Green Fact Viherkerroin kortteleiden vihertehokkuuden mittarina Ympäristö & Omavaraisuus, Vaasa, 30.10.2018, Mari Ariluoma
Viherkerrointyökalu ü Mihin tarvitaan? ü Miten toimii? ü Työkalun mahdollisuudet ja kehittäminen
Korttelit osana viherrakennetta
Viheralueverkosto Viherrakenne 4
Viherrakenteen elementtejä metsät katupuut erityisalueet pihat ja puutarhat puistot vesialueet Case Vanhakaupunki 2015
Tiivistä ja vihreää? Ilmastotavoitteet: Hillintä; hiilinieluissa kaikki keinot käyttöön Sopeutuminen; hulevesien hallinta, helleaallot Hillinnän keinona tehokkuuden tavoittelu: Uusia haasteita. Kun vihreä pinta käy vähiin sen merkitys kasvaa. Viherrakennetta on osattava käyttää tehokkaammin hyödyksi. biohiili vihreät katot 6
Biodiversiteettikato ilmastonmuutostakin suurempi haaste Kyse ei ole yksittäisistä lajeista. Ajamme maapalloa kohti kuudetta massasukupuuttoa. Esimerkkifaktoja: Linnuista 1/3 hävinnyt Euroopasta viimeisten 15 vuoden aikana Vuonna 2000 Suomen linnuista 35 (14%) oli luokiteltu uhanalaisiksi. Vuonna 2015 luku oli jo 87 lajia (36%) (SYKE, IPBES, 2018) http://www.ymparistotiedonfoorumi.fi/luontopaneelikehottaa-toimintaan/ 7
Kompensaatiota kaupungissa? 8
Suuri tonttitehokkuus -> tekniset piharatkaisut, kalliita rakentaa ja hoitaa Jäljellä olevien alueiden rakennettavuusolot ja rakentamistapa -> olevaa kasvillisuutta harvemmin saadaan säästettyä Pelastusmääräykset -> suhteessa pihan kokoon ylisuuret reitit ja nostotilat Maanalaiset tilat -> kasvillisuusrakenteiden suunnittelu, rakentaminen ja hoito haastavaa Matala vaatimustaso, viherrakenteiden pelko ja rakennuttajapuolen heikko tahtotila -> kannustimet ja työkalut? Lähes kaikesta muusta on olemassa normeja ja ohjeita paitsi kasvillisuudesta.
Korttelipihojen mahdollisuuksia Yhteisölliset pihat Kotikatujen varsilla Ympäristölaboratorio, viljelyä ja ruderaattia Ekologiset korttelit tukevat luonnon monimuotoisuutta Kortteli-ideoita Tampereen Hiedanrannan yleissuunnitelma 2018 10
Vihertehokkuus periaate
Vihertehokkuus = Painotettu viherpinta-ala Tontin pinta-ala
Millainen on hyvä piha? - ekologia - toiminnallisuus - kaupunkikuva - ylläpito - hulevedet
Ekosysteemipalveluiden arvottaminen ja määrittäminen 1. ARVOT: Yleiset painokertoimet ü Muodostettu kaupungin virkamiehille ja asiantuntijoille suunnatun kyselyn pohjalta ü Peilaa kaupungin arvoja 2. TUTKIMUS: Elementtien painotukset ü Määritelty kirjallisuuden ja asiantuntijaarvioiden pohjalta WEIGHTINGS Ecology Functionality Cityscape Maintenance General weighting 1,59 1,51 0,84 0,70 Element weighting by subcategory 3,0 3,0 3,0 2,5 Final weighting 3,4 (The city of Helsinki Green Factor)
Viherkerroin: Yleiset painotukset Kysely kaupungin virkamiehille ja asiantuntijoille; tulosten perusteella määritellyt painotukset Question: Order by importance the following principles and goals for planning urban areas and green infrastructure (4= most important, 1= least important) 2 1,8 Helsinki: 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 ECOLOGY CITYSCAPE FUNCTIONALITY MAINTENANCE STORMWATER Ecology Cityscape Functionality Ma intenance (The city of stormwater Helsinki Green Factor)
Viherkerroin: Elementtien painotus Säilytettävä (täysikasvuisena > 10 m) hyväkuntoinen puu, vähintään 3 m (25 m² /puu) Calculation: (1,59*3,0+1,51*3,0+0,84*3,0+0,70*2,5+1,25*3,0 ) /5 = 3,39 ~ 3,4 WEIGHTINGS Ecology Functionality Cityscape Maintenance Stormwater Final weighting G General weighting Element weighting by subcategory 1,59 1,51 0,84 0,70 1,25 3,0 3,0 3,0 2,5 3,0 3,4 (The city of Helsinki Green Factor)
Miten työkalu toimii?
Tontin tiedot Rakennusten peittopinta-ala1252 m² Tontin pinta-ala 3752 m²
Rajaukset ja reunaehdot tavoite arvo 0,9
Viherrakenteen elementit 6 Lawn 341m² (2,3) (1,1) 60m² (1,6) 12 405m² (2,8) (1,4) (1,0) 400m² 20
Calculation 21
Viherrakenteen elementit 6 60m² 400m² 12 405m² Viherkerroin 0,67 22
Tuloskortti 23
Hulevesiratkaisut 6 60m² 80m² 80m² Raingarden 40m² 12 405m² Viherkerroin 0,79 400m² 24
Tuloskortti 25
Viherkatot ja -seinät Soil depth 60-80mm 6 60m² 567m² 256m² 400m² 12 405m² Viherkerroin 0,94 26
Rakennuksiin integroitu vihreä + hulevesiratkaisut Soil depth 60-80mm 6 256m² 60m² 567m² 80m² 80m² Raingarden 40m² 400m² 12 405m² Viherkerroin 1,07 27
Tuloskortti 28
Kokemuksia
Soveltaminen Malmössä, Västra Hamnen Viherkerrointa sovellettiin ensin Bo01 asuntomessualueella (2001), sittemmin laajasti Västra Hamnen alueella ja muualla Malmössä. Bo01 30
Bo01 31
Oh Boy, Malmö viherkerroin 0,8 (tavoite 0,6) 32
Malmön kokemuksia Viherkerroin on Malmössä myös yleiskaavassa, mutta yleiskaavataso ei ole ruotsissa sitova. Yleiskaava kuitenkin suosittaa viherkertoimen käyttöä koko kaavaalueella. Todettuja vaikutuksia; pihoilla enemmän puita, viherkattoja enemmän, vertikaalista vihreää enemmän (köynnöksiä), parempia hulevesiratkaisuja. Viherkerroin ollut keskeinen tekijä viherkattojen yleistymiseen Malmössä 33
Toteutuneita kohteita Suomessa? Helsingissä viherkerroin mukana useissa asemakaavoissa, ensimmäiset kohteet nyt toteutuksessa Helsingin päivitetty hulevesipainotteinen viherkerroin julkaistu alkuvuodesta 2018 Suomessa lisäksi ainakin Turku, Jyväskylä, Espoo, Vantaa ja Tampere ovat kehittäneet tai kehittämässä omaa työkalua (Kuninkaantammi/Helsingin kaupunki) http://www.stadinilmasto.fi/viherkerroin/ 34
Helsinki / Kuninkaantammi Sienakuja Viherkerroin 1,4 Tavoitetaso 0,8 Fannynkallio Viherkerroin 0,9 Tavoitetaso 0,8 (Suunnitelmat Vireo) 35
Helsinki / Ida Aalbergintie Viherkerroin 0,77 Tavoitetaso 0,7-0,9 (maaperälähtökohtien tulkinnasta riippuen) 36
Seuraavat askeleet
Lisää tietoa menetelmän vaikuttavuudesta Seurantatutkimus puuttuu myös kansainvälisesti Miten menetelmää voitaisiin kehittää edelleen? Miten voitaisiin edistää menetelmän laajempaa käyttöönottoa? Millainen olisi Vaasan viherkerroin? 38
Lisätietoja: mari.ariluoma@aalto.fi twitter: @maaluoma https://blogs.aalto.fi/virma/ 39