JULKAISU 110 4.10.2016 Paimionjoen vedenlaadun melontatutkimus toukokuussa 2016 Lounais-Suomen Osoite Puhelin Sähköposti / www-sivu ALV rek. vesiensuojeluyhdistys ry Telekatu 16 vesiensuojeluyhdistys@lsvsy.fi Y 0216207-0 20360 TURKU *(02) 274 0222 www.lsvsy.fi
Paimionjoen vedenlaadun melontatutkimus toukokuussa 2016 Tiivistelmä Paimionjoen ja siihen laskevien ojien sekä sivu-uomien vedenlaatua selvitettiin melomalla jokea pitkin kajakilla 10.-13.5.2016. Vedenlaadun selvittämiseksi joen pääuomasta sekä siihen laskevista ojista ja sivuhaaroista otettiin yli 50 vesinäytettä. Kajakkiin oli myös asennettuna jatkuvatoiminen automaattinen vedenlaadun mittausjärjestelmä. Vesi oli koko Paimionjokea edeltävällä Someron järviketjulla sameaa ja ravinteikasta. Järviketjulla sameusarvot ja ravinnepitoisuudet olivat korkeimmillaan järviketjun alaosissa. Paimionjoessa vedenlaadun vaihtelu oli vähäistä. Sameusarvoissa ja ravinnepitoisuuksissa oli havaittavissa lievää alenemaa Paimionjoen puolenvälin alapuolella. Lähempänä merta Paimionjoen sameusarvot ja ravinnepitoisuudet kohosivat jälleen lievästi. Sateettoman jakson seurauksena valumat olivat tutkimusajankohtana vähäisiä. Tämän johdosta vedenlaatu oli Paimionjoen sivu-uomissa ja jokeen laskevissa ojissa pääsääntöisesti parempi kuin joen pääuomassa ja Someron järviketjulla. Sameusarvojen ja kokonaisfosforipitoisuuksien välillä havaittiin selvät positiiviset korrelaatiot sekä Paimionjoen pääuomasta että ojista otettujen näytteiden osalta. Mikäli sameusarvot ja kokonaisfosforipitoisuudet korreloivat myös muissa valuntatilanteissa, on kuormitustietoja mahdollista tarkentaa sekä osavaluma-aluetasolla että koko Paimionjoen osalta virtaamatietojen ja jatkuvatoimisen sameusmittarin mittaamien sameusarvojen perusteella. Yhtenä melontatutkimuksen lähtötavoitteista oli selvittää, että onko Paimionjoen pääuomasta mitattujen sameusarvojen avulla mahdollista paikantaa valuma-alueelta selvästi keskimääräistä kuormittavampia osa-alueita. Tältä osin tutkimuksen tavoitteet eivät toteutuneet, sillä tutkimuksen aikana vallinneet valuntaolosuhteet olivat kyseiseen tavoitteeseen nähden epäsopivat. Tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että jatkuvatoimisilla vedenlaatumittareilla yhdistettynä gpspaikantamiseen on mahdollista saada tarkkaa tietoa vedenlaadun muutoksista lyhyilläkin etäisyyksillä, ja että syntyvät usein laajat tietoaineistot ovat hyvin hyödynnettävissä paikkatieto-ohjelmien avulla. ISBN 978-952-7223-01-7
1(4) Paimionjoen vedenlaadun melontatutkimus toukokuussa 2016 1 Tutkimuksen toteutus Paimionjoen vedenlaatua tutkittiin melomalla Paimionjoen jokiosuudet vesistön latvaosissa sijaitsevalta Painio-järveltä merelle saakka. Tutkimuksessa käytettiin yksipaikkaista kajakkia sekä siihen asennettua jatkuvatoimista automaattista vedenlaatumittaria, joka mittasi vedenlaatumuuttujien arvot minuutin välein. Tutkimus tehtiin 10.-13.5.2016. Melonnasta, mittauksista ja näytteenotosta vastasi Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Joni Holmroos. Vesistöstä otettiin myös vesinäytteitä laboratoriotutkimuksia varten. Kaikkiaan automaattimittaus tehtiin yli 1500 kohdassa Paimionjokea. Vesinäytteitä otettiin Paimionjoesta sekä sen sivuhaaroista ja siihen laskevista ojista yhteensä yli 50 kappaletta. 2 Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia muutoksia Paimionjoen vedenlaadussa matkan varrella tapahtuu ja myös tutkia sivuhaaroista ja ojista pääuomaan tulevan veden laatua. Mikäli on tunnistettavissa alueita, jotka vaikuttavat erityisen voimakkaasti jokiveden laatuun, voidaan korjaavia toimenpiteitä kohdistaa erityisesti näille alueille. Kuva 1. Melontatutkimuksen lähtöpaikka ja Paimionjoen vesistö. Karttapohja: Maanmittauslaitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen avoimet aineistot. 3 Automaattinen jatkuvatoiminen vedenlaadun mittaus Melontatutkimuksessa käytettiin Aquaread Ltd:n valmistamaa mittausjärjestelmää, johon kuuluivat GPS-paikannuslaitteella varustettu Aquameter-pääteyksikkö sekä Aquaprobe AP-2000-D mittaussondi. Mittausjärjestelmä mittasi ja tallensi kerran minuutissa mm. veden sameus-, ph-, ja sähkönjohtavuusarvot, nitraattipitoisuuden sekä lämpötilan. Jokaisen mittaustapahtuman yhteyteen tallentui myös mittauspaikan sijaintitieto koordinaatteina. Tämä mahdollistaa mittaustietojen tarkan sijoittamisen kartalle paikkatieto-ohjelmiston avulla. Mittaustietoa kertyi tutkimuksen aikana yli 1500 pisteestä.
2(4) Kuva 2. Tutkimuskajakki matkan alkutaipaleella Mättäänojalla. Kuva 3. Jatkuvatoimisessa automaattimittauksessa käytetty mittalaitteisto. 4 Vesinäytteet Vesistössä tehtyjen mittausten yhteydessä otettiin vesinäytteitä, jotka tutkittiin Lounais-Suomen vesi- ja ympäristö Oy:n laboratoriossa. Vesinäytteistä analysoitiin sameus-, sähkönjohtavuus- ja ph-arvot sekä seuraavat pitoisuudet: kokonaisfosfori, liukoinen fosfaattifosfori sekä kokonais-, nitraatti-, nitriitti- ja ammoniumtyppi. 5 Tulokset 5.1 Vedenlaatu Vesi oli koko Paimionjokea edeltävällä Someron järviketjulla sameaa ja ravinteikasta. Someron järviketjulla sameusarvot ja ravinnepitoisuudet kohosivat voimakkaasti Painiolta järviketjun alaosiin edettäessä.
3(4) Paimionjoella sameusarvot alenivat lievästi Koski TL:ltä Tarvasjoen alapuolelle saakka. Sameusarvot kääntyivät jälleen lievään kasvuun Paimiossa ja sen alapuolisella merta edeltävällä jokiosuudella. Paimionjoella sameuden tapaan myös kokonaisravinnepitoisuudet olivat joen puolenvälin alapuolella hieman alhaisempia kuin yläpuolisella jokiosuudella, mutta kohosivat jälleen lievästi lähempänä merta. Liuenneen fosfaattifosforin sekä nitraatti- ja ammoniumtypen osalta Paimionjoen korkeimmat pitoisuudet mitattiin joen alajuoksulta Paimiosta ja sen alapuolelta otetuista näytteistä. Liuenneen fosfaattifosforin osalta pitoisuudet olivat selvässä kasvussa Someron järviketjun alaosista lähtien. Paimiojoen kokonaisvedenlaatu parani lievästi Someron järviketjun ja Tarvasjoen välisellä jokiosuudella ja oli parhaimmillaan Tarvasjoen tasolla. Paimionjoen kokonaisvedenlaatu heikkeni jälleen lievästi alimmalla jokiosuudella juuri ennen merta. Kokonaisuudessaan vedenlaadun muutokset Someron järviketjun alapuolisella Paimionjoella olivat kuitenkin melko vähäisiä. Sateettoman jakson seurauksena Paimionjokeen laskevat ojavedet olivat laadultaan pääsääntöisesti parempia kuin Someron järviketjun ja Paimionjoen vedet. Tämä oli havaittavissa alhaisempina sameusarvoina ja ravinnepitoisuuksina. Kuva 4. Sameusarvot olivat Paimionjoessa pääsääntöisesti korkeampia kuin sivu-uomissa. Kuvassa esitetyt mittausarvot ovat peräisin jatkuvatoimisen automaattimittarin mittausaineistosta. Ilmakuva: Maanmittauslaitoksen avoimet aineistot 5/2016.
4(4) Kuva 5. Ojavesinäytteistä mitattujen sameusarvojen ja kokonaisfosforipitoisuuksien välinen korrelaatio. 5.2 Sameusarvojen ja kokonaisfosforipitoisuuksien väliset korrelaatiot Sekä Paimionjoen pääuomasta että ojista otetuista näytteistä analysoitujen sameusarvojen ja kokonaisfosforipitoisuuksien välillä vallitsivat selvät positiiviset korrelaatiot. Pääuoman näytteiden osalta korrelaatiokertoimen arvo oli 0,79 ja ojanäytteiden osalta 0,84. Jos sameusarvot ja kokonaisfosforipitoisuudet korreloivat myös muissa valuntatilanteissa, on kuormitustietoja mahdollista tarkentaa sekä osavaluma-aluetasolla että koko Paimionjoen osalta virtaamatietojen ja jatkuvatoimisen sameusmittarin mittaamien sameusarvojen perusteella. LOUNAIS-SUOMEN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Joni Holmroos toiminnanjohtaja Matti Jantunen projektityöntekijä Liitteet: 1. Näytepaikkakartta. 2. Kooste vesinäytteiden tutkimustuloksista. 3. Kuvaajat Someron järviketjusta ja Paimionjoesta 10.-13.5.2016 otettujen näytteiden tutkimustuloksista.
Liite 2. Kooste vesinäytteiden tutkimustuloksista: Paimionjoen melontatutkimus 10.-13.5.2016. NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Kok.P KT Sameus Sähk.joht ph CODCr BOD7ATU Kok.N KT Kok.N NO3-N NO2-N NH4-N Kok.P PO4-P.Liuk Alkal. µg/l FNU ms/m mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mmol/l 10.5.2016 LSVSY16 PAIMIONJ 13 Mättäänoja 91 12 7,3 1400 270 6 <3 160 4 0,93 10.5.2016 LSVSY16 PAIMIONJ 30 4,7 3,6 6,4 560 25 <1 4 24 <2 0,1 10.5.2016 LSVSY16 PAIMIONJ 73 Vesanoja 4,3 3,8 6,3 690 160 1 20 20 <2 0,09 10.5.2016 LSVSY16 PAIMIONJ 81 Isoniitynoja 52 7,3 7,3 1200 320 5 26 110 3 0,36 10.5.2016 LSVSY16 PAIMIONJ 124 Hossinoja 53 7,4 7,6 1100 310 5 16 99 3 0,42 10.5.2016 LSVSY16 PAIMIONJ 169 Painio 55 7,2 7,4 1100 450 4 7 83 3 0,37 10.5.2016 LSVSY16 PAIMIONJ 273 maatalouspisto 92 8,1 7,5 1700 240 7 5 190 3 0,47 10.5.2016 LSVSY16 PAIMIONJ 282 oja 50 8,4 7 1100 300 1 5 88 4 0,46 10.5.2016 LSVSY16 PAIMIONJ 294 Hirsjärvi 75 8,1 7,5 1400 560 6 <3 130 8 0,45 10.5.2016 LSVSY16 PAIMIONJ Rantatupa Someron keskusta 87 8,3 7,3 1400 740 5 8 130 8 0,43 11.5.2016 LSVSY16 PAIMIONJ Rantatupa Someron keskusta E 8,4 7,2 1600 800 6 17 130 11 E 11.5.2016 LSVSY16 PAIMIONJ 18 Jaatilanjoki 76 16 7,7 1600 380 6 30 190 9 E 11.5.2016 LSVSY16 PAIMIONJ 37 uimaranta E 9,3 7,4 1500 680 5 10 140 4 E 11.5.2016 LSVSY16 PAIMIONJ 40 Linnanmäki E 9,7 7,3 1600 840 5 7 150 9 E 11.5.2016 LSVSY16 PAIMIONJ 42 Pusulanjärvi E 10 7,5 2000 860 7 25 210 6 E 11.5.2016 LSVSY16 PAIMIONJ 44 Myllynotko E 36 8,1 870 360 5 24 94 20 E 11.5.2016 LSVSY16 PAIMIONJ 46 silta Ryhtä E 10 7,4 1800 970 5 12 170 16 E 11.5.2016 LSVSY16 PAIMIONJ 48 silta Åvik E 10 7,4 1800 960 5 14 170 15 E 11.5.2016 LSVSY16 PAIMIONJ 50 Hovirinta E 10 7,3 1800 980 6 7 180 19 E 11.5.2016 LSVSY16 PAIMIONJ 210 salaoja 2,4 46 7,2 9800 10000 1 7 74 31 E 11.5.2016 LSVSY16 PAIMIONJ 222 oja Vähämäkilä 22 20 7,9 980 430 1 9 69 17 E 11.5.2016 LSVSY16 PAIMIONJ 233 oja 2 11 23 7,6 2500 1700 10 11 58 4 E 11.5.2016 LSVSY16 PAIMIONJ 237 joki 110 11 7,3 1700 930 8 9 180 21 E 11.5.2016 LSVSY16 PAIMIONJ 316 koski 110 11 7,5 1700 960 6 15 180 23 E 11.5.2016 LSVSY16 PAIMIONJ 371 sivu-uoma 59 22 7,7 1200 530 7 12 130 27 E 11.5.2016 LSVSY16 PAIMIONJ 418 joki 110 11 7,4 1800 980 7 40 180 24 E 11.5.2016 LSVSY16 PAIMIONJ 477 sahan jätevesi 620 560 200 1600 11.5.2016 LSVSY16 PAIMIONJ 484, 2. sahan vesi 890 550 200 2100 11.5.2016 LSVSY16 PAIMIONJ 492 joki 100 12 7,6 1700 930 9 27 170 24 E 12.5.2016 LSVSY16 PAIMIONJ 75 ojajoki 44 27 7,6 1800 1000 11 12 130 19 E 12.5.2016 LSVSY16 PAIMIONJ 544 joki Ollila 110 12 7,4 1900 940 10 17 190 24 E 12.5.2016 LSVSY16 PAIMIONJ 548 oja 60 9,2 7,3 930 280 2 13 81 5 E 12.5.2016 LSVSY16 PAIMIONJ 559 Kivikosken oja 40 24 7,8 1400 440 6 250 130 34 E 12.5.2016 LSVSY16 PAIMIONJ 658 joki Marttila 110 12 7,6 1800 930 10 9 180 24 E 12.5.2016 LSVSY16 PAIMIONJ 689 oja Marttila 41 20 7,8 2100 920 16 410 110 29 E
NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Kok.P KT Sameus Sähk.joht ph CODCr BOD7ATU Kok.N KT Kok.N NO3-N NO2-N NH4-N Kok.P PO4-P.Liuk Alkal. µg/l FNU ms/m mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mmol/l 12.5.2016 LSVSY16 PAIMIONJ 707 Kyläoja 46 11 7,3 950 170 2 9 110 23 E 13.5.2016 LSVSY16 PAIMIONJ 17 kujanpää oja 49 16 7,5 1100 370 4 31 120 24 1 13.5.2016 LSVSY16 PAIMIONJ 19 joki 100 12 7,6 1600 940 10 14 170 23 0,68 13.5.2016 LSVSY16 PAIMIONJ 32 oja 42 17 7,8 850 340 3 20 85 14 1,2 13.5.2016 LSVSY16 PAIMIONJ 58 SEO oja 100 12 7,5 1500 740 12 13 160 16 0,7 13.5.2016 LSVSY16 PAIMIONJ 88 Simola oja 31 29 7,9 580 77 1 41 76 13 1,9 13.5.2016 LSVSY16 PAIMIONJ 116 joki Eura 100 12 7,5 1700 930 12 19 170 25 0,68 13.5.2016 LSVSY16 PAIMIONJ 149 Iso sivu uoma, Tarvasjoki 44 19 7,9 1600 950 9 32 150 42 1,3 13.5.2016 LSVSY16 PAIMIONJ 210 Joki 96 13 7,6 1700 950 13 32 170 26 0,76 13.5.2016 LSVSY16 PAIMIONJ 258 Puro 65 19 7,9 1000 530 7 20 110 24 1,4 13.5.2016 LSVSY16 PAIMIONJ 267 Puro 49 13 7,8 700 300 2 25 71 16 0,92 13.5.2016 LSVSY16 PAIMIONJ 372 Paimio 100 13 7,6 1800 1100 18 46 180 30 0,75 13.5.2016 LSVSY16 PAIMIONJ 377 Paimio sivu uoma 62 18 7,8 1000 440 5 39 99 13 1,1 13.5.2016 LSVSY16 PAIMIONJ 419 Silta 110 14 7,6 1900 1100 20 65 190 39 0,8 13.5.2016 LSVSY16 PAIMIONJ 440 Meri 110 24 7,5 1900 1100 21 81 200 31 0,8
Liite 3. Kuvaajat Someron järviketjusta ja Paimionjoesta 10.-13.5.2016 otetuista näytteistä mitatuista vedenlaatumuuttujien arvoista. Kirkkojärven ja Hovirinnankosken välisen vesistöosuuden sameusarvoina on näytetulosten puuttuessa käytetty jatkuvatoimisella vedenlaatumittarilla näytepaikoilta mitattuja arvoja.