyydysyksikkösaaliit (g/pyydyskokukerta). Kalastuskirjanpidon pyydysyksikkösaaliit vuodesta 1998 on esitetty liitteessä 1.
4.1 Iso-Lamujärvi Iso-Lamujärvellä kalasti vuonna 2013 kolme kirjanpitokalastajaa, jotka harjoittivat lähinnä nuotta- ja verkkopyyntiä. Osakaskunta harjoitti edelleen vähempiarvoisen kalaston poistopyyntiä hoitorysällä. Pääosa kokonaissaaliista oli lähinnä nuotalla saatua muikkua ja hoitokalastuksen yhteydessä rysällä pyydettyä särkeä. Myös muikkuverkkojen muikkusaalis oli merkittävä. Ahvensaaliista valtaosa saatiin hoitorysäpyynnin yhteydessä ja haukisaaliista nuottauksessa ja hoitorysäpyynnissä. Katiskapyynnin saalis oli pääosin ahventa, mutta saaliissa oli myös kohtalaisesti madetta (Taulukko 1.) Taulukko 1. Kirjanpitokalastajien saalis (kg) pyydyksittäin ja lajeittain Iso-Lamujärvellä sekä pyydystä käyttäneiden lukumäärä (lkm) ja pyyntiponnistus (pyydyskokukerrat) vuonna 2013. PYYDYS Pyydystä Pyynti- Ahven Särki Hauki Muikku Kuore Made Kiiski Kirjo- Yht. käyttäneet ponnistus lohi (lkm) (pkk) (kg) hoitorysä 1 ei tietoa 338 1844 126 46 - - 51-2401 katiska 1 32 30 6 8 - - 13 - - 57 muikkuverkot 2 221 15,5 13,5-520 2-24,5-576 nuotta 2 23 7 80 128 3372 - - 77-3664 verkot 125 25 12 99 - - 4-1 141 Yhteensä (kg) 416 1959 361 3938 2 17 153 1 6838 Osuus (%) 6 29 5 58 0 0 2 0 100 Muikkuverkkojen osalta vuodesta 2004 alkanut jokseenkin tasainen saaliiden kasvu taittui vuonna 2011, minkä jälkeen yksikkösaalis on ollut hieman alle 2,5 kg/pyydyskokukerta (kuva 3). Vuoden 2013 nuottapyynnin yksikkösaalis oli muikun osalta 147 kg/vetokerta. Parhaimmat saalisvuodet ovat muikun nuottapyynnissä ajoittuneet vuosiin 2007-2008. Muikun verkkopyynnissä yksikkösaalis oli noin 2,4 kg/verkon kokukerta. Viimevuosina muikun yksikkösaalis on verkkopyynnissä vaihdellut 2,4-5,3 kg:n välillä. (kuva 3). Hoitokalastukseen käytetyn rysän yksikkösaalis vähempiarvoisen kalalajiston osalta oli noin 37 kg/kokukerta. Rysäpyynnin pyyntiponnistustiedot ilmoitettiin osin puutteellisesti, joten yksikkösaalis laskettiin saatavissa olevien pyyntiponnistustietojen osalta. Vuodesta 2009 lähtien yksikkösaaliskehitys on ollut laskeva (kuva 3).
Pyydysyksikkösaaliit (kg), muikku muikkuverkot ja rysä 14 12 10 8 6 4 muikkuverkot rysä nuotta 350 300 250 200 150 100 nuotta 2 50 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 vuosi 0 Pyydysyksikkösaaliit ilman muikkua (kg) 100 90 80 nuotta rysä 70 nuotta ja rysä 60 50 40 30 20 10 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 vuosi Kuva 3. Muikun pyydysyksikkösaaliit (kg/pyydyskokukerta) (ylempi kuva) ja muiden (kuin muikun) lajien pyydysyksikkösaaliit (kg/pkk) Iso-Lamujärven kirjanpitokalastuksessa eri pyyntimenetelmillä.
4.2 Pyhännänjärvi Pyhännänjärvelle ei ole saatu vielä uutta kalastajaa vuoden 2012 alussa lopettaneen kalastajan tilalle. 4.3 Kortteisen tekoallas Kortteisella vuodesta 2010 lähtien on ollut käytössä vain yhden kalastajan ilmoittamat tiedot. Kalastajan pyynti oli vuonna 2013 talvista verkkokalastusta tammikuun puolivälistä huhtikuun loppupuolelle. Toukokuulla kalastajalla oli pyynnissä yhdestä neljään katiskaa. Saalislajit olivat hauki ja ahven sekä muutama made. Suurinosa kokonaissaaliista saatiin verkoilla. (Taulukko 2.) Taulukko 2. Kirjanpitokalastajien saalis (kg) pyydyksittäin ja lajeittain sekä pyydystä käyttäneiden lukumäärä (lkm) ja pyyntiponnistus (pyydyskokukerrat) Kortteisella vuonna 2013. PYYDYS Pyydystä Pyynti- Ahven Hauki Made Yht. käyttäneitä ponnistus (kg) (lkm) (pkk) verkot 1 30 20 71 1,4 92 katiska 1 26 19 36 0,8 55 Yhteensä 39 106 2 148 Osuus % 27 72 1 100 Hauen verkkokalastuksen yksikkösaaliit ovat Kortteisella olleet melko hyviä. Ajoittain kutuaikainen pyynti on tuottanut huomattavan hyviä saaliita, mikä näkyy esim. vuoden 2006 sekä nyt 2013 yksikkösaaliissa. Mateen yksikkösaalis palautui jälleen vuosien 2004-2009 tasolle (kuva 4). Kalastusta alkoivat häiritä huhtikuun loppupuolella tavanomaiseen tapaan virtaamien voimistuminen ja veden mukana kulkeutuvat roskat. Verkkopyynti on yleensä loppunut juoksutusten alettua keväällä, eikä sitä ole enää jatkettu lämpimän veden aikaan.
3500 Pyydysyksikkösaaliit (g) verkot, hauki verkot, made 250 hauki (g) 3000 2500 2000 1500 1000 500 200 150 100 50 made (g) 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 vuosi 0 Kuva 4. Kortteisen kirjanpitokalastajien pyydysyksikkösaaliit (g/pkk) hauen ja mateen verkkopyynnin osalta 2004-2013. 4.4 Uljuan tekoallas Uljuan tekojärveltä saatiin vuoteen 2011 asti kirjanpitotiedot kahdelta kalastajalta. Toinen kalastajista kuitenkin lopetti ikäännyttyään ja järvellä toimii edelleen vain yksi kalastaja. Uljualla kalastanut pyysi toukokuulta elokuun loppuun katiskoilla ja verkkopyynti tapahtui 50 mm:n verkoilla tammi-, helmi- ja joulukuulla. Katiskasaaliista yli puolet oli ahventa ja lähes kolmannes haukea. Verkolla saatu saalis oli pienempi ja saaliissa esiintyi lähinnä haukea ja madetta sekä vähäinen määrä ahventa ja lahnaa. (Taulukko 3) Taulukko 3. Kirjanpitokalastajan saalis (kg) pyydyksittäin ja lajeittain sekä pyydystä käyttäneiden lukumäärä (lkm) ja pyyntiponnistus (pyydyskokukerrat) Uljuan tekoaltaalla vuonna 2013. PYYDYS Pyydystä Pyynti- Ahven Särki Hauki Made Lahna Yht. käyttäneitä ponnistus (lkm) (pkk) (kg) verkot 1 37 2-24 14 1 40 katiska 1 78 51-24 - - 74 Yhteensä 52-48 14 1 114 Osuus % 45-42 12 1 100
Hauen verkkokalastuksen yksikkösaalis (n. 650 g/pkk) kasvoi hieman edellisvuodesta. Mateen yksikkösaalis on verkkokalastuksessa pysytellyt viimevuosina tasaisesti noin 250 gramman tuntumassa, mutta nyt yksikkösaalis oli viime vuosia parempi (365 g/pkk). (Kuva 5) g 1750 1500 1250 Pyydysyksikkösaaliit (g), verkot hauki, verkot made, verkot ahven, verkot lahna, verkot ahven, katiska 1000 750 500 250 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 vuosi Kuva 5. Uljuan kirjanpitokalastajien pyydysyksikkösaaliit (g/pkk) kalalajeittain verkkokalastuksen osalta 2004-2013. 4.5 Nahkiaisen pyynti Nahkiaisen pyynnistä on vuodesta 2004 saakka saatu tietoja yhdeltä kalastajalta, jonka pyyntialuetta on Piispanvirran alue Siikajoen kirkonkylän kohdalla. Vuonna 2008 alueelle värvättiin toinen nahkiaisenpyytäjä, mutta hän toimi kirjanpitäjänä vain vuoden. Vuoden 2013 alussa Siikajoelle värvättiin yksi pyytäjä lisää Pöyryn alapuolelle. Siikajoen taajaman seutuvilla toimiva nahkiaisenpyytäjä on tyypillisesti aloittanut pyynnin heti rauhoitusajan loputtua elokuun puolessa välissä ja jatkanut sitä lokakuun lopulle. Vuonna 2013 hänellä oli pyynnissä samanaikaisesti enimmillään 37 mertaa, kun sallittu enimmäismäärä on 45 mertaa. Keskimäärin nyt oli käytössä noin 37 mertaa ja keskimäärin 8,4 mertaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Pöyryn alapuolella toimiva nahkiaisenpyytäjä aloitti pyynnin elokuun puolivälissä ja jatkoi pyyntiä syyskuun alkupuolella vajaan viikon verran, jolloin veden määrä kävi joessa niin vähäksi, ettei pyyntiä ollut syytä enää jatkaa. Käytössä oli kerralla 1-3 kpl mertoja ja keskimäärin niitä oli pyyntipäivää kohti pyynnissä noin 2,5 mertaa. Pyydysyksikkösaalis, eli keskimääräinen nahkiaismäärä koettua mertaa kohden oli nyt 1,12
nahkiaista/merta ja heikoin verrattuna edelliseen viiteen vuoteen (kuva 6). Nahkiaisten nousuun ja pyynnin onnistumiseen vaikuttavat ratkaisevasti joen virtaamat ja mm. veden lämpötila. Vuoden 2013 elokuussa pyynnin alkaessa vesitilanne oli joessa kohtalainen ja saaliit olivat parhaimmillaan viikko-pari pyynnin aloittamisen jälkeen. Pyytäjien kommenttien mukaan nahkiaisvuosi oli erittäin huono. Vettä oli joessa liian vähän ja veden laatu heikkeni huomattavasti. Jokisuu oli syksyn virtaamamäärällä niin matala, että se vaikeutti kalan ja nahkiaisen nousua jokeen. Toinen pyytäjistä mainitsi, että jokisuu kaipaisi jälleen vastaavanlaista ruoppausta, kuin mitä toteutettiin viimeksi 1980-luvun loppupuolella. Tuolloin tehdyllä ruoppauksella oli positiivinen vaikutus kalojen ja nahkiaisten nousuun. 10 Nahkiaisen mertapyynnin yksikkösaalis jokisuulla (kpl/pkk) 9 8 7 kpl/pkk 6 5 4 3 2 1 0 79 81 83 85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 vuosi Kuva 6. Nahkiaisen pyydyskokukertakohtainen saalis (kpl/pkk) vuosina 1979-2013 (pylväät) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (pallot) Siikajoen kirjanpitokalastuksessa. 5 TIIVISTELMÄ Siikajoen yhteistarkkailun kalataloustarkkailussa käynnistyi uusi tarkkailujakso vuosille 2013-2018. Vuosi 2013 oli suppean tarkkailun vuosi ja tarkkailu käsitti ohjelman mukaisesti vain kirjanpitokalastuksen. Suppean tarkkailuvuoden mukaisesti tulokset raportoidaan lyhyenä työraporttina. Kirjanpitokalastajien joukko on Siikajoen vesistöalueella ollut varsin ikääntynyttä ja ikääntyminen on vuosi vuodelta vähentänyt kalastajaporukkaa. Pyhännänjärveltä puuttui
edelleen kirjanpitokalastaja ja Uljualla ja Kortteisella kirjanpitokalastajia oli yksi ohjelman mukaisen kahden sijaan. Iso-lamujärvellä kilomääräisesti tärkein saalislaji on muikku. Nuottapyynnin yksikkösaaliin (147 kg/vetokerta) ja muikkuverkkojen yksikkösaaliin perusteella (2,4 kg/kokukerta) kannan vahvuudessa ei näyttäisi tapahtuneen muutoksia edelliseen vuoteen nähden. Järven vähempiarvoista kalastoa (lähinnä särkeä) vähennettiin edelleen hoitorysäpyynnillä. Kortteisella verkkopyynnin pääasiallisin saalislaji on hauki. Verkkokalastuksen yksikkösaalis hauen osalta oli 2,4 kg/kokukerta ja kutuajan pyynnin hyvien saaliiden ansiosta aikaisempiin vuosiin nähden tarkkailujakson parhaimpia. Myös madetta oli verkkosaaliissa jälleen tavanomaiseen tapaan. Uljualla kalastaja pyysi katiskoilla ja verkoilla ja saalis oli pääosin haukea ja ahventa. Hauen verkkokalastuksen yksikkösaalis oli noin 650 g/kokukerta ja kasvoi hieman edellisvuodesta. Mateen verkkokalastuksen yksikkösaalis (370 g/kokukerta) oli hieman tavanomaista parempi. Siikajokisuulla nahkiaisen pyynnin saalis jäi nyt pyynnin aikaisen vähäisen virtaaman takia selvästi heikommaksi kuin viitenä edellisvuonna. Heikkoina nahkiaisvuosina huonot saaliit ovat johtuneet lähinnä joen vähäisestä virtaamasta. 6 VIITTEET Taskila, E. 2012. Siikajoen yhteistarkkailuohjelma vuosille 2013 2018 Osa II: kalataloustarkkailu. Pöyry Environment Oy. Oulu. 6 s + 2 liites. 7 LIITTEET Liite 1. Kalastuskirjanpidon pyydysyksikkösaaliit 1998-2013 Liite 2. Siikajoen vesistöaluekartta
Kirjanpitokalastuksen yksikkösaaliit vuosina 1998-2013 Liite 1.1 ISO-LAMUJÄRVI v. 1998-2013. Muikkuverkot # 10-16 mm (g/pkk) Vuosi Muikku Ahven Särki Kiiski 1998 1159 11 13 22 1999 2479 - - 4 2000 2243 - - - 2001 2568 - - 57 2002 2594 - - 31 2003 3333-63 42 2004 1614 19 15 127 2005 1845 - - 63 2006 2605 9-93 2007 2207 10 - - 2008 3143 18 - - 2009 4234 - - - 2010 5350 - - - 2011 3020 - - 60 2012 2484 - - 165 2013 2353 70 61 111 Verkot # 35-50 mm (g/pkk) Vuosi Siika Hauki Made Ahven Särki Kirjolohi 1998 5 374 44 96 - - 1999 15 754 112 26 - - 2000 5 1425 113 23 - - 2001 15 997 215 110 38-2002 12 1228 40 230 81-2003 20 804 43 159 6-2004 44 548 108 148 8-2005 21 790 44 184 4-2006 9 975 53 317 - - 2007 1 1263 34 206 3-2008 - 342 125 433 - - 2009 50 1661 61 407 - - 2010 Ei käytetty - 2011 Ei käytetty - 2012 Ei käytetty - 2013* 788 32 200 96 8 *uusi kirjanpitokalastaja
Liite 1.2 ISO-LAMUJÄRVI v. 1998-2013. Nuotta (g/pkk) Vuosi Muikku Siika Hauki Ahven Särki Kiiski 2004 133100 125 3900 2650 10125 4650 2005 202222-6444 2222 4333 4222 2006 155083-6667 1167 5333 1375 2007 307294-3588 412 4647 1706 2008 221429 24 3524 524 5714 2762 2009 170478-4935 0 2826 391 2010 151824-6647 294 4000 2471 2011 117211-5263 632 3632 3316 2012 155227-7136 - 4182-2013 146609-5565 304 3478 3348 Isorysät (kg/pkk) Vuosi Muikku Ahven Särki 1999 18,33 3,66 12,00 2000 18,72 0,11 0,22 2004 8,29-21,43 2005 8,90 2,05 14,11 2006 7,31 3,17 46,57 2007 12,25 11,25 80,00 2008 2,25 6,13 70,13 2009 10,25 8,67 77,75 2010 3,67 2,70 66,18 2011 1,12 4,89 48,19 2012 0,36 12,79 43,96 2013 1,48 7,68 27,32 Katiskat (g/pkk) Vuosi Ahven Hauki Made Särki 1999 1005 26 27 4 2000 502 30-60 2001 1072 95 101 440 2002 1421 124 81 243 2003 911 38 31 288 2004 1065 220 - - 2005 ei käytetty 2006 ei käytetty 2007 ei käytetty 2008 ei käytetty 2009 ei käytetty 2010 ei käytetty 2011 5933 200 333 667 2012 1293 146 244-2013 938 250 406 188
PYHÄNNÄNJÄRVI v. 1998-2013 Liite 1.3 Verkot # 35-90 mm (g/pkk) Vuosi Hauki Ahven Lahna 2004 317 53 129 2005 363 124 326 2006 729-397 2007 396-685 2008 257 3 360 2009 723-357 2010 39 22 270 2011 81-97 2012 ei kalastajaa v. 2012 2013 ei kalastajaa v. 2013 Muikkuverkot # 12-17 mm (g/pkk) Vuosi Muikku Siika Hauki Särki 1998 200 16 28 32 2000 433-65 207 2002 200 - - 133 2004 - - - 200 2005 100 - - 400 2006 165-43 70 2007 900-575 1625 2008 100-42 642 2009 - - - - 2010 - - - 2100 2011 25 - - 3500 2012 ei kalastajaa v. 2012 2013 ei kalastajaa v. 2013 Katiskat (g/pkk) Vuosi Hauki Ahven Made Särki 1998 63 453 8-1999 159 668 37 4 2000 144 140-38 2001 428 39-3 2002 108 1095-12 2003 273 400 10 1 2004* 152 290 1 835 2005 582 79-7 2006 273 1203-5 2007 156 579-14 2008 190 134-3 2009 120 168-2 2010 130 273 2 4 2011 117 143 - - 2012 ei kalastajaa v. 2012 2013 ei kalastajaa v. 2013 *sisältää myös Weke-katiskoiden saaliin
KORTTEISEN TEKOALLAS v. 1998-2013 Liite 1.4 Verkot # 35-80 mm (g/pkk) Vuosi Hauki Ahven Made Kirjolohi Taimen Särki 1998 3411 45 296 79 6 3 1999 1129 45 142 32 23 28 2000 1670 2 36 4 7-2001 1337 28 116-22 - 2002 1324 26 119 10 16 5 2003 2027 57 63-5 - 2004 1618 34 36 - - - 2005 1686 112 23 - - - 2006 3223 150 20 - - 7 2007 1469 82 37 - - - 2008 1207 81 45-2009 1637 83 37 10 2010 2029-196 - 2011 1933 689 44 - - - 2012 925 216 - - - - 2013 2350 680 47 - - - Haukirysät (g/pkk) Vuosi Hauki Ahven Särki 1998 8200 - - 1999 5000 - - 2000 2064 236 55 2001 13333 - - 2003 2900 200-2004 - - - 2005 Ei käytetty 2006 Ei käytetty 2007 Ei käytetty 2008 Ei käytetty 2009 Ei käytetty 2010 Ei käytetty 2011 Ei käytetty 2012 Ei käytetty 2013 Ei käytetty Maderysät (g/pkk) Vuosi Made Hauki Ahven 1999 1778 - - 2000 900 - - 2001 2030 - - 2002 4350 63-2003 11433-44 2004 978 - - 2005 Ei käytetty 2006 Ei käytetty 2007 86 2008 Ei käytetty 2009 Ei käytetty 2010 Ei käytetty 2011 Ei käytetty 2012 Ei käytetty 2013 Ei käytetty
Liite 1.5 KORTTEISEN TEKOALLAS v. 1998-2013 Heittovapasaalis (g/pkk) Vuosi Taimen Kirjolohi Hauki Ahven 1997 236 727 1045 127 1998 394 1269 800 94 1999 500 400 188 313 2000 178 844 1583 406 2001-176 614 748 2002 250 725 975 700 2003-667 1933 1000 2004 - - 1481 406 2005 - - 2365 700 2006 - - 1561 586 2007 - - 2186 603 2008-56 1353 247 2009 - - 1100 821 2010 Ei käytetty 2011 Ei käytetty 2012 Ei käytetty 2013 Ei käytetty ULJUAN TEKOALLAS v. 1998-2013 Verkot # 45-85 mm (g/pkk) Vuosi Hauki Ahven Made Lahna Kirjolohi Särki 1998 1616 102 312 252-29 1999 1222 65 235 182-14 2000 1470 75 207 262-23 2001 1678 77 433 416-7 2002 1940 138 271 198-5 2003 3647 107 113 400 2 1 2004 1361 155 309 66 2-2005 1204 156 327 218 - - 2006 1278 244 343 403-1 2007 1194 428 444 113-3 2008 872 266 451 239 10-2009 1552 169 313 657 - - 2010 1062 244 235 253 - - 2011 1300 167 233 33 - - 2012 477 250 241 45 - - 2013 649 41 365 27 - -
Liite 1.6 ULJUAN TEKOALLAS v. 1998-2013 Katiskat (g/pkk) Vuosi Hauki Ahven Made Lahna Särki 1998 351 680 10 38 19 1999 416 336-118 18 2000 184 574 - - - 2001 640 430 10 140 20 2002 476 606 22 56 17 2003 356 1013-63 - 2004 320 520-13 13 2005 267 320 - - - 2006 455 127-15 45 2007 200 886 - - - 2008 179 494-117 - 2009 130 462-7 68 2010 359 554-12 12 2011 214 571 82 10 20 2012 365 800 - - 9 2013 305 647 - - - Rysät (kg/pkk) Vuosi Hauki Ahven Made Lahna Särki Kirjolohi 1998 11,26 0,53 0,07 5,42 0,20 0,01 1999 7,94 0,30-7,11 0,17 0,01 2000 4,67 0,13 0,05 3,69 0,12 0,01 2001 4,99 0,07 0,04 3,06 0,08 0,03 2002 5,26 0,06-4,97 - - 2003 6,04 0,17-2,10 0,03 0,02 2004 5,82 0,27-3,15 - - 2005 7,21 0,20-1,85 - - 2006 14,3 0,04-0,39 - - 2007 8,60 0,53-1,59 - - 2008 6,12 0,96-3,49 - - 2009 5,60 2,10-3,60 - - 2010 10,00 3,17-6,00 - - 2011 Ei käytetty 2012 Ei käytetty 2013 Ei käytetty
Liite 1.7 NAHKIAISEN MERTAPYYNTI v. 1998-2013 Siikajokisuun nahkiaisen pyynti Vuosi Kalastajia Mertoja Pyydys- Nahkiainen kpl kokuk. kpl kpl/pkk 1998 1 15-74 4239 8636 2,04 1999 1 20-60 4860 3876 0,80 2000 2 20-68 4054 6799 1,68 2001 2 14-75 4127 4013 0,97 2002 2 35-74 3370 2632 0,78 2003 1 30-60 2730 2071 0,76 2004 1 15-60 2649 3297 1,24 2005 1 45-60 3825 2277 0,60 2006 1 11-30 941 597 0,63 2007 1 25-60 3295 1888 0,57 2008 2 20-45 2173 5637 2,59 2009 1 10-45 2306 4478 1,94 2010 1 10-45 1475 7773 5,27 2011 1 19-34 1737 3270 1,88 2012 1 10-30 1430 3746 2,62 2013 2 1-38 2047 2291 1,12