Jokisuiston laitumen hoitosuunnitelma Ei-tuotannollinen investointituki 2013-2014 Perinnebiotooppien hoidon erityistuki 2014-2019 Kalle Hellström, ProAgria Oulu/Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 17.6.2013 Tämä suunnitelma on laadittu osana VYYHTI-hankkeen mallisuunnitelma-aineistoa EU:n ohjelmakauden 2007-2013 ohjeen mukaan. Suunnitelma on laitettu internetiin maaliskuussa 2014, jolloin uuden ohjelmakauden säädökset eivät ole vielä selvillä
1. Hakija Ei-tuotannollinen investointituki arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivaukseen ja aitaamiseen, 1-vuotinen sopimus (2013-2014), rekisteröity yhdistys Perinnebiotoopin hoito, 5-vuotinen sopimus, n. 1.10.2014-30.9.2019, rekisteröity yhdistys Yhdistyksen nimi Vastuuhenkilö: Etunimi Sukunimi Katuosoite, Postinumero ja -toimipaikka p. 000-000 0000 Y-tunnus: xxxxxxx-x Suunnitelman laatija: Kalle Hellström, ProAgria Oulu/Maa- ja kotitalousnaiset Osoite: PL 106, 90101 Oulu Puh. 043 825 5253, 08-316 8611 (vaihde) Kuva 1. Jokisuiston laitumen sijainti, laitumen rajaus punaisella. Sisältää Maanmittauslaitoksen Peruskarttarasterin 2/2014 aineistoa.
2. Sopimusalue Sopimukseen haettavat lohkot, pinta-alat ja kiinteistötunnukset: U1 Luontopolun laidun 4,05 ha xxx-xxx-xx-xx U2 Haka 0,75 ha xxx-xxx-xx-xx U3 Metsälaidun 1 0,17 ha xxx-xxx-xx-xx U4 Metsälaidun 2 0,20 ha xxx-xxx-xx-xx U5 Valtion laidun 0,43 ha xxx-xxx-xx-xx Haettava pinta-ala yhteensä 5,60 ha 3. Yleiskuvaus Sopimukseen haettava alue sijaitsee X:n kunnassa Y:n kylässä noin 4 kilometriä kuntakeskuksesta pohjoisluoteeseen. Laidunalue sijaitsee suuren joen pohjoisen sivuhaaran varrella (Kuva 1). Hoitoalue sijaitsee Natura 2000-suojeluverkoston kohteella Z (nimi ja tunnus FIxxxxxxx) ja osin myös lintuvesiensuojeluohjelman kohteella W (LVOxxxxxx). Kohteen suojelu on toteutettu pääosin yksityisinä suojelualueina. Suurin osa (4,05 ha, lohko U1) laitumeksi tulevasta alueesta kuuluu NN:n luonnonsuojelualueeseen (YSA123456). Toiseen yksityiseen luonnonsuojelualueeseen (YSA123456) kuuluvia maita on laitumella noin 1,12 ha (lohkot U2-U4). Tällä suojelualueella on nykyisin kaksi omistajaa. Laidunalueen eteläosan (lohkon U5) omistaa Metsähallitus ja sitä hallinnoi Pohjanmaan luontopalvelut. Noin 0,4 ha suuruinen palsta on hankittu valtiolle luonnonsuojelutarkoitukseen, koska se sijaitsee Natura-alueella. Luonnonsuojelualueen raja, joka on pääosin sama kuin Natura-alueen raja, selviää Kuvan 2 kartasta. Myös suunniteltu lammaslaitumen aidan linjaus on merkitty Kuvaan 2. Sopimukseen haettava alue sijaitsee Q:n rannikon ja saarten osayleiskaava-alueella. Kaavan muutoskartta on hyväksytty kunnanvaltuustossa 21.4.2008. Suurin osa laidunalueesta on merkitty SL-natmerkinnällä. Kyseessä on Natura-verkostoon kuuluva luonnonsuojeluun varattava alue. Laitumen luoteiskulma on kaavassa M-aluetta eli maa- ja metsätalousaluetta. Koska koko laidunalue on luonnonsuojelualuetta ja varsin alavaa maata, uutta rakentamista ei laitumen läheisyyteen ole luultavasti tulossa. Suunnittelualueen jokisuisto on kapeiden jokiuomien, saraikkoniittyjen valtaamien entisten jokiuomien ja pensoittuneiden saarten mosaiikkia. Ranta- ja vesikasvillisuus on makeavesivaikutteista. Laidunalueen keskiosissa on alavampi kohta, joka on luhtaista saraniittyä valtalajeinaan järvikorte, tupassara, mesiangervo, terttualpi ja kurjenjalka. Lampareen luona kasvaa myös suoputkea, luhtalitukkaa, rantamataraa, rantanätkelmää ja suohorsmaa. Vedessä kasvavat vesikuusi, suovehka ja myrkkykeiso. Luhdasta pohjoiseen on kuivempi alue, joka on ollut viereisen tilan laidunniittynä vielä 1960-70-luvulla. Kohteen ilme on vielä hakamainen melko harvassa kasvavine n. 30-vuotiaine harmaaleppineen (ks. kannen kuva). Kasvillisuustyyppi on lehtoa ja valtalajina on mesiangervo. Muita lajeja ovat
mesimarja, lehtovirmajuuri, metsätähti, puna-ailakki, nurmilauha, tesma, ranta-alpi, korpikastikka, metsäalvejuuri, punaherukka, nokkonen, peltokorte, keltaängelmä, oravanmarja, ruohokanukka, karhunputki, suo-orvokki, niittyleinikki ja pikkutalvikki. Kuva 2. Lammaslaitumen rajaus. Lammasaidan (pituus 675 m) rajaus merkitty oranssilla viivalla ja luonnonsuojelualueen raja vihreällä poikkiviivoituksella. Luontopolun ja laidunaidan risteyskohdissa on itsestään sulkeutuvat portit. Sisältää Maanmittauslaitoksen Peruskarttarasterin 2/2014 aineistoa. Luoteisosassa on samantapaista kasvillisuutta, mutta välissä on kosteampia painanteita, joissa on mm. rentukkaa, kurjenjalkaa ja saroja. Laitumen pohjoisosassa on ruoppausmassojen läjitysalueelle tullutta nuorta koivikkoa, jonka aluskasvillisuus on niukkaa puiden varjostuksen takia. Lajistossa on mm. nurmilauhaa, metsätähteä, metsälauhaa, metsäalvejuurta ja puolukkaa. Laitumen eteläosassa kostea rantametsä vaihettuu itään päin lehtomaisen kankaan sekametsäksi, jossa vanha laidunvaikutus on aistittavissa vielä pensaskerroksen vähäisyytenä (Kuva 5). Puustossa on vanhempia 50-60- vuotiaita koivuja, mutta myös laidunnuksen loppumisen jälkeen tullutta 30-40-vuotiasta
kuusta ja koivua. Kenttäkerrosta luonnehtivat ruohokanukka, metsäimarre, puolukka, metsälauha, metsäalvejuuri, riidenlieko ja nuokkutalvikki. Seudulla noin 10 vuotta sitten toimineen ympäristönhoito-ohjelman II-vaiheessa rakennettiin jokisuistoon luontopolku pitkoksineen ja opastauluineen, lintutorni ja laavu vuosina 2002-2003. Rakenteet ovat kuitenkin nyt menneet huonoon kuntoon ja hakijayhdistys tekee yhdessä kunnan kanssa luontopolun kunnostussuunnitelman. Kunnostukseen haetaan hankerahaa EU:n uudella ohjelmakaudella (2014-). 4. Hoidon tavoitteet Hoidon tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden edistäminen, puoliavoimista perinneympäristöistä hyötyvän eliölajiston elinmahdollisuuksien lisääminen, luontopolun varren maiseman elävöittäminen ja seudullisesti mielenkiintoisen tutustumiskohteen luominen. Perämeren rannikon rantaniittyjä ja rantametsiä on laajalti laidunnettu vielä 1970- luvulle asti. Rehevät ranta-alueet tarjosivat karjalle sopivan kesälaidunalueen. Varsinkin lampaita pidettiin myös meren ja jokien saarissa. Tämän suunnitelman laidunaluetta laidunsivat läheisen talon lehmät vielä 1960-70-luvuilla. Kuivemmilla kohdilla laidunvaikutus on vielä aistittavissa paikoin hakamaatyyppisenä puustorakenteena ja pensaskerroksen vähäisyyteenä. Laiduneläinten tallaus on tiivistänyt maata ja siihen on tullut huonommin esim. lehtipuuvesakkoa.
Kuva 3. Laidunnukseen tulevat viisi lohkoa (U1-U5). Sisältää Maanmittauslaitoksen Ortoilmakuvan 2/2014 aineistoa. Hakamaapiirteitä voisi lisätä varovaisella nuoren lehtipuuston raivauksella lohkolla U2. Myös lohkoilla U3 ja U4 voisi hakamaisuutta lisätä nuorten kuusten vähentämisellä. Valon määrän lisääntyminen suosisi myös niittylajistoa. Hoidettu alue erottuisi myös paremmin ympäröivästä alueesta ja laiduneläinten valvonta helpottuisi avarammassa maisemassa. Keskiosissa lohkolla U1 olevalla luhta-alueella voisi pajukkoa ja nuorta lepikkoa paikoin vähentää maiseman avartamiseksi (Kuva 4). Hoidettu laidun palvelee myös ympäristökasvatusta ja virkistystä. Laidunnus on ennen muovannut alueen maisemaa ja sen palauttaminen pienelle alueelle on perusteltua perinteen jatkumisen ja monimuotoisuuden vaalimisen takia. Kun luontopolku on tarkoitus kunnostaa lähivuosina, tuo laidunnus ja maisemanhoito oman mielenkiintoisen lisänsä paikan ilmeeseen. Alue voi kiinnostaa jopa matkailijoita, sillä yhdistys aikoo laittaa opasteet valtatieltä asti.
5. Perustamistoimenpiteet Hoitoon tulevalla 5,6 hehtaarin alueella toteutetaan ei-tuotannollinen investointi vuosien 2013-2014 aikana. Hoitoalue koostuu viidestä eri lohkosta (U1-U5), joiden sijainti näkyy Kuvassa 3. Alue aidataan mantereen puolelta noin 675 metriä pitkällä lammasverkkoaidalla. Jokisuiston puolelta aluetta ei tarvitse aidata, koska lampaat eivät Taulukko 1. Ei-tuotannollisen investoinnin kuluarvio (lohkot U1-U5). Ei tuotannollinen investointi arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivaukseen ja aitaamiseen, rekisteröity yhdistys 2013 Lohkot U1 U6 (5,6 ha) Määrä, ala/alue Aikataulu Kustannus Kustannus/so pimuskausi Kustannus/ha Perustamiskustannukset Aidan rakentaminen: lammasverkkoaita 675 m x 3 /m 675 jm kevät 2014 3 /m 2025 361,61 Aidan pystytys 35h*16 /h 35 h kevät 2014 16 /h 560 100,00 Puusiltoja laitumen aidan ylikulkuun 2 kpl, 100 /kpl 2 kpl kevät 2014 100 /kpl 200 35,71 Peruskunnostusraivaus 1,3 ha 1,3 ha kevät 2014 421 /ha 547,3 97,73 Raivaustähteiden korjuu 1,3 ha 1,3 ha kevät 2014 211 /ha 274,3 48,98 Raivaustähteiden poltto 1,3 ha 1,3 ha kevät 2014 226 /ha 293,8 52,46 Aidanalusten raivausta ja niittoa (raivaussaha) Vuosittaiset kustannukset 15h keväällä ja tarvittaessa 21,2 /h 318 56,79 Eläinten valvonnan lisätyö 5,6 ha Päivittäin 75 /ha 420 75,00 Eläinten kuljetus 4h*2hlöä*16 /h *2 2 krt Keväällä ja syksyllä 128 /krt 256 45,71 Kustannukset yhteensä ( ) 4894,40 874,00
Kuva 4. Rehevää lepikkoa ja pajukkoa lohkon U1 keskiosassa 6.6.2013. Kuva 5. Lohkon U3 hakamaista lehtomaista kangasta 6.6.2013. Kohteelta voisi poistaa joitakin nuoria kuusia.
mene mielellään veteen. Joenhaara on vasta ruopattu veneilyä varten, joten vettä pitäisi riittää väylän keskellä myös matalan veden aikaan. Aita tehdään mielellään kestopuutolpista, koska alue on melko kosteapohjaista ja kyllästämätön puu lahoaa niissä oloissa nopeasti. Tolppia tarvitaan noin 170 kappaletta, jos ne laitetaan 4 metrin välein. Lampailla käytetään yleensä kuumasinkittyä 90-100 cm korkeaa verkkoaitaa, jota myydään 50 ja 100 metrin rullissa. Aidan arvioidut tarvikekustannukset ovat noin 3 euroa/metri. Alueen läpi kulkevan luontopolun ja aitauksen risteyskohtiin voisi portin lisäksi tehdä puiset askelmilla olevat ylikulkusillat. Sorkkaeläimet eivät niille uskalla astua, mutta ihmiset pääsevät niistä yli. Näin vaara sille, että portti jää auki ja eläimet karkaavat, vähenisi. Toinen vaihtoehto on laittaa itsestään jousen avulla sulkeutuva portti. Ei-tuotannollisen investoinnin kuluarvio on esitetty Taulukossa 1. Aita on tarkoitus pystyttää keväällä 2014, jolloin laiduntamaan päästäisiin heti alkukesällä. Yhdistys tekee aidan pystytyksen talkootyönä. Tällöin työkorvaus jää yhdistyksen käyttöön. Tarvittaessa voidaan käyttää myös palkkatyöläisiä, jolloin korvaus on 16 /tunti. Pystytykseen on varattu 35 työtuntia (Taulukko 1). Aitalinjalta raivataan raivaussahalla vesakko ja korkeampi heinikko. Myös kesän mittaan voidaan aitalinjaa niittää aidan ulkopuolelta. Tähän on varattu investointituessa 15 työtuntia (21,2 /h). Laidunnuksen kuluja on laskettu myös investointitukikaudelle (Taulukko 1). Investointituella tehdään myös varovainen peruskunnostusraivaus parhaiten hakamaisen ilmeensä säilyttäneillä kuvioilla U2, U3 ja U4 (Kuva 3). Yhteensä kunnostusraivausta tehdään 1,3 hehtaarin alueella (Taulukko 1). Alueen metsät kuuluvat Natura-luontotyyppiin maankohoamisrannikon primäärisukkessiometsät, mutta hakamaat ovat luontotyyppinä uhanalaisempia (CR-luokka) kuin rannikon metsien luontotyypit (NT-EN-luokissa). Laitumen pohjoisosan nuoria lehtimetsiä ei käsitellä ja muualla Natura-alueella on maankohoamisrannikon metsiä, jotka saavat kehittyä luontaisesti. Siten hakamaan hoito noin yhden hehtaarin alueella on perusteltua. Lohkolla U2 raivataan nuoria leppiä ja muuta lehtipuustoa, jättäen puita ryhmiin. Tavoitteena on, että sinne tänne muodostuu pieniä aukkoja ja samalla lampaiden liikkuminen alueella helpottuu. Myös lahot lepät jätetään pystyyn ja maahan kaatuneet voivat jäädä lahopuuksi. Nuorempi raivattu lehtipuu kerätään kasaan ja poltetaan avoimessa kohdassa. Lohkon U1 keskellä luhdan ja joen välissä olevaa kolmimetristä pajukkoa voidaan vähentää maiseman avaamiseksi (Kuvat 3 ja 4). Raivattu aines myös kerätään ja poltetaan. Lohkoilla U3 ja U4 tavoitteena on lisätä paikan hakamaista ilmettä ja valoisuutta. Samalla myös niittykasvien menestyminen paranee. Lohkoilta voidaan raivata nuorempia kuusia ja koivuja (alle 10 m pitkiä). Kaikki vanhemmat koivut ja muutamia isompia kuusia jätetään kasvamaan (ks. Kuva 5). Harvennusta ei tehdä metsätalousoppien mukaan, vaan puita jätetään ryhmiin ja myös muutamia nuorempia puita jätetään kasvamaan. Raivattu puuaines kerätään pois ja raivaustähteet poltetaan tai viedään maatumaan sopimusalueen ulkopuolelle. Puuston käsittely tehdään mieluiten lintujen pesimäajan ulkopuolella, ennen 15.5. tai 15.8. jälkeen. Puuston raivaustoimia ei saa aloittaa ennen kuin hakija (yhdistys) on saanut myönteisen päätöksen eituotannollisesta investointituesta.
6. Vuosittaiset toimenpiteet Yhdistys hakee ei-tuotannollisen investointituen perään 5-vuotista perinnebiotoopin hoitosopimusta (jatkossa ympäristökorvaussopimusta). Uuden ohjelmakauden tukimuodot eivät ole tämän suunnitelman laatimishetkellä vielä tarkkaan tiedossa, mutta hehtaarituki- Taulukko 2. Perinnebiotoopin 5-vuotisen hoitosopimuksen kuluarvio (lohkot U1-U5). Perinnebiotoopin hoito, rekisteröity yhdistys 2013 Lohkot U1 U6 (5,6 ha), 5 vuotinen sopimus Määrä, ala/alue Aikataulu Kustannus Kustannus /sopimusk ausi Kustannus /sopimusk ausi Kustannu s/sop.vu osi Kustannu s/sop.vu osi Kustannu s/ha/v. Vuosittaiset toimenpiteet Määrä, ala/alue Aikataulu Kustannus Kustannu s/ha/v. Hoitopäiväkirjan pitäminen 6h * 24,6 /h 6 h Vuosittain 24,6 /h 738 147,6 26,36 Aidan kunnostus, 20% rakentamiskuluista 135 jm + 7h työ Kevät ja tarvittaessa laidunkaudella 3 /m + työ 7h*16 /h 2585 517 92,32 Ylläpitoraivaus 1,3 ha Kevät/syksy 98 /ha 637 127,4 22,75 Raivaustähteiden korjuu 1,3 ha Kevät/syksy 211 /ha 1371,5 274,3 48,98 Raivaustähteiden kuljetus 1,3 ha Kevät/syksy 226 /ha 1469 293,8 52,46 Aidanalusten raivausta ja niittoa (raivaussaha) 25 h keväällä ja tarvittaessa 21,2 /h 2650 530 94,64 Eläinten valvonnan lisätyö 5,6 ha Päivittäin 75 /ha 2100 420 75 Eläinten kuljetus 4h*2hlöä*16 /h *2 2 krt Keväällä ja syksyllä 128 /krt 1280 256 45,71 Kustannukset yhteensä 12830,50 2566,10 458,23 summa pysynee suunnilleen samana kuin on ollut kuluvalla kaudella. Perinnebiotooppituessa haetaan korvausta laiduntamisesta aiheutuvista kuluista. Jatkossa perinnebiotooppien hoitoon lienee tulossa kiinteä hehtaarituki, jolloin tarkkaan eriteltyä kustannusarviota ei ehkä edellytetä. Myös täydennysraivausta esitetään tehtäväksi investointitukikaudella hoidetulla 1,3 hehtaarin alueella. Hoitosopimuksen kuluarvio on esitetty Taulukossa 2. Hoitotoimista pidetään hoitopäiväkirjaa, johon merkitään mm. puuston raivaukset, aidan korjaamiset, eläinten tuonnit ja viennit jne. Koska lampaita tulee laitumelle isohko lauma, on eläinten kuljetukseen varattu työaikaa 8 tuntia keväällä ja syksyllä. Siirto vaatinee 2-3 kuljetuskertaa ja eläinten kiinniotto puustoiselta yli 5 hehtaarin alueelta vie oman aikansa. Laidunnus aloitetaan mahdollisimman aikaisin kesällä, heti kun laitumella on riittävästi syötävää eläimille, normaalivuosina kesäkuun alkupuolella. Alueen kasvillisuus on rehevää ja kasvun hillitsemiseksi ja maiseman avaamiseksi olisi hyvä saada riittävä laidunpaine heti alkukesällä, kun kasvit ovat vielä laiduntajille maittavia. Eläinmäärä sovitetaan laitumen
tuottokyvyn mukaan siten, että koko lauma voisi olla alueella koko laidunkauden ajan, noin 1.6.-31.8. Tarvittaessa laidunnusta voidaan jatkaa syyskuulle. Rehevälle metsälaitumelle suositellaan 1 lammasyksikköä (uuhta karitsoineen) hehtaarille, hakamaalla sopiva tiheys on 1,5-2,5 uuhta+karitsat/ha. Hiastinhaaran osalta tämä tarkoittaisi laskennallisesti metsälaitumelle n. 17 eläintä ja hakamaille 25-40 eläintä. Sopiva lampaiden määrä voisi olla aluksi 20-30 eläintä ja sitä voidaan säätää myöhemmin sen mukaan, miten alue kehittyy ja syömistä riittää. Yhdistys tekee laiduntamisesta sopimuksen kylällä asuvan lampurin kanssa. Koska tila sijaitsee melko lähellä laidunta, on eläinten kuljetus ja valvonta helppoa. Yhdistys ja lampuri sopivat eläinten valvonnasta ym. järjestelyistä erillisessä sopimuksessa. Tarvittaessa laiduneläiminä voidaan käyttää myös vuohia. Yhdistys maksaa lampurille korvausta mm. eläinten valvonnasta ja kuljetuksesta. Aidan kunnostuksesta ja aitalinjan niitosta maksetaan joko korvausta sitä tekevälle henkilölle tai työ voidaan tehdä talkootyönä yhdistyksen hyväksi. Sama pätee raivauksiin. Erityistuki edellyttää, että hoitosuunnitelmassa määritellyt toimenpiteet tehdään vuosittain. Mikäli jotain kohtaa ei voida laiduntaa jonakin vuonna ollenkaan tai riittävästi, tulee alue hoitaa muulla tavoin, esim. niittämällä tai raivaamalla. Mahdollisia hoitovälineitä tällä kohteella ovat työnnettävä pienniittokone, raivaussaha ja viikate. Niitto- ja raivausjäte tulee kerätä kasaan ja viedä pois tukialueelta (tai polttaa). Yhdistys eli tuen hakija tekee laidunnukseen tulevista alueista vuokrasopimukset neljän maanomistajan kanssa: jakokunta, Metsähallitus ja kaksi yksityishenkilöä. Sopimukset tehdään ajalle 1.10.2013-31.12.2020, jolloin vuokra-aika kattaa sekä investointituen että sen perään tulevan 5-vuotisen hoitosopimuksen. Yhdistys maksaa vuokra-ajalta nimellisen vuokran (Metsähallitus 60, muille erillisten sopimusten mukaan). 7. Muuta Hoitosuunnitelma on laadittu ProAgria Oulu/Maa- ja kotitalousnaisten toimesta osana VYYHTI-projektia. Suunnittelu on hakijalle maksutonta sillä edellytyksellä, että hoitosuunnitelmaa voidaan käyttää VYYHTI-projektin mallisuunnitelmana (internet-julkaisu). Tästä on laadittu sopimus hakijan, maanomistajien ja suunnitelman laatijan kesken. Hakijan henkilötietoja ei anneta julkisuuteen, mutta esim. suunnitelman karttoja voidaan käyttää esimerkkiaineistossa. Suunnitelman laatija tutustui hoitoalueeseen 10.5.2013 kahden yhdistyksen edustajan kanssa. Kylän koululla, jossa on myös yhdistyksen kokoustila, pidettiin 6.6.2013 työpaja, jossa kerrottiin maisemanhoidosta ja hoitotuista sekä suunniteltiin hankkeen laidunjärjestelyjä. Mukana oli neljä kyläyhdistyksen edustajaa, kolme maanomistajaa, lampuri ja tämän suunnitelman laatija. Suunnitelman laatija kävi työpajan jälkeen maastossa katsomassa laidunaluetta kahden maanomistajan kanssa. Tämän aineiston kartat on ladattu Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen tietopalvelusta helmikuussa 2014. Lisenssin käyttöoikeustiedot ovat osoitteessa: http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1_20120501. Karttoja on muokattu kuvankäsittelyohjelmalla hakijan tietojen suojaamiseksi.
Allekirjoitukset: Paikka ja päiväys Paikka ja päiväys Etunimi Sukunimi Yhdistys Erityistuen hakija, yhdistyksen edustaja Kalle Hellström ProAgria Oulu/Maa- ja kotikotitalousnaiset Hoitosuunnitelman laatija