Kalojen kasvattaminen ja talvisäilytys verkkoaltaissa meressä (Vähä- Maisaaren laitos) Meinikkalan kylässä Naantalin kaupungissa

Etelä-Suomi Päätös Nro 124/2013/2 Dnro ESAVI/250/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 14.6.2013 ASIA LUVAN HAKIJA Kalojen kasvattaminen ja talvisäilytys verkkoaltaissa meressä (Vähä- Maisaaren laitos) Meinikkalan kylässä Naantalin kaupungissa Haverön Lohi Oy Haverö 21660 NAUVO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus. Vesilain (264/1961) 2 luvun 2 :n vesistöön rakentamista koskeva hakemus. ASIAN VIREILLETULO Haverön Lohi Oy on saattanut hakemuksen vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 20.10.2011 sekä myöhemmin täydentänyt hakemustaan (24.11.2011). HAKEMUS Toiminta ja sen sijainti Haverön Lohi Oy kasvattaa ja talvisäilyttää kalaa verkkoaltaissa meressä Vähä-Maisaari -nimisen saaren eteläpuolella kiinteistöön Vähä-Maisaari RN:o 1:55 kuuluvalla vesialueella Rymättylässä Naantalin kaupungin Meinikkalan kylässä. Kalojen vuotuinen lisäkasvu on enintään noin 50 000 kg. Lupaa kalankasvatukseen haetaan ensisijaisesti siten, että lupa on voimassa seitsemän vuotta lupapäätöksen lainvoimaisuudesta ja toissijaisesti siten, että lupa on voimassa vuoden 2022 loppuun saakka. Voimassa oleva lupa Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 21.12.2005 antamallaan päätöksellä nro 153/2005/3 myöntänyt Haverön Lohi Oy:lle luvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja kalojen kasvattamiseen sekä talvisäilytykseen niissä Vähä-Maisaaren edustalla tilaan Vähä-Maisaari RN:o 1:55 kuuluvalla vesialueella Rymättylän kunnan Meinikkalan kylässä. Vaasan hallinto-oikeus on 11.5.2007 antamallaan päätöksellä numero 07/0265/2 ja korkein hallinto-oikeus 1.12.2008 antamallaan päätöksellä taltionumero 3086 pysyttänyt päätöksen. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 Luvan mukaan verkkoaltaiden pinta-ala saa olla enintään 1 250 m 2, kalojen ruokintaan käytettävän rehun sisältämä fosforimäärä vuodessa enintään 520 kg ja typpimäärä enintään 3 700 kg. Päätöksen mukaan näillä rajoituksilla olisi mahdollista kasvattaa noin 50 000 kg kalaa vuodessa. Lupa on voimassa vuoden 2012 loppuun saakka tai kunnes 31.10.2011 mennessä vireille saatetusta uudesta hakemuksesta annettu päätös on lainvoimainen. Oikeus alueeseen Airismaan Lohi Oy:n ja kiinteistön Vähä-Maisaari RN:o 1:55 omistajat ovat 11.9.2003 tehneet vesialuetta koskevan vuokrasopimuksen. Sopimus on voimassa 14.9.2008 saakka, ja se katsotaan pidennetyksi viideksi vuodeksi kerrallaan, ellei sopimusta irtisanota kuusi kuukautta ennen vuokrakauden päättymistä. Airismaan Lohi Oy on 18.9.2003 siirtänyt vuokrasopimuksen Haverön Lohi Oy:lle. Alueen kaavat ja luonnonsuojelu Ympäristön tila Alueella on voimassa Naantalin kaupungin 27.8.2007 hyväksymä Rymättylän eteläisen saariston lainvoimainen osayleiskaava Airismaa- Aasla, jossa rannat kalankasvatuslaitoksen kohdalla on osoitettu pääosin loma-asuntoalueeksi (RA) sekä maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ympäristöarvoja (MY). Talvisäilytysaltaiden läheisyydessä on myös venesatamaksi osoitettu alue (LV). Alueella ei ole asemakaavaa. Merialue Vähä-Maisaaren kalankasvatuslaitos sijaitsee Rymättylän eteläisessä välisaaristossa. Merialue Vähä-Maisaaresta pohjoiseen Länsiaukon kautta sekä etelään Pöllänkurkun kautta on melko avointa. Vähä-Maisaaren itäpuolella on kapeampi Hämmärönsalmi. Vesisyvyys laitoksen lähiympäristössä on 25 35 m. Vallitsevat tuulen suunnat ovat etelän ja lännen välillä, mutta myös pohjoisesta tuulee usein. Kuormitus Vedenlaatu Muita pistekuormituslähteitä alueella ovat runsaan 2 km:n päässä oleva Haverön Lohi Oy:n Kuusisen laitos ja noin 5 km päässä olevat Euro-Forelli Oy:n Myllyniemen laitos, Patalohi Oy:n Aaslan laitos ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Rymättylän kalantutkimusasema. Kalankasvatuksen lisäksi Vähä-Maisaaren merialuetta kuormittavat virtausten muualta tuomat ravinteet, sisäinen kuormitus, ilmalaskeuma sekä vähäisessä määrin vapaa-ajan asutus sekä maa- ja metsätalous. Haverön Lohi Oy:n Vähä-Maisaaren kalankasvatuslaitoksen lähialueen vedenlaatua on tarkkailtu osana Rymättylän ja Velkuan alueen yhteistarkkailua. Vuonna 2010 Hämmärönsalmen kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat välillä 14 24 µg/l ilmentäen lievää rehevyyttä. Levätuotantoa mittaavat klorofylli-a -pitoisuudet vaihtelivat välillä 1,5 1,8 µg/l ilmentäen karuutta. Fosforipitoisuudet olivat hyvällä tai tyydyttävällä tasolla ja klorofyllipitoisuuksien

mukaan veden käyttökelpoisuusluokka oli erinomainen. Näkösyvyys oli 2,7 3,8 m. Vuonna 2010 tehdyn Rymättylän ympäristön vedenlaadun alueellisen selvityksen mukaan Vähä-Maisaaren lähivesien nitraattityppipitoisuus oli lievästi noussut, mikä johtui Hämmärönsalmen voimakkaasta nitraattityppipitoisuuden kohoamisesta ja sen leviämisestä laajemmalle alueelle. Selvityksessä nitraattityppipitoisuuden kasvun syyksi arvioitiin Hämmärönsalmessa harjoitettava kalankasvatus, josta aiheutui kalojen ulosteiden ja syömättömän ruuan leviäminen virtausten mukana pitkin Hämmärönsalmen pohja-aluetta. Tämän orgaanisen aineksen hajoaminen kulutti syvänteissä alusveden hapen loppuun ja aiheutti ravinteiden liukenemista vesipatsaaseen. 3 Pohja Kalasto Vuonna 2008 pohjan laatu vaihteli Hämmärönsalmessa sulfidi- ja saviliejun, saven, hiekan/soransekaisen saven ja hiekan välillä. Vuoden 2005 laajassa pohjaeläintutkimuksessa Vähä-Maisaaren kolmesta pohjaeläinasemasta kaksi luokiteltiin puoliterveeksi/puolilikaantuneeksi ja yksi likaantuneeksi/erittäin likaantuneeksi. Tila ei ollut parantunut vuoteen 2001 verrattuna yhdelläkään asemalla, mutta heikkenemistä oli tapahtunut yhdellä asemalla. Erittäin likaantuneita pohjaeläinasemia sijaitsi sekä kalankasvatuslaitoksen lähellä että kauempana niistä. Alueen pohjaeläimistön yksilömäärä ja biomassa koostuvat enimmäkseen surviaissääsken plumosus -toukista ja harvasukamadoista. Alueella tavataan murtovesialueelle tyypillisiä kalalajeja kuten silakkaa, haukea, ahventa, kuhaa ja särkeä. Kasvatuspaikan lähialueella kalastaa yksi ammattikalastaja. Alueen käyttö Vähä-Maisaaren etelärannalla laitoksen läheisyydessä on kaksi asuinrakennusta, jotka kuuluvat samaan kiinteistöön kuin laitokselle vuokrattu vesialue. Lähimmät kesämökit sijaitsevat saaren etelänpuoleisilla pikkusaarilla noin 200 metrin etäisyydellä laitoksesta. Hämmärönsalmessa noin 5 km laitoksesta itään on toiminnassa kolme kalankasvatuslaitosta. Laitoksen vaikutusalueella ei ole sellaisia vedenottamoja, yleisiä uimarantoja tai muita toimintoja, joiden käyttöön tai olosuhteisiin laitoksen toiminnalla olisi vaikutuksia. Vaikutusalueella ei myöskään ole luonnonsuojelualueita. Nykyinen toiminta Laitoksella kasvatetaan kirjolohta. Ympäristönsuojelun tietojärjestelmästä saatujen tietojen perusteella Haverön Lohi Oy:n kalankasvatuslaitoksen toiminta ja päästöt vuosina 2007 2011 ovat olleet seuraavat:

4 2007 2008 2009 2010 2011 Keskiarvo Lisäkasvu (kg/a) 55 000 57 000 49 000 50 000 49 000 52 000 Rehun fosfori (kg/a) 640 730 500 500 520 580 Rehun typpi (kg/a) 4 700 5 500 3 800 3 700 3 800 4 300 Fosforipäästö (kg/a) 420 510 300 300 320 370 Typpipäästö (kg/a) 3 200 3 900 2 400 2 300 2 500 2 900 Rehumäärä (kg/a) 78 000 76 000 62 000 62 000 65 000 69 000 Rehukerroin 1,42 1,35 1,26 1,25 1,33 1,32 *) Fosforin ominaispäästö (g/kg/a) 7,6 9,0 6,1 6,0 6,6 7,0 *) Typen ominaispäästö (g/kg/a) 57 70 49 47 51 55 *) *) painotettu keskiarvo Hakemuksen mukainen toiminta Laitoksen rakenteet Laitos koostuu kahdesta kelluvasta verkkoaltaasta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 1 000 m 2 ja tilavuus 5 000 m 3. Pienempi verkkoallas, jonka pinta-ala on 300 m 2 ja tilavuus 1 500 m 3, siirretään talvisäilytykseen. Altaiden syvyys on noin 5 m. Altaiden tuki- ja kelluntarakenteet ovat metallia ja muovia. Altaat on ankkuroitu paikoilleen ja merkitty merenkulkuviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Tuotanto Kasvatettavien kalojen lisäkasvu on noin 50 000 kg vuodessa. Kalojen ruokintaan käytettävä rehumäärä on noin 60 000 kg/a ja se sisältää fosforia noin 520 kg/a ja typpeä noin 3 700 kg/a. Kalat ruokitaan automaateilla. Kalojen jatkokäsittely Kalojen talvisäilytysaltaassa säilytetään enintään 22 000 kg kalaa. Talvisäilytyksen aikana käytettävä rehumäärä on noin 2 100 kg ja se sisältää noin 20 kg fosforia ja noin 140 kg typpeä vuodessa. Kalat pistetään ja perataan Haverön Lohi Oy:n perkaamossa Nauvon Haverössä. Laitoksen aiheuttamat päästöt ja niiden rajoittaminen Ruokintaan käytetään kuivarehua. Kalankasvatuksen ravinnepäästö mereen on noin 320 kg fosforia ja noin 2 300 kg typpeä vuodessa. Hakemuksen mukainen kalankasvatus vastaa ympäristön kannalta parasta käytäntöä merialueella. Hakija rajoittaa päästöjä huolehtimalla ruokinnasta siten, että vältetään rehun yliannostusta sekä käytetään vähäfosforipitoista rehua ja poistetaan

mahdollinen rehupöly rehusta ennen käyttöä. Hakija myös toimii huolellisesti rehun varastoinnissa ja käsittelyssä ja seuraa kuormitusta vähentävien menetelmien ja rehujen kehitystä ja ottaa käyttöön toimivia ja taloudellisesti käyttökelpoisia parannuksia. Hakija pitää laitoksen toiminnasta hoitokirjaa, mistä käy selville mm. käytetyn rehun määrä ja laatu. 5 Jätehuolto Kuolleet kalat (noin 300 kg/a) kerätään ja kuljetetaan yhtiön Nauvon Haverön perkausyksikköön kompostoitaviksi maanparannusaineeksi. Rehujen kuljetuksessa ja varastoinnissa käytettävät suursäkit toimitetaan kierrätykseen. Toiminnan vaikutukset Ympäristön tila Merialueen käyttö Toiminnasta ei ole haittaa ympäristölle, sillä toiminta ei vaikuta vesistöoloihin, virtaamiin tai vedenkorkeuksiin. Rehun sisältämä fosfori ja typpi sekä altaiden pinta-ala, tilavuus ja vuotuinen lisäkasvu pysyvät yhtä suurina kuin vanhassa luvassa. Useat kalanviljelylaitokset ovat 1990- ja 2000 -luvuilla lopettaneet toimintansa Pohjanlahden ja Saaristomeren alueella ja samanaikaisesti kalojen rehut ja rehukertoimet ovat myös olennaisesti kehittyneet, jolloin kalankasvatuksen aiheuttama kuormitus on erityisesti Saaristomeren alueella olennaisesti vähentynyt viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Laitoksesta ei hakijayhtiöllä olevan tiedon ja kokemuksen perusteella aiheudu hajupäästöjä ilmaan eikä myöskään päästöjä maaperään. Laitoksen etäisyys virkistyskäyttökohteista on hakijan käsityksen mukaan riittävä, jotta erityistä haittaa ei aiheudu. Laitoksella ei ole vaikutusta vesiliikenteeseen. Kalastukselle ja kalastolle on laitoksen ympärillä riittävästi vapaata vesitilaa, joten toiminta ei vaikuta niihin millään tavoin. Luonnonsuojelualueet Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Haverön Lohi Oy:n laitoksen ympäristössä ei ole luonnonsuojelukäytössä tai vastaavalla varauksella olevia erityisalueita tai suojeltavien lajien esiintymisalueita, joiden käyttöön tai olosuhteisiin kyseessä olevalla toiminnalla voisi arvioida olevan vaikutuksia. Laitoksen käyttö- ja päästötarkkailun osalta hakija on viitannut elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle toimitettaviin vuosi-ilmoituksiin. Kalankasvatuslaitoksen vaikutustarkkailua jatketaan osana Rymättylän ja Velkuan alueen kalankasvatuslaitosten yhteistarkkailua. Tarkkailuun kuuluvat vuosittainen vedenlaadun tarkkailututkimus sekä määrävuosin toteutettavat pohjaeläin- ja päällyslevätutkimukset.

6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen Aluehallintovirasto on vesilain (264/1961) 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Naantalin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 11.6.2012. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. Muistutukset ja vaatimukset 1) Liikenneviraston Meriväylät-yksikön Turun toimipiste on todennut, ettei se vastusta ympäristölupaa. Kelluvat kala-altaat tulee merkitä muistutuksen liitteenä olevan Merenkulkuhallituksen yleisohjeen 13.1.2009 mukaisesti. Kiinnitys- tai ankkurointivälineet eivät saa estää tai vaikeuttaa liikennöintiä yleisillä vesikulkuväylillä. Verkkoaltaat on sijoitettava niin, että altaiden ja väylän välissä on riittävä turvaetäisyys ja että alusten ja veneiden kulku ja liikennöinti mahdollisille kääntöpaikoille on mahdollista. Väyläalue käsittää alueet turvalaitteelta turvalaitteelle (viitalta viitalle). Turvalaitteilta yhdistävän teoreettisen linjauksen ulkopuolelle on jäätävä riittävä turvaetäisyys. Kala-altaiden ankkurointivälineitä ei saa asentaa 50 m:ä lähemmäksi kelluvia turvalaitteita. Altaiden merkitsemisen yhteydessä on otettava huomioon, että altaiden mahdolliset valot eivät saa sekaantua kelluvien tai kiinteiden merenkulun turvalaitteiden valoihin. 2) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että Haverön Lohi Oy voi kasvattaa kalaa noin 50 000 kg vuodessa. Toiminnalle tulisi lisäksi asettaa seuraavat ehdot. Hakemuksen liitteenä olevien karttojen osoittamilla paikoilla kalankasvatukseen käytettävien verkkoaltaiden pinta-ala saa olla yhteensä enintään 1 250 m 2. Talvisäilytykseen käytettävien verkkoaltaiden pinta-ala saa olla yhteensä enintään 300 m 2. Talvisäilytysaika on 15.10. 15.5. Kalojen ruokintaan sekä talvisäilytykseen käytettävien rehujen fosfori- ja typpisisältö voi olla hakijan esittämä. Luvan saaja tulee velvoittaa pitämään laitoksen toiminnoista hoitopäiväkirjaa, joka tulee säilyttää laitoksella ja vaadittaessa esittää valvontaviranomaiselle, ja toimittamaan ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle vuosittain kunkin vuoden helmikuun loppuun mennessä edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella ja liittämään siihen rehun toimittajien antama selvitys vuoden aikana laitokselle toimitetuista rehumääristä ja -laaduista.

Luvan saajan on kustannuksellaan suoritettava kalankasvatuslaitoksen käyttötarkkailua sekä sen päästöjen ja toiminnan vesistövaikutusten tarkkailua ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla, sekä toimitettava tarkkailujen tulokset ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä tarpeellisilta osin Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja antamaan tarvittaessa tarkkailutiedot myös asianosaisten nähtäväksi. Tarkkailua tulee suorittaa myös silloin, kun laitos ei väliaikaisesti toimi tai toiminta on vähäisempää kuin lupa sallii. Luvan voimassaoloaika voi olla 10 vuotta siitä eteenpäin, kun lupa on lainvoimainen. Jos toiminta sen jälkeen jatkuu, tulisi uusi ympäristölupahakemus panna vireille vuotta ennen luvan umpeutumista. Hankkeessa on otettu huomioon Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteet vuoteen 2015. Arvio hankkeen vesistövaikutuksista Haverön Lohi Oy:n Vähä-Maisaaren kalankasvatuslaitoslaitos sijaitsee Pöllänkurkun itäreunalla Vähä-Maisaaren lounaispuolella. Paikka on avoin ja olosuhteet veden vaihtuvuudelle ovat hyvät. Laitos sijaitsee kohdassa, jossa vesi syvenee noin viidestä metristä 30 metriin. Vuosina 2000 2011 laitoksen keskimääräinen fosforikuormitus on ollut noin 370 kg ja typpikuormitus 2 900 kg vuodessa. Tänä aikana vuotuinen kuormitus on vaihdellut fosforin osalta 266 506 kg ja typen osalta 2 061 3 936 kg. Kasvatusta on ollut kaikkina muina vuosina paitsi vuonna 2003. Merialueen vedenlaadussa suurimmat muutokset ovat tapahtuneet kokonaisfosfori- ja klorofyllipitoisuudessa sekä veden kirkkaudessa. Viimeisen 30 vuoden aikana sekä kokonaisfosfori- että klorofyllipitoisuus ovat kasvaneet ja näkösyvyys heikentynyt. Ekologisen luokituksen mukaan Vähä- Maisaarta ympäröivä merialue kuuluu tyydyttävään luokkaan kuten lähes koko Saaristomeri. Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa alueella vuoteen 2027 mennessä hyvä veden ekologinen tila. Muita toiminnassa olevia kalankasvatuslaitoksia alueella ovat runsaan 2 km:n päässä oleva Haverön Lohi Oy:n Kuusisen laitos ja noin 5 km:n päässä olevat Euro-Forelli Oy:n Hämmärön laitos, Patalohi Oy:n AasIan laitos ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Rymättylän kalantutkimusasema. Kalankasvatuksen lisäksi Vähä-Maisaaren merialuetta kuormittavat virtausten muualta tuomat ravinteet, sisäinen kuormitus, ilmalaskeuma sekä vähäisessä määrin vapaa-ajan asutus sekä maa- ja metsätalous. Kalankasvatuksen vaikutuksia Vähä-Maisaaren merialueen tilaan seurataan vuosittain tehtävillä vedenlaadun ja määrävuosin tehtävillä päällyslevästön ja pohjaeläimistön tarkkailututkimuksilla. 7

8 Vedenlaatu Vedenlaatua Hämmärönsalmessa on seurattu 2000-luvulla lähes vuosittain. Pintaveden kesäaikainen kokonaisfosforipitoisuus oli Vähä-Maisaaren laitoksen lähivesillä vuosina 2000 2011 keskimäärin 21 µg/l (17 29 µg/i) ja a-klorofyllipitoisuus keskimäärin 3,5 µg/l (1,7 5,4 µg/l). Näkösyvyys vaihteli välillä 1,8 3,8 m ja oli keskimäärin 2,5 m. Vertailualueella vajaan 7 km:n päässä länteen Kruunumaanaukolla kokonaisfosforipitoisuus oli keskimäärin 20 µg/l (16 21 µg/l), a-klorofyllipitoisuus 4,0 µg/l (2,7 5,4 µg/l) ja näkösyvyys 3,0 m (2,3 3,4 m). Alusveden happitilanne on ollut molemmilla alueilla hyvä lukuun ottamatta vuotta 2004, joiloin laitoksen lähipisteen alusvesi oli lähes hapetonta. 2000-luvulla lähialueen vedenlaadussa on tapahtunut lievää paranemista, kun vertailualueella vedenlaatu on pysynyt pitkälti muuttumattomana. Vedenlaadun alueellista vaihtelua Rymättylän ympäristössä tutkittiin vuonna 2010. Näissä tutkimuksissa havaittiin lievää nitraattityppipitoisuuden nousua Vähä-Maisaaren lähivesillä, mikä johtui läheisen Hämmärönsalmen voimakkaasta nitraattityppipitoisuuden kohoamisesta ja sen leviämisestä laajemmalle alueelle. Tutkimuksessa nitraattityppipitoisuuden kasvun syyksi arvioitiin Hämmärönsalmessa harjoitettava kalankasvatus, josta aiheutui kalojen ulosteiden ja syömättömän ruuan leviäminen virtausten mukana pitkin Hämmärönsalmen pohja-aluetta. Tämän orgaanisen aineksen hajoaminen kulutti syvänteissä alusveden hapen loppuun ja aiheutti ravinteiden liukenemista vesipatsaaseen. Päällyslevästö Laitoksen vaikutuksia päällyslevästöön on tutkittu viimeksi vuosina 1994, 1998, 2002, 2006 ja 2009. Päällyslevätutkimusten perusteella kalankasvatuksen vaikutukset ovat näkyneet vaihtelevasti joka vuosi. Laitoksesta 150 m:n päässä olevalla lähiasemalla on mitattu 2000-luvulla yhtä inkubointijaksoa lukuun ottamatta jokaisella tutkimuskerralla suurimmat klorofyllimäärät. Muut lähiasemat eivät erottuneet yhtä selvästi vertailuasemista ja toisaalta vertailuasemilla mitattiin usein lähiasemia suurempia klorofyllimääriä. Vuonna 2009 kahdella laitosta lähinnä olevalla asemalla (100 150 m) mitattiin molemmilla inkubointijaksoilla selvästi suuremmat klorofyllimäärät kuin niitä vain hieman kauempana (250 350 m) olleilla asemilla. Pohjaeläimistö Pohjaeläintutkimuksia alueella on tehty viimeksi vuosina 1997, 2001, 2005 ja 2008. Vuoden 2005 laajassa pohjaeläintutkimuksessa Vähä-Maisaaren kolmesta pohjaeläinasemasta kaksi luokiteltiin puoliterveeksi/puolilikaantuneeksi ja yksi likaantuneeksi/erittäin likaantuneeksi. Tila ei ollut parantunut vuoteen 2001 verrattuna yhdelläkään asemalla, mutta heikkenemistä oli tapahtunut yhdellä asemalla. Erittäin likaantuneita pohjaeläinasemia sijaitsi sekä kalankasvatuslaitoksen lähellä että kauempana niistä.

9 Yhteenveto Yhteenvetona Haverön Lohi Oy:n Vähä-Maisaaren kalankasvatuslaitoksen vesistövaikutuksia ei ollut erotettavissa vedenlaadussa eikä pohjaeläintutkimuksissa. Päällyslevätutkimuksissa erityisesti lähiasemien kohdalla vaikutukset olivat nähtävissä suurempina klorofyllimäärinä. Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa Vähä-Maisaaren merialueella veden hyvä ekologinen tila vuoteen 2027 mennessä. Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitosuunnitelman 2015 mukaan Kalankasvatuksen kuormitusta tulee vähentää erityisesti niillä alueilla, joilla ekologinen tila on hyvää huonompi, tai tila uhkaa heikentyä kalankasvatuksen kuormituksen johdosta, ja joilla vesistöjen tilaa voidaan parantaa kalankasvatuksen kuormituksen alentamisella. Merialueen ekologinen tila Vähä-Maisaaren merialueella on tällä hetkellä tyydyttävä. Laitoksen vaikutus vesimuodostuman tilaan ei todennäköisesti ole keskeinen johtuen mm. hyvistä laimenemisoloista. Koska Vähä-Maisaaren laitoksen kohdalla veden vaihtuvuus on hyvä, eikä hapettomia sedimentaatiopohjia laitoksen lähellä ole, voidaan kalankasvatusta jatkaa entisin lupaehdoin. 3) Naantalin kaupungin kaavoitus- ja ympäristölautakunta on todennut, että Haverön Lohi Oy:llä on korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 2008 myöntämä lupa. Hakemuksen mukainen toiminta ei poikkea miltään osin KHO:n myöntämän luvan mukaisesta toiminnasta. Lupamääräykset ovat ajanmukaiset, mutta niitä tulisi täydentää alla esitetyn mukaisesti. Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tulee toimittaa seuraavat tiedot: Ilmoitukset häiriö- ja poikkeuksellisista tilanteista, laitoksen vastuullisen hoitajan yhteystiedot, vuosittainen hoitopäiväkirjan yhteenveto sekä vuosittaiset vesistötarkkailujen tulokset. Lupa tulisi myöntää viiden vuoden määräajaksi. 4) AA (Hessunkari RN:o 1:7, Meinikkala, Naantali) ovat ilmoittaneet vastustavansa luvan myöntämistä hakijalle, koska toiminta rehevöittää merialueen. Kalankasvatuslaitos rehevöittää vesialuetta. Viime vuosina esimerkiksi sinilevän määrä kyseisellä vesialueella on vuosittain lisääntynyt huomattavasti. Kasvatuksessa käytetty rehu on lisännyt ravinnekuormitusta jo vuosia yli vesiensuojelun tavoitteita koskevan valtioneuvoston päätöksen, jossa vuoteen 2005 mennessä ominaiskuormitukset tuli olla typen osalta 44 g/kasvatettu kalakilo ja fosforin osalta 7 g/kasvatettu kalakilo. Lupahakemuksessa haetaan lupaa 50 000 kalakilolle ja rehulle, jossa on 520 kg fosforia ja 3 700 kg typpeä. Kyseiset arvot ylittävät jo vuoden 2005 vesiensuojelutavoitearvot fosforin osalta 48,5 %:lla (=170 kg) ja typen osalta 68,2 %:lla (=1 500 kg).

Ravinnekuormitusten aleneminen tulisi olla huomattavasti vuoden 2005 raja-arvojen alle, jotta rehevöitymisen vähenemiseen olisi edes vähäisiä mahdollisuuksia. Viime aikoina on kiinnitetty merkittävästi huomiota Itämeren suojeluun kaikkien sen reunavaltioiden taholla. Rehevöityminen on tiedostettu jokaisessa maassa. Suomen valtion toiminta ei vaikuta kovin uskottavalta, jos toisaalla maan johto korostaa Itämeren suojelua ja toisaalla myönnetään lupia rehevöittää Itämeri mm. kalankasvatuksen rehulla. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että merkittävä rehevöitymisen lisääntyminen syntyy jo pelkästään verkkoaltaissa kuolevien kalojen mätänemisjäännösten seurauksena (satoja ellei tuhansia kiloja vuodessa). Muistuttajat ovat vaatineet hakemuksen hylkäämistä edellä oleviin seikkoihin vedoten. Lisäksi muistuttajat ovat todenneet, että talvisäilytysallaspaikan kohdalla vesisyvyys on vain 3 5 m eikä vedenvaihtuvuus ole esteetöntä. Jos lisäksi kasvatettavat kalat on suunnattu vientimarkkinoille, ei vaikuta kovin perustellulta, että Suomen vesialueet saastutetaan viennin hyväksi. Jos lupa myönnetään, tulee vuotuinen lisäkasvumäärä olla enintään 25 000 kg ja typpi- ja fosforikuormitukset huomattavasti alle vuonna 2005 asetettujen tasojen typpi 44 g/kalakilo ja fosfori 7 g/kalakilo. 5) BB (Ulkomainenkari RN:o 1:66, Meinikkala, Naantali) ja CC (Pentinkari RN:o 1:64, Meinikkala, Naantali) ovat vaatineet ensisijaisesti hakemuksen hylkäämistä. Toissijaisesti he ovat vaatineet, että verkkoaltaissa kasvatettavien kalojen vuotuinen lisäkasvu rajoitetaan korkeintaan 25 000 kiloon, ja että aluehallintovirasto sen mukaisesti määrittää vuosittain käytettävän kuivarehun sisältämät sallitut fosfori- ja typpimäärät. Mikäli hakijalle myönnetään lupa kalojen kasvattamiseen, molemmat vaatimuksen esittäjät vaativat erikseen 3 000 euroa vuotuisena haittakorvauksena virkistyskäyttöön tarkoitettuihin kiinteistöihin kohdistuvista kalankasvatustoiminnan aiheuttamista haitoista. Perustelut Altaiden lähiympäristö on pääasiassa virkistyskäytössä. Kalankasvatus on selvästi vesialuetta rehevöittävää, jonka lisäksi haju- ja likaantumishaitta on kohtuuttomalla tasolla hankkeesta saatavaan hyötyyn verrattuna. Sijaintialue on kalojen kasvattamiseen soveltumaton ja hakemus tulee hylätä. Voimassa oleva luvan mukainen kasvatuksessa käytetty rehu on jo vuosia lisännyt ravinnekuormitusta yli valtionneuvoston päätöksen koskien vesiensuojelun tavoitteita. Mikäli hakemuksen hylkäämiselle ei löydy riittäviä perusteita, on nykyistä kasvumäärää joka tapauksessa tuntuvasti pienennettävä. Nykyisillä lisäkasvumäärillä ja rehunkäytöllä laitoksen vaikutukset ovat selvästi havaittavissa rantojen ja vesien likaantumisena sekä haju- ja meluhaittoina. Kalan- 10

kasvatus on aiheuttanut ranta-alueiden peittymisen virkistyskäytön estävään kasvustoon ja veden likaantumisen sellaiseksi, että se ajoittain estää uimisen kokonaan ja muuten tekee sen ainakin vastenmieliseksi. Vesi on samentunut ja kala-altaista aiheutuu tuntuvia hajuhaittoja. Altaat keräävät valtavia lokkiparvia, joista aiheutuu sietämätöntä melua ja lähialueiden kalliorannat likaantuvat lokkien ulosteista. Ulkokari sijaitsee laitoksesta katsottuna sellaisessa ilmansuunnassa, johon kesäisin useinkin esiintyvä luoteis- ja pohjoistuuli tuo saastetta laitokselta. Mikäli hakemusta ei kokonaisuudessaan hylätä, aiheutuu kalankasvatustoiminnasta muistuttajien kiinteistöille korvattavaa vahinkoa, jota ei voi pitää vähäisenä. Laitoksen aiheuttamat haitat rajoittavat huomattavasti muistuttajien virkistyskäyttöön hankkimien kiinteistöjen arvoa ja käyttömahdollisuuksia. Pääasiallisina haittoina ovat meriveden ajoittainen uimakelvottomuus, lokkien aiheuttama rantakallioiden likaantuminen ja lintujen aiheuttama melu. Koska hakija saa kalankasvatustoiminnasta ympäristön kustannuksella taloudellista hyötyä, on sen myös korvattava toiminnasta aiheutuneet haitat. Muistuttajien vaatiman korvauksen määrää on pidettävä kohtuullisena. Ottaen huomioon, että Itämeren suojeluun kiinnitetään entistä enemmän huomiota ja yritetään kaikin tavoin vähentää sen kuormitusta, olisi ensiarvoisen tärkeää, että Suomen valtion viranomaiset toimivat niin, että näin tapahtuu. 11 Selitys Hakija on selityksessään 1) Liikenneviraston Meriväylät-yksikön Turun toimipisteen muistutuksen johdosta todennut, että se noudattaa muistutuksessa annettua ohjeistusta ja periaatteita kelluvien verkkoaltaiden sijoittelussa, ankkuroinnissa ja merkitsemisessä. 2) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen muistutukseen hakija on todennut, että muistutuksen mukaan Haverön Lohi Oy:n laitoksen nykyisen suuruinen tuotanto ei näy laitoksen lähivesissä. Pitkän aikavälin muutokset vesialueiden ja merenpohjien tilassa liittyvät laajempaan kokonaisuuteen ja pitkän aikavälin muutoksiin Saaristomerellä ja koko Itämerellä, jossa kalankasvatuksen osuus on hyvin vähäinen. Laitoksen lähialueella on Markku Riittosen laitos lopettanut toimintansa runsaan 2 km:n päässä Kuusisen saaren eteläpuolella, mikä seikka osaltaan vaikuttaa alentavasti vesistökuormitukseen hakijayhtiönkin vaikutusalueella. Muistutuksessa on todettu, että vesistön ja pohjantilan tarkkailuraporttien tulokset osoittavat, että 2000-luvulla laitoksen lähialueen vedenlaadussa on tapahtunut lievää paranemista, kun vertailualueella vedenlaatu on pysynyt pitkälti muuttumattomana.

Laitoksen vaikutusten vähäisyys selittyy vesialueen hyvällä vedenvaihtuvuudella, kuten muistutuksessa on todettu. Laitos sijaitsee paikassa, jossa vesi syvenee 5 metristä aina 30 metriin. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valvovana viranomaisena puoltanut Haverön Lohi Oy:n hakemusta haettujen lupaehtojen mukaisena, joten hakijayhtiö katsoo, että ympäristölupa tulee myöntää hakemuksen mukaisena, koska vastasyitä lupaehtojen muuttamiseen ei ole muistutuksessa esitetty. 3) Naantalin kaupungin kaavoitus- ja ympäristölautakunnan muistutukseen hakija on todennut, että se katsoo, että valvovalle viranomaiselle eli Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tehtävät ilmoitukset ovat riittävä informaatio laitoksen toiminnasta ja että Naantalin kaupungilla on mahdollisuus tarvittaessa saada elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta tiedot laitoksen toiminnasta. Hakijayhtiö katsoo, että laitokselle myönnettävän luvan lupakauden tulee olla hakemuksen mukainen eli 7 vuotta luvan lainvoimaiseksi tulemisesta lukien taikka vuoden 2022 loppuun saakka. Naantalin kaupungin muistutuksessa esitetty 5 vuoden määräaikainen lupa on liian lyhyt lupajakso toiminnan kehittämiseen ja pitkäjänteisen liiketoiminnan harjoittamiseen ja vaadittu lyhyt määräaika poikkeaa myös vallitsevasta oikeuskäytännöstä. 4) AAn muistutuksen johdosta hakija on todennut, että Haverön Lohi Oy vaatii muistutuksen ja vaatimusten hylkäämistä perusteettomina ja toteen näyttämättöminä. Hakijayhtiön laitoksen ominaiskuormitus on viimeisen kolmen vuoden ajan ollut fosforin osalta alle 7 g/kasvatettu kalakilo ja myös typen osalta ominaiskuormitus on laskenut ja lähestyy muistutuksessa mainittua 44 g/kalakiloa, kuten hakemuksen ja myös Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnon liitteenä olevasta Vahtiilmoituksen vuosiyhteenvedosta ilmenee. Laitoksen altaissa kasvatuskauden aikana kuolleet kalat kerätään ja kompostoidaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Kuolleiden kalojen määrän osalta hakijayhtiö on viitannut pitkään alalta hankittuun kokemukseen, jonka perusteella on arvioitu vuosittainen kuolleiden kalojen määrä suhteessa kasvatuksen määrään. Verkkoaltaissa tapahtuvan kalankasvatuksen osalta päästöjen määrään voidaan eniten vaikuttaa laitoksen huolellisella ja ammattitaitoisella hoidolla ja valitsemalla työmenetelmät ja käytettävät rehut mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja ympäristöystävällisesti. 12

Rehun annostelu on tarkkaa sekä lupaehtojen että liiketaloudellisten syiden takia. Kalojen talvisäilytykseen käytetyllä alueella on veden vaihtuvuus riittävää eikä talvisäilytyksen ole osoitettu aiheuttavan muutoksia veden tai pohjan laatuun. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus valvoo vuosittain laitosten toimintaa ja lupaehtojen noudattamista, mikä toiminta käsittää myös rehujen ja lääkkeiden käytön valvonnan. Muistuttajien vaatimus laitoksen koon pienentämiseksi noin puoleen nykyisestä ei ole taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltua, koska laitoksen investoinnit ja jatkuva hoito ja silmälläpito edellyttävät, että vuotuinen lisäkasvu on hakemuksen mukaisesti noin 50 000 kg. Puolet pienempi määrä tarkoittaisi tosiasiassa laitoksen ja laillisen elinkeinotoiminnan lopettamista, mikä puolestaan vähentäisi saariston elinkelpoisuuden kannalta välttämättömien työpaikkojen määrää. Muistuttajat esittävät useita subjektiivisia ja toteen näyttämättömiä väitteitä laitoksen haitoista ja ympäristövaikutuksista. Muistuttajien vaatimukset tuleekin kokonaisuudessaan hylätä perusteettomina ja aiheettomina. 5) BB ja CCn muistutuksen johdosta Haverön Lohi Oy on vaatinut muistutuksen ja vaatimusten hylkäämistä perusteettomina ja toteen näyttämättöminä. 2000-luvulla laitoksen lähialueen vedenlaadussa on tapahtunut lievää paranemista, kun vertailualueella vedenlaatu on pysynyt pitkälti muuttumattomana. Laitoksen vaikutusten vähäisyys selittyy vesialueen hyvällä vedenvaihtuvuudella. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnon mukaan Haverön Lohi Oy:n laitoksen nykyisen suuruinen tuotanto ei näy laitoksen lähivesissä, sillä pitkän aikavälin muutokset vesialueiden ja merenpohjien tilassa liittyvät laajempaan kokonaisuuteen ja pitkän aikavälin muutoksiin Saaristomerellä ja koko itämerellä, jossa kehityksessä kalankasvatuksen osuus on hyvin vähäinen. Muistuttajien vaatimus hakemuksen hylkäämisestä ei perustu laitoksen väitettyjen vaikutusten osalta toteen näytettyihin seikkoihin, vaan muistuttajien omiin subjektiivisiin näkemyksiin ja väitteisiin, joita ei voi asettaa päätöksen perusteiksi. Haverön Lohi Oy kiistää, että kyseisellä merialueella kesäisin olisi vallitsevana ja usein esiintyvänä tuulensuuntana luoteis- ja pohjoistuuli, sillä vallitseva tuulensuunta on kesäisin lounais-länsituuli. 13

Muistuttajien vaatimus laitoksen koon pienentämiseksi noin puoleen nykyisestä ei ole taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltua, koska laitoksen investoinnit ja jatkuva hoito ja silmälläpito edellyttävät, että vuotuinen lisäkasvu on hakemuksen mukaisesti noin 50 000 kg. Puolet pienempi määrä tarkoittaisi tosiasiassa laitoksen ja laillisen elinkeinotoiminnan lopettamista, mikä puolestaan vähentäisi saariston elinkelpoisuuden kannalta välttämättömien työpaikkojen määrää. Muistuttajat eivät ole esittäneet mitään todellisia ja toteen näytettyjä perusteita haittakorvausvaatimuksilleen koskien väitettyjä kiinteistön virkistyskäytön haittoja. Vesi ei ole ollut uimakelvotonta ja saaristoluontoon kuuluvien lokkien pesimis- ja oleskelupaikat ovat niiden itsensä jo vuosisatojen aikana valitsemia paikkoja. Hakijayhtiön laitoksesta ei missään tapauksessa aiheudu sellaisia virkistyskäyttöä estäviä haittoja taikka pysyviä muutoksia vedentilaan, että esimerkiksi oleilu, uiminen tai kalastus muistuttajien kiinteistöllä estyisi. Haverön Lohi Oy kiistää toteen näyttämättömänä myös määrän osalta muistuttajien vaatimuksen 3 000 euron vuotuisesta haittakorvauksesta kiinteistön virkistyskäytölle aiheutuvista haitoista. Vaadittu korvauksen määrä on lähes sama kuin alueella koko kesäkaudeksi vuokratun kesämökin kausivuokra. Kaikkeen edellä lausuttuun viitaten Haverön Lohi Oy on vaatinut, että muistutus tulee kokonaisuudessaan hylätä aiheettomana ja toteen näyttämättömänä. 14 MERKINTÄ Etelä-Suomen aluehallintovirasto on ratkaissut tämän hakemuksen kanssa samanaikaisesti myös Patalohi Oy:n (dnro ESAVI/257/04.08/2011), Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen (dnro ESAVI/262/04.08/2011) ja Euro- Forelli Oy:n (dnro ESAVI/267/04.08/2011) kalankasvatusta koskevat hakemukset. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Haverön Lohi Oy:lle vesilain mukaisen luvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä sekä ympäristösuojelulain mukaisen luvan kalojen kasvattamiseen ja talvisäilytykseen Vähä-Maisaaren edustalla tilaan Vähä-Maisaari RN:o 1:55 kuuluvalla vesialueella Rymättylässä Naantalin kaupungin Meinikkalan kylässä tämän päätöksen liitteen 2 osoittamilla paikoilla. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä.

15 Lupamääräykset Rakenteet ja laitteet 1) Verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta-ala saa kasvatuspaikalla olla enintään 1 300 m 2. Talvisäilytyspaikalla saadaan pitää verkkoaltaita 15.10. 15.5. välisenä aikana. Altaiden pinta-ala saa olla enintään 300 m 2. Verkkoaltaat saadaan käsitellä ainoastaan sellaisilla antifoulingaineilla, jotka on hyväksytty käytettäviksi kalankasvatustoiminnassa. 2) Kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Verkkoaltaat on ankkuroitava niin, että ne pysyvät suunnitellulla paikalla eivätkä aiheuta vesiliikenteelle tai merialueen muulle käytölle vältettävissä olevaa haittaa. 3) Verkkoaltaat on merkittävä Liikenneviraston ohjeiden mukaisesti. Altaiden sijainnista ja merkinnästä samoin kuin niiden myöhemmästä poistamisesta on tehtävä karttaliittein varustettu ilmoitus Liikenneviraston Meriväylät-yksikön Turun toimipisteelle. Toiminta ja päästöt 4) Laitosta on hoidettava siten, että kalankasvatuksen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu- eikä hajuhaittoja ympäristölle. 5) Kalankasvatuksessa vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 440 kg fosforia ja enintään 3 300 kg typpeä. Kalojen talvisäilytyksessä vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 20 kg fosforia ja enintään 140 kg typpeä. Kasvatuksessa on käytettävä rehuja, joiden ravinnepitoisuudet ovat mahdollisimman pienet, ja ruokinnassa on pyrittävä mahdollisimman pienen rehukertoimeen. Tavoitteena on, että ominaispäästö ei ylitä 5,5 g fosforia eikä 40 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti. Ominaispäästöarvot lasketaan vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasvatetussa kalassa on 0,40 % fosforia ja 2,75 % typpeä. Jätehuolto 6) Kuolleet kalat on kerättävä talteen ja kompostoitava tai toimitettava laitokseen, jolla on asianmukainen lupa käsitellä nämä jätteet. Kuolleet kalat on käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaan.

Häiriö- ja muut poikkeustilanteet Tarkkailu ja raportointi 7) Laitosta on muutoinkin hoidettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön, käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen tai vaarallisen jätteen käsittelypaikkoihin. 8) Kalankasvatukseen liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 9) Jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa kalatautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa, asiasta on ilmoitettava joko kunnan tai aluehallintoviraston eläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle. 10) Laitoksen vastuullisen hoitajan nimi yhteystietoineen on ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle. 11) Laitoksen toiminnasta on pidettävä hoitopäiväkirjaa. Päiväkirjaan on merkittävä tiedot - altaiden tuomisesta paikalle ja niiden poisviennistä, - käytössä olevien altaiden tilavuudesta ja pinta-alasta, - laitokseen tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä, - laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta, - laitoksella tapahtuvan verestyksen yhteydessä tulevan veren, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden määrästä, laadusta ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen, - mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista kemikaaleista, - laitoksella käytettävien rehujen ja kemikaalien varastoinnista sekä - muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen. Hoitopäiväkirja on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun 16

mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Luvan saajan on vaadittaessa annettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset hoitopäiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö- ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 12) Kalankasvatuksen vaikutuksia merialueella on tarkkailtava Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Ehdotus vaikutustarkkailuohjelmaksi on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmissa määrätyin ajoin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi. 17 Luvan voimassaolo Lupa on voimassa 31.12.2022 saakka. Vahingot, haitat ja edunmenetykset Jos luvan saajan on tarkoitus jatkaa kalankasvatustoimintaa vielä vuoden 2022 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille aluehallintovirastossa viimeistään 31.10.2021. Mikäli hakemus saatetaan vireille määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kun uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman, edellyttäen, että luvan haltijalla on oikeus kalankasvatusta varten tarvittavaan vesialueeseen. Lupahakemukseen tulee muun ohella liittää tätä laitosta koskeva yhteenveto käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuista. Kalankasvatuksesta, kun toimintaa harjoitetaan lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaista korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä eikä ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vesistön pilaantumista.

18 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen RATKAISUN PERUSTELUT Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Lupaharkinta Hämmärönsalmessa ja sen lähialueella on kasvatettu kalaa yli 30 vuotta. Hakijan kalankasvatuslaitos sijaitsee salmen länsipuolen edustalla ja kolme muuta kalankasvatuslaitosta salmen keskiosassa. Veden vaihtuvuus kasvatusalueella on hyvä. Vuosina 2007 2011 Haverön Lohi Oy:n Vähä-Maisaaren laitoksen fosforipäästö on ollut keskimäärin 370 kg/a ja typpipäästö 2 900 kg/a. Hämmärönsalmen keskiosassa sijaitsevien kaikkien kolmen laitoksen ja ajoittain myös hakijan laitoksen päästöt vaikuttavat samalla alueella. Näiden neljän kalankasvatuslaitoksen vuotuiset ravinnepäästöt ovat olleet keskimäärin yhteensä 1 100 kg fosforia ja 8 200 kg typpeä. Voimassa olevissa lupapäätöksissä arvioitujen enimmäispäästöjen summa on yhteensä 1 400 kg fosforia ja 11 000 kg typpeä vuodessa. Veden laadun mukaan alue on lievästi rehevöitynyt. Ekologisen luokituksen mukaan Hämmärönsalmen alue kuuluu tyydyttävään luokkaan kuten lähes koko Saaristomeri. Kalankasvatuslaitosten päästöjen vaikutus näkyy alueella selvimmin laitosten lähialueiden pohjaeläimistössä sekä veden ja pohjan laadussa. Alueella on todettu ajoittain kohonneita nitraattityppipitoisuuksia. Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueen vuoteen 2015 ulottuvan vesienhoitosuunnitelman mukaan kalankasvatuksen kuormitusta tulee vähentää erityisesti niillä alueilla, joilla ekologinen tila on hyvää huonompi, ja joilla vesistön tilaa voidaan parantaa kalankasvatuksen päästöjä vähentämällä. Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa Saaristomerellä veden hyvä ekologinen tila vuoteen 2027 mennessä. Edellä esitetyn perusteella ja kun otetaan huomioon myös kalankasvatustoiminnan päästöjen vähentämiseen liittyvien toimien kehittyminen, aluehallintovirasto on määrännyt raja-arvot rehun ravinnesisällölle. Kalankasvatuksessa kalojen ruokintaan käytettävä rehu saa sisältää enintään 440 kg fosforia ja 3 300 kg typpeä vuodessa. Laitoksen huolellinen ja ammattitaitoinen hoito (rehukerroin 1,10) sekä vähäravinteisten rehujen (fosforipitoisuus 0,80 % ja typpipitoisuus 6,0 %) käyttö ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) mukaisesti mahdollistaa kalojen lisäkasvun suuruudeksi noin 50 000 kg vuodessa. Kalaan sitoutuvan fosforin määrä on 4,0 g/kg ja typen määrä 27,5 g/kg. Toiminnasta aiheutuvat laskennalliset ravinnepäästöt ovat 240 kg fosforia ja 1 900 kg typpeä vuodessa.

Laitoksen vuosien 2007 2011 keskimääräisiin päästöihin verrattuna fosfori- ja typpipäästöt vähenevät yli 30 % ja voimassa olevan päätöksen mukaisiin laskennallisiin päästöihin verrattuna noin 20 %. Laitosta varten tarvittava vesialue on voimassa olevan vuokrasopimuksen perusteella luvan saajan hallinnassa. Luvan myöntämisen edellytykset vesilain mukaan ovat olemassa koska kalankasvatusaltaiden pitämisestä meressä saatava hyöty on huomattava siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna. Luvan myöntämisen edellytykset ympäristönsuojelulain mukaan ovat olemassa koska kalankasvatuksesta, kun se toteutetaan lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain ja -asetuksen vaatimukset. Laitoksen luvan mukainen toiminta ei vaikeuta vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden toteuttamista. 19 Lupamääräykset Lupamääräyksessä 1) annettu verkkoaltaiden enimmäispinta-ala on määrätty hakemuksen mukaisesti. Rakenteita koskevat lupamääräykset 2) ja 3) ovat tarpeen vesiliikenteelle ja vesialueen muulle käytölle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Merialueen pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnasta aiheutuvien haitallisten vaikutusten vähentämiseksi annetaan lupamääräykset 4) 7). Ominaispäästöjä koskeva tavoitteellinen raja-arvo on tarpeen sen varmistamiseksi, että luvan saaja hoitaa laitosta ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) mukaisesti. Jätteen haltijaa koskee jätelain 28 :n mukainen vastuu jätehuollon järjestämisestä. Jätteistä annetut lupamääräykset 6) ja 7) koskevat tätä velvollisuutta. Lupamääräykset 8) ja 9), jotka koskevat häiriö- ja muita poikkeustilanteita, ovat tarpeen haittojen ennaltaehkäisyn kannalta. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 10) 12) ovat tarpeen vesistökuormituksen ja -vaikutusten selvittämiseksi, valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä uutta lupahakemusta varten tehtävää selvitystä varten. Luvan voimassaolo Lupa on määräaikainen, koska luvan saajan oikeus laitosta varten tarvittavaan vesialueeseen on määräaikainen. Lisäksi uuden hakemuksen käsittelyn yhteydessä toiminnan edellytykset voidaan arvioida uudelleen ottaen huomioon päästöjen vaikutukset merialueella sekä muista syistä aiheutu-

vat muutokset, mahdollisuudet vähentää päästöjä kalankasvatuksen kehittymisen myötä sekä luvan saajan oikeudet laitosta varten tarvittavaan vesialueeseen. Voimassaoloaika on riittävän pitkä, jotta kalankasvatustoimintaa voidaan kehittää vaarantamatta toiminnan taloudellista kannattavuutta. Mikäli vuokrasopimusta ei jatketa, ei toimintaakaan voida jatkaa. 20 Lainkohdat Vesilain (264/1961) 2 luvun 6 :n 2 momentti Ympäristönsuojelulain 40, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 55 ja 56 VASTAUKSET MUISTUTUKSIIN JA VAATIMUKSIIN Koskien 3) Naantalin kaupungin kaavoitus- ja ympäristölautakunnan vaatimusta luvan myöntämisestä viiden vuoden määräajaksi aluehallintovirasto katsoo, ettei luvan voimassaoloaikaa ole tarpeen määrätä 10 vuotta lyhyemmäksi. Aluehallintovirasto viittaa tältä osin luparatkaisun perustelujen kohtaan luvan voimassaolo. Koskien 4) AAn sekä 5) BB ja CCn muistutuksia aluehallintovirasto toteaa, että merialueen yleinen rehevöityminen johtuu pääosin muusta kuin kalankasvatuksesta. Aluehallintovirasto katsoo, ettei kalankasvatuksesta aiheudu sellaista ympäristön pilaantumista, joka olisi luvan myöntämisen esteenä. Korvausvaatimukset Kun kalankasvatus ja kalojen talvisäilytys toteutetaan lupamääräysten mukaisesti, toiminnan haitallinen vaikutus meriveden laatuun rajoittuu laitoksen läheisyyteen. Toiminta ei ennalta arvioiden vaikuta vedenlaatuun laitoksen lähiympäristössä sijaitsevien kiinteistöjen rannassa siten, että vesialueen virkistyskäyttö tämän vuoksi estyisi tai vaikeutuisi merkittävästi. Aluehallintoviraston toimivaltaan ei kuulu tutkia korvausvaatimuksia, joiden perusteena on hajusta tai lintujen aiheuttamasta melusta tai likaantumisesta mahdollisesti aiheutuva vahinko. Toisaalta luvan mukaiseen toimintaan ei aluehallintoviraston käsityksen mukaan liity edellä sanottuja vaikutuksia siinä määrin, että niiden estämiseksi tai rajoittamiseksi olisi tarpeen antaa muita kuin lupamääräykseen 4) sisältyvä yleinen määräys toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Aluehallintovirasto on ottanut muistutukset muilta osin huomioon lupamääräyksistä ja lupapäätöksen perusteluista ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto katsoo, että luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa luparatkaisun perusteluissa esitetyillä perusteilla.

21 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 5 220 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Käsittelymaksu määräytyy aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Asetus koskee vuosina 2010 ja 2011 vireille tulleita lupaasioita. Kyseessä on maksutaulukossa tarkoitettu kalankasvatuslaitosta koskeva ympäristölupa-asia, jossa kalan lisäkasvu on 20 000 100 000 kg/a, ja verkkoaltaan sijoittamista vesialueelle koskeva vesilain (264/1961) mukainen lupa-asia (muu vesilain 2 luvun mukainen hanke). Ensin mainitun asian käsittelymaksu on 5 220 ja jälkimmäisen 1 220 euroa. Ympäristönsuojelulain 39 :n mukaisessa yhteiskäsittelyssä käsiteltävästä asiasta peritään asian käsittelystä korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu kuitenkin siten, että maksua voidaan korottaa 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. Tarvetta käsittelymaksun korottamiseen ei ole. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Haverön Lohi Oy Haverö 21660 NAUVO Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Naantalin kaupunki Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalous (sähköisesti) Liikenneviraston Meriväylät-yksikkö, Turun toimipiste Lounais-Suomen aluehallintovirasto/ eläinlääkäri Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä lähetetään asianosaisille listan dpoesavi-250-04-08-2011 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Naantalin kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

22 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Laitoksen sijainti kartalla Juha Helin Hannu Kokko Saku Hurskainen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Juha Helin ja Hannu Kokko. Asian on esitellyt ympäristölakimies Saku Hurskainen. SH/sk

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 15.7.2013. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 029 501 6000 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Liite 2