Tuma. Tuma 2. Tuma 3. Tuma 1. Hemopoiesis. solun kasvaessa tuma kasvaa DNA:n moninkertaistuminen jättisolut



Samankaltaiset tiedostot
Tuma. Tuma 1. Hemopoiesis

Solubiologian luennot Solusykli

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012

Tuma, solusykli ja mitoosi/heikki Hervonen 2012/Biolääketieteen laitos/anatomia Solubiologia ja peruskudokset-jakso

Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia TUMA JA SOLUSYKLI HEIKKI HERVONEN

2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit

Solu - perusteet. Enni Kaltiainen

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne

PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS

Sytosoli eli solulima. Sytosoli. Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.)

Essential Cell Biology

6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi

Peptidi ---- F K V R H A ---- A. Siirtäjä-RNA:n (trna:n) (3 ) AAG UUC CAC GCA GUG CGU (5 ) antikodonit

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda

Solubiologian ja biokemian perusteet (4 op) ) Solun rakenne. Campbell & Reed: Biology, 9th ed., Chapter 6, A Tour of the Cell

SÄTEILYN TERVEYSVAIKUTUKSET

Essential Cell Biology

Nukleiinihapot! Juha Klefström, Biolääketieteen laitos/biokemia ja genomibiologian tutkimusohjelma Helsingin yliopisto.

Ribosomit 1. Ribosomit 2. Ribosomit 3

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita

Sytosoli eli solulima. Inkluusiot. Sytosoli. Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu

DNA > RNA > Proteiinit

BIOLOGIAN OSIO (45 p.)

DNA:n informaation kulku, koostumus

Euromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

The Plant Cell / Sytoskeleton

Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO

Ribosomit 1. Ribosomit 4. Ribosomit 2. Ribosomit 3. Proteiinisynteesin periaate 1

Sukunimi Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20

Genomin ylläpito TIINA IMMONEN MEDICUM BIOKEMIA JA KEHITYSBIOLOGIA

Solubiologian luennot Solusykli

Tuma - nucleus. Tumahuokonen nuclear pore samanlaisia kasveilla ja eläimillä. Tuman rakenne. Solubiologian luennot 2003, kasvitiede

Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.

NUCLEAR MATRIX IN APOPTOTIC CELL DEATH AND CELL PROLIFERATION

Etunimi: Henkilötunnus:

Solun kalvorakenteet ja niiden välinen kuljetus

SOLUN JAKAUTUMINEN, SOLUSYKLI JA APOPTOOSI

VASTAUS 1: Yhdistä oikein

The Plant Cell / ER, diktyosomi ja vakuoli

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia

KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo

Genomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia

BIOLOGIAN OSIO (45 p.)

BIOLOGIAN OSIO (45 p.)

Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin voi vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY

-1- Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin voi vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Solutyypit Soluorganellit Solujen tukiranka Solukalvo Solunulkoinen matriksi. Kirsi Sainio 2012

SOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela ;

Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio

Histologinen valmiste/ Heikki Hervonen 2012/ Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ anatomia

Autoimmuunitautien diagnostiikka

SOLUJEN RAKENTEET, ERI SOLUTYYPIT

DNA (deoksiribonukleiinihappo)

Hermosolu 3. Hermosolu. Hermosolu 1. Hermosolun rakenne 1. Hermosolu 2. Hermosolun rakenne 2

Francis Crick ja James D. Watson

DNA (deoksiribonukleiinihappo)

Genomin ilmentyminen

Geenitekniikan perusmenetelmät

Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15

Biomolekyylit ja biomeerit

SOLUJEN TOIMINNAN SÄÄTELY

Genomin ylläpito Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia

Solutyypit Soluorganellit niiden tehtävät Solujen tukiranka sen tehtävät Solukalvo sen tehtävät Solunulkoinen matriksi sen tehtävät

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe

Mitä elämä on? Astrobiologian luento Kirsi

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

II Genetiikka 4.(3) Nukleiinihapot

Nimi sosiaaliturvatunnus

CS284A Representations & Algorithms for Molecular Biology. Xiaohui S. Xie University of California, Irvine

Perinnöllisyyden perusteita

Vanilliini (karbonyyliyhdiste) Etikkahappo (karboksyyliyhdiste)

Hyvän vastauksen piirteet. Biolääketieteen valintakoe Maksimipisteet: 45

Kirsi Sainio. Kirsi Sainio. Kirsi Sainio. Biokemiaja kehitysbiologia Biolääketieteenlaitos. Kirsi Sainio. Kirsi Sainio.

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät Kuopio

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

PROTEIINIEN RAKENTAMINEN

SOLUBIOLOGIAN PERUSTEET

Tutkintoaineen sensorikokous on hyväksynyt seuraavat hyvän vastauksen piirteet.

T Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus Tutkielma Signaalinkäsittely DNA-mikrosiruteknologiassa

Luennon 5 oppimistavoitteet. Soluseinän biosynteesi. Puu Puun rakenne ja kemia. Solun organelleja. Elävä kasvisolu

BIOLOGIAN OSIO (45 p.)

VIIKKI BIOCENTER University of Helsinki

DNA, RNA ja proteiinirakenteen ennustaminen

NON-CODING RNA (ncrna)

KEMIA lyhennettyjä ratkaisuja. 1. a) Vesiliukoisia: B, C, D, F, G

LIERIÖSOLUATYPIAT GYNEKOLOGISESSA PAPA- NÄYTTEESSÄ

Yoshinori Ohsumille Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology

Hyvän vastauksen piirteet. Biolääketieteen valintakoe Maksimipisteet: 45

LUENTO 3 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä

Transkriptio:

Hemopoiesis Tuma Mitochondrion Tuma 2 Flagellum Peroxisome Centrioles Microfilaments Microtubules Nuclear envelope Rough endoplasmic reticulum Ribosomes NUCLEUS muoto: pallomainen liuskoittunut (esim. granulosyyttiset leukosyytit) tuma/sytoplasma suhde solutyypin mukainen (voi vaihdella) Lysosome Plasma Golgi apparatus Smooth endoplasmic reticulum Tuma 1 Tuma 3 kaikissa eläin- ja kasvisoluissa poikkeus nis. punasolu menettää hemopoieesin aikana tehtävät: 1. perintöaineksen tallentaminen ja siirto tytärsoluun 2. tumassa tapahtuvan RNA:n synteesi (erillään soluliman rer:n proteiinisynteesistä) 3. solun toiminnan ohjaaminen geneettisen informaation perusteella solun kasvaessa tuma kasvaa DNA:n moninkertaistuminen jättisolut 1

Tuman suhteellinen koko Kaavakuva tumakotelosta solu tuman osuus (%) Nucleoplasm Inner lihassolu 5 maksasolu 5-10 Nuclear envelope imusolu 50 syöpäsolu osuus kasvaa Cytoplasm Outer nuclear Tuma 4 Nucleoplasm Nuclear pores Nuclear envelope Tumakotelo (nuclear envelope) Tumakotelo 2 nukleoplasma (tumalima) tumakotelo on kaksoiskalvo, välissä 20-40 nm perinukleaaritila paksuus sama kuin ER interfaasin aikana soluliman ja tuman sisältö erillään aineiden vaihto tumakotelon läpi vilkasta: RNA ja ribosomit syntyvät tumassa, tuman proteiinit solulimassa läpäisevyys 100 kd molekyylit: suurempi kuin solukalvolla tumakotelon ulkokalvo ER ulkokalvon sytoplasman puoleisessa osassa ribosomeja ER:n cisternat yhteydessä perinukleaaritilaan, ei ribosomeja tumakotelo häviää solun jakautuessa 2

Tumahuokoset (nuclear pores) Tumahuokoset 3 0.25 µm ulomman ja sisemmän kalvon yhteensulautumia lkm. tuhansia 20 % tumakotelon pintaalasta (siittiön tumassa ei huokosia) sis. 8 tiheäelektronista jyvästä, RNA, prot., molekyylit kulkeutuvat huokosten kautta huokoskompleksi (jyväset + tumalevyn säikeet tumakotelon läpäisevyys, akt. kuljetus, selektiivisyys Field-emission in-lens scanning electron micrograph Nuclear pore Tumahuokoset 2 Tumajyvänen (nukleolus) ja rrna:n synteesi Nuclear pore proteins Cytoplasm Inner nuclear Outer nuclear nukleolus vilkkaasti syntetisoivissa soluissa kookas jakautumisvaiheen alkaessa häviää transkriptio pysähtyy rrna:n tehdas (tuman DNA:sta osa työntyy tumajyväseen) syntyy nukleolusta organisoivissa alueissa (NOR): 10 pientä, yksi iso NOR-alue tunnistettavissa, vaikka nukleolus puuttuisikin Tumahuokonen Tumajyvänen 2 Outer Nuclear pore complex Nuclear pore complexes serve as gatekeepers and escorts! Nuclear pores Inner 1 µm 3

Tumajyvänen 3 Ihmisen kromosomeja keskusta rakenteeton, reunoilla säikeinen aines erotettavissa sentrifugoimalla tunnetaan n. 100 proteiinia Ihmisen ihon solun mitoottisia kromosomeja (kolkisiinikäsittely) Kromatiini ja kromosomit Mitoottinen solusykli nukleoproteiini eli DNA + histoni välivaiheen tumassa karkeina jyväsinä voimakkaasti basofiilisia solun jak. jälkeen kromosomit näkymättömiä (hienoina rihmoina) kromatiinijyväset jäävät jäljelle välivaiheen kromosomit tumassa eukromatiini näkyvä inaktiivinen heterokromatiini (eu = aito, hetero = muu) M-vaiheessa tuma jakautuu tytärsoluille, kromosomit jakautuvat tytärsolujen tumiin, sytokineesissä sytoplasma jakautuu tytärsoluille. Lopputuloksena on The cell cycle Interfaasin G2 INTERPHASE Two centrosomes with centriole pairs Plasma Nuclear envelope 4

Profaasi ja prometafaasi PROPHASE Microtubules (MTs) forming mitotic spindle Chromosome consisting of two sister chromatids PROMETAPHASE Astras MT Fragments of nuclear envelope TELOPHASE AND CYTOKINESIS Telofaasi ja sytokineesis Nuclear envelope forming Aster Cleavage furrow, jakautumisuurre forming Centromere disappearing Spindle pole Kinetochore Chromosomes decondensing Sentromeeri Kromosomit 1 Kinetokori, sukkuloiden kiinnityspaikka DNA:n kaksoiskierre suljettu rengas stabiloiva RNA estää DNA:n silmukan sotkeutumisen DNA-molekyylissä 3x10 6 emäsparia koodaavat 2500 proteiinia sis. 50 % prot., josta pääosa RNApolymeraasia histoneja (ah:t: arg, lys, his) happamia proteiineja METAPHASE Metafaasi ja anafaasi Mitotic spidle tai metafaasilevy ANAPHASE Daughter chromosomes Kromosomit 2 DNA:n määrä lajille tyypillinen kromosomi koostuu yhdestä pitkästä DNAmolekyylistä pituus jopa 5 cm, joten pakattava ihmisellä 23 kromosomiparia 1/10 000 tilavuuteen puristettuna Kinetochore MT Polar MT 5

Kromosomin pakkaaminen Nukleosominauha Silmukoilla olevaa kromatiinia Histonit pakkavat nukleotideja H2A DNA ~ 10 nm Roger Kornberg Jean Thomas H2B Linker DNA Protein scaffold 300 nm Nucleosome beads (8 histone molecules + 146 nucleotide pairs of DNA) Looped domains Nukleosomin muodostuminen Heterokromatiini ja tiiviisti pakattu jakautuvan solun kromosomi 2 nm 700 nm DNA double helix Nucleosome bead 11 nm 1400 nm Histones Histone H1 attaching Nucleosomes (beads on a string) Metaphase chromosome Kromatiinisyyn rakenne 30 nm Nucleosome 30-nm chromatin fiber 6