Valtion talousmetsien luonnonhoidon kehittäminen 9.11.2011 Jussi Päivinen Metsähallitus, luontopalvelut
Metsähallituksen metsätalouden ympäristöopas Ympäristöoppaan rakenne noudattelee osin edellisen oppaan rakennetta. Suurimpana muutoksena on ekosysteemipalvelu-näkökulman huomioiminen oppaan rakenteessa Ohjeet ovat tarkentuneet paljon. Erityistä huomiota on kiinnitetty oppaan ohjeiden toteutuskelpoisuuteen sekä ristiriitaisuuksien poistamiseen Julkaistu sekä painettuna että sähköisenä 2
Oppaassa ohjeet sinisellä tekstillä. Uutena sähköiset linkit 3
Ympäristöoppaan ohjeistus osaksi metsänhoito-ohjetta Osa ohjeista suoraan metsänhoito-ohjeeseen työlajeittain, osa viittausten ja osa mahdollisesti sähköisten linkkien avulla 4
Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1.1 Yleistä 1.2 Kestävä metsätalous 1.3 Monimuotoisuuden turvaaminen 1.4 Metsien ekosysteemipalvelut 1.5 Metsät ja ilmastonmuutos Lentokuva Vallas Oy Jussi Päivinen 5
2 LUONNONVAROJEN KÄYTÖN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄT 2.1 Alueellinen luonnonvarasuunnitelma 2.2 Erityyppiset maankäyttökohteet 2.3 Erityisalueiden suunnittelu 2.4 Toimenpidesuunnittelu ja toteutus 2.5 Suunnitelmien vaikutusten arviointi ja seuranta 2.6 Paikkatiedon ylläpito ja tiedon hyödyntäminen suunnittelussa 6
3 METSIEN MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMINEN 3.1 Ytimet 3.2 Yhteydet 3.3 Tukialueet ja säästökohteet 3.4 Säästöpuut 3.5 Elinympäristöjen aktiivinen hoito Jussi Päivinen 7
4 TALOUSMETSIEN EKOSYSTEEMIPALVELUIDEN TURVAAMINEN 4.1 Puu metsänkasvatus ja energiapuun korjuu 4.2 Riistaeläimet 4.3 Kalat ja ravut 4.4 Marjat, sienet ja muut keräilytuotteet 4.5 Vesi 4.6 Maaperä 4.7 Kulttuuripalvelut 4.8 Säätelypalvelut 4.9 Palveluiden tuottaminen ulkopuolisille Ari Rautio 8
5 POROTALOUS JA SAAMELAISKULTTUURI 6 VUOROVAIKUTUS JA YHTEISTYÖ 7 YMPÄRISTÖOPPAAN TOIMEENPANON SEURANTA Tarja Tuovinen 9
Liite 1. Metsäkasvillisuusvyöhykke et sekä lehto- ja lettokeskukset Liite 2. Uhanalaiset metsäluontotyypit Liite 3. Uhanalaiset suoluontotyypit Liite 4. Petolintujen pesimäalueiden hoitoohjeet Liite 5. Metson soitimen hoitoohjeet Jari Kostet 10
Elinympäristöjen aktiivinen hoito Elinympäristöjen aktiivisen hoidon päätavoitteina ovat muut kuin puuntuotannolliset syyt, esimerkiksi monimuotoisuuden tai riistan elinympäristöjen turvaaminen Elinympäristöjen aktiivinen hoito talousmetsissä on yleensä pienimuotoista, ja se keskittyy luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeimpiin kohteisiin siten, että kustannustehokkuus otetaan huomioon Elinympäristöjen aktiivista hoitoa talousmetsien ja suojelualueiden muodostamissa kokonaisuuksissa voidaan laajamittaisemmin toteuttaa hankkeina 11
Tulen käyttö Erityisesti Etelä-Suomessa kulotukset ja säästöpuuryhmien poltot: -keskitetään palojatkumoalueille ennallistamispolttojen läheisyyteen -suunnitellaan yhteistyössä luontopalvelujen kanssa niin, että ne muodostavat suojelualueiden ennallistamispolttojen kanssa palojatkumon 12
Säästöpuuryhmän poltto Säästöpuuryhmän poltossa uudistusalan säästöpuut keskitetään pienialaiseksi metsiköksi Ari Rautio 13
Säästöpuuryhmän poltto Säästöpuuryhmän poltossa uudistusalan säästöpuut keskitetään pienialaiseksi metsiköksi Ari Rautio 14
Säästöpuuryhmän poltto Säästöpuuryhmän poltossa uudistusalan säästöpuut keskitetään pienialaiseksi metsiköksi Poltettavan säästöpuuryhmän vierestä kasataan hakkuutähteitä puiden juurelle palon tehostamiseksi Ari Rautio 15
Säästöpuuryhmän poltto Säästöpuuryhmän poltossa uudistusalan säästöpuut keskitetään pienialaiseksi metsiköksi Poltettavan säästöpuuryhmän vierestä kasataan hakkuutähteitä puiden juurelle palon tehostamiseksi Ari Rautio 16
Säästöpuuryhmän poltto Poltettava säästöpuuryhmä sijoitetaan uudistusalan paahteisimmalle osalle Ari Rautio 17
Säästöpuuryhmän poltto Poltettava säästöpuuryhmä sijoitetaan uudistusalan paahteisimmalle osalle Ari Rautio 18
Säästöpuuryhmän poltto Poltettava säästöpuuryhmä sijoitetaan uudistusalan paahteisimmalle osalle Polton yhteydessä pyritään soveltuvilla kohteilla kulottamaan myös ympäröivää uudistusalaa mahdollisimman laajasti Ari Rautio 19
Säästöpuuryhmän poltto Poltettava säästöpuuryhmä sijoitetaan uudistusalan paahteisimmalle osalle Polton yhteydessä pyritään soveltuvilla kohteilla kulottamaan myös ympäröivää uudistusalaa mahdollisimman laajasti Ari Rautio 20
Paahdeympäristöjen hoito Tavoitteena on lisätä kohteiden valoisuutta ja paahteisuutta puustoa ja aluskasvillisuutta poistamalla sekä paljastamalla kivennäismaalaikkuja Hoitotoimia kannattaa suunnata kohteille, joilla kasvaa harjujen paahdeympäristöille tyypillisiä kasvilajeja Niklas Björkqvist Jussi Päivinen 21
Paahdeympäristöjen hoidon menetelmät Varjostavan puuston vähentäminen ja hakkuutähteiden korjaaminen Kivennäismaan paljastaminen maanpintaa laikuttamalla Kulotus/poltto (saa olla voimakas, kivennäismaan paljastava) Paahdeympäristöjen kasvilajien siirtäminen Niklas Björkqvist Jussi Päivinen 22
Lehtojen hoito Ensisijainen hoitotoimenpide on kuusen osittainen poistaminen Havupuiden hakkuutähteet korjataan tarvittaessa lehdosta pois Lehtojen hoidossa suositaan jaloja lehtipuita sekä pyritään säilyttämään puuston ja kasvillisuuden kerroksellisuus Timo Laine 23
Jalopuut Kaikissa metsänkäsittelyvaiheissa jalopuut säästetään Jalopuille annetaan kasvutilaa tarvittaessa raivaamalla ja ympäröiviä puita poistamalla Kuusenviljelyaloilla taimien istutuksen yhteydessä voidaan viljellä pieniin ryhmiin jalopuuntaimia Niklas Björkqvist Nuorten lehmusten ryhmä on saanut valoa ja kasvutilaa kuusentaimikon keskellä. 24
Soiden ennallistaminen Kunnostusojituskelvottomilla kuvioilla voidaan kunnostusojitusten yhteydessä tukkia ojia ja ohjata vesiä pintavalutukseen Kunnostusojituksen yhteydessä voidaan myös toteuttaa pienialaista ennallistamista, esimerkiksi suojelualueiden soiden tai suoluontokohteen välittömässä läheisyydessä tai uhanalaisilla suoluontotyypeillä Jussi Päivinen 25
Soiden ennallistaminen Puuntuotannollisesti kannattamattomien ojitusalueiden ennallistamista voidaan laajemmassa mittakaavassa edistää myös esimerkiksi hankkeina, metsätalouden ja luontopalvelujen yhteistyönä 26
Purojen kunnostus Erillisinä yhteishankkeina, jossa yhdistyy metsätalouden vesiensuojelu, kala- ja riistatalous Ti mo Eskola Ti mo Eskola Vesi on palannut ennallistamisen seurauksena kuivahtaneeseen korpipuroon
Ojaksi kaivettu puro -Ylivirtaamakausina kiivas virtaus eroosiota ravinteet, humus ja kiintoaine päätyvät kuormittamaan alapuolisia vesistöjä. Kuivina kausina oja on kuiva. Vanha puro on sammaloitunut umpeen, mutta näkyy vielä painanteena ojan varressa. Vanhassa purouomassa voi olla jäljellä vesipintoja.
Puron vanhan uoman vesitys Ylivirtaamakausina puro tulvii purolaaksoon ravinteet, humus ja kiintoaine jäävät rehevöittämään puron vartta (tulvametsät). Purossa riittää vettä kuivinakin kausina. Virtausnopeus hidastuu ja eroosio vähenee. Kalat palaavat. Padot maisemoituvat muutamassa vuodessa.
Haitallisten vieraslajien torjunta Maastoon ja teiden varsille levinneiden jättiputkien esiintymät merkitään paikkatietojärjestelmään, ja tarvittaessa hävittämistoimet suunnitellaan yhdessä luontopalvelujen asiantuntijoiden kanssa Myös lupiinien ja jättipalsamien esiintymiä suositellaan merkittäväksi paikkatietojärjestelmään Terttuseljat kaadetaan uudistusalojen raivauksen ja taimikonhoidon yhteydessä 30
Kiitos! 9.11.2011 Jussi Päivinen Metsähallitus, luontopalvelut