KAKSKERRANJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2012 Sari Koivunen 30.10.2013 Nro 172-13-6994
2 (22) KAKSKERRANJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (2012)
KAKSKERRANJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (2012) 3 (22) Sisällys 1. YLEISTÄ... 5 2. KAKSKERRANJÄRVEN YLEISKUVAUS... 5 3. MENETELMÄT... 6 4. SÄÄOLOT TUTKIMUSVUONNA... 7 5. KAKSKERRANJÄRVEN VEDEN LAATU... 8 5.1. Veden lämpötila ja järven kerrostuneisuus... 8 5.2. Happitalous... 8 5.3. Ravinteet... 11 5.3.1.Vertikaalinäytteet... 11 5.3.2. Tuotantokerros... 12 5.4. Muut veden laatua kuvaavat parametrit... 15 6. KASVIPLANKTON JA SEN TUOTANTO... 16 6.1. A-klorofylli... 16 6.2. Kasviplanktonin määrä ja koostumus... 18 7. TIIVISTELMÄ JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 20 8. KIRJALLISUUSVIITTEET... 21 9. KAKSKERRANJÄRVEEN LIITTYVÄÄ KIRJALLISUUTTA... 22 Liitteet Liite 1. Havaintopaikkakartta Liite 2. Vesinäytteiden tulokset 2012 Liite 3. Kasviplanktonlaskentojen tulokset 2012
4 (22) KAKSKERRANJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (2012) Jakelu Turun kaupunki/ympäristönsuojelutoimisto Turun kaupunki/ympäristö- ja kaavoituslautakunta Turun kaupunki/ympäristöterveydenhuolto Turun kaupunki/ympäristönsuojelutoimisto/olli-pekka.maki@turku.fi Kakskerranjärven suojeluyhdistys/anssi Junnila Kakskerranjärven suojeluyhdistys/gvk Coating Technology Oy/Pekka Liespuu Kakskerranjärven suojeluyhdistys/pekka Liespuu/pekka.liespuu@gmail.com Varsinais-Suomen ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/asko Sydänoja Varsinais-Suomen ELY-keskus/asko.sydanoja@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/harri.helminen@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/tapio.saario@ely-keskus.fi Yhteystiedot (Y 1564941-9) Telekatu 16, 20360 TURKU puh. 02-274 0200, sähköp. etunimi.sukunimi@lsvsy.fi
KAKSKERRANJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (2012) 5 (22) 1. YLEISTÄ Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimiston toimeksiannosta Lounais-Suomen vesija ympäristötutkimus Oy:ssä tehtävän Kakskerranjärven tutkimuksen tarkoituksena on seurata säännöllisesti järven veden laatua ja sen kehitystä. Vuonna 2012 veden laatua tutkittiin kerran maaliskuussa ja viisi kertaa touko syyskuussa Myllykylän syvänteessä (asema 14A) ja Harjattulan edustalla (asema 22). Avovesikautena toukokuusta syyskuuhun tutkittiin tuotantokerroksen a-klorofyllipitoisuuksia ja tehtiin kasviplanktonin lajisto- ja biomassamäärityksiä. Järven tilan arvioinnissa käytettiin Suomen ympäristökeskuksen yleistä käyttökelpoisuusluokitusta (Suomen ympäristökeskus 2005) sekä Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen järvivesille käyttämää rehevyystasoluokitusta. 2. KAKSKERRANJÄRVEN YLEISKUVAUS Kakskerranjärvi on kapea, pitkänomainen järvi Turussa Kakskerran saaren keskellä. Järvi on matala ja pinta-alaltaan pieni (taulukko 1, liite 1). Järven teoreettinen viipymä on noin neljä vuotta eli suomalaisten järvien keskiarvoa selvästi pidempi. Järvi koostuu kahdesta altaasta, itäisestä ja läntisestä, joita yhdistää kapea salmi Brinkhallin kohdalla. Myllykylän havaintopaikka sijaitsee läntisessä altaassa ja Harjattulan itäisessä altaassa. TAULUKKO 1. Tilastotietoja Kakskerranjärvestä. pinta-ala 1,6 km 2 keskisyvyys 6 m suurin syvyys 15,5 m (Myllykylän syvänne) tilavuus 9,8 milj. m 3 valuma-alue 7,1 km 2 ilman järven pinta-alaa valuma-alueen peltoprosentti 27 % Kakskerranjärvi oli 1900-luvun alussa karu järvi, mutta rehevöityminen alkoi 1940- luvulla fosfaattipitoisten lannoitteiden käyttöönoton myötä. Järven tilaa on tutkittu 1960-luvulta alkaen. Ensimmäiset sinileväesiintymät havaittiin 1980-luvulla ja ensimmäinen varsinainen massakukinta tapahtui keskikesällä 1990. Rehevöitymisen haittojen lieventämiseksi järveä alettiin hoitaa vuonna 1987 ilmastamalla. Järven sisäisen kuormituksen hillitsemiseksi ja ravintoverkkojen kunnostamiseksi vuonna 1989 aloitettiin kalojen tehopyynti ja petokalaistutukset (Oittinen 1999). Koekalastukset ovat osoittaneet, että järven kalakanta on nykyisin terve, eikä hoitokalastuksiin ole enää tarvetta. Samanaikaisesti järven kokonaiskuormitusta on pyritty pienentämään myös ulkoista kuormitusta vähentämällä. Järveen tuleva kuormitus on luonnonhuuhtouman ja ilmalaskeuman lisäksi maataloudesta ja asutuksesta aiheutuvaa hajakuormitusta. Aatilan- ja Kalliolanojan osuus ojien aiheuttamasta kuormituksesta on tutkimusten perusteella suuri. Kalliolanojaan asennettiin vuoden 2003 lopulla peltovesipuhdistin, jossa kemikaalien avulla saostetaan ojavedessä olevaa fosforia. Vuodesta 2002 lähtien vesiensuojelutoimenpiteiden toteutuksen suunnittelusta ja organisoinnista on vastannut Kakskerranjärven neuvottelukunta. Kakskerranjärven sedimentin tilaa on tutkittu muun muassa vuosina 1990 (Jumppanen & Mattila 1991), 1991 ja 1992 (Räisänen 1993), 2003 (Mattila 2003a ja 2003b) sekä
6 (22) KAKSKERRANJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (2012) 2006 (Kauppinen & Saarijärvi 2006). Järven sedimentti on hyvin mineraalipitoista, mikä heijastelee valuma-alueen ominaisuuksia ja eroosioherkkyyttä (Kauppinen & Saarijärvi 2006). Kakskerranjärven sedimentin fosforinpidätyskyky on hyvä, mutta vain jos happea on saatavilla riittävästi (Kauppinen & Saarijärvi 2006). Hapellisissa olosuhteissa fosfori sitoutuu erityisesti rautayhdisteisiin. Hapen loppuessa sitoutunut fosfori liukenee helposti vesipatsaaseen, mikä lisää ja ylläpitää rehevyyttä. Etenkin Kakskerranjärven syvännealueilla tämä ns. sisäinen kuormitus on ajoittain voimakasta, sillä kesän aikainen hapeton kausi saattaa olla pitkä. Pintasedimentistä löydetystä sulfidikerroksesta voidaan päätellä järven kärsineen jo viimeisen 13 15 vuoden ajan ajoittain heikosta happitilanteesta (Kauppinen & Saarijärvi 2006). Sulfidiliejua löytyi sedimenttikerrostumista, jotka sijaitsivat järvessä syvyydeltään yli 9 10 metrin alueilla. Osana Turun ammattikorkeakoulun ja Turun kaupungin yhteishanketta vuoden 2008 aikana selvitettiin Kakskerranjärven happitilannetta ja järvelle asetettujen ilmastinlaitteiden toimintaa (Loisa 2009). Tulosten perusteella ilmastimet eivät toimi riittävän tehokkaasti pitääkseen järven alusvettä hapellisena. Vuoden 2010 toukokuussa Harjattulaan asennettiin uusi hapetin, joka pumppasi hapekkaan päällysveden pohjan lähelle kerrostuneisuuden aikana (Kauppinen & Kukkonen 2011). Kakskerranjärven neuvottelukunta on päättänyt lopettaa ilmastuksen toistaiseksi, koska sen vaikutukset alusveden happitilanteeseen ovat olleet vähäiset. 3. MENETELMÄT Vuonna 2012 tehtiin kuusi veden laadun fysikaalis-kemiallista tutkimusta (22.3., 23.5., 19.6., 12.7., 16.8. ja 19.9.) Myllykylän syvänteestä (14A) ja Harjattulan edustalta (22, liite 1). Vesinäytteitä otettiin Myllykylän syvänteestä vertikaalisarjoina ja tuotantokerroksen koontanäytteinä. Harjattulassa veden laatua seurattiin tuotantokerroksen lisäksi pintavedestä ja pohjan läheisistä vesikerroksista otetuista näytteistä. Tuloksissa esitetään myös Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Harjattulan havaintopaikasta tilaamien analyysien tulokset. Vesinäytteenotossa käytettiin menetelmiä, jotka perustuivat vesi- ja ympäristöhallinnon käyttämiin menetelmiin (Kettunen ym. 2008). Havaintopaikkojen paikannuksessa käytettiin apuna GPS-paikanninta ja syvyyttä, joka mitattiin kannettavalla kaikuluotaimella. Vesinäytteet otettiin Limnos-tyyppisellä vedennoutimella. Näkösyvyys mitattiin vesinoutimen valkoisen kannen avulla ilman vesikiikaria, ja tuotantokerroksen kokoomanäytteen syvyys määrättiin näkösyvyyden perusteella (taulukko 2). Näytteenoton yhteydessä kirjattiin säätiedot, veden näkösyvyys, kokonaissyvyys ja lämpötila sekä talvella lumi- ja jäätilanne. Myös mahdolliset levähavainnot kirjattiin. TAULUKKO 2. Kasviplanktonin tuotantokerroksen syvyyden määrittäminen näkösyvyyden perusteella. Näkösyvyys (m) Koontanäytteen syvyys (m) 0 1,0 0 2 1,1 2,0 0 4 2,1 3,0 0 6 3,1 4,0 0 8 4,1 0 10
KAKSKERRANJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (2012) 7 (22) Vesinäytteet analysoitiin standardeihin perustuvilla menetelmillä, joista pääosa on FI- NAS-akkreditoituja. Myllykylän kasviplanktonnäytteistä ja Harjattulan syyskuun näytteestä määritettiin runsaimpina esiintyneet levälajit tai lajiryhmät ja niiden biomassat. Kasviplanktonnäytteet määritti biologi Hanna Turkki. on ottanut vesinäytteet toukokuusta 2004 alkaen, tätä ennen vesinäytteenotosta vastasi Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimisto. on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T101, joka täyttää standardin ISO/IEC 17025 vaatimukset. Laboratorion voimassaoleva pätevyysalue löytyy FINAS-akkreditointipalvelun internet-sivuilta: www.finas.fi kohdasta Akkreditoidut toimielimet» Testauslaboratoriot. 4. SÄÄOLOT TUTKIMUSVUONNA Talvi 2011/2012 alkoi Turussa Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen mukaan hyvin lauhana, sillä joulukuu 2011 oli poikkeuksellisen lauha ja sateinen. Vuonna 2012 tammikuun alussa saatiin vielä vesisateita, ja pakkaset alkoivat hieman ennen kuun puoliväliä. Lumipeite saatiin samoihin aikoihin, mutta lunta oli keskimääräistä vähemmän. Tammikuun loppupuoli oli tavanomaista kylmempi, ja kuun keskilämpötila ja -sademäärä olivat varsin lähellä vertailujakson 1981 2010 arvoja (taulukko 3). Talvinen sää jatkui helmikuun puoliväliin. Kuun loppupuolella sää lauhtui, ja sade tuli räntänä tai vetenä. Öisin oli yleensä pakkasta, joten olosuhteet pysyivät talvisina. Maaliskuun alussa sää jatkui varsin lauhana, ja kuun puolivälin aurinkoisten ja lämpimien päivien myötä lumipeite alkoi huveta. Turun seudulta lumet sulivat maalishuhtikuun vaihteessa, vaikka sisämaassa yhä oli lunta. Huhtikuun puolivälissä sää muuttui keväiseksi mutta myös sateisemmaksi. Kuun keskivaiheen jälkeen lämpötilat olivat joinain päivinä lähes kesäisiä, mutta loppupuolella sää oli epävakaisempaa. Turun seudulla huhtikuun keskilämpötila ja sademäärä olivat varsin lähellä vertailuarvoja, mutta suuressa osassa maata huhtikuu oli kolea ja sateinen. Toukokuun alussa sää oli keväisen vaihtelevaa. Kuun puolivälin jälkeen alkoi varsin lämmin jakso, mutta viimeisinä päivinä sää viileni. Kevät eli maalis toukokuu oli keskiarvojen perusteella vertailujaksoa hieman lämpimämpi mutta sateisempi. Kesäkuun alussa lämpötilat olivat alkukesälle tyypillisiä. Juhannusta kohti sää lämpeni mutta muuttui sitten epävakaiseksi. Heinäkuussa sää pysyi epävakaisena. Lämpötilat vaihtelivat helteestä koleaan. Elokuussa sää oli pääosin epävakainen, mutta kuun puolivälin korkeapaineen aikaan sää lämpeni. Kesä-, heinä- ja elokuussa kuun keskilämpötilat olivat lähellä vertailujaksoa tai hieman viileämpi, mutta sademäärät olivat selvästi suurempia kuin vertailujaksolla. Kesä eli kesä-elokuu olikin Varsinais- Suomessa lämpötilaltaan lähellä keskimääräistä, mutta hellepäiviä oli tavallista vähemmän. Sateita sen sijaan saatiin selvästi keskimääräistä enemmän. Myös syksy eli syys-, loka- ja marraskuu oli lauha ja sateinen. Syys- ja etenkin marraskuussa keskilämpötila oli selvästi vertailuarvoa korkeampi. Sademäärä oli Turussa etenkin lokakuussa vertailuarvoa selvästi suurempi, mutta marraskuussa satoi keskimääräistä vähemmän. Marras-joulukuun vaihteessa sää kylmeni ja pakkaslumi peitti maan. Joulun jälkeen ilma lauhtui ja sateet muuttuivat vedeksi. Lumipeite painui kasaan ja osin suli. Joulukuu oli kuitenkin keskimääräistä kylmempi ja vähäsateisempi.
8 (22) KAKSKERRANJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (2012) Turun koko vuoden keskilämpötila oli 5,8 astetta, mikä oli 0,3 astetta vertailujakson keskiarvoa korkeampi. Koko vuoden sadekertymä oli Turussa 767 mm, mikä oli jonkin verran keskiarvoa runsaammin. Vuorokauden maksimisademäärä Turussa (69 mm) saatiin 27.8.2012. TAULUKKO 3. Turun säätietoja vuodelta 2012 ja normaalijaksolta 1981 2010. Lähde: Ilmatieteen laitos, Ilmastokatsaus. Lämpötilat lokakuun 2010 alusta lähtien Turun Artukaisten automaattiasemalta (aiemmin Turun lentoasemalta) ja sademäärät heinäkuun 2006 alusta lähtien Artukaisista. I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I-XII Lämpötila 2012-4,3-6,0 1,1 4,5 11,0 13,3 17,6 16,2 12,0 6,0 4,0-6,2 5,8 (ºC) 1981 2010-4,4-5,2-1,6 4,0 10,2 14,5 17,5 16,0 10,9 5,9 0,8-2,6 5,5 Sademäärä 2012 60 58 21 42 28 70 73 109 75 118 52 61 767* (mm) 1981 2010 61 42 43 32 39 59 79 80 64 78 76 70 723* * Sademäärien summa 5. KAKSKERRANJÄRVEN VEDEN LAATU 5.1. Veden lämpötila ja järven kerrostuneisuus Maaliskuun näytteenottokerralla (22.3.2012) Kakskerranjärven havaintopaikoissa oli 30 35 cm paksuinen jääpeite. Harjattulassa ilmastimen kohdalla oli avanto, joten ilmastin oli todennäköisesti toiminnassa. Myllykylässä ilmastimen aiheuttamaa avantoa ei havaittu. Havaintopaikkojen pintavesi oli jonkin verran pohjanläheistä vettä viileämpää (kuva 1). Touko elokuussa havaintopaikkojen pintavesi oli pohjanläheistä vettä lämpimämpää, joten vesi oli lämpötilan suhteen kerrostunutta. Toukokuussa (23.5.) havaintopaikkojen pintaveden lämpötila oli noin 14 15 ºC, mutta syvemmällä vesi oli pintaa viileämpää. Kesäkuussa (19.6.) veden lämpötila pinnassa oli noin 17 18 ºC ja pohjan lähellä 10 ºC. Heinäkuun tutkimuskerralla (12.7.) Kakskerranjärven havaintopaikoissa pintavesi oli edelleen lämmennyt, ja oli 19 20 ºC, kun taas pohjanläheisen veden lämpötila oli samaa suuruusluokkaa kuin kesäkuussakin. Elokuussa (16.8.) pintaveden lämpötila oli noin 20 ºC, ja lämpötilaero pinnan ja pohjanläheisen veden välillä oli 6 10 ºC. Syyskuun näytteenottokerralla (19.9.) pintaveden lämpötila oli molemmissa havaintopaikoissa noin 15 ºC. Myllykylässä vesi oli tasalämpöistä pinnasta kymmeneen metriin asti mutta syvemmällä vesi oli edelleen hieman pintaa viileämpää. Matalammassa Harjattulan havaintopaikassa lämpötilakerrostuneisuus oli purkautunut. 5.2. Happitalous Kakskerranjärven päällysvedessä hapen määrä on yleensä ollut varsin vakaa, mutta syvänteissä alusveden happi kuluu vähiin tai loppuu kokonaan etenkin loppukesällä. Kesällä pintakerroksessa esiintyy ajoittain kasviplanktonin yhteyttämisen seurauksena hapen ylikyllästystä. Maaliskuun tutkimuskerralla havaittiin, että sekä Myllykylässä että Harjattulassa pohjanläheisen veden happi oli kulunut talven aikana vähiin (kuva 2). Happitilanne oli ajankohdan keskimääräistä heikompi. Toukokuussa pintavedessä oli hapen ylikyllästystä kasviplanktontuotannosta johtuen. Myllykylän pohjanläheisessä vedessä oli lievää hapenvajausta, ja myös Harjattulassa
KAKSKERRANJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (2012) 9 (22) pohjanläheisessä vedessä oli pintaa vähemmän happea. Kesäkuussa molemmissa havaintopaikoissa pohjanläheisen veden happitilanne oli heikentynyt toukokuun tarkkailukerran jälkeen; happikyllästys oli 45 48 %. Heinäkuun tutkimuskerralla havaittiin, että pohjanläheisen veden happitilanne oli heikentynyt kesäkuun näytteenottokerran jälkeen, ja molemmissa paikoissa happi oli hyvin vähissä. Happi oli vähissä jo Myllykylän havaintopaikan 8 metrin syvyydestä otetussa näytteessä, ja myös 6,5 metrin syvyydessä vesi oli vähähappista. Happitilanne oli ajankohdan keskimääräistä huonompi. Elokuun tulosten perusteella Myllykylän havaintopaikassa happipitoisuus oli 6,5 metrin syvyydessä hieman parempi heinäkuun tutkimuskertaan verrattuna; vesi oli saanut happitäydennystä pinnasta. Alusvedessä happitilanne oli kuitenkin hieman heikentynyt heinäkuuhun nähden; happi oli lähes lopussa. Myös Harjattulassa pohjanläheinen happi oli vähissä, mutta tilanne ei ollut muuttunut heinäkuun jälkeen. Syyskuussa Harjattulan pohjanläheisen veden happitilanne oli parantunut elokuun näytteenottokerran jälkeen veden sekoittumisen seurauksena hyväksi. Myllykylässä alusvesi oli edelleen vähähappista ja vedessä oli rikkivedyn haju, mutta muissa syvyyksissä happitilanne oli kohentunut elokuuhun verrattuna. Kakskerranjärven happitilanne parantui ilmastamisen alettua vuonna 1987 jonkin verran (kuva 3). Alussa käytetyn ilmastimen mitoitus sekä ilmastusaika olivat järven kokoon ja tilaan nähden riittämättömiä (Kauppinen & Saarijärvi 2006). Laitteiston vaihto ja käyttöaikojen pidentäminen paransivat tilannetta 1990-luvulla, ja loppukesän happitilanne oli parhaimmillaan vuosien 1995 2000 välisenä aikana. Selvä happipitoisuuksien notkahdus 2000-luvun alkupuolella viittaa ilmeisesti ilmastinlaitteiden toimintahäiriöihin (Kauppinen & Saarijärvi 2006). Ilmastimet kunnostettiin vuonna 2004 (Kauppinen & Kukkonen 2011), ja vuosina 2004 2006 happitilanne oli 2000-luvun alkuvuosia parempi. Sen sijaan kesien 2007 2012 aikana Myllykylän happi kului loppuun ajoittain jo kymmenen ja jopa kahdeksan metrin syvyydessä. Kesällä 2012 Myllykylän happitilanne oli huono heinä syyskuussa. Lämpötilakerrostuneisuus jatkui vuosina 2009 2012 Myllykylässä syyskuulle asti. Harjattulassa happitilanne oli huono heinä elokuussa, mutta happi ei kulunut kokonaan loppuun.
10 (22) KAKSKERRANJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (2012) KUVA 1. Vesipatsaan lämpötila Kakskerranjärvessä (havaintopaikka 14A) vuoden 2012 tutkimuskerroilla. KUVA 2. Vesipatsaan happikyllästys (%) Kakskerranjärvessä (havaintopaikka 14A) vuoden 2012 tutkimuskerroilla. KUVA 3. Kakskerranjärven alusveden (10 m) happipitoisuus loppukesällä (lähinnä elokuu) vuosina 1964 2012. Havaintopaikka 14 tai 14A.
KAKSKERRANJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (2012) 11 (22) 5.3. Ravinteet 5.3.1.Vertikaalinäytteet Maaliskuussa molemmissa havaintopaikoissa vesi oli syvemmissä vesikerroksissa pintavettä runsasravinteisempaa ja sameampaa (taulukot 4 ja 5). Pohjanläheiset fosforipitoisuudet ja sameusarvot olivat ajankohdan tavanomaisia lukemia suurempia, kun taas pintavedessä vastaavat arvot olivat talvelle tyypillisiä. Ammoniumtypen pitoisuudet olivat pinnasta pohjaan pieniä, ja jäivät alhaisemmiksi kuin edellistalvina keskimäärin. Myllykylässä pohjanläheiset ravinnepitoisuudet olivat hieman Harjattulaa suurempia. Toukokuussa Myllykylän pintavedessä ja pohjanläheisessä vedessä havaittiin fosforia muita syvyyksiä ja Harjattulaa runsaammin; pintaveden fosforipitoisuus olikin tavanomaista suurempi. Harjattulassa pohjanläheisen veden fosforipitoisuus oli hieman pintaa suurempi. Vesipatsaan kokonaistyppipitoisuudet olivat Myllykylässä välillä 560 700 µg/l ja Harjattulassa välillä 610 620 µg/l. Fosfaattifosforia, ammoniumtyppeä sekä nitraatti- ja nitriittityppeä oli syvemmissä vesikerroksissa enemmän kuin pinnassa. Kesäkuussa vesipatsaan kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat Myllykylässä välillä 26 41 µg/l ja Harjattulassa välillä 25 48 µg/l; fosforia havaittiin syvemmissä vesikerroksissa pintaa runsaammin. Kokonaistyppipitoisuudet olivat Myllykylässä 460 650 µg/l ja Harjattulassa 490 670 µg/l, joten myös typpeä oli pohjan lähellä pintaa runsaammin. Typpi oli syvemmissä vesikerroksissa nitriitti/nitraattityppenä, kun taas ammoniumtyppeä havaittiin melko vähän. Heinäkuun tutkimuskerralla typpi- ja fosforipitoisuudet olivat pohjanläheisessä vedessä edelleen pintaa suurempia heikon happitilanteen seurauksena. Epäorgaanisista ravinteista nitriitti/nitraattitypen pitoisuudet olivat pohjan lähellä tavanomaista suurempia, kun taas ammoniumtyppeä havaittiin keskimääräistä vähemmän. Elokuussa pohjanläheiset fosforipitoisuudet olivat kasvaneet selvästi heinäkuun tutkimuskertaan verrattuna. Fosfori oli alusvedessä pääosin fosfaattifosforin muodossa; pitoisuudet olivat ajankohdan keskimääräistä suurempia. Myös pohjanläheiset ammoniumtyppipitoisuudet olivat kasvaneet hapettomuuden jatkuessa, kun taas nitriitti/nitraattityppipitoisuudet olivat pieniä. Pintavedessä ravinnepitoisuudet olivat melko alhaisia. Syyskuussa Myllykylän huonon happitilanteen jatkuessa alusvedessä havaittiin edelleen selvästi pintaa runsaammin typpeä ja fosforia; pitoisuudet olivat kasvaneet elokuun jälkeen. Typpi oli ammoniumtypen muodossa ja pääosa fosforista oli vedessä fosfaattina. Kokonais- ja fosfaattifosforin pitoisuudet olivat 12 ja 13 metrin syvyyksissä ajankohdan keskimääräistä suurempia. Harjattulassa pohjanläheinen fosforipitoisuus oli alhainen lämpötilakerrostuneisuuden purkautumisen ja happitilanteen kohentumisen myötä. Ilmastuksen aloittamisen jälkeen etenkin talvella alusveden fosforipitoisuudet Myllykylässä olivat selkeästi pienempiä kuin 1980-luvulla ennen ilmastusta (kuva 4a). Talvella 2012 fosforipitoisuus oli samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä talvena; lukemat olivat suurempia kuin koskaan 1990-luvun jälkeen. Talven lisäksi myös loppukesän
12 (22) KAKSKERRANJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (2012) kokonaisfosforipitoisuudet alusvedessä olivat yleensä pienempiä ilmastuksen aloittamisen jälkeen aina vuoteen 2006 asti. Vuosina 2007 2009 pitoisuudet olivat kuitenkin poikkeuksellisen suuria ja suurempia kuin ennen ilmastamisen aloittamista (kuva 4b). Vuonna 2010 alusveden fosforipitoisuus loppukesällä palasi selvästi alhaisemmalle tasolle, mutta vuosina 2011 ja 2012 fosforipitoisuus oli jälleen suuri. 5.3.2. Tuotantokerros Vuoden 2012 avovesikautena Kakskerranjärven tuotantokerroksen kokonaistyppipitoisuudet vaihtelivat välillä 430 610 µg/l (taulukko 4). Paikkojen väliset erot olivat tutkimuskerroilla melko pieniä. Typpipitoisuudet olivat molemmissa paikoissa suurimmillaan toukokuussa ja pienimmillään elokuussa. Tuotantokerroksen kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat Myllykylässä välillä 18 34 µg/l ja Harjattulassa välillä 16 41 µg/l (taulukko 5). Fosforipitoisuudet olivat Harjattulassa Myllykylää suurempia elokuuta lukuun ottamatta. Elokuussa Harjattulan fosforipitoisuus olikin selvästi myös muita tutkimuskertoja alhaisempi, kun taas Myllykylässä fosforin määrä oli tutkimuskerroista alhaisin heinäkuussa. Molemmissa paikoissa fosforia havaittiin runsaimmin toukokuun tutkimuskerralla. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat avovesikauden aikana lievästi reheville järville tyypillisiä Myllykylän toukokuun tutkimuskertaa lukuun ottamatta. Tuotantokerroksen kokonaisfosforipitoisuudet olivat kesällä 2012 touko elokuun keskiarvona Myllykylässä 25 µg/l ja Harjattulassa 28 µg/l (kuva 5). Myllykylässä fosforipitoisuus on ollut vuosina 2010 2012 selvästi aikaisempaa alhaisempi. Harjattulassa kesän keskimääräinen fosforipitoisuus jäi 2000-luvun alun huippulukemia alhaisemmaksi.
KAKSKERRANJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (2012) 13 (22) TAULUKKO 4. Veden kokonaistyppipitoisuudet ( g/l) maalis-syyskuussa 2012 havaintopaikoissa 14A ja 22. Vuosi 2012 22.3. 23.5. 19.6. 12.7. 16.8. 19.9. Syvyys (m) µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Hav.paikka 14A 1 710 560 480 440 440 420 5 660 580 460 440 440 410 10 660 610 610 700 52 400 12 690 610 650 690 630 860 13 780 700 630 750 790 940 kokoomanäyte 610 500 440 430 460 Hav.paikka 22 1 630 620 490 470 420 9 700 610 670 650 670 kokoomanäyte 610 490 480 430 460 TAULUKKO 5. Veden kokonaisfosforipitoisuudet (µg/l) maalis-syyskuussa 2012 havaintopaikoissa 14A ja 22. Vuosi 2012 22.3. 23.5. 19.6. 12.7. 16.8. 19.9. Syvyys (m) µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Hav.paikka 14A 1 34 40 29 19 19 29 5 31 30 26 22 21 28 10 43 30 34 42 120 27 12 59 36 39 54 240 210 13 92 44 41 75 390 530 kokoomanäyte 34 25 18 21 28 Hav.paikka 22 1 32 28 25 22 17 8 36 31 49 49 120 29 9 62 36 48 52 280 31 kokoomanäyte 41 27 27 16 34
14 (22) KAKSKERRANJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (2012) Kok.P, µg/l 400 350 300 250 200 150 100 50 talvi a) 0 1966 1968 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 hapetushoito alkoi kesä b) Kok.P, µg/l 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1966 1968 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 hapetushoito alkoi KUVA 4a ja b. Kakskerranjärven fosforipitoisuus 1 m pohjan yläpuolella lopputalvella (kuva a) ja loppukesällä (kuva b) vuosina 1966 2012. Näytteet havaintopaikasta 14 tai 14A.
KAKSKERRANJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (2012) 15 (22) KUVA 5. Kakskerranjärven tuotantokerroksen kokoomanäytteen kokonaisfosforipitoisuus (µg/l) kesäkauden (touko-elokuu) 1991 2012 keskiarvona. 5.4. Muut veden laatua kuvaavat parametrit Veden näkösyvyysarvo vaihteli vuoden aikana Myllykylässä välillä 0,9 2,6 m ja Harjattulassa välillä 1,0 3,0 m. Arvot olivat pienimmillään toukokuussa. Näkösyvyydet kasvoivat loppukesää kohden ja olivat suurimmillaan elokuussa. Syyskuussa näkösyvyysarvot olivat selvästi elokuuta pienempiä. Touko elokuun keskiarvona näkösyvyys oli Myllykylässä 1,7 metriä, mikä oli samaa suuruusluokkaa kuin 2000- luvulla keskimäärin (kuva 6). Talvella havaintopaikkojen pohjanläheinen vesi oli selvästi pintaa sameampaa; pohjanläheiset arvot olivat ajankohdan keskimääräistä suurempia. Pintaveden sameusarvot ja kiintoainepitoisuudet pienenivät kesän kuluessa ja olivat elokuussa pienimmillään. Talven tavoin myös kesän aikana pohjanläheiset sameusarvot ja kiintoainepitoisuudet olivat pintavettä suurempia. Myllykylän sameusarvo oli vesipatsaan keskiarvona touko elokuussa 15 FNU, mikä oli suurempi kuin 2000-luvulla keskimäärin (kuva 6). Keskimääräistä sameusarvoa nostivat pohjanläheisen veden loppukesän tavanomaista suuremmat arvot, kun taas pintaveden arvot olivat tavanomaisia tai pienempiä kuin yleensä. Veden hygieenistä laatua selvitettiin Myllykylässä kaikilla havaintokerroilla pinnasta otetuista näytteistä. Heinäkuussa vedessä oli hieman bakteereita, mutta hygieeninen tila oli silti erinomainen. Muilla tutkimuskerroilla bakteereita ei havaittu lainkaan.
16 (22) KAKSKERRANJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (2012) KUVA 6. Kakskerranjärven näkösyvyys (m) ja veden sameus (FNU) vesipatsaassa toukoelokuun keskiarvona vuosina 1991 2012 havaintopaikassa 14A. 6. KASVIPLANKTON JA SEN TUOTANTO 6.1. A-klorofylli Vedessä olevan kasviplanktonin määrää kuvaavan a-klorofyllipitoisuuden avulla voidaan arvioida vesistöjen rehevyystasoa. Kakskerranjärven a-klorofyllipitoisuuksia tutkittiin tuotantokerroksesta touko syyskuussa molemmissa havaintopaikoissa. Klorofyllin määrä oli touko syyskuussa Myllykylässä 5,5 7,1 µg/l ja Harjattulassa 5,2 8,9 µg/l (taulukko 6). Harjattulassa klorofyllipitoisuudet olivat elokuuta lukuun ottamatta Myllykylää suurempia fosforipitoisuuksien tavoin. Molemmissa paikoissa klorofyllipitoisuudet olivat suurimmillaan syyskuussa ja pienimmillään elokuussa. Klorofyllin osalta vesi oli kummassakin paikassa kaikilla tutkimuskerroilla ja avovesikauden keskiarvona luokiteltavissa lievästi reheväksi. Klorofyllipitoisuuksien keskiarvo oli samaa suuruusluokkaa kuin vuosina 2008 2011 (kuva 7). TAULUKKO 6. Tuotantokerroksen kokoomanäytteen a-klorofyllin pitoisuudet ( g/l) eri tutkimuskerroilla ja touko-syyskuun keskiarvo ja -hajonta Kakskerranjärvessä vuonna 2012. Vuosi 2012 23.5. 19.6. 12.7. 16.8. 19.9. x (s.d.) 14A 5,9 5,5 6,1 5,5 7,1 6,0 (0,66) 22 6,8 8,4 8,6 5,2 8,9 7,6 (1,6)
KAKSKERRANJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (2012) 17 (22) KUVA 7. Tuotantokerroksen kokoomanäytteen a-klorofyllipitoisuus Kakskerranjärvessä kesäkauden (touko-syyskuu) keskiarvona 1991 2012. Havaintopaikat 14A ja 22. KUVA 8. Kasviplanktonin biomassa ja sen koostumus havaintopaikassa 14A toukosyyskuussa vuonna 2012.
18 (22) KAKSKERRANJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (2012) 6.2. Kasviplanktonin määrä ja koostumus Toukokuussa Myllykylästä otetussa näytteessä kasviplanktonissa vallitsivat piilevät (Diatomophyceae) ja nielulevät (Cryptophyceae) (kuva 8). Piilevät muodostivat 48 % ja nielulevät 42 % kasviplanktonin kokonaisbiomassasta. Piilevissä valtalajina oli Synedra acus ja nielulevissä Rhodomonas lacustris, jotka molemmat ovat yleisiä, erityyppisissä vesissä esiintyviä lajeja. Sinilevien määrä oli pieni ja niiden osuus kokonaisbiomassasta oli 1 %. Valtaryhmät olivat samankaltaiset kuin vuotta aiemmin toukokuussa 2011. Kasviplanktonin kokonaisbiomassa oli 0,6 mg/l. Kesäkuussa Myllykylän kasviplanktonnäytteessä valtaryhmänä olivat piilevät (Diatomophyceae), jotka muodostivat lähes 70 % kasviplanktonin kokonaisbiomassasta. Piilevissä vallitsivat yksittäiset kiekkomaiset Cyclotella lajit. Piilevien lisäksi merkittävän osuuden (14 %) kokonaisbiomassasta muodostivat kultalevät (Chrysophyceae), ja niissä Mallomonas spp. lajit. Sinilevien määrä (0,1 mg/l) oli edelleen pieni vaikka lajisto oli selvästi monipuolistunut toukokuuhun verrattuna. Sinilevien osuus kokonaisbiomassasta oli 4 %. Runsaslukuisimmat levät olivat pieni sinilevä Merismopedia sp. ja Rhodomonas sp.- nielulevä. Näytteenottopaikan kokonaisbiomassa oli 2,4 mg/l, joten biomassa oli selvästi toukokuuta suurempi johtuen pääosin piilevien runsastumisesta. Heinäkuussa kasviplanktonissa valtaryhmänä olivat sinilevät (Cyanophyceae), jotka muodostivat 44 % kasviplanktonin kokonaisbiomassasta. Myös piilevät (Diatomophyceae, 20 %), tarttumalevät (Prymnesiophyceae, 19 %) ja nielulevät (Cryptophyceae, 13 %) muodostivat merkittävän osuuden kasviplanktonissa. Sinilevissä suurimman biomassan muodosti rihmamainen Planktothrix agardhii, joka on yleinen erityyppisissä mutta kuitenkin enimmäkseen ja runsaampana eutrofisissa vesissä esiintyvä laji. Sinilevien määrä (0,28 mg/l) oli edelleen melko pieni vaikkakin kolminkertainen kesäkuuhun verrattuna. Piilevien määrä oli romahtanut kesäkuun tilanteeseen verrattuna. Selvästi runsaslukuisimmat levät olivat pienet Chrysochromulina spp. -tarttumalevät (75 % kokonaisyksilömääristä). Näytteenottopaikan valtalajien kokonaisbiomassa oli 0,63 mg/l. Elokuussa valtaryhmänä olivat piilevät (Diatomophyceae), jotka muodostivat kesäkuun tapaan lähes 70 % kasviplanktonin kokonaisbiomassasta. Seuraavaksi suurin ryhmä oli nielulevät (Cryptophyceae), 16 % kokonaisbiomassasta. Piilevissä selkeänä valtalajina oli Asterionella formosa, joka on yleinen ja usein runsaana esiintyvä planktinen piilevälaji. Sinilevien biomassa oli pienentynyt heinäkuuhun verrattuna ja osuus kokonaisbiomassasta oli noin 6 %. Runsaslukuisimmat levät olivat pienet Rhodomonas lacustris -nielulevät ja Chrysochromulina sp. tarttumalevät, jotka muodostivat yhteensä noin 38 % kokonaisyksilömääristä. Näytteenottopaikan valtalajien kokonaisbiomassa oli 0,99 mg/l. Syyskuussa Myllykylässä kasviplanktonissa vallitsivat edelleen piilevät (Diatomophyceae), jotka muodostivat yli 50 % kokonaisbiomassasta. Myös nielulevät (Cryptophyceae) ja kultalevät (Chrysophyceae) muodostivat merkittävän osuuden (noin 10 %) Myllykylän kasviplanktonin kokonaisbiomassasta. Piilevissä valtalajina oli rihmamainen Aulacoseira sp. Sinilevien (Cyanophyceae) biomassa oli pieni ja osuus kokonaisbiomassasta 7 %. Sinilevien biomassa oli laskenut elokuuhun verrattuna. Harjattulan havaintopaikalla piilevät, kultalevät ja tarttumalevät muodostivat kukin noin 20 % kasviplanktonin kokonaisbiomassasta. Yksittäisistä lajeista tarttumaleviin kuulu-
KAKSKERRANJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (2012) 19 (22) vat Chrysochromulina spp lajit muodostivat biomassasta suurimman osuuden (23 %). Sinilevien biomassa oli myös Harjattulassa pieni ja osuus kokonaisbiomassasta oli noin 14 %. Sinilevissä valtalajina oli helminauhamainen Anabaena sp. Kummassakin paikassa runsaslukuisimmat levät olivat Chrysochromulina sp. tarttumalevät, jotka muodostivat Myllykylässä noin 34 % ja Harjattulassa noin 60 % kokonaisyksilömääristä. Näytteenottopaikan valtalajien kokonaisbiomassa oli Myllykylässä 0,53 mg/l ja Harjattulassa 0,42 mg/l. Kasviplanktonin kokonaisbiomassat pysyivät koko kesän eutrofisen veden raja-arvon (2,5 mg/l, Heinonen 1980) alapuolella. Kasviplanktonin biomassa oli suurimmillaan kesäkuussa ja pienemmillään syyskuussa.
20 (22) KAKSKERRANJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (2012) 7. TIIVISTELMÄ JA JOHTOPÄÄTÖKSET Kakskerranjärven veden laatua tarkkailtiin vuonna 2012 Myllykylän ja Harjattulan havaintopaikoissa yhteensä kuusi kertaa: kerran maaliskuussa ja kuukausittain toukokuusta syyskuuhun. Vuosi 2012 alkoi Varsinais-Suomessa lauhana, mutta tammikuun alun jälkeen sää kylmeni. Lumet sulivat rannikolla maalis-huhtikuun vaihteessa. Kevät oli keskiarvojen perusteella vertailujaksoa hieman lämpimämpi mutta sateisempi. Kesä oli lämpötilaltaan lähellä keskimääräistä, mutta sateita sen sijaan saatiin selvästi keskimääräistä enemmän. Myös syys- ja lokakuu olivat sateisia, kun taas marraskuu oli lauha mutta tavallista vähäsateisempi. Marraskuun loppupäivinä sää kylmeni ja joulukuu alkoi kylmänä ja lumisena. Lopputalvella pohjanläheisen veden happitilanne oli huono kummassakin havaintopaikassa. Touko elokuussa vesi oli kerrostunutta lämpötilan suhteen, ja pohjanläheisen veden happitilanne heikkeni kesän edetessä ollen huonoimmillaan elokuussa. Vesi oli Myllykylässä kerrostunut lämpötilan suhteen myös syyskuussa, ja alusvesi oli edelleen lähes hapetonta. Matalammassa Harjattulan havaintopaikassa lämpötilakerrostuneisuus oli syyskuussa jo purkautunut, ja happitilanne oli kohentunut hyväksi. Huonosta happitilanteesta johtuen syvänteiden pohjasedimentistä vapautui ravinteita alusveteen sekä talvella että etenkin loppukesän aikana. Vuoden aikana Myllykylän pohjanläheiset ravinnepitoisuudet olivat suurimmillaan syyskuussa kerrostuneisuuden ja huonon happitilanteen jatkuessa. Myllykylän pohjanläheiset fosforipitoisuudet olivat talvella sekä elo- ja syyskuussa ajankohdan keskimääräistä suurempia. Pintaveden ravinnepitoisuudet olivat sen sijaan etenkin loppukesällä melko pieniä. Tuotantokerroksen kokonaisravinnepitoisuudet olivat molemmissa paikoissa suurimmillaan toukokuussa ja pienimmillään heinä/elokuussa. Fosforipitoisuudet olivat Harjattulassa pääosin Myllykylää suurempia, kun taas typpipitoisuuksissa ei ollut suuria paikkojen välisiä eroja. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat avovesikauden aikana lievästi reheville järville tyypillisiä Myllykylän toukokuun tutkimuskertaa lukuun ottamatta. Molemmissa paikoissa levämäärää kuvaavat a-klorofyllipitoisuudet olivat suurimmillaan syyskuussa ja pienimmillään elokuussa. Klorofyllin osalta Kakskerranjärven vesi oli luokiteltavissa lievästi reheväksi. Molemmissa paikoissa kasviplanktonin kokonaisbiomassat pysyivät koko kesän eutrofisen veden raja-arvon alapuolella. Kasviplanktonin biomassa oli suurimmillaan kesäkuussa, jolloin vedessä havaittiin runsaasti piileviä. Piilevät olivat vallitsevana ryhmänä myös touko-, elo- ja syyskuussa. Sen sijaan heinäkuussa valtaryhmänä olivat sinilevät, jotka muodostivat vajaa puolet kasviplanktonin biomassasta. Tällöinkin sinilevien määrä oli kuitenkin melko pieni. Veden hygieenistä laatua tutkittiin Myllykylässä otetuista näytteistä kaikilla havaintokerroilla. Enterokokkien kaltaisia bakteereita havaittiin vain heinäkuussa, ja silloinkin määrä oli alhainen. Turussa 30. lokakuuta 2013 Sari Koivunen biologi
KAKSKERRANJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (2012) 21 (22) 8. KIRJALLISUUSVIITTEET Heinonen, P. 1980. Quantity and composition of phytoplankton in Finnish inland waters. Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 37. Vesihallitus. Ilmatieteen laitos 2012. Ilmastokatsaus 1 12. Kauppinen, E. & Kukkonen, M. 2011. Kakskerranjärven Mixox-hapetus vuonna 2010. Vesi-Eko Oy Water-ECO Ltd. Vuosiraportti. Kauppinen, E. & Saarijärvi, E. 2006. Kakskerranjärven sedimentin alueellinen laajuus ja sedimentin kemialliset ominaisuudet http://www.turku.fi/public/download.aspx?id=20489&guid={bafa8bb8-b154-4197-9ea2-60c2fefb6d23} [viitattu 14.1.2007] Kettunen, I., Mäkelä, A. & Heinonen, P. 2008. Vesistötietoa näytteenottajille. Suomen ympäristökeskus, Ympäristöopas. Loisa, O. 2009. Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset 2008. Turun ammattikorkeakoulu. Mattila, J. 2003a. Kakskerranjärven ja Illoistenjärven sedimenttitutkimus maaliskuussa 2003. Lounais- Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy. Moniste. Mattila, J. 2003b. Kakskerranjärven sedimenttitutkimus syyskuussa 2003. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy. Moniste. Oittinen, M. 1999. Kakskerranjärven hoitokalastussaaliit vuosilta 1989 1998. Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti. Päättötyö. Suomen ympäristökeskus 2005. Vesien yleinen käyttökelpoisuus, luokkarajat. Tuloste www-sivuilta.
22 (22) KAKSKERRANJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (2012) 9. KAKSKERRANJÄRVEEN LIITTYVÄÄ KIRJALLISUUTTA Jumppanen, K. & Mattila, J. 1991. Kakskerranjärven tarkkailututkimus, pohjasedimenttitutkimus ja ojatutkimus vuonna 1990. Vuosiyhteenveto. Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys r.y. Moniste, 36 s. Karhima, A. 2005. Turun Kakskerranjärven viimeaikainen kehitys pohjasedimentin perusteella tulkittuna. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, geologian laitos, maaperägeologia. Katajamäki, A., Vainio K. & Ylhäinen, S. 1993. Kakskerranjärven valuma-alueen kiinteistöjen jätevesiselvitys. Kauppinen, E. & Saarijärvi, E. 2006. Kakskerranjärven sedimentin alueellinen laajuus ja sedimentin kemialliset ominaisuudet. http://www.turku.fi/public/download.aspx?id=20489&guid={bafa8bb8-b154-4197- 9EA2-60C2FEFB6D23} Kellin, A. 1995. Rehevöityneen järven kunnostus, Kakskerranjärvi. Hämeen ammattikorkeakoulu. Kääriä, J. & Walls, H. 1989. Kakskerranjärven vesiensuojelullinen kunnostusohjelma ja sen toteutus vuonna 1989. Turun kaupunki. Ympäristönsuojelutoimisto. Kääriä, J. 1995. Kakskerranjärvi. Teoksessa Kakskerta 2, Saaret, ihmiset, vaiheet. Lappalainen, J. (toim.) Kääriä, J. 19??. Kakskerranjärven vesiensuojelullinen kunnostusohjelma. Lappalainen, K. 1988. Kakskerranjärven hapettaminen vuonna 1987. Vesi-Eko Ky, tutkimusraportti. 5 s. + 8 s. liitteenä. Liespuu, J. 1994. Raportti Kakskerranjärven valuma-alueella suoritetuista tilakäynneistä. Turun kaupunki. Ympäristönsuojelutoimisto. Loisa, O. 2005. Kakskerranjärvi. Vedenlaatumittaukset 2004 2005. Turun ammattikorkeakoulu. http://www05.turku.fi/ympto/ympto/julkaisut/kakskerranj%e4rvi%20vedenlaaturaportti%202004-2005,%20amk.pdf Loisa, O. 2009. Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset 2008. Turun ammattikorkeakoulu. Mattila, J. 1995: Kakskerranjärven tarkkailututkimus vuosina 1993 ja 1994 sekä ojatutkimus vuonna 1993. Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys r.y. Tutkimusselosteita 100. Mattila, J. 2003a. Kakskerranjärven ja Illoistenjärven sedimenttitutkimus maaliskuussa 2003. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy. Moniste. Mattila, J. 2003b. Kakskerranjärven sedimenttitutkimus syyskuussa 2003. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy. Moniste. Miinalainen, M. & Saarikari, V. 1990. Eläinplanktonlajisto, -biomassa ja -tuotanto Kakskerranjärvessä vuonna 1989. Turun yliopisto. Biologian laitos. Mäkilevo, S. & Tuominen, T. 1999: Kakskerranjärven ilmastuksen vaikutus alusveden ja pohjasedimentin happipitoisuuteen. Turun kaupungin ympäristövirasto 1999. Niukko, J. 2004. Kakskerranjärven vesimakrofyyttiselvitys. Turun ammattikorkeakoulu, kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma. Moniste. Oittinen, M. 1999. Kakskerranjärven hoitokalastussaaliit vuosilta 1989 1998. Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti. Päättötyö. Ripatti, J., Junnila, A. & Kääriä, J. 1989. Kakskerranjärven koeravustusten tulokset vuosina 1987 ja 1988. Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimiston julkaisuja. Räisänen, R. 1993. Kakskerranjärven tarkkailututkimus, pohjasedimenttitutkimus ja ojatutkimus vuosina 1991 ja 1992. Vuosiyhteenveto. Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys r.y. Tutkimusselosteita 83. Räsänen, M. & Salonen, V. 1983. Turun Kakskerranjärven ravinnetila ja sen kehitys. Turun yliopiston maaperägeologian osaston julkaisuja 50. 38 s. Sairanen, K. 1992. Biomanipulaatio Turun Kakskerranjärven kunnostuskeinona. Tutkielma. Turun yliopisto. Biologian laitos. Vartiainen, E. & Koivunen, S. 2012. Kakskerranjärven tarkkailututkimus. Vuosiyhteenveto 2010. Lounais- Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy. Raportti nro 172-12-101. Vihersaari, V. 2002. Kakskerranjärven ja Illoistenjärven valuma-alueiden jätevesiselvitys ja arvio jätevesilainsäädännön muutosten vaikutuksista. Ylönen, O. 2005. Kakskerranjärven koekalastukset ja ravustukset vuonna 2005. http://www.turku.fi/public/download.aspx?id=7282&guid={df7cddc0-8c05-4379-9bef- 0831EEDA36CA}
Vesinäytteiden tutkimustuloksia Kakskerranjärvi (KAKJ) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Ka 0.4N Sähk.joht ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P PO4-P.Liuk Enterokok. Klorof. LiukFe Alkal. Levät valt Levä3 LOS Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l mg/l ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l µg/l mmol/l 22.3.2012 KAKJ / 14A Myllykylä, uusi Kok.syv. 14,2 m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi 0 cm; Jää 30 cm; Klo 10:15; Näytt.ottaja JS, RR; Ilm.lt. 5 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1 2,5 12,0 88 9,3 11 710 <3 34 5 0 5 2,5 12,0 88 12 12 660 <3 31 7 6,5 2,6 10,7 79 8 2,9 8,8 65 10 3,2 6,6 49 19 12 660 4 43 17 12 3,5 4,8 36 28 12 690 5 59 27 13 3,8 1,9 14 780 8 92 51 22.3.2012 KAKJ / 22 Harjattula 22T42 Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 0 cm; Jää 35 cm; Klo 11:15; Näytt.ottaja JS, RR; Ilm.lt. 5 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1 2,3 10,6 77 13 <2 11 7,2 40 630 230 <3 32 5 0,39 5 2,5 8 3,0 36 9 3,8 2,0 15 33 26 12 6,8 60 700 250 4 62 4 78 23.5.2012 KAKJ / 14A Myllykylä, uusi Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:45; Näytt.ottaja JL, VS; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. E; Ilmastus E K/E; 1 15,5 11,1 111 12 <2 11 560 77 12 40 6 0 5 11,1 10,4 95 11 8,4 11 580 110 17 30 4 6,5 10,5 10,3 92 8 10,1 10,0 89 10 9,6 9,7 85 13 <2 11 610 150 26 30 9 12 8,8 8,8 76 16 5,8 11 610 160 35 36 12 13 8,4 7,7 66 700 170 59 44 22 0-2 7,4 610 34 5,9 Ks. liite 23.5.2012 KAKJ / 22 Harjattula 22T42 Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja JL, VS; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. E; 1 13,9 11,1 107 10 10 12 7,4 35 620 85 17 28 <2 0,40 3 13,2 5 11,8 8 9,8 31 9 9,3 9,1 79 15 13 11 7,1 40 610 150 29 36 3 0-4 610 41 6,8 E LIITE 2, sivu 1/3
Vesinäytteiden tutkimustuloksia Kakskerranjärvi (KAKJ) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Ka 0.4N Sähk.joht ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P PO4-P.Liuk Enterokok. Klorof. LiukFe Alkal. Levät valt Levä3 LOS Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l mg/l ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l µg/l mmol/l 19.6.2012 KAKJ / 14A Myllykylä, uusi Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja JaLa VS; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1 17,5 9,3 97 7,3 3,9 11 480 22 18 29 <2 0 5 17,3 9,2 95 7,6 4,4 11 460 27 18 26 3 6,5 13,8 7,5 73 8 11,6 6,5 59 10 10,8 6,3 57 14 2,4 12 610 190 12 34 12 12 10,2 5,6 50 17 3,8 12 650 210 8 39 19 13 10,1 5,5 48 630 210 9 41 22 0-4 7,5 500 25 5,5 Ks. liite 19.6.2012 KAKJ / 22 Harjattula 22T42 Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja JaLa VS; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. W; 1 18,4 9,6 102 6,6 6,9 11 7,8 20 490 <5 14 25 2 0,41 3 18,5 5 12,1 8 10,5 49 9 10,3 5,0 45 21 20 12 6,8 45 670 200 25 48 4 0-4 490 27 8,4 12.7.2012 KAKJ / 14A Myllykylä, uusi Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja JaLa; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. W; Ilmastus E K/E; 1 19,3 E E 3,6 <2 11 440 <5 <3 19 <2 7 5 19,0 8,4 91 4,0 2,2 11 440 <5 11 22 <2 6,5 15,7 3,6 36 8 12,6 1,8 17 10 11,0 1,7 15 18 5,3 11 700 260 9 42 21 12 10,5 1,5 13 21 5,9 12 690 260 9 54 34 13 10,2 1,1 10 750 280 22 75 56 0-4 7,5 440 18 6,1 Ks. liite 12.7.2012 KAKJ / 22 Harjattula 22T42 Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 09:40; Näytt.ottaja JaLa; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 19,9 9,3 102 3,9 2,6 11 7,9 20 470 <5 10 22 <2 0,41 3 19,9 5 19,3 8 11,4 49 9 11,1 1,3 12 27 23 12 6,7 45 650 220 11 52 5 0-4 480 27 8,6 LIITE 2, sivu 2/3
Vesinäytteiden tutkimustuloksia Kakskerranjärvi (KAKJ) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Ka 0.4N Sähk.joht ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P PO4-P.Liuk Enterokok. Klorof. LiukFe Alkal. Levät valt Levä3 LOS Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l mg/l ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l µg/l mmol/l 16.8.2012 KAKJ / 14A Myllykylä, uusi Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja JaLa, VS; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. W; Ilmastus E K/E; 1 20,1 9,0 99 2,2 <2 11 440 <5 4 19 <2 0 5 19,9 8,7 96 2,8 <2 11 440 <5 5 21 <2 6,5 18,4 5,2 55 8 15,8 0,78 8 10 12,8 1,1 10 34 15 12 520 34 58 120 110 12 10,7 0,67 6 50 17 12 630 10 150 240 190 13 10,6 0,48 4 790 7 270 390 290 0-6 7,5 430 21 5,5 Ks. liite 16.8.2012 KAKJ / 22 Harjattula 22T42 Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja JaLa, VS; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. W; 1 19,7 8,8 96 2,1 <2 11 7,5 20 420 <5 5 17 <2 0,44 3 19,6 5 19,6 8 14,3 120 9 13,8 1,2 11 70 56 12 6,7 80 670 7 110 280 14 46 0-6 430 16 5,2 19.9.2012 KAKJ / 14A Myllykylä, uusi Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja RM, VS; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; Ilmastus E K/E; 1 14,7 8,5 84 5,9 3,3 11 420 <5 8 29 11 0 5 14,6 6,7 65 5,7 3,0 11 410 <5 8 28 12 6,5 14,6 8,5 83 8 14,6 8,4 83 10 14,6 8,2 80 5,8 3,0 11 400 <5 11 27 13 12 12,0 1,7 15 38 19 12 860 <5 180 210 180 13 11,0 0,94 9 940 <5 450 530 460 0-4 7,3 460 28 7,1 Ks. liite 19.9.2012 KAKJ / 22 Harjattula 22T42 Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja RM, VS; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 15,1 5 15,0 8 15,0 29 9 15,0 8,5 84 31 0-4 460 34 8,9 Ks. liite LIITE 2, sivu 3/3
SAMPLE: 7250 PLACE: Kakskerranjärvi, 14A N E DATE: 23.5.2012 DEPTH: 0,00-2,00 m COUNTED BY HT ON 6.6.2012 CHAMBER VOLUME=3ml, DIAM=26mm BIOMASS OF PHYTOPLANKTON COUNTED WITH Leica DMI3000 B: 50 units in 30 Kenttiä at 788x 19 units in 30 Kenttiä at 500x 6 units in 30 Kenttiä at 125x Species Size A/H Volume Units Coeff. Units/l Units % ww µg/l ww % 2 21 CHROOCOCCALES 14 47 1 115671 115671 1,72 5,44 0,93 2 21 MERISMOPEDIA SP. 1 1 8 115671 925368 13,78 0,93 0,16 4 0 CRYPTOMONADALES 4 151 1 47961 47961 0,71 7,24 1,24 4 0 CRYPTOMONAS SP. 2 754 2 47961 95922 1,43 72,33 12,34 4 0 KATABLEPHARIS OVALIS SKUJA 1 HET 92 3 115671 347013 5,17 31,93 5,44 4 0 RHODOMONAS LACUSTRIS PASCH.&R 2 82 14 115671 1619394 24,12 132,79 22,65 6 62 CHRYSOCHROMULINA SP. 1 9 4 115671 462684 6,89 4,16 0,71 6 62 CHRYSOCHROMULINA SP. 2 17 8 115671 925368 13,78 15,73 2,68 6 62 CHRYSOCHROMULINA SP. 4 37 4 115671 462684 6,89 17,12 2,92 6 65 BACILLARIALES 3 198 5 47961 239805 3,57 47,48 8,10 6 65 CHAETOCEROS SP. 1 7 2 115671 231342 3,45 1,62 0,28 6 65 EUPODISCALES 2 14 5 115671 578355 8,62 8,10 1,38 6 65 STEPHANODISCUS SP. 3 883 1 47961 47961 0,71 42,35 7,22 6 65 SYNEDRA ACUS KÜTZ. 5 10080 6 3041 18246 0,27 183,92 31,37 7 74 MONORAPHIDIUM CONTORTUM (THUR. 2 24 10 47961 479610 7,14 11,51 1,96 7 74 MONORAPHIDIUM MINUTUM (NÄG.) K 1 32 1 115671 115671 1,72 3,70 0,63 2 CYANOPHYTA - CYANOPHYCEAE 9 1041039 15,51 6,36 1,09 2 21 CHROOCOCCALES 9 1041039 15,51 6,36 1,09 4 CRYPTOPHYTA 20 2110290 31,44 244,28 41,66 6 CHRYSOPHYTA 35 2966445 44,19 320,48 54,66 6 62 PRYMNESIOPHYCEAE 16 1850736 27,57 37,01 6,31 6 65 DIATOMOPHYCEAE 19 1115709 16,62 283,47 48,35 7 CHLOROPHYTA 11 595281 8,87 15,21 2,59 7 74 CHLOROPHYCEAE 11 595281 8,87 15,21 2,59 Total counted: 75 6713055 586,34 Total autotrophs: 72 6366042 94,83 554,41 94,56 Total heterotrophs: 3 347013 5,17 31,93 5,44
SAMPLE: 9336 PLACE: Kakskerranjärvi, 14A N E DATE: 19.6.2012 DEPTH: 0,00-4,00 m COUNTED BY HT ON 9.7.2012 CHAMBER VOLUME=3ml, DIAM=26mm BIOMASS OF PHYTOPLANKTON COUNTED WITH Leica DMI3000 B: 54 units in 30 Kenttiä at 788x 32 units in 30 Kenttiä at 500x 53 units in 30 Kenttiä at 125x Species Size A/H Volume Units Coeff. Units/l Units % ww µg/l ww % 2 21 CHROOCOCCALES 7 10 2 115671 231342 3,00 2,31 0,10 2 21 CHROOCOCCALES 9 19 5 115671 578355 7,50 10,99 0,46 2 21 CHROOCOCCALES 10 21 3 115671 347013 4,50 7,29 0,30 2 21 CHROOCOCCALES 14 47 2 115671 231342 3,00 10,87 0,45 2 21 CHROOCOCCALES 16 52 1 115671 115671 1,50 6,01 0,25 2 21 MERISMOPEDIA SP. 1 1 15 115671 1735065 22,50 1,74 0,07 2 21 SNOWELLA ATOMUS KOMAREK & HIN 1 13 3 115671 347013 4,50 4,51 0,19 2 21 SNOWELLA ATOMUS KOMAREK & HIN 2 105 1 115671 115671 1,50 12,15 0,50 2 24 PLANKTOTHRIX AGARDHII (GOM.) A 2 1963 6 3041 18246 0,24 35,82 1,48 2 25 APHANIZOMENON SP. 3 707 1 3041 3041 0,04 2,15 0,09 4 0 CRYPTOMONAS SP. 2 754 1 47961 47961 0,62 36,16 1,50 4 0 KATABLEPHARIS OVALIS SKUJA 1 HET 92 1 47961 47961 0,62 4,41 0,18 4 0 RHODOMONAS LACUSTRIS PASCH.&R 1 37 14 115671 1619394 21,00 59,92 2,48 6 62 CHRYSOCHROMULINA SP. 1 9 1 115671 115671 1,50 1,04 0,04 6 62 CHRYSOCHROMULINA SP. 2 17 4 115671 462684 6,00 7,87 0,33 6 63 MALLOMONAS AKROKOMOS RUTTN. 1 1010 3 47961 143883 1,87 145,32 6,02 6 63 MALLOMONAS SP. 4 837 5 47961 239805 3,11 200,72 8,32 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 1 21 1 115671 115671 1,50 2,43 0,10 6 65 ASTERIONELLA FORMOSA HASS. 1 540 26 3041 79066 1,03 42,70 1,77 6 65 CYCLOTELLA SP. 5 678 2 47961 95922 1,24 65,04 2,69 6 65 CYCLOTELLA SP. 6 1413 3 47961 143883 1,87 203,31 8,42 6 65 CYCLOTELLA SP. 7 3140 5 47961 239805 3,11 752,99 31,20 6 65 CYCLOTELLA SP. 8 3925 3 47961 143883 1,87 564,74 23,40 6 65 TABELLARIA FENESTRATA (LYNGB.) 1 1062 16 3041 48656 0,63 51,67 2,14 7 74 COENOCHLORIS SP. 1 cf. 262 2 47961 95922 1,24 25,13 1,04 7 74 DICTYOSPHAERIUM PULCHELLUM WO cf. 452 7 47961 335727 4,35 151,75 6,29 7 75 CLOSTERIUM ACUTUM V. VARIABILE cf. 377 4 3041 12164 0,16 4,59 0,19 2 CYANOPHYTA - CYANOPHYCEAE 39 3722759 48,28 93,84 3,89 2 21 CHROOCOCCALES 32 3701472 48,00 55,87 2,31 2 24 OSCILLATORIALES 6 18246 0,24 35,82 1,48 2 25 NOSTOCALES 1 3041 0,04 2,15 0,09 4 CRYPTOPHYTA 16 1715316 22,25 100,49 4,16 6 CHRYSOPHYTA 69 1828929 23,72 2037,81 84,43 6 62 PRYMNESIOPHYCEAE 5 578355 7,50 8,91 0,37 6 63 CHRYSOPHYCEAE 9 499359 6,48 348,47 14,44 6 65 DIATOMOPHYCEAE 55 751215 9,74 1680,44 69,62 7 CHLOROPHYTA 13 443813 5,76 181,47 7,52 7 74 CHLOROPHYCEAE 9 431649 5,60 176,88 7,33 7 75 CONJUGATOPHYCEAE 4 12164 0,16 4,59 0,19 Total counted: 137 7710817 2413,61 Total autotrophs: 136 7662856 99,38 2409,20 99,82 Total heterotrophs: 1 47961 0,62 4,41 0,18
SAMPLE: 11046 PLACE: Kakskerranjärvi, 14A N E DATE: 12.7.2012 DEPTH: 0,00-4,00 m COUNTED BY HT ON 19.7.2012 CHAMBER VOLUME=3ml, DIAM=26mm BIOMASS OF PHYTOPLANKTON COUNTED WITH Leica DMI3000 B: 110 units in 30 Kenttiä at 788x 4 units in 30 Kenttiä at 500x 63 units in 30 Kenttiä at 125x Species Size A/H Volume Units Coeff. Units/l Units % ww µg/l ww % 2 21 APHANOCAPSA SP. 1 16 3 115671 347013 2,65 5,55 0,88 2 21 APHANOCAPSA SP. 2 305 2 115671 231342 1,76 70,56 11,15 2 21 APHANOTHECE SP. 2 79 5 115671 578355 4,41 45,69 7,22 2 21 CHROOCOCCALES 7 10 2 115671 231342 1,76 2,31 0,37 2 21 CHROOCOCCALES 23 147 1 47961 47961 0,37 7,05 1,11 2 21 SNOWELLA ATOMUS KOMAREK & HIN 1 13 2 115671 231342 1,76 3,01 0,48 2 21 SNOWELLA SP. 3 42 1 115671 115671 0,88 4,86 0,77 2 24 PLANKTOTHRIX AGARDHII (GOM.) A 2 1963 19 3041 57779 0,44 113,42 17,93 2 25 ANABAENA SP. 'TWISTED' 6 1308 6 3041 18246 0,14 23,87 3,77 2 25 APHANIZOMENON SP. 3 707 1 3041 3041 0,02 2,15 0,34 4 0 CRYPTOMONAS SP. 2 754 2 47961 95922 0,73 72,33 11,43 4 0 KATABLEPHARIS OVALIS SKUJA 1 HET 92 1 47961 47961 0,37 4,41 0,70 4 0 RHODOMONAS LACUSTRIS PASCH.&R 1 37 2 115671 231342 1,76 8,56 1,35 6 62 CHRYSOCHROMULINA SP. 1 9 61 115671 7055931 53,83 63,50 10,04 6 62 CHRYSOCHROMULINA SP. 2 17 23 115671 2660433 20,30 45,23 7,15 6 62 CHRYSOCHROMULINA SP. 4 37 3 115671 347013 2,65 12,84 2,03 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 1 21 1 115671 115671 0,88 2,43 0,38 6 63 UROGLENA SP. 1 105 1 115671 115671 0,88 12,15 1,92 6 65 ASTERIONELLA FORMOSA HASS. 2 1280 8 3041 24328 0,19 31,14 4,92 6 65 EUPODISCALES 2 14 1 115671 115671 0,88 1,62 0,26 6 65 TABELLARIA FENESTRATA (LYNGB.) 1 1062 28 3041 85148 0,65 90,43 14,30 7 74 CHLOROCOCCALES 2 24 2 115671 231342 1,76 5,55 0,88 7 75 CLOSTERIUM SP. 3 1172 1 3041 3041 0,02 3,56 0,56 9 92 FLAGELLATE HETEROTROPHIC BIFLA 1 HET 3 1 115671 115671 0,88 0,35 0,05 2 CYANOPHYTA - CYANOPHYCEAE 42 1862092 14,21 278,47 44,02 2 21 CHROOCOCCALES 16 1783026 13,60 139,03 21,98 2 24 OSCILLATORIALES 19 57779 0,44 113,42 17,93 2 25 NOSTOCALES 7 21287 0,16 26,02 4,11 4 CRYPTOPHYTA 5 375225 2,86 85,30 13,48 6 CHRYSOPHYTA 126 10519866 80,26 259,33 41,00 6 62 PRYMNESIOPHYCEAE 87 10063377 76,78 121,57 19,22 6 63 CHRYSOPHYCEAE 2 231342 1,76 14,57 2,30 6 65 DIATOMOPHYCEAE 37 225147 1,72 123,19 19,47 7 CHLOROPHYTA 3 234383 1,79 9,12 1,44 7 74 CHLOROPHYCEAE 2 231342 1,76 5,55 0,88 7 75 CONJUGATOPHYCEAE 1 3041 0,02 3,56 0,56 9 OTHER PHYTOPLANKTON 1 115671 0,88 0,35 0,05 9 92 MONADS AND FLAGELLATES 1 115671 0,88 0,35 0,05 Total counted: 177 13107237 632,56 Total autotrophs: 175 12943605 98,75 627,80 99,25 Total heterotrophs: 2 163632 1,25 4,76 0,75