Koivunen Piia ja Haapakoski Sami Rantalanmaantie Jalasto

Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 69/2010/1 Dnro LSSAVI/238/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 29.6.2010 ASIA Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. HAKIJA Koivunen Piia ja Haapakoski Sami Rantalanmaantie 255 61250 Jalasto ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus koskee uuden eläinsuojan toimintaa Jalasjärven kunnan Jokipiin kylässä kiinteistöillä Rantala RN:o 5:5, Hautakorpi RN:o 5:11, Puimala RN:o 5:89 ja Levitys RN:o 5:57. Hakijalla on nykyisin navetta, jossa on pidetty 36 lypsylehmää, 20 hiehoa ja 8 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Vanha parsinavetta jää pois eläinsuojakäytöstä. Uusi pihattonavetta rakennetaan nykyisestä navetasta etelään. Eläinsuojassa tullaan pitämään enintään 77 lypsylehmää, 48 hiehoa ja 40 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Uuden eläinsuojan yhteyteen rakennetaan kaksi katettua noin 1 775 m³:n kokoista lietesäiliötä. Yhteensä tilalla on lietetilavuutta noin 3 650 m 3. Lisäksi tilalla sijaitsee noin 1 254 m 3 :n kokoinen kuivalantala ja 100 m 3 :n virtsasäiliö. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirastoon 10.3.2010. Hakemusta on täydennetty 31.3.2010. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi

2 VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Länsi-Suomen ympäristökeskus on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA AIKAISEMMAT LUVAT Toiminta on ympäristöluvanvarainen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 kohdan a alakohdan mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 kohdan a alakohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto, jos eläinsuoja on tarkoitettu yli 75 lypsylehmälle tai yli 200 lihanaudalle. Nykyisellä toiminnalla on Jalasjärven kunnan ympäristölautakunnan 15.9.2003 myöntämä ympäristösuojelulain mukainen ympäristölupa 36 lypsylehmälle, 20 hieholle, ja 8 vasikalle (alle 6 kk). SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Toiminta sijaitsee Jalasjärven kunnan Jokipiin kylässä noin 10 kilometriä keskustasta luoteeseen. Alue on maatalousvaltaista haja-asutusaluetta. Tulevan eläinsuojan ympäristö on pääosin peltoa. Lähialueella sijaitsee jonkin verran myös asutusta. Lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat uudesta pihatosta länteen noin 150 metrin, koilliseen noin 220 metrin ja pohjoiseen noin 230 metrin (tilalla on lypsykarjaa). Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 230 metrin etäisyydellä rakennettavasta pihatosta. Toiminta ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Järvimäen pohjavesialue, sijaitsee noin 2 kilometrin etäisyydellä luoteeseen.

3 ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Uusi eläinsuoja tulee olemaan niin sanottu makuuparsipihatto, jossa eläimet liikkuvat vapaasti ja jossa jokaiselle on varattuna makuuparsi. Pihatossa tullaan pitämään enintään 77 lypsylehmää, 48 hiehoa ja 40 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Tilalla tullaan tuottamaan noin 500 000 kiloa maitoa ja lihaa noin 4 000 kiloa vuodessa. Lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojien lanta käsitellään ja varastoidaan pääosin lietelantana. Tilalla on yksi katettu virtsasäiliö, jonka tilavuus on noin 100 m 3. Laajennuksen yhteydessä tilalle rakennetaan kaksi noin 1 775 m 3 :n lietesäiliötä. Eläinsuojien yhteyteen tulevat lietesäiliöt täytetään altapäin ja ne katetaan kiinteällä katteella. Eläinsuojien lietekuilutilavuutta tulee olemaan yhteensä noin 100 m 3. Yhteensä lietelannan varastointitilavuutta tulee olemaan noin 3 750 m³. Vasikoilla (20 kpl alle 2 kk ikäisiä) on kuivalantajärjestelmä, jossa virtsa imeytetään kuivikkeisiin. Kuivikkeena käytetään purua. Kuivalanta varastoidaan tilalla olevassa 418 m 2 :n kuivalantalassa. Kuivalantalan pohja on betonia ja betonielementtiseinät (3 kpl) 2 metriä korkeat. Kuivalannan varastointitilavuutta on noin 1 254 m 3. Kuivalantala on varustettu 0,5 metrin ajoluiskalla ja kuivalantalan ulkopuolelle on kuormauslaatta betonista. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on käytettävissä 98,05 hehtaaria peltoa, josta omaa on 61 hehtaaria, vuokrapeltoa 17,05 hehtaaria, oma raivio 5 hehtaari ja Parkanossa Sami Haapakosken omistamalla tilalla 15 hehtaaria. Lanta levitetään multauskalustolla viikoilla 16-18 (65 %) ja 26-27 (35 %). Eläimiä ei hakemuksen mukaan laidunneta. Maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojan pesuvedet johdetaan lietesäiliöihin. Hakemuksessa esitetty vuosittainen jätevesimäärä on noin 350 m 3. Sosiaalitilojen jätevedet johdetaan umpisäiliöön. Säilörehun varastointi Jätteet Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin 1 800 tonnia vuodessa. Rehu varastoidaan laakasiiloissa. Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa kuolleet eläimet, rehujäte, metalliromu, muovit ja ongelmajätteet, kuten jäteöljyt ja akut. Jäte-

4 Varastot huolto hoidetaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja jätteet viedään niille osoitettuihin keräyspaikkoihin. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Tilalla sijaitsee 2 000 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu lukituksella. Tilan konesuojassa varastoidaan muita öljytuotteita tiiviissä tynnyreissä noin 200 litran verran. Toiminnasta aiheutuva liikenne Maitoauto käy joka toinen päivä. Välityseläimiä viedään kuusi kertaa vuodessa ja teurasauto käy kahdeksan kertaa vuodessa. Lanta pyritään levittämään kaksi kertaa vuodessa. Rehu viedään kerran päivässä navettaan apevaunulla. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Lietesäiliöt katetaan hajuhaittojen ehkäisimeksi, myös muuta tekniikkaa tullaan tarpeen mukaan käyttämään. Lietekuilujen pohjaan asennetaan lämmönkeruuputket lietekuilujen jäädyttämiseksi. Uusi navetta ei juuri haittaa ympäristöä, koska tilalla ennestäänkin lypsykarja ja lähimmillä naapurilla on myös lypsykarja siihen liittyvine toimintoineen. Lietteen levitys suoritetaan urakoitsijan toimesta nykyaikaisella ja tehokkaalla kalustolla ja sijoitetaan kiekkomultaimella peltoon. Yöllä levitystä ei tehdä jos ei ole aivan pakko. Säilörehu tehdään nykyisen navetan vieressä oleviin laakasiiloihin ja puristeneste kerätään 6 m 3 :n umpikaivoon ja pumpataan sieltä virtsasäiliöön. Rehu pyritään tekemään sen verran kuivana, ettei puristenestettä juuri tule. Työskentelyssä tullaan noudattamaan luontoa säästävää toimintatapaa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemus on kuulutettu ajalla 23.4. 24.5.2010. Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla, osoitteessa Wolffintie 35, Vaasa sekä Jalasjärven kunnan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Kirkkotie 4, Jalasjärvi. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Jalasjärven kunnanvirastolla. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Jalasjärven kunnanhallitukselta, ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan.

5 Tarkastus Lausunto Lupahakemuksen johdosta on tehty tarkastus 12.3.2009. Tarkastuksesta on laadittu muistio, joka on liitetty asiakirjoihin. Jalasjärven kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunta on antanut 20.5.2010 hakemuksesta lausunnon. Suunnitellun eläinsuojan etäisyys lähimpään asuttuun kiinteistöön on lounaassa noin 120 m. Muihin pohjoisessa sijaitseviin naapureihin on yli 200 m etäisyyttä. Suunnitellun eläinmäärän ohjeellinen etäisyys naapuriin tulisi olla noin 220 m. Asuttu kiinteistö sijaitsee rakennettavasta navetasta poispäin ja vallitsevat tuulet puhaltavat kiinteistöltä rakennettavalle navetalle päin. Lautakunta suosittelee, että rakennettavan navetan ilmanvaihto suunnataan poispäin lähimmästä häiriintyvästä kohteesta. Hajuhaittaa estävät myös lietesäiliöihin rakennettavat katteet. Toiminnasta ei tule aiheutua kohtuutonta haittaa lähimmälle häiriintyvälle kohteelle. Hakemuksessa on esitetty, että navetan sosiaalitilojen jätevedet johdettaisiin lietesäiliöön. Eläinsuojassa syntyvät jätevedet (wc-vedet) on johdettava ja käsiteltävä jätevesiasetuksen 542/2003 vaatimalla tavalla. Muuten lautakunnalla ei ole huomautettavaa hakemuksesta. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa, että Etelä-Pohjanmaan ELYn ympäristövastuualueen maaseuturyhmällä ei ole erityistä huomautettavaa lupahakemuksesta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen Hakijaa on kuultu annetuista lausunnoista ja muistutuksista 1.6. 18.6.2010 välisenä aikana. Hakija on ilmoittanut 7.6.2010 suullisesti, että vastineen antotarvetta ei ole. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Piia Koivuselle ja Sami Haapakoskelle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinsuojan toiminnalle Jalasjärven kunnan Jokipiin kylään kiinteistöille Rantalanmaa RN:o 5:5, Hautakorpi RN:o 5:11, Puimala RN:o 5:89 ja Levitys RN:o 5:57.

6 LUPAMÄÄRÄYKSET Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon annetut lausunnot lupamääräyksissä tarkemmin ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto katsoo, että toiminnan sijoituspaikkaa voidaan pitää sopivana, kun otetaan lisäksi huomioon toiminnasta annetut lupamääräykset. Kuolleet eläimet on määrätty varastoitavaksi erillisessä siihen tarkoitukseen soveltuvassa varastossa tai paikassa. Lannan kuljettamisesta ja hyödyntämisestä on annettu tarpeelliset määräykset. Hajuhaitan vähentämiseksi lietesäiliöt on määrätty katettavaksi kiinteällä katteella ja mahdolliset pumppusäiliöt betonikannella. Sosiaalitilojen jätevedet on edellytetty käsiteltäväksi erillään pellolle levitettävistä lietteistä ja vaatimus multaamisesta neljän tunnin aikana on otettu huomioon. 1. Eläinsuojan eläinmäärä Ympäristölupa myönnetään enintään 77 lypsylehmän, 48 hiehon ja 40 alle kuuden kuukauden ikäisen nuoren karjan pitämiselle. Toiminta tulee sijoittaa tämän päätöksen liitteenä olevan 21.3.2009 päivätyn asemapiirroksen mukaisesti. 2. Eläinsuojan ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Lietteiden, jätevesien, säiliöiden sadevesien ja rehun varastoinnista muodostuvien puristenesteiden varastotilavuutta tulee olla käytettävissä yhteensä vähintään 3 088 m 3. Lietelanta, maitohuoneen ja eläinsuojan pesuvedet tulee varastoida hakemuksen mukaisesti rakennettavassa lietesäiliöissä (3 450 m 3 ) sekä nykyisen navetan yhteydessä olevassa virtsasäiliössä (100 m 3 ). Lietelannan varastointitilat tulee olla rakennettu vesitiiviistä materiaalista. Kuivalanta tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetussa vähintään 80 m 3 :n kokoisessa kuivalantalassa. Kuivalantalassa tulee olla kolmella vähintään yhden metrin korkuinen seinä sekä vähintään 50 cm:n korkuinen ajoluiska. Uudet lietesäiliöt tulee olla toimintavalmiina ennen kuin toiminta eläinsuojassa voidaan aloittaa. Lietesäiliöt ja kuivalantala tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Uuden lietesäiliön ja kuivalantalan lastausalueet tulee rakentaa tiiviiksi. Eläinsuojan piha- ja kulkutiet, mikäli niitä ei asfaltoida, tulee pitää riittävän kovapohjaisina.

7 Myös eläinsuojan pohjarakenteet, lietekuilut ja muut lietelannan johtamiseen tarkoitetut rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista maa- ja metsätalousministeriön (MMM-RMO-C4) kyseisiä rakenteita koskevien rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Sosiaalitilojen jätevedet on käsiteltävä jätevesiasetuksen 542/2003 vaatimalla tavalla tai ne on johdettava vesitiiviiseen vähintään 3 m 3 :n kokoiseen umpisäiliöön, joka tulee tyhjentää riittävin väliajoin. Jätevesien käsittelyssä muodostuvat lietteet ja umpisäiliön jätevedet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. Maitohuoneen ja eläinsuojan pesuvedet tulee johtaa lietesäiliöihin. 3. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Liete- ja kuivalanta sekä eläinsuojan ja maitohuoneen pesuvedet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lantaa ja jätevettä voidaan toimittaa myös laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee olla jatkuvasti käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 76,58 hehtaaria. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista annetun valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu haittaa naapureille, tien varrella asuville asukkaille tai muille tien käyttäjille. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10. - 15.4. välisenä aikana. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. - 15.4. välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien

8 luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloilla, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Uudet lietesäiliöt tulee kattaa kiinteällä katteella, kuten esimerkiksi peltikatteella. Mahdolliset pumppusäiliöt tulee kattaa kiinteällä betonikannella. Lietesäiliöt tulee täyttää lietepinnan alapuolelta. Pihaton poistoilma tulee johtaa ulos katon harjalta. Lanta tulee levittää hakemuksessa esitetyn mukaisesti multainkalustoa käyttämällä. Lanta tulee hyödyntää siten, että lannan levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon nurmikasvustoja lannoitettaessa asuin- ja vapaa-ajanrakennusten läheisyydessä. Lanta tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureihin nähden suotuisat. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian. Jalasjärven kunnan ympäristösuojelumääräyksissä erikseen merkityillä alueilla on lanta mullattava neljän tunnin kuluessa levityksestä. Lantaloiden ja eläinsuojan ympäristö tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 5. Jätteet Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Paperit, pahvit, metallit, muovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Pilaantunut rehu tulee varastoida ja kompostoida kuivalantalassa ja käyttää pellolla lannoitteena.

9 6. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa käsiteltäväksi hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Varasto tulee sijoittaa siten, että se on naapureihin nähden suotuisa. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli vuorokausi, tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 1 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikka tulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin. 7. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Öljysäiliö tulee varustaa tiiviillä, vähintään säiliön puolta tilavuutta vastaavalla suoja-altaalla ja katoksella. Katoksen tulee olla tuulettuva ja palamattomasta materiaalista. Säiliö tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja lapon estävällä laitteella. Öljy- ja polttonestevuodot tulee estää pitämällä säiliö ja täyttölaitteet hyvässä kunnossa sekä käsittelemällä öljytuotteita huolellisesti. Öljysäiliö tulee tarkastaa säännöllisesti. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikkojen tulee olla tiiviitä. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden, kuivalantalan, öljysäiliön ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lietelannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: tuotannossa olevien eläinten määrä toiminnassa muodostuvan lannan määrä (m 3 /vuosi) lannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat

10 kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat lanta-analyysin tulokset tiedot poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja -sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä ItellaTYVI - järjestelmää (www.tyvi.fi). 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista muutoksista, joilla on vaikutuksia ympäristöön. Muutos voi olla esimerkiksi eläinmäärän ja lajin tai rehun varastoinnissa tapahtuva muutos, tuotannon tai ympäristön pilaantumisriskin muutos. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 10. Käyttöönottoilmoitus RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaista eläinsuojan käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitus-

11 ta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisesta on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Ottaen huomioon eläinsuojien sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojien eläinmäärä ja eläinsuojien sijainti naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Mikäli toimintaa harjoitetaan annettujen lupamääräysten mukaisesti, ei toiminnasta voida ennalta arvioiden katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta, terveyshaittaa tai muutakaan ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentissa tarkoitettua ympäristön pilaantumista, eikä hakemuksen mukaiseen sijoittamiseen ole myöskään ympäristönsuojelulain 42 :n 2 momentissa tarkoitettua estettä.

12 Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojassa pidettävien eläinten enimmäismäärä ja toiminnan sijaintipaikka. (määräys 1) Eläinsuojan pohjarakenteet, lantalat ja lannan siirtämiseen tarkoitetut rakenteet tulee olla vesitiiviistä materiaalia (MMM-RMO-C4) ympäristön, erityisesti maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiksi. Lannan varastointitilavuus tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa lietelantaa yhteensä noin 2 648 m 3. Kun huomioidaan lisäksi jätevedet, 350 m 3 vuodessa ja säilörehun puristenesteet, on lietesäiliöiden tilavuustarve 3 088 m 3. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi lannan ja jätevesien varastointitilaa, yhteensä 3 750 m 3. Varastotilavuus sisältää myös lietekuilujen tilavuudet (100 m 3 ) joita voidaan tarvittaessa hyödyntää. Lantaloiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. Wc-vesien käsittely vastaa valtioneuvoston asetuksen (542/2003) vaatimuksia. (määräys 2) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (29.6.2009). Peltopinta-alatarve on yksi hehtaari 1,3 lypsylehmää, yksi hehtaari 3,5 hiehoa/lihanautaa ja yksi hehtaari 11 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi, hakemuksessa yhteensä 98,05 hehtaaria. Lannan levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Määräys lannan levityksen rajoittamisesta pohjavesialueella on annettu levitysalojen mahdollisten myöhempien muutosten vuoksi. (määräys 3) Puhaltamalla pihaton poistoilma ulos katon harjalta ja kattamalla uudet lietesäiliöt kiinteällä katteella ja mahdolliset pumppusäiliöt betonikannella vähennetään eläinsuojasta ja lantaloista lähialueelle leviävää hajua. Hajuhaitan syntymistä vähennetään täyttämällä lietesäiliöt altapäin, varastoimalla rehu asianmukaisesti ja pitämällä lantaloiden sekä eläinsuojan ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Lannan multauksesta ja lannan levitysajankohdista annetuilla määräyksillä ehkäistään myös hajuhaitan syntymistä. (määräys 4)

13 Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (määräys 5) Kuolleiden eläinten lyhytaikainenkaan varastointi ei saa aiheuttaa terveys-, ympäristö-, tai hajuhaittaa tai ympäristön yleisen viihtyisyyden vähentymistä. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu näiden haittojen estämiseksi. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. (määräys 6) Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 7) Tarkkailemalla säännöllisesti lantalarakenteita, erityisesti lietesäiliörakenteita ja muita varastotiloja voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. (määräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 9) Eläinsuojan toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on tarpeen toiminnan valvomiseksi. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (määräys 10) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava.

14 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.8.2020 mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2019 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 56, 58, 96 97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 15 19, 21 22 ja 30 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 29.6.2009 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564)

15 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 1 131 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Sisäasiainhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettua ympäristöministeriön asetusta (1387/2006), jonka liitteen maksutaulukon mukaan muun eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 1 740 euroa. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksua 35 % alempi, koska ympäristöluvan käsittelyn vaatima työmäärä oli taulukossa mainittua työmäärää pienempi. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Jalasjärven kunnanhallitus Jalasjärven kunnan ympäristö lautakunta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Koivula Riikka -Kalakoskentie 628-61650 KALAKOSKI Latvala Tapio -Luopa-Kaukolantie 109 as 1-61230 LUOPA Lehto Anssi -Ahonkyläntie 637-61250 JALASTO Luokkakallio Esa -Rantalanmaantie 250-61250 JALASTO Luokkakallio Marita -Rantalanmaantie 250-61250 JALASTO Luokkakallio Tuomo -Rantalanmaantie 238-61250 JALASTO Rantala Reino -Petäystie 151-61280 JOKIPII Rinta-Luopa Piia -Ahonkyläntie 637-61250 JALASTO

16 MUUTOKSENHAKU Rinta-Luopa Sami -Lepolantie 14-61600 JALASJÄRVI Räty Heli -Salojentie 13-60510 HYLLYKALLIO Siltanen Riitta-Liisa -Rantalanmaantie 9-61250 JALASTO Siltanen Veli-Matti -Rantalanmaantie 9-61250 JALASTO Sirkiä Liisa -Kiulukuja 6-60550 NURMO Tekoniemi Pentti -Rantalanmaantie 273-61250 JALASTO Vesanto Martta -Kyntäjäntie 109-61800 KAUHAJOKI Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla Vaasassa ja Jalasjärven kunnan virallisella ilmoitustaululla. Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Heikki Pajala Tarkastaja Paavo Mäkinen Liitteet Asemapiirros Valitusosoitus Sijaintikartta