JOENSUUN KAUPUNKI MAA-AINESLUPA JA YMPÄRISTÖLUPA Rakennus- ja ympäristölautakunta 17.10.2018 60 Muuntamontie 6 Annettu julkipanon jälkeen 80100 JOENSUU Päivämäärä Diaarinumero Puh. (013) 267 7111 19.10.2018 3129/11.01.00/2018 1 ASIA Päätös maa-aineslain 4 a :n mukaisesta maa-ainesten ottamislupahakemuksesta sekä ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta kiviaineksen louhintaan ja murskaukseen. Päätös sisältää ratkaisun maa-aineslain 21 :n ja ympäristönsuojelulain 199 :n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA NCC Industry Oy Mannerheimintie 103 a, PL 13, 00281 Helsinki y-tunnus 1765515-0 yhteyshenkilö Karoliina Halin p. 050 4339711 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kalliokiviaineksen ottaminen ja kiviaineksen louhinta ja murskaus Joensuun kaupunki, Pielisensuu, tila Kitsarinkangas 167-401-9-28, osoite Lentoväylä, Joensuu Toiminta sijoittuu Suurenkivenvaaran alueelle. Alue sijaitsee noin 350 m Joensuun lentokenttäalueen eteläpuolella ja alueen etelärajalta on noin 750 m etäisyys valtatie 9:ään. Kyseessä on olemassa oleva kallionottoalue, jolle haetaan jatkolupaa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Maa-aineslain (MAL 555/1981) 4 :n mukaan maa-ainesten ottamiseen on oltava lupa. Ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) 27 mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava lupa. YSL liite 1 taulukko 2 kohta 7 c ja e mukaan luvanvaraisia toimintoja ovat kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää sekä tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää. MAL 4 a ja YSL 47 a :n mukaan maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA 2 Ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (VNa ympäristönsuojelusta 713/2014) 2.1 kohta 6 a ja b mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisessa käsiteltäviin lupa-asioihin kuuluu kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää sekä tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää. ASIAN VIREILLETULO 16.8.2018 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Alueella on Joensuun kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 16.9.2009 myöntämä maa-aineslupa kalliokiviaineksen ottamiselle 1 110 000 m³ kokonaisottomäärälle. Lupa on voimassa 18.9.2019 saakka. Alueella on Joensuun kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 16.9.2009 myöntämä ympäristölupa kallion louhintaan ja murskaukseen. Ympäristölupa on voimassa 31.12.2019 saakka ja hakijan tulee toimittaa uusi hakemus 31.12.2018 mennessä, mikäli toimintaa on tarkoitus jatkaa. Kiinteistön omistaa Joensuun kaupunki, jonka kanssa luvan hakija on tehnyt sopimuksen alueen käytöstä. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Alueella ei ole asemakaavaa. Joensuun seudun osayleiskaavassa 2020 alue on kaavoitettu työpaikkojen reservialueeksi (TP/res). Alueen länsiosa sekä pohjoiskärki on kaavoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (MU), jolla on ulkoilun ohjaustarvetta. Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaavassa 2040 alue on kaavoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Lisäksi aluetta sivuaa viheryhteystarvemerkintä. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKAN YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Alue sijaitsee noin 350 metrin päässä Joensuun lentokenttäalueesta, lentokenttäalueen eteläpuolella. Alueen etelärajalta on noin 750 metrin etäisyys valtatie 9:ään. Kohde ei sijaitse Natura-alueella tai muulla luonnonsuojelualueella eikä sen välittömässä läheisyydessä ole muinaismuistoja. Alueen eteläpuolella noin 200 metrin etäisyydellä on yksityinen Saarelan suojelualue. Ottoalueella ei ole merkittäviä luonnonesiintymiä eikä alueelta ole tavattu uhanalaista tai muuta herkkää lajistoa. Marjalan pohjoisosan luonto- ja maisemaselvityksen (1999) mukaan alueen läheisyydessä Suurenkivenvaaran ja Ruisvaaran välissä sijaitsee paikallisesti arvokas kosteikko ja puro. Toiminta-alueen länsirajalta on vähintään 65 metrin etäisyys kosteikkoon.
Ottoalue ei sijaitse pohjavesialueella eikä alueen läheisyydessä ole muita merkittäviä vesialueita. Lähin pohjavesialue Lykynlampi (0727655) sijoittuu alueen pohjoisrajan reunalle. Alueen läheisyydessä kulkee ulkoilun runkoreitti, joka sivuaa alueen rajoja. Lähin asuinkiinteistö sijaitsee lounaassa, noin 350 metrin etäisyydellä tilan rajasta. 3 LAITOKSEN TOIMINTA Kalliokiviainesten louhinta ja murskaus Kiviaineksen oton on tarkoitus tuottaa kalliomursketta tie- ja talorakentamisen sekä kunnossapidon tarpeisiin. Lisäksi ottotoiminta valmistaa aluetta sen jälkikäytön edellyttämään tilaan työpaikka/teollisuusalueeksi. Alueelle haetaan lupaa kalliokiviainesten ottamiseksi 10 vuoden ajaksi. Alueelle on myönnetty maa-aineslupa (16.9.2009) 1 110 000 m³ kiviaineksen ottamiselle. Kiviainesta on otettu tähän mennessä noin 408 900 m ³ ( 1 083 585 t ). Hakija hakee kyseiselle luvalle jatkoa kymmeneksi vuodeksi jäljellä olevalle ottamattomalle kiviainesmäärälle. Haettu kokonaisottomäärä on 750 000 m³. Suunnitellun ottoalueen pinta-ala on 13,4 ha. Maa-ainesten ottaminen tapahtuu vaiheistetun ottosuunnitelman mukaan siten, että vaiheessa 1. ottaminen etenee kaakkoiskulmasta luoteeseen pohjan tason vaihdellessa +105 - +106 välillä. Vaiheessa 2. ottosuunta kääntyy pohjoiskoilliseen, jolloin pohjan taso vaihtelee +106 - +107 välillä. Ottovaiheessa 2. louhitaan myös ottoalueen lounaiskulma. Osavaiheiden 1. ja 2. lounais-koillissuuntaisen rajan pohjan taso louhitaan +105 - +107 tasolle, mikäli mahdollistaa pintavesien luonnollisen valumisen osa-alueen 1. kautta kaakkoiskulman saostusaltaaseen ja sieltä edelleen ojastoa pitkin pois alueelta. Tämän suuntainen kaltevuus estää myös toiminnasta muodostuvan melun leviämisen lähimpiin häiriintyviin kohteisiin lounaan suuntaan. Oton edetessä jäljellä olevan ottoalueen puusto kaadetaan ja pintamaat kuoritaan sekä läjitetään ottoalueen kaakkois- ja länsireunoille nykyisille läjitysalueille sekä alueen pohjoisitärajalle. Läjitysalueille voidaan tarvittaessa läjittää myös tilan Ruisvaara (RN:o 8:28) pintamaita. Läjitettyjä maita hyödynnetään ottotoiminnan aikana meluvalleina ja ottotoiminnan päätyttyä osittain alueen maisemointiin. Kiviainesta louhitaan ja murskataan keskimäärin 320 000 t vuodessa, mutta kuitenkin korkeintaan 400 000 t. Kallion puhdistuksen jälkeen alueelle tuodaan poravaunu, joka poraa kallioon reiät panostusta varten. Louhetta räjäytetään kerralla noin viikon raaka-ainetarpeen verran murskauslaitokselle. Räjäytykset toteutetaan arkisin klo 07:00 18:00 välisenä aikana läpi vuoden. Jokaisesta räjäytettävästä kentästä laaditaan yksityiskohtaiset räjäytyssuunnitelmat. Räjäytyksistä ilmoitetaan ennakkoon lupaviranomaiselle, Joensuun lentoaseman lennonjohtoon sekä alueen asukkaille. Räjäytysten aikana ulkopuolisten henkilöiden pääsy toimintaalueelle estetään rajaamalla alue sekä vartioimalla alueelle johtavaa tietä ja lähiympäristöä. Räjäytyksistä ilmoitetaan kovaäänisin äänimerkein.
Louhinnan aikana ottoalueen reunalle muodostuvat rintaukset, jotka tulevat jäämään pystysuoriksi, puhdistetaan lohkareista ja muusta kalliopinnassa olevasta rikkoutuneesta aineksesta. Tarvittaessa rintaus verkotetaan. Ottoalue merkitään maastoon lippusiimalla sekä varoituskyltein. Kiviainesta murskataan 1.9. 31.5. välisenä aikana arkisin klo 07:00 22:00 välillä ja 1.6. 31.8. välisenä aikana klo 07:00 18:00 välillä. Alueelle tuodaan siirrettävä murskain, kun murskaaminen on ajankohtaista. Murskauslaitteisto toimii aggregaatilla, jonka polttoaineena on kevyt polttoöljy. Ennen murskausta suurimpia kivilohkareita joudutaan usein rikottamaan pienemmiksi kaivinkoneeseen kiinnitetyllä iskuvasaralla. Kuormaus ja kuljetus tapahtuvat läpi vuoden ma-su klo 06:00 22:00. Alue on toiminnan loputtua tarkoitus valmistaa Joensuun seudun yleiskaavan mukaisesti teollisuus ja työpaikka-alueeksi. 4 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Melu Toiminta-alueella syntyy melua kallion porauksesta, räjäytyksistä, louheen rikotuksesta ja murskauksesta sekä valmiin tuotteen kuormauksesta ja liikenteestä. Toiminnasta aiheutuvaa melua estetään leviämästä ympäristöön ennen kaikkea toimintojen sijoittelulla alueelle. Pintamaita kasataan meluvalleiksi ja murskauslaitteisto sijoitetaan muodostuvan ottorintauksen, meluvallien ja varastokasojen suojaan mahdollisimman matalaan maaston kohtaan alueella. Ottokaltevuuden kallistuminen itään päin estää myös melun leviämistä lähimpään asuinrakennukseen lounaan suunnassa. Tarvittaessa prosessien meluavimpia kohtia koteloidaan tai katetaan. Alue sijaitsee lentomelualueella, joten toiminnasta muodostuva melupäästö jää huomattavan pieneksi suhteessa alueen ympäröivän toiminnan aiheuttamaan meluun. Alueelle on tehty melumallinnus Ramboll Oy:n toimesta 24.9.2009. Selvityksen perusteella melun päiväohjearvot (07-22) alittuvat lähimmissä asumiseen ja loma-asumiseen käytettävissä kohteissa ja virkistysalueilla. Louhinta-alueen itäpuolella 55 db:n päiväajan meluvyöhyke yltää noin 100 metriä kaavassa ohjatun asuinreservialueen rajojen sisälle, mutta louhinnan edetessä meluvyöhyke supistuu. Melumittauksia on tehty Ramboll Oy:n toimesta myös syyskuussa 2016 lähimmissä asuinrakennuksissa etelän ja lounaan suunnassa. Mittauksen perusteella päiväohjearvot alittuvat, kun alueella toimii murskauslaitos, kaksi kaivinkonetta ja pyöräkone. Pöly Muodostuvien pienhiukkasten vähentämiseksi alueelle tuotava porausvaunu varustetaan pölynkeräyslaitteella. Murskauslaitteisto sijoitetaan mahdollisimman matalaan kohtaan alueella ottorintauksen, meluvallin sekä varastokasojen suojaan. Murskauslaitteiston pölyävimmät kohdat, kuten kuljetin, murskaimet ja seulat katetaan ja koteloidaan tarvittaessa. Lisäksi murskausprosessia kastellaan tarvittaessa.
Kiviaineksen putoamiskorkeus kuljetinhihnalta varastokasaan asetetaan mahdollisimman pieneksi, jotta murskatun kiviaineksen pölyäminen vähenisi. Varastokasoja ja alueen teitä kastellaan tarvittaessa, mikäli pölyämistä muodostuu runsaasti. Tärinä Räjäytyksistä aiheutuu satunnaisesti muutaman kerran vuodessa lyhytaikaista tärinää. Räjäytyksistä syntyvää tärinää pyritään vaimentamaan räjäytystöiden huolellisella suunnittelulla. Räjähdysainemäärät mitoitetaan oikein ja panostus tehdään niin, että tärinän eteneminen maaperässä on mahdollisimman vähäistä. Alueen lähimmät rakennukset on tarkastettu ja alueella on suoritettu koeräjäytyksiä ennen koko toiminnan aloittamista, minkä perusteella räjäytystöiden suunnittelu on mahdollista tehdä perusteellisesti. Jätteet Vaaralliset jätteet säilytetään kannellisissa astioissa ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Syntyneistä vaarallisista jätteistä ja niiden toimituspaikoista pidetään kirjaa. Jätevesi kerätään umpisäiliöön ja toimitetaan jäteveden puhdistamoon. Sekajäte ja yhdyskuntajäte kerätään erillisiin astioihin ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Maaperä, pintavesi ja pohjavesi Toiminnasta ei aiheudu päästöjä vesistöön, sillä alue ei sijaitse pohjavesialueella ja lähin vesistö Jaamanlampi sijaitsee yli kilometrin päässä. Maaperän, pohjaveden ja pintavesien tilaa voivat huonontaa mahdolliset öljy- ja voiteluainevuodot, räjähdeainejäämät, sekä toiminnasta syntyvät jätteet. Alueella ei varastoida öljytuotteita, voitelu- ja räjähdysaineita eikä mitään haitallisia kemikaaleja. Öljy- ja voiteluaineet säilytetään Suomen ympäristökeskuksen oppaan (25/2010) ohjeiden mukaisella tukitoiminta-alueella. Polttoaineet varastoidaan kaksivaippasäiliöissä ja kaikki ympäristölle haitalliset kemikaalit säilytetään lukituissa säilytyspaikoissa. Alueen laitteistoja ja koneita käytetään oikeaoppisesti ja huolletaan säännöllisesti. Mahdolliset viat korjataan välittömästi. Ottoalueella säilytetään aina riittävä määrä öljynimeytykseen soveltuvaa materiaalia. Pintavesissä voi olla pieniä määriä räjähdysaineista peräisin olevaa typpeä, työkoneista peräisin olevaa öljyä sekä tukitoiminta-alueelta peräisin olevaa kiintoainesta. Määrät ovat kuitenkin niin vähäiset, ettei niistä ole haittaa ympäristölle tai vesistölle, joten pintavesien erilliskäsittely ei ole tarpeellista. Pintavedet käsitellään luonnonmukaisesti ohjaamalla ne saostusaltaan tai öljynerotuskaivon (tukitoiminta-alueelta) kautta ojaan. Ojasta hienoaines suotautuu alueen kuivahkon ja tuoreen kankaan kasvillisuuteen. 5
LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU 6 Alueen toimintoja tarkkaillaan päivittäin ja toiminnassa ilmeneviin poikkeustapauksiin puututaan välittömästi. Toiminta-alueella pidetään käyttöpäiväkirjaa alueen toiminnoista sekä niiden ajoittumisesta ja toimintaolosuhteista. Käyttöpäiväkirjaa säilytetään työmaalla. Toiminnan vaikutuksia pohjaveden pinnantasoon tarkkaillaan kaksi kertaa vuodessa keväisin ja syksyisin tilan eteläosaan asennetusta pohjavesiputkesta. Alueen pintavesien määrää ja laatua tarkkaillaan aistinvaraisesti. Maa-aineslain (555/1981) 23 a :n mukainen ilmoitus maa-ainesten ottomäärästä raportoidaan vuosittain lupaviranomaiselle. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 62 :n tarkoittaman toiminnan seuranta ja tarkkailuvelvollisuus toteutetaan vuosittain raportoimalla toiminnasta lupaviranomaiselle lupamääräysten mukaisesti. tarkkailuohjelma toteutetaan lupamääräysten mukaisesti. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Alueella säilytetään aika riittävä määrä öljynimeytykseen soveltuvaa materiaalia mahdollisen öljyvuodon varalta. Alueella on viranomaismääräykset täyttävä esisammutuskalusto, joka tarkastetaan paloviranomaisen taholta säännöllisesti. Henkilövahinkojen varalta alueella on aina asianmukaiset ensiapuvälineet. Yleinen hätänumero sekä muut työturvallisuuteen liittyvät tarvittavat yhteystiedot pidetään selkeästi esillä. Onnettomuuksista ja häiriötilanteista raportoidaan lupaviranomaisen sekä kunnan edellyttämällä tavalla. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN (BAT) SOVELTAMISESTA Alueella sovelletaan kaikissa toiminnoissa parasta saatavilla olevaa käyttökelpoista tekniikkaa, minkä avulla ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta voidaan vähentää huomattavasti. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu 30 vrk ajan Joensuun kaupungin ja Kontiolahden kunnan ilmoitustaululla sekä Joensuun kaupungin kotisivuilla internetissä. Hakemusasiakirjat on pidetty julkisesti nähtävillä 27.8. 25.9.2018 ympäristönsuojeluyksikössä. Lähialueen kiinteistöt on kuultu viranomaisen toimesta 23.8.2018 lähetetyillä kirjeillä. Muistutukset ja mielipiteet Hakemukseen saapui yksi muistutus. Finavia Oyj toteaa muistutuksenaan seuraavaa: Toiminnan suunnittelussa ja toiminnassa on huomioitava, että alue sijaitsee Joensuun lentoasema-alueen välittömässä läheisyydessä. Alue sijaitsee noin 600 metrin etäisyydellä kiitotien päästä ja lähestymislinjasta sekä lähestymisvaloista. Räjäytysten, louhinnan ja murskauksen suunnittelussa on huomioi-
tava lentoaseman toimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet sekä toiminnan aikana on tarkkailtava pölyämistä ja huolehdittava tarvittavasta pölynsidonnasta. 7 Lausunnot Räjäytyksiä ei saa tehdä ilman Joensuun lentoaseman lennonjohdon lupaa. Finavia on ohjeistanut luvanhakijaa räjäytysten koordinoinnista lennonjohdon kanssa. Finavia edellyttää, että kyseistä ohjeistusta noudatetaan, jotta lentoaseman läheisyyteen sijoittuva toiminta ei millään tavalla vaaranna lentoturvallisuutta. Toiminta tulee voida keskeyttää, mikäli lentoturvallisuutta vaarantavia pöly-, savu-, kaasu- tai irtoainespäästöjä torjuntatoimenpiteistä huolimatta ilmenee tai mikäli räjäytysten aiheuttama tärinä vaikuttaa lennonvarmistuslaitteistojen toimintaan (Ilmailulaki (864/2014) 159 ). Luvanhakija on ilmoittanut alueen toimijan yhteystiedot Joensuun lentoaseman lennonjohtoon mahdollisten poikkeustilanteiden varalta. Yhteystiedot on pidettävä ajantasalla ja muutoksista on ilmoitettava lennonjohdon päällikölle Kimmo Rapatille (kimmo.rapatti@ansfinland.fi) Lisätietoja lausunnosta antaa ympäristöpäällikkö Kirsi Pitkäranta (p. 020708 2279, kirsi pitkaranta@finavia.fi). Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta, Kontiolahden kunnalta ja terveydensuojeluviranomaiselta. Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja Pohjois-Karjalan ympäristöterveys antoivat hakemuksesta lausunnot. Pohjois-Karjalan ELY-keskus toteaa lausuntonaan seuraavaa: Lykynlammen vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue sivuaa alueen pohjoiskärkeä. Ottamistoiminta ei kohdistu kuitenkaan pohjaveden muodostumisalueelle. Alueella ei ole tiedossa olevia erikoisia luonnonesiintymiä, suojelukohteita tai maisema-arvoja. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen käsityksen mukaan suunnitelman mukaisella maa-aineksen otolla ei ole maa-aineslain 3 :n tarkoittamia rajoituksia ainesten ottamiselle eikä ympäristöluvan myöntämiselle murskaustoimintaan. Pohjois-Karjalan ympäristöterveys toteaa lausuntonaan seuraavaa: Mahdolliset terveysvaikutukset Murskausaseman toiminnasta aiheutuvat terveyshaitat ovat yleensä toiminnan, työkoneiden ja kuljetusautojen aiheuttamaa melua ja pölyä. vahinkotapauksissa voi myös työkoneiden tankkauksessa valua maaperään polttoainetta. Melu Toiminnasta ei saa aiheutua meluhaittaa lähimmässä häiriintyvässä kohteessa. Mikäli lähiympäristössä koetaan meluhaittoja, niin toiminnanharjoittajan on mitattava melutasot lähimmässä häiriintyvässä kohteessa ja toimittava mittaustulosten edellyttämällä tavalla.
8 Sosiaali- ja terveysministeriön asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista 545/2015 antamassa asetuksessa on esitetty asuntojen sisätilojen päivä- ja yöaikojen keskiäänitasojen toimenpiderajat. Päiväajan keskiäänitaso LAeq klo 7-22 on 35 db ja yöaikana LAeq klo 22-7 30 db. Pöly Toiminnasta ei saa aiheutua pölyhaittaa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Asetuksen 545/2015 perusteella hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuus sisäilmassa 24 tunnin aikana saa olla enintään 50 μm/m3. Pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuus sisäilmassa 24 tunnin mittauksen aikana saa olla enintään 25 μm/m3. Kohteesta aiheutuva pölyhaitta tulee estää, esimerkiksi kastelulla tai murskauslaitoksen koteloinnilla. Talousvesi Polttoaineiden tankkausalue ja öljyjen sekä voiteluaineiden käsittelyalueet tulee sijoittaa nesteitä läpäisemättömälle reunoiltaan korotetulle alustalle, jotta mahdolliset vuodot maaperään ehkäistään. Talousvesikaivojen ja vedenottamoiden veden laatua ei saa pilata. Talousveden laatuvaatimuksista ja suosituksista on säädetty sosiaali- ja terveysministeriön asetuksissa 1352/2015 ja 401/2001. Hakijan vastineet Hakijan vastine Finavia Oyj:n muistutukseen: Hakija on huomioinut toiminnan suunnittelussa 600 m etäisyyden Joensuun lentokentän kiitotien päähän, lähestymislinjaan ja lähestymisvaloihin. Toiminta on järjestetty niin, ettei Joensuun lentokenttäalueen rakennuksiin tai laitteisiin kohdistu minkäänlaista häiriötekijää. Toimintaa tarkkaillaan koko ajan ja mahdollisiin vika/poikkeustapauksiin puututaan välittömästi. Toiminnasta muodostuvaa pölyä estetään leviämästä ympäristöön tarvittaessa koteloimalla tai kattamalla murskauslaitteiston pölyävimpiä kohtia. Tarvittaessa alueen teitä, valmiita murskekasoja sekä murskattavaa kiviainesta kastellaan. Räjäytyksistä ilmoitetaan aina etukäteen Joensuun lentoaseman lennonjohtoon Finavian ohjeistuksen mukaisesti. Hakija varmistaa, että Joensuun lentoaseman lennonjohdolla on aina ajantasaiset toiminta-alueen yhteyshenkilön yhteystiedot. Hakijan vastine Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen lausuntoon: Toiminnan jatkamiselle ei ole estettä, kuten Pohjois-Karjalan ELY-keskus lausunnossaan toteaa. Ottamistoiminta ei sijaitse pohjaveden muodostumisalueella, eikä alueella ole luonnonsuojelukohteita tai muita erikoisia luonnonesiintymiä ja maisema-arvoja. Toiminta alueella toteutetaan lupahakemuksen sekä lupamääräysten mukaisesti. Hakijan vastine Pohjois-Karjalan ympäristöterveyden lausuntoon: Toiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota toiminnan aiheuttamiin melu- ja pölypäästöihin sekä maaperän suojaamiseksi tehtäviin toimiin. Toimintaa tarkkaillaan koko ajan ja mikäli havaitaan, että päästöt ylittävät sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen
asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (54572015) sallitut raja-arvot, ryhdytään toimenpiteisiin päästöjen vähentämiseksi. Murskauslaitteiston pölyävimmät ja meluavimmat kohdat koteloidaan tai katetaan tarvittaessa, jotta melun ja pölyn leviäminen ympäristöön vähenee. Alueen teitä, valmiita tuotekasoja sekä murskattavaa kiviainesta kastellaan tarvittaessa. Murskauslaitteisto sijoitetaan aina ottorintauksen, varastokasojen sekä meluvallien suojaan mahdollisimman matalaan kohtaan alueella. Tarvittaessa melumittauksia suoritetaan lähimmissä häiriintyvissä kohteissa, mikäli meluhaittoja ilmenee. Kaikki öljy- ja voiteluaineet sekä muut ympäristölle haitalliset kemikaalit säilytetään pinnoitetulla tukitoiminta-alueella. Polttoainesäiliöinä käytetään kaksivaippaisia säiliöitä ja muut haitalliset kemikaalit pidetään lukitussa säilytystilassa. Alueella säilytetään aina riittävä määrä öljynimeytykseen soveltuvaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen varalta. Alueella toimivat koneet pidetään moitteettomassa kunnossa ja niitä käytetään asianmukaisesti, jotta mahdollisia öljy- tai muita päästöjä ei pääse syntymään. VIRANOMAISEN RATKAISU Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää myöntää NCC Industry Oy:lle maa-aineslain 4 :n mukaisen luvan maa-ainesten ottamiseen ja ympäristönsuojelulain 27 :ssä tarkoitetun ympäristöluvan Joensuun kaupungin Pielisensuun kylään tilalle Kitsarinkangas RN:o 9:28 hakemuksen sekä alla esitettyjen lupamääräysten mukaisesti. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Maa-ainesten kokonaisottomäärä on enintään 750 000 k-m 3. Ottamisalue on enintään ottamissuunnitelmassa esitetyn laajuinen. Ottamisalueen rajat on merkittävä näkyvästi maastoon ja ohikulkijoiden pääsy jyrkänteille tulee estää esim. pintamaakasoilla tai aitaamalla alue. Alueelle johtavalla tiellä oleva lukittava puomi tai portti tulee pitää suljettuna, kun alueella ei ole toimintaa. 2. Alin ottamistaso on +105,225 (N2000). Ylimmän havaitun luonnollisen pohjaveden pinnan yläpuolelle on aina jätettävä vähintään kahden (2) metrin paksuinen suojakerros kaivamatonta maata. Molemmat edellä mainitut ehdot tulee täyttyä. Pohjaveden pinnan tasoa tulee tarkkailla alueen eteläosassa olevasta pohjavesiputkesta kaksi kertaa vuodessa (esim. touko- ja syyskuu). Tiedot tulee toimittaa vuosittain valvontaviranomaiselle. Alueen korkotaso sekä alin ottotaso tulee merkitä näkyvästi maastoon paikkaan, jossa se säilyy pysyvästi koko ottamistoiminnan ajan. Ottamistason merkintää on muutettava, jos havainnot pohjaveden pinnan korkeudesta sitä edellyttävät. 9
3. Toiminnassa on noudatettava seuraavia toiminta-aikoja: Murskaus ma-pe klo 7-22 1.9.-31.5. ma-pe klo 7-18 1.6.-31.8. Poraus ma-pe klo 7-21 1.9.-31.5. ma-pe klo 7-18 1.6.-31.8. Rikotus ma-pe klo 8-18 Räjäytykset ma-pe klo 8-18 Kuormaaminen ja kuljetus ma-pe klo 6-22 Toimintaa ei saa harjoittaa viikonloppuisin eikä arkipyhinä. 10 Mikäli toiminta-ajoista joudutaan poikkeamaan, tulee siitä ilmoittaa etukäteen ympäristönsuojeluyksikköön. 4. Toiminnan aiheuttama melutaso (A-painotettu ekvivalenttitaso LAeq) ei saa ylittää lähimmällä asumiseen käytettävällä alueella päivällä (klo 7-22) 55 db ja yöllä (klo 22 7) 50 db. Melutasoa tulee tarkkailla aina toiminnan aikana ja tarvittaessa todentaa mittauksin. 5. Louhinnan ja murskauksen tulee täyttää ns. MURAUS-asetuksen (800/2010) vaatimukset. 6. Räjäytykset ja louhinta tulee suunnitella ja toteuttaa valtioneuvoston asetuksen räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta (644/2011) mukaisesti. Räjäytykset tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että aiheutuva tärinä jää mahdollisimman pieneksi. Samanaikaisesti räjähtävä räjähdysainemäärä tulee pitää mahdollisimman pienenä. Räjäytyksen aiheuttamaa tärinää tulee tarkkailla ja tarvittaessa todentaa mittauksin. Mittaustulokset tulee toimittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle. Räjäytyksistä tulee ilmoittaa etukäteen lähialueen asukkaille ja Joensuun lentokentän lennonjohtoon. Luvan hakijan on ilmoitettava alueen toimijan yhteystiedot Joensuun lentoaseman lennonjohtoon mahdollisten poikkeustilanteiden varalta. Yhteyshenkilö lentoasemalla on lennonjohdon päällikkö Kimmo Rapatti, kimmo.rapatti@ansfinland.fi). 7. Toiminnan aiheuttama pölyhaitta ei saa ylittää lähimmällä asumiseen käytettävällä alueella hengitettävien hiukkasten (PM10) osalta raja-arvoa 50 µg/m 3 ja pienhiukkasten (PM2,5) osalta raja-arvoa 25 µg/m 3 24 h keskiarvona mitattuna. Pölyämistä tulee tarkkailla aina toiminnan aikana. Mikäli on aihetta epäillä raja-arvon ylittyvän, tulee toiminnasta aiheutuvat hiukkaspäästöt mitata. Mittaustulokset tulee toimittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8. Pölyhaittoja tulee ehkäistä kastelemalla tai koteloimalla laitteistot tai muulla vastaavalla menetelmällä. Varastokasoja ja kuormia tulee tarpeen mukaan kastella pölyämisen estämiseksi. Alueet ja tiet on hoidettava siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. Porauksen pölyhaittoja tulee ehkäistä sijoittamalla porausvaunuihin pölynkeräyslaitteet tai käyttämällä muuta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
9. Murskain tulee sijoittaa alueen matalimmalle kohdalle hyödyntäen olemassa olevia rintauksia suojina. Varastokasat tulee sijoittaa siten, että melun ja pölyn leviäminen ehkäistään. Pudotuskorkeus murskaimelta varastokasaan tulee pitää mahdollisimman pienenä. Murskauslaitteiston kuljettimien päähän tulee kiinnittää pölyämistä estävät suojat tai tulee käyttää muuta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Murskauksen meluhaitat tulee minimoida käyttämällä kumitettuja kuormauskohtia ja rännejä, kattamalla kuljettimet, käyttämällä kumisia seulaverkkoja tai muilla yhtä tehokkailla parasta käyttökelpoista tekniikkaa edustavilla laiteteknisillä ratkaisuilla. 10. Polttoainesäiliöiden tulee olla kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä. Säiliöissä tulee olla ylitäytönestimet ja tankkauslaitteistot tulee varustaa lukittavilla sulkuventtiileillä. Polttoaineita ja muita kemikaaleja ei saa varastoida alueella silloin, kun alueella ei ole toimintaa. Toiminnan aikana säiliöt tulee sijoittaa kaivualueen ulkopuolelle. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden tulee olla nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja. Koneita ja laitteita tulee säilyttää ottamisalueen ulkopuolella, nesteitä läpäisemättömällä varastointialueella. Koneiden huoltotyöt tulee tehdä myös tällä alueella. Vuotavia koneita ei saa käyttää ottamisalueella. Alueella tulee olla käytettävissä imeytysmateriaalia öljyvuotojen varalta sekä riittävä alkusammutuskalusto. 11. Otetun alueen pohja on muotoiltava niin, ettei alueelle muodostu vettä kerääviä lammikoita. Alueen valumavedet tulee johtaa hallitusti laskeutusaltaaseen. 12. Alueen jälkihoito ja maisemointi tulee tehdä vaiheittain ottamisen edistymisen mukaan niiltä alueen osilta, joilta aineksia ei enää oteta. Ottamisen eteneminen tulee suunnitella siten, että jälkihoito ja maisemointi voivat edetä mahdollisimman nopeasti. Otetun alueen pohja on muotoiltava siten, ettei alueelle muodostu vettä kerääviä lammikoita. Lopulliset jälkihoito- ja maisemointitoimenpiteet on toteutettava välittömästi ottamistoiminnan päätyttyä alueella luvan voimassaoloaikana. Rintaus tulee muotoilla siten, ettei alueelle ottotoiminnan jälkeen jää yli 5 metrin jyrkänteitä. Mikäli alueelle jää alueita virkistyskäyttöön, tulee näille alueille muodostaa kasvualusta ja ne tulee metsittää. 13. Toiminnan jätehuolto on järjestettävä siten, ettei toiminnasta aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän pilaantumista eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle. 11
Kaivannaisjätteet tulee varastoida ja käsitellä kaivannaisjätehuoltosuunnitelman mukaisesti. Kyseessä on pysyvän jätteen kaivannaisjätealue. Vaaralliset jätteet on varastoitava katetuissa tiloissa ja sellaisella alustalla, josta mahdolliset vuodot saadaan kerätyksi talteen. Vaaralliset jätteet on pakattava varastointia ja kuljetusta varten asianmukaisiin laatua ja vaarallisuutta osoittavin merkinnöin varustettuihin tiiviisiin astioihin tai säiliöihin. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään tai muihin jätteisiin. Vaaralliset jätteet on toimitettava sellaiselle yritykselle tai laitokselle, joka saa ympäristöluvan perusteella ottaa vastaan ko. vaarallista jätettä. 14. Toiminnassa tulee noudattaa niitä määräyksiä, joita Joensuun alueellisen jätelautakunnan yleisissä jätehuoltomääräyksissä ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä on annettu jätteiden käsittelystä, lajittelusta ja varastoinnista, vaarallisista jätteistä, vaarallisia jätteitä koskevasta kirjanpidosta, sekä kemikaalien ja vaarallisten jätteiden säiliövarastoinnista. 15. Toiminnasta tulee pitää käyttöpäiväkirjaa, joka tulee pyydettäessä esittää ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttöpäiväkirjaan tulee merkitä ainakin seuraavat tiedot: - murskauksen tuotantotiedot ja käyntiajat - räjäytysten ajankohdat ja käytetyt räjähdysaineet - käytettyjen polttoaineiden laatu- ja kulutustiedot (t/a) - toiminnassa muodostuneet jätteet ja vaaralliset jätteet, niiden alkuperä, laatu, määrä ja varastointi sekä edelleen toimittaminen - suoritetut huoltotoimenpiteet - häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika, arvio päästöistä ilmaan, vesiin tai maaperään sekä niiden ympäristövaikutukset ja suoritetut toimenpiteet). - mahdolliset mittaustulokset 16. Toiminnan häiriötilanteista, olennaisesta muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä, lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on viipymättä ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle. 17. Ottamissuunnitelman ja lupaehtojen noudattamisen ja maisemoinnin edistymisen seuraamiseksi tulee paikan päällä järjestää tarvittaessa hakijan ja valvontaviranomaisen yhteisiä katselmuksia. Hakijan tulee vuosittain ilmoittaa lupaviranomaiselle otetun aineksen määrä ja laatu. Ottotoiminnan loputtua vakuuden voimassaoloaikana on alueella pidettävä loppukatselmus, jossa todetaan alueen jälkihoidon ja maisemointitöiden riittävyys. 12
13 RATKAISUN PERUSTELUT Yleiset perustelut Maa-aineslain (MAL 555/1981) 6 :n mukaan lupa maa-ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen ole ristiriidassa MAL 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Maa-ainesten ottaminen ei ole ristiriidassa maa-aineslain 6 :ssä säädettyjen luvan myöntämisen edellytysten kanssa. Lupa voidaan näin ollen myöntää. Ottoalueen pohjoisrajalla sijaitsee Lykynlammen vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Suunniteltu ottoalue ei sijaitse varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Pohjaveden pinnan päälle jätetään kaikissa olosuhteissa vähintään kahden metrin paksuinen suojakerros koskematonta kiviainesta ja pohjaveden pinnan korkeutta tarkkaillaan asetetun lupamääräyksen mukaisesti. Edellä esitetyistä syistä voidaan todeta, ettei toiminta vaaranna Lykynlammen pohjavesialueen laatua tai antoisuutta. Alue on kaavoitettu Joensuun seudun osayleiskaavassa 2020 työpaikkojen reservialueeksi (TP/res), toiminta valmistaa aluetta kaavoituksen ohjaamaan tarkoitukseen. Lisäksi alueen länsiosa sekä pohjoiskärki on kaavoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (MU), jolla on ulkoilun ohjaustarvetta. Alueen itärajan läheisyydessä kulkevan Jaama Trail retkeilyreitin ja alueen väliin jää kapea kaistale maisemallisesti suojaavaa puustoa. Ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi, kun ottaminen toteutetaan ottosuunnitelman ja lupamääräysten mukaisesti, eli pintamaat kuoritaan ja maisemointi toteutetaan ottamistoiminnan edetessä. Maa-ainesesiintymän säästeliääseen ja taloudelliseen käyttöön vaikuttaa se, että avatulta ottoalueelta otetaan maa-ainekset mahdollisimman tehokkaasti. Kun toiminnassa noudatetaan lupamääräyksissä ja ottamissuunnitelmassa esitettyjä suojaustoimia, kuten jyrkänteiden suojausta ja varoituskylttejä, ei ottotoiminta aiheuta vaaraa asukkaille tai ympäristölle. Maasto-olosuhteet ja esitetyt haittojen torjuntatoimet huomioiden ottotoiminnasta ei aiheudu melu- tai pölyhaittaa asutukselle. Ympäristönsuojelulain 52 :n mukaisesti luvassa on annettava määräykset mm. päästöjen rajoittamisesta, jätteiden syntymisen vähentämisestä ja haittojen vähentämisestä. YSL:n 58 :n mukaan luvassa on annettava lisäksi tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi. YSL:n 62 :n mukaisesti tulee myös antaa tarpeelliset määräykset toiminnan ja päästöjen tarkkailusta. Vastaus lausuntoihin ja esitettyihin muistutuksiin Pohjois-Karjalan ympäristöterveyden lausunto on huomioitu lupamääräyksissä 3. 10. Finavia Oyj:n muistutus on huomioitu määräyksissä 6. - 9. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Lupamääräys 1. Kokonaisottomäärä ja ottamisalue ovat hakemuksen mukaiset. Ottamisalue tulee merkitä
näkyvästi maastoon, jotta rajoista ei ole epäselvyyttä eikä toiminta laajene naapurikiinteistöjen puolelle tai laajemmalle alueelle kuin ottosuunnitelmassa on esitetty Lupamääräys 2. Määräys on asetettu pohjaveden laadun ja määrän sekä ottotoiminnan suunnitelmallisen etenemisen turvaamiseksi. Ottotason selkeä merkintä helpottaa sekä valvontaa että itse ottotoimintaa. Lupamääräys 3. Toiminta-aikojen rajaaminen on tarpeen naapureille koituvan kohtuuttoman meluhaitan ehkäisemiseksi. Toiminta-aikojen rajaamisessa on otettu huomioon alueen maasto-olosuhteet, etäisyys häiriintyviin kohteisiin sekä esitetyt haittojen torjuntatoimet. Asetetut toiminta-ajat ovat muille läheisille kallionottoalueille myönnettyjen lupien mukaiset sekä MU- RAUS-asetuksen mukaiset. Lupamääräys 4. Lupamääräys on tarpeen toiminnasta naapureille aiheutuvan meluhaitan vähentämiseksi. Toiminta ei saa aiheuttaa naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta melun osalta. Melun raja-arvo perustuu valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (993/1992) 2 :n mukaiseen asumiseen käytettävän alueen ulko-ohjearvoon. Lupamääräys 5. Valtioneuvoston asetuksessa (MURAUS-asetus 800/2010) säännellään louhinnan ja murskauksen ympäristönsuojelun tasosta. Asetus toimii vähimmäisvaatimuksena ympäristöluvissa. Tästä syystä toiminnassa tulee noudattaa asetuksen vaatimuksia. Lupamääräys 6. Valtioneuvoston asetuksessa räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta (644/2011) säädetään kyseisten töiden työturvallisuudesta. Toimimalla asetuksen mukaisesti ehkäistään myös ympäristölle ja lähialueen asutukselle mahdollisesti aiheutuvia haittoja. Viittauksen tarkoitus on muistuttaa toimintaa koskevista muista säädöksistä. Tärinän mittaus on tarpeen, mikäli toiminnan epäillään aiheuttavan kohtuutonta haittaa lähialueen asutukselle. Ympäristönsuojeluviranomainen suorittaa arvion mittausten tarpeellisuudesta. Ihmisen kokemalle tärinälle ei ole määritelty raja- tai ohjearvoja, mutta mittaustuloksia voidaan verrata rakennusten rakenteille määritettyihin arvoihin. Pienikin tärinä voi aiheuttaa runkomelua rakennuksissa. Runkomelun mittausta ei vaadita, sillä louhinnasta aiheutuva runkomelu ei ole jatkuvaa kuten esim. vilkkaasti liikennöidyllä tiellä, eikä runkomelun täten pitäisi aiheutua kohtuuttomaksi. Lähellä sijaitsevan lentokentän lentoturvallisuuden takaamiseksi on toimittava Finavia Oyj:n antaman ohjeistuksen mukaisesti. Lupamääräys 7. Lupamääräykset ovat tarpeen asutukselle mahdollisesti aiheutuvien pölyhaittojen rajoittamiseksi ja todentamiseksi. Asetettu hengitettävien hiukkasten raja-arvo perustuu valtioneuvoston asetukseen ilmanlaadusta (38/2011). Mittaukset on tehtävä, mikäli ympäristönsuojeluviranomaisella on aihetta epäillä asetettujen raja-arvojen ylittyvän. Vaaditut pölyn leviämisen torjuntatoimet ovat MURAUS-asetuksen (800/2010) mukaiset. 14
Lupamääräys 8 ja 9. Lupamääräys on tarpeen murskauksesta ja louhinnasta aiheutuvien melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi. Vaaditut torjuntatoimet ovat MURAUS-asetuksen (800/2010) mukaiset. 15 Lupamääräys 10. Lupamääräykset ovat tarpeen pohjaveden ja maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi. Vaaditut torjuntatoimet ovat MURAUS-asetuksen (800/2010) mukaiset. Lupamääräys 11: Alueen pintavesien johtaminen tulee tapahtua hallitusti, jotta estetään mahdolliset haitalliset vaikutukset luonnonolosuhteisiin ja estetään lammikoiden muodostuminen alueelle. Laskeutusaltaan kautta johdettaessa valumavesien kiintoaines ei pääse ympäröiviin ojiin ja sitä kautta vesistöihin. Vesien hallittu johtaminen mahdollistaa myös tarvittaessa näytteen ottamisen valumavesistä. Lupamääräys 12: Määräykset ottoalueen muotoilusta ovat tarpeen, jotta alue ottotoiminnan jälkeen sopii ympäröivään maisemaan ja alueella on turvallista liikkua. Määräyksiä asetettaessa on otettu huomioon alueen jälkikäyttö teollisuus- ja työpaikka-alueena. Lupamääräys 13. Ympäristönsuojelulain 113 :n mukaan kaivannaistoimintaa koskevassa ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset kaivannaisjätteestä sekä toimintaa koskevasta kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmasta ja sen noudattamisesta. VNa ympäristönsuojelusta 18 :n mukaan kaivannaisjätteen jätealuetta koskevassa lupapäätöksessä on oltava määräykset jätealueen luokituksesta. Lupamääräys 14. Jätehuoltomääräyksissä ja ympäristönsuojelumääräyksissä annetaan määräykset muun muassa jätehuollosta ja kemikaalien ja vaarallisten jätteiden säiliövarastoinnista. Kyseisiä määräyksiä on syytä noudattaa myös ympäristöluvan mukaisessa toiminnassa, jotta vältetään alueen epäsiisteys ja mahdollinen pohjaveden ja maaperän pilaantumisen vaara. Lupamääräys 15. ja 16. Käyttöpäiväkirjan pito on tarpeen toiminnan valvomiseksi. Ilmoitukset toimintaa koskevista muutoksista ovat tarpeen toiminnan valvonnan sekä ympäristöluvan muutostarpeen arvioinnin takia. Lupamääräys 17: Määräys selventää maa-ainesten oton valvontaan liittyviä järjestelyjä ja maa-ainesten ottajan velvollisuuksia. Ottotiedot voidaan toimittaa esimerkiksi valtakunnallisen NOTTO-tietokannan kautta. LUVAN VOIMASSAOLO Päätöksen voimassaolo Lupa myönnetään määräajaksi 10 vuodeksi. Päätös on voimassa 19.10.2028 saakka. Mikäli toimintaa tämän jälkeen jatketaan, tulee toiminnanharjoittajan toimittaa uusi maa-aineslupa- ja ympäristölupahakemus.
Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tässä luvassa olevia määräyksiä ankarampia määräyksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. OTTAMISTOIMINNAN ALOITTAMINEN Toiminta voidaan aloittaa ympäristönsuojelulain 199 :n ja maa-aineslain 21.2 :n mukaisesti ennen kuin päätös saa lainvoiman. Kyseessä on olemassa oleva kallionottoalue, jonka luonnontilaisuus on jo menetetty, joten toiminnan aloittaminen ei aiheuta peruuttamattomia muutoksia alueella, eikä täten tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Muutoksenhakuviranomainen voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. MAKSUT JA VAKUUDET Tarkastusmaksu Maa-aineslupahakemuksen tarkastusmaksu on 7500 Ympäristölupahakemuksen tarkastusmaksu on 928 Asianosaisten kuulemiskulut Naapurien kuulemisesta peritään maa-ainestaksan 4.1 :n mukaisesti 132 euroa. Aloittamisoikeus Aloittamisoikeus ennen luvan lainvoimaiseksi tuloa maa-ainestaksan 5.1 :n mukaisesti 123 euroa. Valvontamaksu Vuosittainen maa-ainesoton valvontamaksu määräytyy voimassaolevan taksan mukaan. Vuoden 2018 valvontamaksu on 2634,97 ja se peritään tarkastusmaksun yhteydessä. Ympäristöluvan valvontamaksu peritään valvontaohjelman mukaisesti viiden vuoden välein. Vakuus Ennen maa-ainesten ottamiseen ryhtymistä on hakijan asetettava 35 000 euron suuruinen vakuus lupamääräyksissä ja ottamissuunnitelmassa määrättyjen toimenpiteiden suorittamisesta. Vakuuden tulee olla voimassa vähintään yhden vuoden tämän päätöksen voimassaoloajan yli menevälle ajalle. Vakuus palautetaan vasta hyväksytyn loppukatselmuksen jälkeen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 2, 5-12, 14-17, 19-20, 22, 27, 34, 39, 42-44, 47 a-49, 52-53, 58, 62, 66, 70, 83-85, 87, 96, 111-114, 123, 167-168, 170, 190-191, 199, 205 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2-4, 6, 11-15, 18 Maa-aineslaki (555/1981) 1, 1a, 3 7, 10 16, 19 21, 23, 23 a, 23 b Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1 4, 6 9 Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) 1-4, 6-8, 12-13, 16 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (MURAUS-asetus 800/2010) Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/2011) 16
17 Joensuun kaupungin ympäristönsuojelumääräykset (16.11.2015) Joensuun alueellisen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset (10.12.2015) Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa (20.12.2017) 2 3 Joensuun kaupungin maa-ainestaksa (20.12.2017) 2 5, 8 Joensuun kaupungin hallintosääntö (28.9.2015) 49 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Pohjois-Karjalan ELY-keskus / ympäristö ja luonnonvarat, PL 69, 80101 Joensuu Pohjois-Karjalan ympäristöterveys, Jokikatu 8, 80220 Joensuu Ilmoitus päätöksestä Ilmoitetaan kirjeellä niille asianosaisille, joita on kuultu lupahakemuksesta. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Rakennus- ja ympäristölautakunta tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Joensuun kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin internet-sivulla. MUUTOKSENHAKU Valitusosoitus Tähän päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on: 1. sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; 2. rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3. toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 4. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; 5. muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä.