Aineenopettajan pedagogiset opinnot 163 Aineenopettajan pedagogiset opinnot Tervetuloa opettajankoulutukseen! Opettaja on tärkeä tulevaisuuden tekijä yhteiskunnassamme. Hyvä peruskoulutus ja jatkuva työssä oppiminen ovat opettajana menestymisen ja työssä viihtymisen tärkeitä edellytyksiä. Opettajuus kehittyy ja muuntuu koulutuksen ja työn mukana. Muutos niin oppilaitoksissa kuin työelämässäkin edellyttää opettajalta elinikäistä oppimista ja ammatillista kasvua sekä omien tietojen, taitojen ja käsitysten ajan tasalla pitämistä ja kehittämistä. Aineenopettajan koulutusta ohjaa näkemys opettajasta oman opetusalansa ja kasvatustieteen asiantuntijana, joka pystyy toteuttamaan opetustyötään ja ohjaamaan opiskelua erilaisissa oppimisympäristöissä. Aineenopettajan pedagogiset opinnot ovat kasvatustieteen aineopintoja, ja ne tuottavat laajaalaisen pedagogisen kelpoisuuden eri kouluasteiden aineenopettajan tehtäviin. Pedagogiset opinnot ovat maisteritutkinnon sivuaine tai ne voidaan suorittaa tutkinnon jälkeen erillisenä opintokokonaisuutena. Aineenopettajakoulutusyksikön järjestämässä kasvatustieteen maisterin tutkinnossa opettajan pedagogiset opinnot ovat osa tutkinnon pääainetta. Pedagogisten opintojen tavoitteena on kouluttaa opettajia, joiden työskentelyä ohjaavat seuraavat periaatteet. He suhtautuvat työhönsä tutkivasti ja pyrkivät kehittämään sitä työyhteisön ja yhteiskunnan tarpeita ja omia kokemuksiaan yhteensovittaen. He ymmärtävät opettajuutensa ensisijaisesti kasvattajuudeksi ja hankkivat kasvatuksesta ja opetuksesta käytännön opetustyöhön riittävät käyttöteoriat ja taidot. Heillä on kokemuksia eri-ikäisten opiskelijoiden opettamisesta ja he ymmärtävät teoreettisen ja käytännön osaamisen ja tiedon merkityksen opettajuutensa kehittämisessä. Opettajana kehittyminen on elinikäistä ammatillista kasvua. Opettajankoulutus tukeutuu monitieteiseen teoriaan ja tutkimukseen. Se integroi kasvatustieteeseen mm. psykologiaa, filosofiaa ja yhteiskuntatieteitä. Opettajuuden tärkeät lähtökohdat, ihmis- ja oppimiskäsitykset, ovat koko koulutuksen ajan kriittisen pohdinnan alaisena ja ne antavat opiskelijalle aineksia oman opettajuutensa selkiyttämiseksi. Tutkimus ja tutkivaan opettajuuteen kasvu ovat tärkeä osa kaikkea opettajankoulutusta. Laitoksella onkin käynnissä hankkeita, jotka pyrkivät opettamisen, oppimisteorioiden ja käytännön kehittämiseen. Projekteihin liittyy yhteistyötä harjoittelukoulun ja muidenkin oppilaitosten kanssa. Näihin hankkeisiin myös opiskelijat ovat tervetulleita. Koulutuksen toteuttamisen periaatteista tärkeimpiä on dialogisuus. Sen ytimenä on opettajien ja opiskelijoiden välinen avoin vuorovaikutus, joka selkiyttää osallistujien toiminnan perusteita ja erilaisia kasvatuskäytänteitä yhteiskunnallisessa ja historiallisessa kontekstissa. Tutkivan dialogin syntyminen edellyttää osallistujien erilaisuuden ja heidän erilaisten näkemystensä kunnioittamista ja dialogiin sitoutumista. Yhteisen todellisuuden luominen dialogisesti on myös yksilöllisen oppimisen ydinprosesseja. Opettajan työn kasvatustieteellisiä perusteita käsittelevissä opintojaksoissa opiskelija hankkii itselleen valmiuksia tulkita ja ymmärtää opettajan ammattia oman opettajuutensa kehittämiseksi. Opiskeltava kasvatustieteellinen tieto on valittu siten, että se tukee opiskelijan ammatillisen kehittymisen ja koulukäytänteiden arvioivaa pohdintaa mm. seuraavista näkökulmista: oppilaitoksen opetussuunnitelmatyön perusteet, oppiminen, opettajan ammatillisen identiteetin rakentuminen, opettajan työ sekä yhteiskunnallisessa että oppilaitoksen toiminnallisen kulttuurin kontekstissa ja koulutuksen hallinnollinen säädöspohja. Tähän kokonaisuuteen kuuluvissa opintojaksoissa opiskelija perehtyy opettajan työssä keskeiseen kasvatuspsykologiseen tietoperustaan, ajattelutapoihin ja ongelmanratkaisuun sekä ajankohtaiseen tutkimukseen.
164 Tutkintovaatimukset Kasvatuspsykologian opinnoissa tarkastellaan kasvatuksen, koulutuksen ja opetuksen ilmiöitä ja prosesseja mm. ihmisen oppimista, kehitystä, ajattelua ja käyttäytymisen lainalaisuuksia koskevan psykologisen tiedon näkökulmasta. Kokonaisuuteen kuuluu myös erityispedagogisia opintoja, joiden tavoitteena on laajentaa opiskelijan käsityksiä kasvatuspsykologisen tietämyksen soveltamisalueista sekä tarjota opiskelijalle opettajan työssä tarpeellisia tietoja, taitoja ja ratkaisumalleja käytännön koulu- ja opetustyössä esiin tulevien ongelmien käsittelyyn. Ainedidaktiikassa tutkitaan eri oppiaineiden opettamisen ja oppimisen problematiikkaa. Tavoitteena on opetuksen ja koulutuksen käytäntöä palvelevan soveltavan teorian kehittäminen. Ainedidaktiikan opiskelussa teoriatieto, käytännön opetustyöstä saatu kokemustieto ja niitä arvioiva pohdinta palvelevat opiskelijan oman didaktisen käyttöteorian kehittämistä. Opiskeluun kuuluu olennaisena osana eri oppilaitoksissa toteutettavaa, ohjattua opettajaharjoittelua. Harjoittelun keskeinen osa muodostuu opetusharjoittelusta, joka tarkoittaa oppimisen ohjaamisessa tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen tähtäävää opiskelijan suunnitelmallista työskentelyä. Opettajaharjoittelun sisältö ja ohjelma sovitaan opiskelijan henkilökohtaisessa harjoittelusuunnitelmassa, jota arvioidaan ja tarkennetaan harjoittelun edetessä henkilökohtaisen portfolion ja ohjauskeskustelujen kautta. Opettajan pedagogiset opinnot suoritetaan pääsääntöisesti yhden lukuvuoden aikana. Aineenopettajakoulutusyksikössä suoritettavassa kasvatustieteen maisterin tutkinnossa pääaineen perus- ja aineopinnot muodostavat opettajan pedagogisten opintojen opintokokonaisuuden. Kasvatustieteen syventävät opinnot Kasvatustieteen syventävät opinnot voidaan aineenopettajankoulutusyksikössä suorittaa joko didaktisesti painottuneina sivuaine- tai pääaineopintoina. Sivuaineena suoritettaviin syventäviin opintoihin (ks. s. 171) hakeudutaan hakemalla tiedekunnalta opintoihin täydennysopiskelijan tai ylimääräisen opiskelijan oikeutta (mikäli opiskelija ei ole kirjoilla Tampereen yliopistossa). Kasvatustieteen maisterin tutkintoon syventävät opinnot sisältyvät pääaineena (ks. s. 173). Kasvatustieteen maisterin tutkinto Aineenopettajakoulutusyksikössä suoritettavassa maisterin tutkinnossa pääaineena on kasvatustiede. Aineenopettajan kelpoisuuteen edellytettävät opetettavan aineen opinnot suoritetaan tutkinnon sivuaineopintoina. Lukuvuonna 2002 ja 2003 tutkintoa suorittamaan valituilla opiskelijoilla pakollisena sivuaineena on matematiikka. Kelpoisuussäädösten mukaan tutkinto tuottaa sellaisenaan pätevyyden perusasteen aineenopetukseen. Sopivilla sivuainevalinnoilla tutkinto tuottaa myös luokanopettajan tai lukionopettajan kelpoisuuden. Koulutuksella pyritään vastaamaan yhdentyvän perusasteen opetukseen erikoistuvien opettajien koulutustarpeeseen. Yhtenäisen perusopetuksen kehittyminen synnyttää tarvetta kouluttaa aineenopettajia, joilla on oman aineensa opettamisen ja oppimisen asiantuntemusta koko perusasteen oppimisprosessin osalta sekä vahva kasvatustyön ja koulun kehittämisen tuntemus.
Opintojen rakenne Aineenopettajan pedagogiset opinnot Opettajan pedagogiset opinnot; kasvatustieteen perus- ja aineopinnot 35 ov PERUSOPINNOT OP1 Johdatus opettajan työhön 2 ov OP2 Opettajan työ ja kasvatustiede 2 ov OP3 Johdatus kasvatustieteellisen tutkimukseen 2 ov OP4 Koulutushallinnon perusteet 1 ov OP5 Kasvatuspsykologian perusteet 3 ov OP6 Erityispedagogiikan perusteet 2 ov OP7 Opettajaharjoittelu I 1 ov OP8 Koulutuspolitiikka ja johdatus opetussuunnitelmateorioihin 2 ov AINEOPINNOT OA1 Valinnaiset opinnot 2 ov OA2 Erilainen oppija 1 ov OA3 Ainedidaktiikka I 2 ov OA4 Ainedidaktiikka II 2 ov OA5 Ainedidaktinen tutkimus 2 ov OA6 Proseminaari 3 ov OA7 Opettajaharjoittelu II 3 ov OA8 Opettajaharjoittelu III 4 ov OA9 Opettajaharjoittelu IV 1 ov KASVATUSTIETEEN SYVENTÄVÄT OPINNOT; DIDAKTINEN LINJA S1 Opettajuus, koulu ja yhteiskunta 3 ov S2 Tutkimusmetodologiset opinnot 5 ov S3 Tutkiva opettaja 2 ov S32 Valinnaiset opinnot 5 ov S4 Tutkimusseminaari ja tutkielma 20 ov S5 Syventävä kirjallisuus 5 ov 165 15 OV 20 OV 40 OV Kasvatustieteen maisterin tutkinto; pääaineena kasvatustiede, sivuaineena matematiikka PERUSOPINNOT MP1 Johdatus opettajan työhön 2 ov MP2 Opettajan työ ja kasvatustiede 2 ov MP31 Koulutushallinnon perusteet ja MP32 kasvatuksen historia 2 ov MP4 Kasvatuspsykologian perusteet 3 ov MP5 Erityispedagogiikan perusteet 2 ov MP6 Erilainen oppija 1 ov MP7 Opettajaharjoittelu I 1 ov MP8 Koulutuspolitiikka ja johdatus opetussuunnitelmateorioihin 2 ov 15 OV
166 Tutkintovaatimukset AINEOPINNOT MA1 Ainedidaktiikka I 2 ov MA2 Ainedidaktiikka II 2 ov MA3 Johdatus kasvatustieteelliseen tutkimukseen 2 ov MA4 Proseminaari 3 ov MA5 Valinnaiset opinnot 2 ov MA6 Kirjallisuuskuulustelu 3 ov MA7 Opettajaharjoittelu II 3 ov MA8 Opettajaharjoittelu III 3 ov SYVENTÄVÄT OPINNOT MS1 Opettajuus, koulu ja yhteiskunta 3 ov MS2 Tutkimusmetodologiset opinnot 5 ov MS3 Tutkiva opettaja 2 ov MS41 Pro gradu -seminaari 3 ov MS42 Tutkimusprojekti 12 ov MS43 Tutkimusprojektiin liittyvä kirjallisuus 5 ov MS5 Syventävä kirjallisuus 5 ov MS6 Ainedidaktinen tutkimus 2 ov MS7 Opettajaharjoittelu IV 3 ov 20 OV 40 OV Aineenopettajakoulutuksen ja opintosuoritusten arviointi Yksikkö arvioi opetussuunnitelmansa ja opetuksensa toteutumista usealla eri tasolla ja tavalla opiskelijoiden ja opettajien kokemuksia hyödyntäen. Prosessin ydin on jatkuva dialoginen arviointi, johon osallistuvat sekä opiskelijat että opettajat. Luentokeskustelut ja portfoliotyöskentely ovat myös osa tätä prosessia. Portfoiliotyöskentely tukee kunkin opiskelijan ammatillista kehittymistä ja toimii samalla myös ohjauksen ja arvioinnin välineenä. Portfoliolla tarkoitetaan opiskelijan itsensä kokoamaa ja arvioimaa aineistoa omista opiskelu- ja oppimisprosesseistaan ja niissä tapahtuvasta kehityksestä. Sen tavoitteena on kehittää opiskelijan itseymmärrystä, itsearviointitaitoja ja käsitystä opettajan ammatista sekä luoda valmiuksia elinikäiseen ammatilliseen kasvuun. Opiskelijan suorituksia opettajan pedagogisissa opinnoissa arvioidaan perus- ja aineopintojen osalta hyväksytty hylätty-periaatteella, syventävät opinnot arvioidaan asteikolla 1 3. Arviointi perustuu koulutuksen yleisiin päämääriin ja opintojaksojen tavoitteisiin. Hyväksyttävä opintosuoritus edellyttää opiskelijan aktiivista osallistumista opetukseen.
Aineenopettajan pedagogiset opinnot 167 Opettajan pedagogiset opinnot, kasvatustieteen perus- ja aineopinnot 35 ov Perusopinnot 15 ov OP1 Johdatus opettajan työhön (2 ov) Tavoitteet ja sisältö: Tavoitteena on, että opiskelija saa hyvän alun oman kasvunsa tarkasteluun ja opettajuutensa kehittämiseen. Opettajuutta ja opettajan työnkuvaa käsitellään sekä oman opetettavan aineen ja sen opettamisen että kouluyhteisön näkökulmasta. Sisältöinä ovat mm. opetussuunnitelmat, oppilaan kasvu ja oppiminen, kulttuurienvälisyys koulussa sekä koulun ja kodin välinen yhteistyö. Opiskelu- ja työmuodot: Ennen opintojen alkua tehtävä ennakkotehtävä ja noin 30 tuntia ohjattua opiskelua, joka sisältää opetusta ja työskentelyä erilaisissa ryhmissä sekä portfoliotyöskentelyn aloittamisen. Heikkinen, H.L.T. ja Syrjälä, L. (toim.) Minussa elää monta tarinaa. Kirjoituksia opettajuudesta. Helsinki: Kansanvalistusseura. 2002. Ajoitus: syyskuu. Vastaava opettaja: didaktiikan lehtori OP2 Opettajan työ ja kasvatustiede (2 ov) Tavoitteet ja sisältö: Opintojaksolla tarkastellaan opettajan työtä osana koulukulttuuria ja muuta oppilaitoskulttuuria. Opetussuunnitelmatyön, oppimisen ja opettajan identiteetin rakentumisen lähtökohtia tarkastellaan eri näkökulmista opetustyön ja oppilaitoksen kannalta olennaisessa kasvatustieteellisessä yhteydessä. Keskeisenä tavoitteena on, että opiskelija hankkii valmiuksia tulkita ja ymmärtää opettajan työn perusteita henkilökohtaisen opettajuutensa lähtökohtina. Opiskelu ja työmuodot: 20 tuntia ohjattua opiskelua. Tolonen, T. (toim.) Suomalainen koulu ja kulttuuri. Osuuskunta Vastapaino. 1999. Takala, T. (toim.) Kasvatussosiologia. 4. uud. painos. WSOY. 1995. tai Antikainen, A. & Rinne, R. & Koski, L., Kasvatussosiologia. WSOY. 2000. Kirjallisuus suoritetaan laitoksen yleisinä tenttipäivinä. Ajoitus: syyslukukausi Vastaava opettaja: professori Viljo Kohonen OP3 Johdatus kasvatustieteelliseen tutkimukseen (2 ov) Tavoitteet ja sisältö: Tutustua kasvatustieteellisen tutkimuksen lähtökohtiin, kysymyksenasetteluun, aineiston keruun ja analyysin keskeisiin menetelmiin sekä tutkimuksen raportointiin. Opiskelu- ja työmuodot: Ohjattua opiskelua 20 t. Aaltola, Juhani, Valli, Raine (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin I II. PS-kustannus. 2001 Ajoitus: Syyslukukausi Vastaava opettaja: professori Eero Ropo OP4 Koulutushallinnon perusteet (1 ov) Tavoitteet ja sisältö: Opiskelija perehtyy keskeiseen koulutuksen säädösperustaan ja sen lähihistorialliseen taustaan luentojen ja sovittavan säädösmateriaalin avulla. Opiskelu- ja työmuodot: Ohjattua opiskelua 10 t Lahtinen, M. ym. Koulutuksen lainsäädäntö käytännössä. WSOY. 1999. Sovittavin osin. Ajoitus: syys- tai kevätlukukausi Vastaava opettaja: tuntiopettaja
168 Tutkintovaatimukset OP5 Kasvatuspsykologian perusteet (3 ov) Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson tavoitteena on, tutustua oppimista, kehitystä ja kasvua koskeviin teorioihin erityisesti kouluopetuksen näkökulmasta sekä antaa aineksia oman käyttöteorian muodostukselle opetuksesta ja oppimisesta. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. ihmisen normaali kehitys ja kasvu, oppiminen ja muutos sekä erilaisten oppimisympäristöjen suunnittelu ja toteutus.. Opiskelu- ja työmuodot: 30 t ohjattua opiskelua. Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L., Tutkiva oppiminen. WSOY. 1999. Lehtinen, E. & Kuusinen J., Kasvatuspsykologia. WSOY 2001. Lyytinen, P., Korkiakangas, M. & Lyytinen, H. (toim.) Näkökulmia kehityspsykologiaan. WSOY. 1995. Ajoitus: syys- ja kevätlukukausi Vastaava opettaja: professori OP6 Erityispedagogiikan perusteet (2 ov) Tavoitteet ja sisältö: Opintojaksossa johdatellaan opiskelijat erityispedagogiseen ajatteluun ja tutustutaan pedagogisiin käytäntöihin, joiden avulla opettajat voivat ohjata erityistä kasvatuksellista tukea tarvitsevia oppilaita. Opinnoissa tarkastellaan kasvun, oppimisen ja erilaisten oppimisedellytysten opetukselle asettamia haasteita sekä sitä, miten yleiset opetuksen tavoitteet toteutetaan yksilöllisin keinoin. Opiskelu- ja työmuodot: Ohjattua opiskelua 17 tuntia. Aktiivinen osallistuminen opetukseen sekä luento- ja kirjallisuuskuulustelu. Ahvenainen, O., Koro,J. & Ikonen, O. 2000. Johdatus erityiskasvatuksen käytäntöön. WSOY. Hautamäki, J., Lahtinen, U., Moberg, S. & Tuunainen, K. 2001. Erityispedagogiikan perusteet. Helsinki: WSOY. Ladonlahti, T., Naukkarinen, A. & Vehmas, S. (toim.) 1998. Poikkeava vai erityinen. Erityispedagogiikan monet ulottuvuudet. Jyväskylä: Atena. Sovittavin osin. Ajoitus: syys- tai kevätlukukausi Vastaava opettaja: yliassistentti Marita Mäkinen OP7 Opettajaharjoittelu I (1ov) Tavoitteet ja sisältö: Tavoitteena on tutustua opettajan työn kokonaisuuteen oppilaitoksessa. Opetusharjoittelussa opiskelija tutustuu opettajan työhön esimerkiksi havainnoimalla oppilaita ja opiskelijoita, osallistumalla opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen sekä oppimistulosten arviointiin. Opiskelu- ja työmuodot: 30 t oppilaitoksen käytäntöihin tutustumista, opetuksen seuraamista ja opettamista sekä muuta ohjaajan kanssa sovittua tutustumista oppilaitoksen toimintaan. Ajoitus: syyslukukausi Vastaava opettaja: ohjaavat opettajat ja didaktiikan lehtorit OP8 Koulutuspolitiikka ja johdatus opetussuunnitelmateorioihin (2 ov) Tavoitteet ja sisältö: Opintojaksolla perehdytään koulutuspolitiikkaan koulutusta ja opetustyötä keskeisesti säätelevänä tekijänä. Pääpaino on erityisesti globalisaation mukanaan tuomilla painotuksilla kansallisen koulutuspolitiikan muotoilussa ja opetussuunnitelmatyössä. Opetussuunnitelmaan opettajan työn muovaajana tutustutaan tarkastelemalla opetussuunnitelmaa sekä erilaisina teoreettisina ja kansainvälisinä traditioina (curriculum studies; Didaktik) että käytännön opetussuunnitelmatyössä koulutuksen eri tasoilla. Opiskelu - ja työmuodot: Ohjattua opiskelua ja pienryhmätyöskentelyä 20 t.
Aineenopettajan pedagogiset opinnot 169 Jauhiainen, A., Rinne, R. & Tähtinen, J. (toim.) Koulutuspolitiikka suomessa ja ylikansalliset mallit. Suomen kasvatustieteellinen seura. 2001. Rinne, R & Salmi, E. (toim.) Oppimisen uusi järjestys. Vastapaino. 1998. Muu kirjallisuus sopimuksen mukaan. Ajoitus: Syys- ja kevätlukukausi Vastaavat opettajat: Kirjallisuus ja yleinen osuus: Lehtori Tero Autio; pienryhmätyöskentely: didaktiikan lehtorit. Aineopinnot 20 ov OA1 Valinnaiset opinnot (2 ov) Tavoitteet ja sisältö: Valinnaisten opintojen tarkoituksena on laajentaa opiskelijan pedagogisia valmiuksia hänen oman kiinnostuksensa mukaisesti. Opiskelu- ja työmuodot: Valinnaiset opinnot voivat olla joko aineenopettajakoulutusyksikön järjestämiä opintoja tai muita aineenopettajakoulutukseen soveltuvia opintoja tai itsenäisesti toteutettavia opintoja. Vastaava opettaja: Aineenopettajakoulutusyksikön järjestämissä opinnoissa asianomaisen kurssin opettaja. Muista valinnaisina suoritettavista opinnoista on sovittava oman aineen didaktiikan lehtorin kanssa. OA2 Erilainen oppija (1 ov) Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson tavoitteena on laajentaa opiskelijoiden käsityksiä oppimisesta yksilöllisenä prosessina. Opiskelijat tutustuvat oppimisvaikeuksiin, niiden diagnosointiin ja korjaavaan opetukseen. Opiskelu- ja työmuodot: Ohjattua opiskelua 6 t. Luento- ja kirjallisuuskuulustelu. Launonen, K. & Korpijaakko-Huuhka, A.-M. (toim.) 2000. Kommunikoinnin häiriöt: syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita. Helsinki: Palmenia. Uusikylä, K. 1994. Lahjakkaiden kasvatus. Porvoo: WSOY. Ajoitus: syys- tai kevätlukukausi Vastaava opettaja: tuntiopettaja OA3 Ainedidaktiikka I (2 ov) Tavoitteet ja sisältö: Opintojaksossa tutustutaan tietyn opetettavan aineen tai oppiaineryhmän opetuksen perusteisiin koulun kasvatustyössä. Lähtökohtana on oppijoiden ja ryhmien erilaisuuden huomioon ottaminen, oppilaiden aktiivisuus ja oma tekeminen sekä yhdessä toimiminen. Kurssilla käsitellään oppimisen ja opettamisen osataitoja, toiminnan suunnittelua, kurssien ja erilaisten opiskelukokonaisuuksien suunnittelua oman oppiaineen opetussuunnitelman pohjalta. Kurssilla perehdytään opettamiseen ja opiskeluun erilaisissa oppimisympäristöissä. Opiskelu- ja työmuodot: Ohjattua opiskelua 40 tuntia; itsenäiseen työskentelyyn kuuluu portfolion laadinta ja siitä keskusteleminen. Voimassa olevat perusopetuksen, lukion ja ammatillisen koulutuksen (2. aste) opetussuunnitelmat. Muu kirjallisuus sopimuksen mukaan. Ajoitus: syyslukukausi Vastaava opettaja: didaktiikan lehtori OA4 Ainedidaktiikka II (2 ov) Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson tavoitteena on tukea opiskelijan ammattitaidon kehittymistä opetettavien aineiden oppimisen ja opettamisen kysymyksissä. Oppiaineiden tavoitteita ja käytänteitä tarkastellaan myös historiallisessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissa pyrkimyksenä ymmärtää nykyistä ja suuntautua tulevaisuuteen. Aineenopettajan rooli opetussuunnitelmien ja koulun kehittäjänä tuodaan myös esille, kun oman opetettavan aineen opetussuunnitelmaa käsitellään osana koulun opetussuunnitelmatyötä. Aiheina ovat myös opetuksen integrointi, aihekokonaisuudet koulussa.
170 Tutkintovaatimukset Osa opintojakson opetuksesta voidaan suunnitella ja toteuttaa opiskelijoiden asiantuntemuksen tai tavoitteiden pohjalta muodostettavana hankkeena, myös yli opetettavien aineiden rajojen; opiskelijat voivat halutessaan suuntautua erityyppisiin oppilaitoksiin tai tietynlaisiin erityistehtäviin. Opiskelu- ja työmuodot: 40 tuntia ohjattua opiskelua, josta osa eriytyy opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman perusteella; portfoliotyöskentely jatkuu kevätlukukauden ajan ja painottuu itsenäiseen ja persoonalliseen dokumentointiin. sopimuksen mukaan Ajoitus: kevätlukukausi Vastaava opettaja: didaktiikan lehtori OA5 Ainedidaktinen tutkimus (2 ov) Tavoitteet ja sisältö: Opiskelija tutustuu opettamiensa aineiden didaktiseen tutkimukseen historiallisessa kontekstissa sekä ajankohtaisiin tutkimus- ja kehittämistyön suuntauksiin. Hän syventää valmiuksiaan tulkita ja ymmärtää opettajan tehtävää työnsä tutkijana ja kehittäjänä. Jaksolla tarkastellaan aineenopettajan opetusja kasvatustyön rakentumista ja niihin liittyvien tutkimusongelmien tunnistamista, jäsentämistä ja ratkaisemista teoreettisesti perustellussa viitekehyksessä. Opiskelu- ja työmuodot: Ohjattua opiskelua 30 t. sopimuksen mukaan Ajoitus: syys- ja kevätlukukausi Vastaava opettaja: professori/didaktiikan lehtori OA6 Proseminaari (3 ov) Tavoitteet ja sisältö: Opiskelija perehtyy johonkin kasvatustieteen teoria-alueeseen tai tutkimuskohteeseen ja laatii siitä pienimuotoisen tutkimuksen. Työ voi olla esimerkiksi opetusharjoittelun yhteydessä tehtävä kehittämisprojekti, tai se voi käsitellä muuta opetustyöhön, aineen opettamiseen tai oppimiseen liittyvää aihetta. Opiskelu- ja työmuodot: seminaarityöskentelyä 24 t. sopimuksen mukaan Ajoitus: syys- ja kevätlukukausi Vastaava opettaja: didaktiikan lehtori OA7 Opettajaharjoittelu II (3ov) Tavoitteet ja sisältö: Tavoitteena on oppia suunnittelemaan ja toteuttamaan oppilaiden yksilöllisiä oppimis- ja kasvuprosesseja tukevaa opetusta sekä jäsentämään opetus- ja kasvatustoiminnan teoreettisia lähtökohtia ja perusteita. Opetusharjoittelussa pyrkimyksenä on, että opiskelija oppii työskentelemään omavastuisena, opetustaan suunnittelevana, toteuttavana ja arvioivana opettajana. Harjoittelussa tutustutaan myös aineenopettajan koulunpidollisiin tehtäviin. Opiskelija perehtyy myös erityisopetusta vaativien oppilaiden ongelmiin ja monikulttuurisuuden haasteisiin opetuksessa. Opettajaharjoittelu II:een osallistuminen edellyttää Opettajaharjoittelu I:n hyväksyttyä suoritusta. Opiskelu- ja työmuodot: 15 harjoitustuntia ohjauksineen ja 40 tuntia muuta ohjattua opiskelua oppiaine-, oppilaitos- ja henkilökohtaisen suunnitelman mukaan. Ajoitus: syyslukukausi Vastaava opettaja: ohjaavat opettajat OA8 Opettajaharjoittelu III (4ov) Tavoitteet ja sisältö: Opiskelija perehtyy opetusharjoittelussa yksittäisiä oppitunteja laajempien opetusjaksojen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin sekä osallistuu henkilökohtaisessa harjoittelusuunnitelmassa määritellyllä tavalla oppilaitoksen kehittämis-, tutkimus- ja kokeilutoimintaan. Harjoittelussa pyritään erityisesti kehittämään opiskelijan taitoja ottaa huomioon oppilaiden erilaisuus ja yksilöllisyys kasvatuksessa ja
Aineenopettajan pedagogiset opinnot 171 opetuksessa. Tutustumista oppilaitoksessa tehtävän työn kokonaisuuteen laajennetaan. Opiskelu- ja työmuodot: 15 harjoitustuntia ohjauksineen ja 70 tuntia muuta ohjattua opiskelua oppiaine-, oppilaitos- ja henkilökohtaisen suunnitelman mukaan. Opettajaharjoittelu III:een osallistuminen edellyttää Opettajaharjoittelu II:n kokonaan suorittamista. Ajoitus: kevätlukukausi Vastaava opettaja: ohjaavat opettajat OA9 Opettajaharjoittelu IV (1 ov) Tavoitteet ja sisältö: Tavoitteena on, että opiskelija laajentaa opettajuuskokemustaan. Opiskelija voi valintansa mukaan harjoitella esimerkiksi ammatillisissa oppilaitoksissa, kansanopistoissa ja kansalais- tai työväenopistoissa, lukiossa tai perusopetuksen eri luokka-asteilla. Myös harjoittelu ulkomailla on mahdollista. Tarkoituksena on, että opiskelija perehtyy valitsemansa oppilaitoksen opettajan tehtäviin ja laajentaa kokemuksiaan eri-ikäisten ja eri koulutusmuodoissa opiskelevien oppilaiden opettamisesta. Harjoittelupaikasta ja harjoittelun ajankohdasta sovitaan opiskelijan henkilökohtaisessa harjoittelusuunnitelmassa. Opiskelu- ja työmuodot: Oppilaitostyöskentelyä 30 t. Ajoitus: sopimuksen mukaan Vastaava opettaja: ohjaavat opettajat ja didaktiikan lehtorit Korvaavuudet Kasvatustieteen tai aikuiskasvatuksen perusopinnot (approbatur) korvaa seuraavat opintojaksot: OP1 Johdatus opettajan työhön (kirjallisuus) 1 ov OP2 Opettajan työ ja kasvatustiede 2 ov OP3 Johdatus kasvatustieteelliseen tutkimukseen 2 ov OP5 Kasvatuspsykologian perusteet 3 ov OA1 Valinnaiset opinnot 2 ov Yhteensä 10 ov Kasvatustieteen tai aikuiskasvatuksen aineopinnot (cum laude approbatur) korvaa lisäksi seuraavat opintojaksot: OA5 Ainedidaktinen tutkimus 2 ov OA6 Proseminaari 3 ov Yhteensä 5 ov Vähintään kolmen vuoden päätoiminen opettajakokemus korvaa osia opettajaharjoittelusta. Niistä sovitaan erikseen didaktiikan lehtorin, ohjaavan opettajan ja opiskelijan välisessä neuvottelussa. Muista opintojaksojen korvaavuuksista päättää asianomainen opettaja. Kasvatustieteen opintojen jatkaminen Maisterin tutkinnon suorittanut voi jatkaa kasvatustieteen opintoja hakemalla täydennysopiskelijan tai ylimääräisen opiskelijan oikeutta kasvatustieteen didaktisen linjan syventäviin opintoihin. Tutkinto-opiskelija voi jatkaa opintoja normaaliin tapaan sivuaineopintoina. Kasvatustieteen syventävät opinnot, didaktinen linja 40 ov S1 Opettajuus, koulu ja yhteiskunta (3ov) Tavoitteet ja sisältö: Opettajuustutkimusta, opetussuunnitelmaa, kasvatuspsykologiaa, koulua ja yhteiskuntaa koskevan tutkimuskirjallisuuden yhteistä käsittelyä. Opiskelu- ja työmuodot: noin 20 t artikkeleita sopimuksen mukaan. Ajoitus: syys- ja kevätlukukausi Vastaava opettaja: professori Viljo Kohonen S2 Tutkimusmetodologiset opinnot (5ov) Tavoitteet ja sisältö: Kokonaisnäkemyksen muodostaminen kasvatustieteellisestä tutkimusmetodologiasta ja sen perusteista. Opintoihin tulee sisältyä sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista
172 Tutkintovaatimukset tutkimusmetodologiaa käsitteleviä kursseja sovittavalla tavalla. Ohjattua opiskelua: Noin 20 t/ kurssi (ks. Kasvatustieteiden tieteenalaohjelman aine- ja syventävien opintojen kurssitarjonta). Alasuutari, P., Laadullinen tutkimus. 3. painos. Vastapaino. 1993. Cohen, L. & Manion, L., Research methods in education. 4. painos. Routledge. 1994. Eskola, J. & Suoranta, J., Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Vastapaino. 1998. Heikkinen, H. et al. (toim.) Siinä tutkija missä tekijä. Toimintatutkimuksen perusteita ja näköaloja. Atena-kustannus. 1999. Tuomi, J. & Sarajärvi, A. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Tammi. 2001. Varto, J., Laadullisen tutkimuksen metodologia. Kirjayhtymä. 1992. Lisäksi artikkeleita sopimuksen mukaan. Vastuuhenkilö: professori S3 Tutkiva opettaja (2 ov) Tavoitteet ja sisältö: Omaa opettajuutta ja pedagogista kokemusta kriittisesti arvioiva kehitysessee, joka osoittaa myös laatijansa perehtymisen ammatillista kasvua koskevaan tutkimustietouteen. Opiskelu ja työmuodot: Itsenäisesti laadittava essee. Sahlberg, P., Opettajana koulun muutoksessa. WSOY. 1998. Harra, K. (toim.), Opettajan professio. OKKA- Säätiö. 2000. Artikkeleita sopimuksen mukaan. Vastaava opettaja: professori Viljo Kohonen S32 Valinnaisia opintoja (5 ov) Valinnaisissa opinnoissa on pakollisena kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien kurssin osuus (2 ov) niillä opiskelijoilla, jotka eivät ole suorittaneet tällaista kurssia esim. kasvatustieteen aineopintojen yhteydessä. Tavoitteet ja sisältö: Suositeltavia aiheita ovat esim. kasvatusalan työnohjauksen suuntauksiin perehtyminen ja opiskelijan (tai nuoremman opettajan) ohjaajana (mentor-opettajana) toiminta ja sen raportoiminen sovittavalla tavalla, tai esim. verkkopedagogiikan kehittämistyöhön osallistuminen ja tähän liittyvän kehittämishankkeen raportointi. Opiskelu ja työmuodot: Kirjallisuuden suorittaminen. Sopimuksen mukaan, esim. seuraavista: Ahlbom, A., Eloranta, S., Hongisto, A., Tuisku, P., Valde, E., Valtanen J. & Vuorinen, J. (toim.) Arviointi ja kehityskeskustelu. PS kustannus. 2000. Kalliala. E.,Verkko-opettamisen käsikirja. Finn Lectura. 2002. Niemistö, R., Ryhmän luovuus ja sen kehitysehdot. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. 1999. Ojanen, S., Ohjauksesta oivallukseen. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. 2000. Pulkkinen, L., Mukavaa yhdessä. PS-kustannus. 2002. Vastaava opettaja: professori S4 Tutkimusseminaari ja tutkielma (20 ov) Tavoiteet ja sisältö: Osallistuminen tutkimusseminaariin kahden lukukauden ajan sekä tutkimussuunnitelman ja seminaarityön laatiminen. Tutkielma, joka osoittaa opiskelijan perehtyneisyyttä tutkimusalaan ja tutkimusmenetelmiin sekä valmiutta tutkimusaiheen tieteelliseen käsittelyyn ja raportointiin. Opiskelu ja työmuodot: noin 30 t sopimuksen mukaan
Aineenopettajan pedagogiset opinnot 173 Vastaava opettaja: professori Eero Ropo S5 Syventävä kirjallisuus (5 ov) Kirjallisuutta yhteensä n. 1000 sivua esimerkiksi seuraavista teoksista: a. Kasvatusfilosofia ja yhteiskunta Giddens, A., Modernity and self-identity. Self and society on late modern age. Polity Press. 1991. Spring, J., Education and the rise of global economy. Lawrence Erlbaum. 1998. Värri, V-M., Hyvä kasvatus Kasvatus hyvään. University Press. 1997. b. Oppiminen ja opetussuunnitelma Elliott, J., The curriculum experiment: meeting the challenge of social change. Open University Press. 1998. Pinar, W., Reynolds, W., Slattery P., & Traubman, P., Understanding curriculum. Peter Lang. 1995. c. Kasvatustieteellisen tutkimuksen ajankohtaisia suuntauksia Eteläpelto, A. & Tynjälä, P. (toim.) Oppiminen ja asiantuntijuus. Työelämän ja koulutuksen näkökulmia. WSOY. 2000. Matikainen, J. & Manninen, J., Aikuiskoulutus verkossa. Verkkopohjaisten oppimisympäristöjen teoriaa ja käytäntöä. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. 2000. Onnismaa, J., Pasanen, H. & Spangar, T. (toim.) Ohjaus ammattina ja tieteenalana I II (sovittavilta osin). PS-kustannus. 2000. d. Ainedidaktiikka Valitaan oman opetettavan aineen uusimmasta tutkimuskirjallisuudesta sopimuksen mukaan. Vastaava opettaja: professori Aineenopettajan kaksoistutkinto Dual Teaching Qualification Studies Kuvaus: Ohjelma on tarkoitettu erityisen valintakokeen läpäisseille, 120 ov suorittaneille ja kielitaitovaatimukset täyttäville historian, saksan, englannin ja ranskan kielten sekä matematiikan opiskelijoille. Opinnot sijoittuvat kahdelle lukuvuodelle. Isossa-Britanniassa suoritettavat PGCE- ja QTS-tutkinnot ovat laajuudeltaan 36 ov. Täydentämällä opintoja Tampereella seuraavilla opettajan pedagogisilla opinnoilla saa suomalaisen aineenopettajan pätevyyden, eli todistuksen opettajan pedagogisista opinnosta (35 ov): OP1 Johdatus opettajan työhön 1 ov OP3 Johdatus kasvatustieteellisen tutkimukseen 2 ov OP4 Koulutushallinnon perusteet 1 ov OP5 Kasvatuspsykologian perusteet 2 ov OP6 Erityispedagogiikan perusteet 2 ov OP7 Opettajaharjoittelu I 1 ov OA6 Proseminaari 2 ov OA8 Opettajaharjoittelu III 2 ov
174 Tutkintovaatimukset Yhteensä 13 ov Kasvatustieteen maisterin tutkinto, pääaine kasvatustiede, sivuaine matematiikka Kasvatustieteen maisterin tutkinnon rakenne Tutkinto koostuu yleisopinnoista, pääaineen perus-, aine- ja syventävistä opinnoista sekä sivuaineiden opinnoista. Yleisopinnot 14 ov Pääaineen opinnot 75 ov Sivuaineiden opinnot 71 ov Tutkinnon kokonaislaajuus 160 ov Yleisopinnot 14 ov Yleisopinnot suoritetaan kasvatustieteiden tieteenalaohjelman vahvistetun opetussuunnitelman mukaisesti, jos jaksosta ei ole eri mainintaa alla. Y1 Opintojen suunnittelu (1 ov) Opintojaksolla tutustutaan opiskeluympäristöön, koulutusohjelmaan, opiskelun suunnitteluun ja opiskelutaitojen kehittämiseen. Ohjattua opiskelua: 15 t Vastuulaitos: Opettajankoulutuslaitos Y2 Johdatus tieteellisen toiminnan perusteisiin ja tieteenfilosofiaan (2 ov) Opintojaksolla perehdytään tieteen asemaan, toimintatapoihin ja kulttuuriseen merkitykseen. Pohditaan tieteellisen toiminnan luonnetta ja lähtökohtia. Ohjattua opiskelua: 20 t Artikkeleita sopimuksen mukaan. Seminaariin osallistumisen vaihtoehtona on opintojakson suorittaminen kirjallisuuskuulusteluna: Chalmers, A.F., What Is This Thing Called Science? Open University Press. Milton Keynes. 1983. sekä kaksi teosta seuraavista: Juntunen, M. & Mehtonen, L., Ihmistieteiden filosofiset perusteet. Gummerus. 1977. Lloyd, G., Miehinen järki. Mies ja nainen länsimaisessa filosofiassa. Vastapaino. 2000. Niiniluoto, I., Johdatus tieteenfilosofiaan. Käsitteen- ja teorianmuodostus. Otava. 1980. Nordin, S., Filosofian historia. Länsimaisen järjen seikkailut Thaleesta postmodernismiin. Pohjoinen. 1999. Vastuulaitos: Opettajankoulutuslaitos Y8 Mikrotietokoneen käyttö tilastollisessa analyysissa (1 ov) Opintojaksolla perehdytään SPSS-ohjelmaan ja sen käyttöön havaintoaineiston tilastollisessa analyysissa. Ohjattua opiskelua: 15 t. Oheiskirjallisuus: Metsämuuronen, J. SPSS aloittelevan tutkijan käytössä. Helsinki. 2000. Edeltävät opinnot: Opettajaharjoittelu I. Opetettavan aineen perusopinnot. Vastuulaitos: Opettajankoulutuslaitos Kasvatustieteen perus- ja aineopinnot, opettajan pedagogiset opinnot 35 ov Kasvatustieteen perus- ja aineopintojen osalta opetussuunnitelma noudattaa opettajan pedagogisten opintojen opetussuunnitelmaa sikäli, kun jakson nimi on sama. Mainitusta opetussuunnitelmasta eriävät jaksot on kuvattu alla. MP31/32 Koulutushallinnon perusteet ja koulutuksen historia (2 ov) Tavoitteet ja sisältö: Opiskelija tutustuu kouluopetuksen kehitykseen Suomessa. Koko kansan koulu 80 vuotta oppivelvol-
Aineenopettajan pedagogiset opinnot 175 lisuutta. Suomen Koulutushistoriallisen Seuran vuosikirja 2001. Kirjallisuus suoritetaan aineenopettajakoulutusyksikön yleisenä tenttipäivänä. MA1 Ainedidaktiikka I (2 ov) Edeltävät opinnot: Opetettavan aineen perusopinnot. MA2 Ainedidaktiikka II (2 ov) Edeltävät opinnot: Ainedidaktiikka I. MA4 Proseminaari (3 ov) Tavoitteet ja sisältö: Opiskelija perehtyy johonkin kasvatustieteen teoria-alueeseen tai tutkimuskohteeseen ja laatii siitä pienimuotoisen tutkimuksen. Työ voi olla esimerkiksi opetusharjoittelun yhteydessä tehtävä kehittämisprojekti, tai se voi käsitellä muuta opetustyöhön, aineen opettamiseen tai oppimiseen liittyvää aihetta. Proseminaarityö voidaan hyväksyä (mahdollisesti täydennettynä) kandidaatintutkielmaksi. Tällöin aiheesta kirjoitetaan myös kypsyysnäyte. Tarkemmat ohjeet annetaan proseminaarin alussa. Opiskelu- ja työmuodot: seminaarityöskentelyä 24 t. sopimuksen mukaan Ajoitus: syys- ja kevätlukukausi Vastaava opettaja: didaktiikan lehtori MA6 Kirjallisuuskuulustelu (3 ov) Kirjallisuutta kolme teosta seuraavista, vähintään yksi teos kummastakin ryhmästä: a. Kasvatusfilosofia ja yhteiskunta Burbules, N. & Torres, A. (toim.). Globalization and Education. Routledge. 2000. Sennett, R. Työn uusi järjestys. Vastapaino. 2002. Spring, J. Education and the rise of global economy.lawrence Erlbaum. 1998. Värri, V-M. Hyvä kasvatus, kasvatus hyvään. University Press. 1997. b. Matematiikkakasvatus Ahtee, M. & Pehkonen, E., Johdatus matemaattisten aineiden didaktiikkaan. Edita. 2000. Hanna, G. (toim.), Towards Gender Equity in Mathematics Education. An ICMI study. Kluwer Academic Publishers. 1996. Sternberg, R.J. & Talia, B-Z (toim.) The Nature of Mathematical Thinking. Lawrence Erlbaum. 1996. MA7 Opettajaharjoittelu II (3 ov) Edeltävät opinnot: Opettajaharjoittelu I. Opetettavan aineen perusopinnot. MA8 Opettajaharjoittelu III (3 ov) Edeltävät opinnot: Opettajaharjoittelu II. Opetettavan aineen perusopinnot. Syventävät opinnot 40 ov Kasvatustieteen syventävien opintojen osalta opetussuunnitelma noudattaa kasvatustieteen syventävien opintojen, didaktinen linja, opetussuunnitelmaa sikäli, kun jakson nimi on sama. Mainitusta opetussuunnitelmasta eriävät jaksot on kuvattu alla. MS41 Pro gradu- seminaari (3 ov) Osallistuminen tutkimusseminaariin kahden lukukauden ajan sekä tutkimussuunnitelman ja seminaarityön laatiminen. Opiskelu ja työmuodot: n. 30 tuntia Vastaava opettaja: professori MS42 Tutkimusprojekti (12 ov) Tutkielma, joka osoittaa opiskelijan perehtyneisyyttä tutkimusalaan ja tutkimusmenetelmiin sekä valmiutta tutkimusaiheen tieteelliseen käsittelyyn ja raportointiin.
176 Tutkintovaatimukset Vastaava opettaja: professori MS43 Tutkimusprojektiin liittyvä kirjallisuus (5 ov) Kirjallisuuden vastaanottaa tutkielman ohjaaja, jonka kanssaan sovitaan 4-5 teosta. MS7 Opettajaharjoittelu IV (3 ov) Tavoitteet ja sisältö: Opiskelija laajentaa opettajuuskokemustaan. Opiskelija voi harjoitella esimerkiksi ammatillisissa oppilaitoksissa, kansanopistoissa ja kansalais- tai työväenopistoissa, lukiossa tai perusopetuksen eri luokka-asteissa. Tarkoituksena on, että opiskelija perehtyy valitsemansa laitoksen opettajan tehtäviin ja laajentaa kokemuksiaan eri-ikäisten ja eri koulutusmuodoissa opiskelevien opiskelijoiden opettamisesta sekä syventää näkemystään oman aineen opetuksesta ja laajojen opetussuunnitelmien laatimisesta. Opiskelu- ja työmuodot: Oppilaitostyöskentelyä 90 tuntia, josta 15-20 ohjattua harjoitustuntia. Edeltävät opinnot: Opettajaharjoittelu III. Opetettavan aineen aineopinnot. Vastaava opettaja: didaktiikan lehtori Perus- ja aineopintojen vastuuhenkilö: Professori.