AUTOALAN KAUPAN JA KORJAAMOTOIMINNAN TYÖEHTOSOPIMUSRATKAISU 2009

AUTOALAN KESKUSLIITTO RY TYÖMARKKINATIEDOTE Y10.2009 29.9.2009 YLEINEN AUTOALAN KAUPAN JA KORJAAMOTOIMINNAN TYÖEHTOSOPIMUSRATKAISU 2009 Autoalan Keskusliitto ja Metallityöväen Liitto ovat allekirjoittaneet työehtosopimusratkaisun 1.10.2009 alkavalle kolmevuotiselle sopimuskaudelle. Ratkaisu sisältää Auto- ja konekorjaamoalan sekä auto- ja konekaupan työehtosopimusten yhdistämisen uudeksi Autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan työehtosopimukseksi. Ratkaisussa on sovittu palkkaratkaisusta syksylle 2009. Samalla on sovittu vuoden 2010 ja 2011 palkkaratkaisun neuvottelemisen ajankohdista. Tässä tiedotteen liitteissä ja sen liitteissä selostetaan tehtyä työehtosopimusratkaisua ja siihen kuuluvaa palkkaratkaisua, johon on liitetty myös auto- ja konekorjaamoalaa koskeva Palkkarakenne 2000 järjestelmän laskentaohje sekä vähimmäispalkkataulukot syksyllä 2009. Ystävällisin terveisin AUTOALAN KESKUSLIITTO RY Pekka Niemi varatoimitusjohtaja 1

LIITE 1 AUTOALAN KAUPAN JA KORJAAMOTOIMINNAN TYÖEHTOSOPIMUS Työehtosopimuksen uusi rakenne Uusi työehtosopimus jatkaa siitä, minkä vuonna 2007 tehty sopimus aloitti. Nyt liittojen välillä on siirrytty kahdesta työehtosopimuksesta yhteen ja uuden työehtosopimuksen nimeksi on annettu Autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan työehtosopimus. Tämä työehtosopimus koostuu seuraavista osista: - Allekirjoituspöytäkirja - Autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan työehtosopimus - Liitesopimukset. Allekirjoituspöytäkirja sisältää palkkaratkaisun lisäksi liitojen välisiä työryhmiä ja muita yleisiä asioita koskevia määräyksiä. Yhden keskeisen osan muodostaa uuden työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevat määräykset, jotka täydentävät ja antavat tulkintaapua varsinaiseen työehtosopimukseen uudella tavalla kirjoitettua soveltamisalamääräystä luettaessa. Varsinainen työehtosopimus koostuu kolmesta osasta. Alussa on jakso, joka sisältää sopimuksen soveltamista koskevat ja yleiset määräykset. Yleiset määräykset ovat sellaisia, jotka ovat yhteisiä niiden jälkeen tulevissa kahdessa osassa oleville korjaamotoimintaa ja autokaupan alaa koskeville sopimusmääräyksille. Varsinaiset alakohtaiset työehdot sisältyvät kahteen seuraavaan osaan: Auto- ja konekorjaamoalan työehdot (osa A) ja Auto- ja konekaupan työehdot (osa B). Näissä olevat työehdot on otettu työehtosopimuksen osiksi sellaisenaan vanhoista työehtosopimuksista. Tässä työehtosopimusratkaisussa on sovittu eräitä muutoksia, joita selostetaan jäljempänä. Varsinaisten työehdot sisältävien osien jälkeen ovat liitesopimukset: - Autoalan yleissopimus - Autoalan tilastosopimus - Autoalan ay-jäsenmaksujen perintää koskeva sopimus - Yhteistoimintasopimus - Autoalan koulutussopimus - Autoalan työsuojelusopimus - Autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan luottamusmiessopimus. Työehtosopimuksen työehtojen muutoksista Auto- ja konekorjaamoalan työehdoissa on tehty joukko erilaisten virheiden korjauksia. Niiden lisäksi on sovittu seuraavat muutokset. Pykälien 1-4 sisällölliset määräykset on siirretty työehtosopimuksen yleisiin määräyksiin. 2

5 Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen Tässä pykälässä olevaa sanktiolomautusta koskevaa määräystä on muutettu siten, että lomautus voidaan irtisanomis- tai purkuperusteen ollessa olemassa toteuttaa ilman erillistä ilmoitusaikaa. Työnantajan on kuitenkin selvittää irtisanomis- tai purkuperusteen olemassa oleminen yhdessä työntekijän kanssa. Selvittäminen tulee tapahtua 7 päivän kuluessa siitä, kun työnantaja on saanut tietoonsa irtisanomis- tai purkuperusteen olemisesta. Luottamusmiehelle tulee varata tilaisuus olla läsnä selvittämistä tehtäessä. 13 Ylityö, sunnuntaityö ja viikkolevon aikana tehty työ Ylityön määrän seurantajaksona käytetään jatkossa ainoastaan kalenterivuotta. Enää ei seurata ylityön määriä myös neljän kuukauden jaksossa. 19 Sairausajan ja äitiysvapaan palkka Äitiysvapaan palkkaa koskevat määräykset erotetaan omaksi 19 a pykäläkseen. Sen seurauksena 19 pykälän otsikko on Sairausajan palkka ja 19a pykälän otsikko Äitiysvapaan palkka. Pykälien sisältöön ei ole tehty asiallisia muutoksia. 27 Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen Tämän pykälän määräykset on siirretty uuden työehtosopimuksen alussa oleviin yleisiin määräyksiin. 28 Paikallinen sopiminen Tämän pykälän määräykset on siirretty uuden työehtosopimuksen alussa oleviin yleisiin määräyksiin. Auto- ja konekaupan työehdoissa on tehty seuraavat muutokset. Pykälien 1 (Soveltamisala) ja 2 (Yleiset sopimukset) määräykset on siirretty työehtosopimuksen yleisiin määräyksiin. 6 Työsuhteen päättyminen Pykälän kohta 1 on säilytetty ennallaan. Sen sijaan sen jälkeen pykälä on kirjoitettu uudelleen. Siitä on poistettu lomautusta koskevat määräykset lukuun ottamatta sanktiolomautusta. Samalla on varoitusta koskeva kohta siirretty kohdaksi kaksi. Kohtana kolme oleva sanktiolomautus on sisällöltään sama kuin auto- ja konekorjaamoalan työehdoissa. On siis poistettu kahden viikon ennakkoilmoitusaika ja otettu seitsemän päivän selvittämisaika, jonka kuluessa työnantajan tulee selvittää irtisanomis- tai purkuperusteen olemassa oleminen yhdessä työntekijän kanssa. Tämän jälkeen lomautus voidaan panna toimeen ilman erillistä ilmoitusaikaa. 3

7 Työaika Tässä pykälässä on muutettu kohtaa 5.5. Ylityön määrän seurantajaksona käytetään jatkossa ainoastaan kalenterivuotta. Enää ei seurata ylityön määriä myös neljän kuukauden jaksossa. 11 Tilapäinen poissaolo Pykälän kohdassa 2 olevaa oikeutta pitää vapaata alle 10-vuotiaan lapsen äkillisesti sairastuessa on muutettu siten, että palkallisen jakson pituus on pidennetty enintään 4 kalenteripäivään. Muilta osin määräys on ennallaan. 31 Sopimuksen voimantulo Määräys on siirretty työehtosopimuksen yleisiin määräyksiin. 32 Paikallinen sopiminen Määräys on siirretty työehtosopimuksen yleisiin määräyksiin. 35 Neuvottelujärjestys ja erimielisyyksien ratkaiseminen Neuvottelujärjestystä ja erimielisyyksien ratkaisemista koskevat määräykset on siirretty työehtosopimuksen yleiset määräyksiin. Auto- ja konemyyjiä koskevaan pöytäkirjaan on tehty seuraavat muutokset: 1 Auto- ja konemyyjän työsuhde Pykälän viimeisessä kappaleessa olevan palkkatakuun määrä on nostettu 1.400 eutoon. 10 Koulutusajan ansionmenetyskorvaus Määräystä on muutettu siten, että automyyjälle korvataan koulutussopimuksen mukaiseen koulutukseen osallistumisen ajalta ansionmenetys siten kuin siitä on sovittu työnantajan ja automyyjän kesken kyseisen koulutuksen osalta ennen koulutukseen lähtemistä. Jos korvauksesta ei ole sovittu, työnantaja maksaa korvauksena keskiansion mukaisen korvauksen. Koulutuksella tarkoitetaan ammatillista jatko-, täydennys- ja uudelleen koulutusta, johon työnantaja lähettää automyyjän. Muutoksen tarkoituksena on selkeyttää käytäntöjä yrityksissä. Korostamalla ennen koulutukseen lähtemistä tapahtuvaa korvauksesta sopimista halutaan edistää työpaikoilla tapahtuvaa yhteistoimintaa ja koulutusten ottamista huomioon toiminnan suunnittelussa. 4

Liitesopimuksissa on sovittu muutoksia luottamusmies- ja työsuojelusopimuksiin. Seuraavassa selostetaan näitä muutoksia. Varaluottamusmiehen ja työsuojelun varavaltuutetun irtisanominen ja lomauttaminen Autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan luottamusmiessopimuksen 4 pykälän (Luottamusmiehen työsuhde) 5 kohtaan ja Autoalan työsuojelusopimuksen 7 pykälän (Työsuojeluvaltuutettu) 6 kohtaan on otettu määräys, joka koskee todistustaakkaa työnantajan irtisanoessa varaluottamusmiehen tai työsuojelun varavaltuutetun työsopimuksen tai lomauttaessa hänet. Määräyksen mukaan katsotaan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen työntekijän luottamusmies/työsuojelutehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta seikasta. Määräystä sovelletaan, kun varaluottamusmies/työsuojelun varavaltuutettu on valittu eri henkilöstöryhmästä kuin varsinainen henkilöstön edustaja. Ehdokassuoja Edellä mainittuihin sopimuksiin on lisätty määräys ehdokassuojasta. Luottamusmiessopimuksen 4 pykälän 5 kohtaan ja työsuojelusopimuksen 7 pykälän 6 kohtaan otetun määräyksen mukaan ammattiosaston kirjallisesti työnantajalle ilmoittamalla luottamusmies/työsuojeluvaltuutettuehdokkaalla on sama työsuhdeturva kuin luottamustehtävässä toimivalla työntekijöiden edustajalla. Ehdokassuoja koskee niitä vaaleja, jotka järjestetään luottamusmiehen/työsuojeluvaltuutetun kaksivuotisen toimikauden ollessa katkolla. Suoja ei siis koske niitä valintoja, joita tehdään kesken toimikauden. Suoja alkaa siis ammattiosaston ilmoituksen saapumisesta työnantajalle kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen uuden toimikauden alkamista. Tämä tarkoittaa, että suoja alkaa aikaisintaan lokakuun alussa. Suoja päättyy valitsematta jääneiden osalta, kun ammattiosasto on todennut vaalin tuloksen. 5

LIITE 2 AUTOALAN PALKKARATKAISUN TOTEUTTAMINEN SYKSYLLÄ 2009 Palkantarkistusten määrä Autoalan Keskusliitto ja Metallityöväen Liitto ovat sopineet syksyllä 2009 toteutettavasta palkkaratkaisusta tässä työmarkkinatiedotteessa ilmenevällä tavalla. Sovittu ratkaisu heijastaa autoalan yritysten vallitsevaa taloudellista ja toiminnallista tilaa ja niitä vaikeuksia, joita yritykset joutuvat kohtaamaan nykyisen taloudellisen taantuman seurauksena. Ratkaisun tarkoituksena on antaa yrityksille ja niiden henkilöstölle mahdollisuus yhteisesti hakea juuri oman yrityksen toimintaa ja työpaikkojen säilyttämistä koskevia ratkaisuja. Tähän liittyy erityisesti paikallisen sopimisen menettelyn hyödyntäminen ja syventäminen yrityksissä. Seuraavassa kerrotaan palkkaratkaisun sisältö ja ratkaisun toteuttamisessa noudatettava menettely. Liitot ovat sopineet, että syksyllä 2009 toteutetaan palkkojen yleiskorotus, jonka kustannusvaikutus on 0,5 prosenttia. Samassa yhteydessä on sovittu voimassa olevien Auto- ja konekorjaamoalan sekä Auto- ja konekaupan alan työehtosopimuksen vähimmäispalkkojen korottamisesta siten, että korottamisen kustannusvaikutus on 0,5 prosenttia. Uudet vähimmäispalkat ovat tämän tiedotteen liitteenä. Auto- ja konealojen työehdoissa voimassa olevia lisiä korotetaan vastaavasti ja lisien määrät ovat seuraavat: - iltatyö/iltavuorolisä 110 senttiä tunnissa - yötyö/yövuorolisä 202 senttiä tunnissa - ulkotyölisä 53 senttiä tunnissa. Yleiskorotuksen toteuttaminen Neuvottelumenettely Aikaisemmista työehtosopimusratkaisuista poiketen tässä on päädytty korostamaan yritysten sisällä tapahtuvan ratkaisun etsimisen ja paikallisen sopimisen käyttöä palkkojen yleiskorotusta toteutettaessa. Liitot ovat sopineet raamit, joiden puitteissa yrityksissä ja työpaikoilla (= toimipaikka) neuvotellaan ja sovitaan yleiskorotuksen toteuttamisen ajankohdasta. Neuvottelun perustana on seuraava sopimusmääräys: Henkilökohtaisia tunti- ja kuukausipalkkoja korotetaan 0,5 %. Provisiopalkkaisilla auto- ja konemyyjillä yleiskorotuksen määrä on 13 euroa kuukaudessa lisättynä kiinteään palkanosaan. Korotukset toteutetaan paikallisesti sovittavana ajankohtana aikaisintaan 1.10.2009 ja viimeistään 1.11.2009 alkavan palkanmaksukauden alusta. Työnantajan velvollisuutena on neuvotella yleiskorotuksen toteuttamisajasta henkilöstön edustajan kanssa. Neuvotteluvelvollisuus on työnantajalle mahdollisuus kehittää yrityksen sisällä tapahtuvaa sopimistoimintaa ja kulttuuria. Neuvotteluvelvollisuus merkitsee, että työnantajan on oma-aloitteisesti järjestettävä neuvottelu yleiskorotuksen toteuttamisesta. Neuvottelu ja sen perusteella tehtävä sopimus toteutetaan työehtosopimuksen paikallisen sopimisen määräyksiä noudattaen. 6

Työntekijöiden edustajina neuvotteluissa toimivat ensisijaisesti pääluottamusmies ja varaluottamusmies, jos heidät on valittu luottamusmiessopimuksen mukaisesti eri henkilöstöryhmistä. Jos molemmat on valittu samasta henkilöstöryhmästä, työnantaja kutsuu neuvotteluun pääluottamusmiehen ja toisen henkilöstöryhmän keskuudestaan valitseman edustajan. Työnantajan on tässä tapauksessa kehotettava tähän henkilöstöryhmään kuuluvia valitsemaan keskuudestaan edustajan. Neuvottelukutsu ja annettavat tiedot tulee antaa kirjallisena neuvotteluun kutsuttaessa. Neuvottelusta laaditaan pöytäkirja, johon merkitään neuvottelussa käsitellyt asiat ja tehdyt päätökset. Jos yleiskorotuksesta ei sovita Sitä tilannetta varten, että poikkeuksellisesti työpaikalla ei saada aikaan sopimusta yleiskorotuksen toteuttamisesta, on liittojen välillä sovittu seuraavaa: Ellei palkankorotusten toteuttamisesta ole edellä olevan mukaisesti sovittu, korotetaan palkkoja 1.12.2009 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 0,5 %:n yleiskorotuksena. Provisiopalkkaisilla autoja konemyyjillä yleiskorotuksen määrä on 13 euroa kuukaudessa lisättynä kiinteään palkanosaan. Kyseessä on siis vain poikkeustilanteita varten tehty määräys, johon turvautumista tulee mahdollisuuksien mukaan välttää. 7

AUTOALAN KESKUSLIITTO RY AUTO- JA KONEKORJAAMOALAN TES:N, PALKKARAKENNE 2000 LASKENTAOHJE 2009-2012 1 PALKANKOROTUKSET 1.1 Palkkojen korotukset ja tarkistukset Palkkojen korottaminen 1.10.2009 Henkilökohtaisia tunti- ja suorituspalkkoja korotetaan 0,5%. Korotuksen toteutetaan paikallisesti sovittavana ajankohtana aikaisintaan 1.10.2009 ja viimeistään 1.11.2009. Huom: laskentaohje kohta 5.2 ns. Perälautamääräys Ellei palkankorotusten toteuttamisesta ole edellä olevan mukaisesti paikallisesti sovittu, korotetaan palkkoja 1.12.2009 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 0,5%:n yleiskorotuksena. Yleiskorotuksen toteutuminen, neuvotteluvelvollisuus Neuvotteluvelvollisuus merkitsee, että työnantajan on oma-aloitteisesti järjestettävä neuvottelu yleiskorotuksen toteuttamisen ajankohdasta. Neuvottelu ja sen perusteella tehtävä sopimus toteutetaan työehtosopimuksen paikallisen sopimisen määräyksiä noudattaen. Sopimus tulee tehdä kirjallisena. Sopijaliittojen tarkoitus on, että ensisijaisesti sovitaan yleiskorotuksen ajankohdasta. Perälautamääräys on tarkoitettu poikkeustilanteita varten. Palkantarkistukset 1.10.2010 ja 1.10.2011 Palkkojen tarkistukset suoritetaan kuten allekirjoituspöytäkirjan 2 :ssä on sovittu. 1.2 Palkkaperusteiden korotus Uudet työkohtaiset palkat ja vastaavat peruspalkat palkat ovat liitteinä 1 ja 2. 1.3 Laskenta-aika Toimintaohjeet selvitetty allekirjoituspöytäkirjassa 2,ylimenosäännös. 1.4 Pyöristyssääntö korotuksia laskettaessa Palkkaperusteiden ja työpalkkojen korotuksia laskettaessa noudatetaan ns. normaalipyöristyssääntöä, eli jos sentin kymmenesosa on viisi tai sitä suurempi, pyöristyy sentti ylöspäin. 8

2 UUDET TYÖPALKAT 2.1 Aikatyötä tekevän työntekijän tuntipalkka Voimassa olevia aikapalkkoja korotetaan kohdassa 1.1 mainitulla korotuksella. Työehtosopimuksen mukaiset peruspalkat on mainittu laskentaohjeen liitteissä. Taulukkotarkistus Uudet tämän laskentaohjeen liitteenä olevat palkkataulukot tulevat voimaan samasta ajankohdasta kuin paikallisesti on sovittu palkkojen korottamisesta. Mikäli aikapalkat eivät täytä uusia voimaan tulevia peruspalkkoja, on työntekijän aikapalkkaa korotettava vielä tähän rajaan asti. Esimerkki 1. Työntekijän vanha aikapalkka on 13,45 /h + yleiskorotus 0,5 % = 13,45*1,005 = 13,52 /h (TVR 4 ja HKO 20 %, PKL 1) Tällöin vanha ansio uusi ansio AP = 13,45 AP = 13,52 PP = 13,45 PP = 13,57 Taulukkotarkastus: yleiskorotuksella korotettu aikapalkka jää pienemmäksi kuin taulukossa oleva peruspalkka. Työntekijän palkkaa tulee korottaa tähän rajaan asti. Esimerkki 2. Työntekijän vanha aikapalkka on 14,80 /h + yleiskorotus 0,5 % = 14,80*1,005 = 14,87 /h (TVR 5 ja HKO 20 % PKL 1) Tällöin vanha ansio uusi ansio AP = 14,80 AP = 14,87 PP = 14,25 PP = 14,38 APO = 0,55 APO = - Taulukkotarkistus: yleiskorotuksella korotettu palkka täyttää taulukossa olevan peruspalkan. Uusi aikapalkka on tällöin 14,87 /h. 2.2 Aikatyötä tekevän työntekijän kuukausipalkka Työntekijän aikapalkan muuttaminen kuukausipalkaksi 9 :n momentin 2 mukaan. 9

2.2.1 Säännöllinen työaika 40 h/vk/8 h/pv Esimerkki 1: I pkl:n TVR 4:n aikatyötä tekevän työntekijän, jonka HKO on 10 %, uusi aikapalkka on liitteenä olevan taulukon mukaan 12,43. Tätä vastaava kuukausipalkka saadaan lisäämällä palkkaan arkipyhäkorvausten vaikutus 3,6 % ja kertomalla näin saatu luku kuukauden keskimääräisellä työtuntimäärällä 170:llä (40-tuntisen työviikon mukaisesti). Kokonaiskertoimeksi muodostuu tällöin 176,1. 12,43 x 176,1 = 2188,92 /kk 2.2.2 Säännöllinen työaika 37,5 h/vk/7,5 h/pv Esimerkki 2: I pkl:n TVR 4:n aikatyötä tekevän työntekijän, jonka HKO on 20 %, uusi aikapalkka on liitteenä olevan taulukon mukaan 13,57. Tätä vastaava kuukausipalkka saadaan lisäämällä peruspalkkaan arkipyhäkorvauksen vaikutus 3,6 % ja kertomalla näin saatu luku kuukauden keskimääräisellä työtuntimäärällä 160:llä (37,5 -tuntisen työviikon mukaisesti). Kokonaiskertoimeksi muodostuu tällöin 165,8. 13,57 x 165,8 = 2249,91 /h 2.3 Suorituspalkka (urakka, osaurakka ja palkkiopalkka) Suorituspalkkoja korotettaessa yleiskorotuksella on pääsääntönä pidettävä sitä, että suorituspalkkatyöt samalla työsuorituksella, samoilla työmenetelmillä ja samoissa olosuhteissa antava kohdassa 1.1 (Palkkojen korotukset ja tarkistukset) mainitun korotuksen verran suuremman ansion tuntia kohden kuin ennen korotusta. Korotuksen perusteena oleva suorituspalkka-ansiotaso on työntekijän voimassa oleva vuosineljänneksittäin laskettava keskituntiansio (11 mom.2). 2.3.1 Palkkiopalkkaus Palkkiotyössä yleiskorotus suoritetaan poikkeuksellisesti suorituspalkan kiinteään osuuteen (SPKO)alla olevan esimerkin mukaisesti. Suorituspalkan kiinteää osaa (SPKO) korotetaan yleiskorotuksen verran. Työntekijän henkilökohtainen KTA = 16,50 *0,005 = 0,08 + spko = uusi spko 2.3.2 Kiinteä kuukausipalkka + Suorituslisä Kuukausipalkkaa korotetaan kohdassa 1.1 mainitun korotuksen verran: korotus x 176,1 = /kk (40 h-työviikko) korotus x 165,8 = /kk (37,5 h-työviikko) Kuukausittain tarkistetaan, että kiinteä kuukausipalkka +suorituslisä = kuukausiansio, on vähintään uusi peruspalkka x 176,1 (40 h-työviikko) /kk 10

tai uusi peruspalkka x 165,8 (37,5 h-työviikko) /kk. 2.3.3 Uusi aikaurakka Uudet aikaurakat hinnoitellaan siten, että ne täyttävät 9 mom.4 hinnoittelusäännön. 3 PALVELUSVUOSILISÄ Joulukuun 1. päivää lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä maksetaan työntekijälle palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on tätä joulukuuta edeltävän marraskuun loppuun mennessä yhtäjaksoisesti kestänyt. Palvelusvuosilisä lasketaan seuraavasti: Työsuhteen kesto 10 mutta ei 15 vuotta 2 x Lkk x KTA 15 mutta ei 20 vuotta 4 x Lkk x KTA 20 mutta ei 25 vuotta 6 x Lkk x KTA 25 vuotta tai enemmän 8 x Lkk x KTA Kaavassa: Lkk on edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä. KTA on työehtosopimuksen 11 :ssä tarkoitettu III neljänneksen keskituntiansio. Työsuhteen kestoa ja yhdenjaksoisuutta määriteltäessä noudatetaan vuosilomalain soveltamiskäytäntöä. Mikäli henkilö on tehnyt osa-aikatyötä koko 30.11. edeltävän vuoden ajan, palvelusvuosilisä lasketaan kertomalla viikon säännöllisten tuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä edellä olevan kaavan mukaan laskettu palvelusvuosilisä. Mikäli henkilö on siirtynyt kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön tai osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön edellisen perusteen toteamishetken (30.11.) jälkeen, suhteutetaan edellä olevan kaavan mukaan laskettu palvelusvuosilisä siten, että niiltä täysiltä kuukausilta, joina työntekijä on ollut osa-aikainen, hänelle maksetaan palvelusvuosilisää osa-aikatyötä tekevien laskukaavan mukaan. Esimerkki 1 : Kokoaikaisen työntekijän palvelusvuosilisän laskeminen Henkilön työsuhde on 30.11.2009 kestänyt yhtäjaksoisesti 21 vuotta. Henkilö on ansainnut vuosilomaa edellisenä lomanmääräytymisvuotena 1.4.2008-31.3.2009 12 kuukaudelta. Hänen keskituntiansionsa III/2009 on 13,76 /h. Koska henkilön työsuhde on kestänyt 20 mutta ei 25 vuotta, hänen kokoaikatyön palvelusvuosilisänsä lasketaan kaavalla: Palvelusvuosilisä = 6 x Lkk x KTA = 6 x 12 x 13,76 = 990,72 11

Esimerkki 2 : Osa-aikatyöhön siirtyneen henkilön palveluvuosilisän laskeminen Henkilön työsuhde on 30.11.2009 kestänyt yhtäjaksoisesti 21 vuotta. Henkilö on siirtynyt kokoaikatyöstä osa-aikaeläkkeelle 15.9.2009 työskennellen keskimäärin 20 tuntia viikossa. Henkilö on ansainnut vuosilomaa edellisenä lomanmääräytymisvuotena 1.4.2008 31.3.2009 12 kuukaudelta. Hänen keskituntiansionsa III/2009 on 13,76 /h. Koska henkilön työsuhde on kestänyt 20 mutta ei 25 vuotta, hänen kokoaikatyön palvelusvuosilisänsä lasketaan kuten esimerkissä 1 kaavalla: Palvelusvuosilisä = 6 x Lkk x KTA = 6 x 12 x 13,76 = 990,72 Henkilö on siirtynyt osa-aikatyöhön 15.9, hän on ollut 30.11 mennessä osa-aikainen kaksi täyttä kuukautta. Hänen kokoaikatyön palvelusvuosilisänsä suhteutetaan seuraavasti: Osa-aikatyön palvelusvuosilisä: Pvl(osa)= Pvl x (täydet osa-aika kk/12) x (osa-aika h/40) = 990,72 x (2/12) x (20/40) = 82,56 Kokoaikatyön palvelusvuosilisä: Pvl(koko)= Pvl x (muut kuin täydet osa-aika kk/12) = 990,72 x (10/12) = 825,60 = Pvl (osa) + Pvl (koko) = 82,56 + 908,16 Maksettava palvelusvuosilisä = 908,16 4 KESKITUNTIANSIO (TES 11 ) Pääsääntönä on että keskituntiansiota korotetaan 0,5 % saman palkanmaksujakson alusta kuin kohdassa 1.1 palkkojen korotuksesta on paikallisesti sovittu. 5 PALKKARAKENTEEN PR 2000 YLLÄPITO Vuosittaiset tarkistusmäärittelyt 5.1 Töiden vaativuuksien (TVR) mahdollinen tarkistusmenettely Suoritetaan tarvittaessa vuosittain liittojen suosituksen mukaisesti maaliskuun aikana. Mahdolliset palkkoihin tulevat tarkistukset toteutetaan huhtikuun aikana, TES 7 mom. 1 mukaisesti. 12

5.2 Henkilökohtaisten osuuksien (hko) mahdollinen tarkistusmenettely Sovittaessa paikallisesti palkkojen korottamisen ajankohdasta 1.10 1.11.2009 väliselle ajalle, tulee samalla sopia henkilökohtaisen osuuden (HKO) tarkistusajankohdasta. Tällöin yleiskorotuksen maksamista ja henkilökohtaisen osuuden tarkistamisesta johtuvaa muutosta ei saa tehdä samanaikaisesti. Jos palkkojen tarkistamisen ajankohdasta ei päästä sopimukseen, ja korotukset tehdään 1.12.2009 tai lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta niin henkilökohtainen osuus tarkistetaan alla olevan mukaisesti. Suoritetaan tarvittaessa vuosittain liittojen suosituksen mukaisesti syyskuun aikana. Mahdolliset palkkoihin tulevat tarkistukset toteutetaan lokakuun aikana, TES 8 mom. 4 mukaisesti. 5.3 Tarkistusten vaikutus palkan rakenteeseen ja palkkaan Molemmat em. tarkistusmenettelyt voivat aiheuttaa muutoksia työntekijän peruspalkkaan joko TVR:n tai HKO:n muutoksen kautta. 5.3.1. Aikapalkka Muutoksen ollessa peruspalkkaa korottava maksetaan työntekijälle uusi aikapalkka vähintään uuden peruspalkan mukaisesti. Mikäli aikaisemmin on ollut aikapalkkaosuutta, sitä pienennetään korotuksen määrällä. Korotuksen ylittäessä aikapalkkaosuuden, palkkaa korotetaan erotuksen määrällä uuteen peruspalkan määrään saakka. Muutoksen ollessa alentava peruspalkka alenee. Uusi peruspalkka on tällöin pienempi kuin vanha peruspalkka, aikapalkkaosuus kasvaa erotuksen määrällä. Maksettava aikapalkka ei tällöin muutu. MUUTOSESIMERKKI 1. PKL 1 Aikapalkkatyöntekijä, peruspalkka nousee (TVR- muutos 4-5) Vanha ansio Uusi ansio AP = 13,47 /h AP = 13,78 /h TVR = 4 TVR = 5 HKO = 15 % HKO = 15 % PP = 13,00 /h PP = 13,78 /h APO = 0,47 /h APO = - 13

MUUTOSESIMERKKI 2. PKL 1 Aikapalkka työntekijä, peruspalkka pienenee (TVR- muutos 4-3) Vanha ansio Uusi ansio AP = 13,47 /h AP = 13,47 /h TVR = 4 TVR = 3 HKO = 15 % HKO = 15 % PP = 13,00 /h PP = 12,26 /h APO = 0,47 /h APO = AP PP 13,47-12,26 = 1,21 uusi APO = 1,21 /h 5.3.2. Suorituspalkka Työnvaativuusryhmän (TVR) tai henkilökohtaisen osuuden (HKO) muuttuessa, määritetään uusi suorituspalkan kiinteäosuus kertoimella. Kerroin lasketaan alla olevan esimerkin mukaisesti. Muutoksen ollessa PP:aa korottava ja henkilöllä on erillistä lisää, pienenee se vastaavalla määrällä kuin SPKO korottuu. Muutoksen ollessa PP:aa alentava, aleneman määrä maksetaan erillisenä lisänä, jolloin ansio ei laske. Uuden suorituspalkan kiinteänosuuden (SPKO) kertoimen laskenta: Ko. korjaamon PP keskiarvo 12,60 /h Ko. korjaamon SPKO keskiarvo 11,10 /h Uusi kerroin = 11,10/12,60 = 0,88 Esimerkki 1: MUUTOSTILANNE MAALISKUU 2010 PKL 1 Peruspalkka suurenee (TVR- muutos 4-5) Vanha ansio Uusi ansio TVR = 4 TVR = 5 HKO = 15 % HKO = 15 % PP = 13,00 /h PP = 13,78 /h SPKO = 11,00 /h SPKO = 13,78*0,88= 12,13 MO = 3,50 /h MO = 3,50 /h E-lisä = 0,40 /h E-lisä = 0 SP-ansio = 14,90 /h SP-ansio = 15,63 /h SPKO kerroin = 0,88 14

Esimerkki 2: MUUTOSTILANNE MAALISKUU 2010 PKL 1 Peruspalkka pienenee (TVR- muutos 4-3) Vanha ansio Uusi ansio TVR = 4 TVR = 3 HKO = 15 % HKO = 15 % PP = 13,00 /h PP = 12,26 /h SPKO = 11,00 /h SPKO = 12,26*0,88=10,79 MO = 3,50 /h MO = 3,50 E-lisä = 0,40 /h MO + SPKO = 14,29 /h SP-ansio = 14,90 /h E-lisä = 0,61 /h SP-ansio = 14,90 /h SPKO kerroin = 0,88 HKO-MUUTOKSET Edellä olevien aika- ja suorituspalkkaesimerkkien mukaiset muutokset toteutetaan vastaavaa menettelytapaa noudattaen myös syyskuun HKO- määrittelyn muuttaessa peruspalkkoja. 15

1. PALKKARAKENNE 200 TYÖKOHTAISET TUNTIPALKAT (TKP) SEKÄ PERUSPALKAT (PP) SYKSYN 2009 PALKKARATKAISUSSA Työkohtaiset tuntipalkat (snt/h) ovat työnvaativuusryhmissä kalleusluokittain 1.10.2009: PK 1 tvr 1 tvr 2 tvr 3 tvr 4 tvr 5 tvr 6 HKO% 9.49 10.06 10.66 11.30 11.98 12.82 TKP 9.97 10.56 11.20 11.87 12.58 13.46 5 10.44 11.07 11.73 12.43 13.18 14.10 10 10.92 11.57 12.26 13.00 13.78 14.74 15 11.39 12.07 12.80 13.57 14.38 15.39 20 11.86 12.58 13.33 14.13 14.98 16.03 25 12.34 13.08 13.86 14.70 15.58 16.67 30 PK 2 tvr 1 tvr 2 tvr 3 tvr 4 tvr 5 tvr 6 HKO% 9.24 9.79 10.38 11.00 11.67 12.48 TKP 9.70 10.28 10.90 11.56 12.25 13.11 5 10.16 10.77 11.42 12.11 12.83 13.73 10 10.63 11.26 11.94 12.66 13.42 14.35 15 11.09 11.75 12.46 13.21 14.00 14.98 20 11.55 12.24 12.98 13.76 14.58 15.60 25 12.01 12.73 13.50 14.31 15.16 16.23 30 16

2. AUTO- JA KONEKUAPAN ALAN VÄHIMMÄISKUUKAUSIPALKAT SYKSYN 2009 PALKKA- RATKAISUSSA 2.1. Varaosa-, varasto- ja konttorityöntekijöiden vähimmäiskuukausipalkat vaativuusryhmissä kalleusluokittain: Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa I II III IV V 1. VUOTENA 1503 1638 1744 1804 1894 2. VUOTENA 1578 1720 1831 1894 1989 3. VUOTENA 1656 1805 1921 1988 2087 5. VUOTENA 1739 1897 2018 2088 2191 8. VUOTENA 1826 1991 2118 2191 2301 11. VUOTENA 1918 2090 2224 2300 2416 I PKL 1. VUOTENA 1430 1544 1659 1716 1802 2. VUOTENA 1501 1623 1742 1802 1890 3. VUOTENA 1577 1703 1829 1892 1986 5. VUOTENA 1655 1789 1920 1986 2086 8. VUOTENA 1738 1879 2016 2084 2190 11. VUOTENA 1824 1972 2116 2189 2298 II PKL 1. VUOTENA 1397 1509 1621 1676 1760 2. VUOTENA 1468 1585 1702 1760 1849 3. VUOTENA 1541 1664 1788 1849 1942 5. VUOTENA 1618 1747 1877 1942 2040 8. VUOTENA 1699 1836 1972 2040 2142 11. VUOTENA 1785 1927 2071 2142 2249 17

2.2. Konttoritoimihenkilöiden vähimmäiskuukausipalkat vaativuusryhmissä kalleusluokittain: Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa A B C D E 1. VUOTENA 1491 1536 1656 1715 1865 2. VUOTENA 1551 1597 1722 1784 1939 3. VUOTENA 1628 1677 1808 1873 2035 5. VUOTENA 1709 1760 1898 1966 2137 8. VUOTENA 1830 1885 2030 2105 2288 11. VUOTENA 1940 1998 2153 2231 2425 I PKL 1. VUOTENA 1419 1461 1575 1631 1774 2. VUOTENA 1475 1520 1637 1697 1844 3. VUOTENA 1549 1595 1720 1781 1936 5. VUOTENA 1626 1674 1805 1870 2033 8. VUOTENA 1741 1793 1932 2002 2176 11. VUOTENA 1845 1900 2048 2122 2305 II PKL 1. VUOTENA 1385 1427 1537 1593 1731 2. VUOTENA 1440 1484 1599 1656 1801 3. VUOTENA 1512 1557 1679 1738 1890 5. VUOTENA 1588 1635 1762 1825 1983 8. VUOTENA 1698 1749 1885 1952 2122 11. VUOTENA 1800 1853 1997 2070 2249 18