1 Suomen Sairaankuljetusliitto Selvitys ensihoidon järjestämisen kustannuksista 17.8.2011
Sisältö 2 Selvitystyön lähtökohdat Käytetyn aineiston kuvaus Nykytila-analyysi ensihoitopalveluiden järjestämisestä Ensihoitopalveluiden järjestämisvaihtoehtojen kustannusvertailu Työvoiman riittävyyden arviointi Tulosten arviointi sairaanhoitopiireittäin Yhteenveto ja loppupäätelmät
Selvitystyön lähtökohdat Terveydenhuoltolain muutos vaikuttaa radikaalisti toimintaympäristöön ensihoitoalalla 3 Taustaa: Uuden terveydenhuoltolain mukaan ensihoitopalvelun järjestämisvastuu siirtyy kunnilta sairaanhoitopiireille 1.1.2013. Laki kuitenkin mahdollistaa ensihoitopalvelun järjestämisvastuun siirtämisen kunnilta sairaanhoitopiireille jo 1.5.2011 alkaen. Käytännössä katsoen sairaanhoitopiirien vaihtoehdot ensihoitopalvelun järjestämiseen ovat: 1. Sairaanhoitopiirin oma 2. Ensihoitopalvelun hankkiminen yhteistoimintasopimuksilla pelastuslaitoksilta tai 3. Palveluiden hankinta yksityisiltä sairaankuljetusyrityksiltä tai muilta toimijoilta hankintalain mukaisten tarjouskilpailujen kautta. Useat sairaanhoitopiirit ovat aloittaneet lakimuutokseen valmistautumisen ja ensihoitopalveluiden tuotannon suunnittelun. Saatujen tietojen mukaan sairaanhoitopiirit ovat myös nostamassa useita sairaankuljetusyksiköitä välittömän lähtövalmiuden yksiköihin ja nostamassa yksiköiden tasoa hoitotason yksiköiksi. Harva sairaanhoitopiiri on kuitenkaan arvioinut suunniteltujen muutosten taloudellisia vaikutuksia tai työvoiman riittävyyttä. Suomen Sairaankuljetusliitto teettää selvityksen Nordic Healthcare Group Oy:llä tätä aukkoa paikkaamaan. Selvitystyön tarkoitus: Selvitystyön tarkoituksena on selvittää ensihoitopalvelun eri tapojen taloudellisia vaikutuksia sekä työvoiman riittävyyttä. Selvityksen tavoitteena on saada vastaukset erityisesti seuraaviin kysymyksiin: 1. Mitkä ovat eri järjestämistapojen vaikutukset ensihoitopalveluiden kustannuksiin? 2. Miten koulutettu työvoima riittää? Tuloksia arvioidaan sairaanhoitopiireittäin
Sisältö 4 Selvitystyön lähtökohdat Käytetyn aineiston kuvaus Nykytila-analyysi ensihoitopalveluiden järjestämisestä Ensihoitopalveluiden järjestämisvaihtoehtojen kustannusvertailu Työvoiman riittävyyden arviointi Tulosten arviointi sairaanhoitopiireittäin Yhteenveto ja loppupäätelmät
Käytetyn aineiston kuvaus Selvitystyö pohjautuu pääosin haastatteluihin ja julkisiin lähteisiin 5 Selvitystyössä käytetty aineisto: Sairaanhoitopiirien julkiset suunnitelmat ja julkiset ensihoitopalvelua koskevat raportit Tilastokeskuksen tilastot Opetusministeriön tilastot KEVA:n raportti Kunta-alan eläkepoistuma TEHY:n tilastot Tarjouskilpailuja koskevat vertailut KELA:n tilastot 2010 Haastattelut Kustaa Piha 28.6. Claus Harju-Jeanty 8.7. Teuvo Kontio 13.7. (puhelin) Mikael Söderlund 1.8. Tero Vainio, Uusimaan alueyhdistys 15.7. (puhelin) Juha Tiainen, Pohjanmaan alueyhdistys 15.7. (puhelin) Jussi Naukkarinen, Etelä-Savon alueyhdistys 15.7. (puhelin) Juha Lahti, Lounais-Suomen alueyhdistys 18.7. (puhelin) Eero Kulju, Pirkanmaan alueyhdistys 18.7. (puhelin) Tuomo Maavirta, Lounais-Suomen alueyhdistys 18.7. (puhelin) Kalevi Niskanen, Savo-Karjalan alueyhdistys 18.7. (puhelin) Aatos Manninen, Oulu-Lapin alueyhdistys 18.7. (puhelin) Ali Omar, Med Group 20.7. (puhelin) Lisäksi selvitystyössä on käytetty lisäksi lukuisia lyhyitä puhelinhaastatteluja, joilla on kerätty tietoa yksiköiden määristä sairaanhoitopiireittäin sekä sairaanhoitopiirien tulevaisuuden suunnitelmista.
Sisältö 6 Selvitystyön lähtökohdat Käytetyn aineiston kuvaus Nykytila-analyysi ensihoitopalveluiden järjestämisestä Ensihoitopalveluiden järjestämisvaihtoehtojen kustannusvertailu Työvoiman riittävyyden arviointi Tulosten arviointi sairaanhoitopiireittäin Yhteenveto ja loppupäätelmät
KELA-korvattujen matkojen kustannukset kunnittain Perityt maksut per capita ovat korkeammat pienemmissä kunnissa 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Kuntien lukumäärä Keskiarvo perityt maksut per capita 7 Kunnan koko Analysoitaessa Kelan korvaamia sairaankuljetusmatkoja vuodelta 2010 nähdään selkeästi, että mitä suuremmasta kunnasta on kyse, sitä pienemmät ovat sairaankuljetusmaksut per capita.
KELA-korvattujen matkojen kustannukset kunnittain 2010 Vaihtelu samaa kokoluokkaa olevien kuntien välillä on suurta 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Perityt maksut per capita Pienin kunta (125 as.) Suurin kunta (583 000) 8 Hajonta perityissä maksuissa per capita on suurta: keskihajonta on 16,1 ja keskiarvo on 27,1. Suurimmat maksut per capita löytyvät Utsjoelta (97,0 per capita) ja pienimmät Taipalsaaresta (4,4 per capita) ja vaihteluväli suurimman ja pienimmän välillä on näin ollen 92,6.
KELA-korvatut matkat sairaanhoitopiireittäin 2010 Keskimääräistä kalliimpia ovat piirit, joissa välimatkat ovat pitkiä ja väestötiheys on pieni 9 35 30 25 20 15 10 5 0 Perityt maksut per capita Keskiarvo
KELA-korvatut maksut per capita sairaankuljetuksen järjestämistavan mukaan 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 10 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Sekamalli Terveydenhuolto Yksityinen Pelastuslaitos Pelastuslaitos Terveydenhuolto Sekamalli Yksityinen Keskiarvo perityt maksut per capita Peilattaessa eri järjestämistapoja kuntien kokoihin on selkeästi nähtävissä, että yksityinen palvelun painottuu pieniin kuntiin, joissa kustannukset per capita ovat korkeat ja sekamalli painottuu suurempiin kuntiin joissa kustannukset per capita ovat matalammat. Tämä selittää seuraavalla kalvolla esitettyä kustannusten jakaumaa, jossa yksityisen tuotannon kuntien keskimääräinen kustannus per capita on suurin ja sekamallin kuntien pienin.
KELA-korvatut maksut per capita sairaankuljetuksen järjestämistavan mukaan 11 Järjestämistapa Yksityinen Pelastuslaitos Terveyskeskus/ SHP Sekamalli Kaikki yhdessä Keskikustannus per capita ( ) 31,4 18,7 27,9 15,6 27,6 Maksimi ( ) 97,0 44,1 44,8 52,9 97,0 Minimi ( ) 7,8 8,5 8,8 8,3 7,8 Määrä 129 26 17 22 194 NHG:n keräämä aineisto sairaankuljetuksen järjestämisestä kunnittain on jaoteltu sen mukaan, onko kunnassa sairaankuljetus järjestetty yksityisten tuottajien, pelastuslaitosten vai terveydenhuollon organisaatioiden toimintana vai näiden sekamallia hyödyntäen. Keskikustannus per capita on pienin kunnissa, joissa sairaankuljetus on järjestetty yksityisen ja julkisen tuotannon sekamallilla, ja suurin kunnissa, joissa sairaankuljetus on yksityisten tuottamaa. Aineiston suurin kustannus per capita on kunnassa, jossa yksityinen tuottaja vastaa sairaankuljetuksesta, mutta myös aineiston pienin kustannus löytyy yksityisen tuotannon kunnasta. Näitä kustannuksia arvioitaessa on huomioitava, että KELA-korvatut maksut sairaankuljetuksesta muodostavat vain osan sairaankuljetuksen kokonaiskustannuksista. Ensihoidon kokonaiskustannusten arvioinnissa kuntien ja sairaanhoitopiirien kannalta merkittävämmäksi muodostuvat valmiuskorvaukset ja muut sopimuksissa määritellyt korvaukset. Näitä kustannuseroja käsitellään raportin seuraavassa osassa.
KELA-korvatut maksut per capita sairaankuljetuksen järjestämistavan ja kunnan koon mukaan 60 12 50 40 30 20 10 0 alle 2500 alle 5000 alle 10000 alle 20000 alle 30000 alle 50000 alle 100000 alle 200000 yli 200000 Yksityinen Pelastuslaitos Terveydenhuolto Sekamalli Keskiarvo Havaintojen määrä Yksityinen Pelastuslaitos Terveydenhuolto Sekamalli alle 2500 11 0 1 0 alle 5000 33 2 5 2 alle 10000 45 6 6 0 alle 20000 24 7 1 2 alle 30000 10 5 2 2 alle 50000 3 3 1 4 alle 100000 1 2 1 6 alle 200000 1 1 0 3 yli 200000 1 0 0 3 Yhteensä 129 26 17 22 Kustannukset per capita vaihtelevat suuresti, ja osaltaan vaihtelua selittävät pienet otoskoot joissain kokoluokissa. KELA-kustannuksilla mitattuna yksityinen ei ole missään kuntakokoluokassa keskimäärin halvempaa kuin muut mallit.
Sisältö 13 Selvitystyön lähtökohdat Käytetyn aineiston kuvaus Nykytila-analyysi ensihoitopalveluiden järjestämisestä Ensihoitopalveluiden järjestämisvaihtoehtojen kustannusvertailu Työvoiman riittävyyden arviointi Tulosten arviointi sairaanhoitopiireittäin Yhteenveto ja loppupäätelmät
Ensihoitopalveluiden järjestämisvaihtoehtojen kustannusvertailu Mallin parametrit 14 Nykyinen yksikkömäärä SHP:den suunnitelmat Kelan kuntakohtaiset kustannustiedot Kilpailutusten kustannuserot Kuljetusyksiköiden määrän ja tason kehitys Yksikkökohtaisen kustannuksen ero (julkinen vs. yksityinen) Järjestämisvaihtoehtojen vertailu 1. Nykytilanne 2. Tuleva palvelutaso julkisena na 3. Tuleva palvelutaso yksityisenä na Julkiset ja yksityiset erot panosten hinnoissa
Ensihoitopalveluiden järjestämisvaihtoehtojen kilpailutusvertailu Kilpailutuksissa suhteellinen tarjousten hintaero yksityisen ja julkisen tuotannon välillä vaihtelee paljon 15 Vuosi Kilpailuttaja Ero: halvin julkinen vs. halvin yksityinen 2008 Lohja 80,33 % 2009 HUS/Hyvinkää 15,22 % 2009 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä 83,91 % 2009 Peruspalvelukeskus Oiva 50,92 % 2009 Saarikka 109,57 % 2010 Kirkkonummi -87,48 % 2011 Kanta-Häme SHP -6,98 % Suhteelliset erot halvimman yksityisen ja halvimman julkisen tarjouksen välillä vaihtelevat välillä -88% - 110% kokonaisvaihtelun ollessa 197%! Keskimääräinen ero julkisten ja yksityisten tarjousten välillä on 35% yksityisten eduksi. Kirkkonummen tarjouskilpailussa pelastuslaitoksen tarjouksessa oli mukana yksikkö joka operoi myös toisen kunnan alueella. Ilman Kirkkonummen kilpailutusta keskiarvo on 56% yksityisten eduksi. Hintavertailu on tehty arvonlisäverottomia hintoja käyttäen Pieni otoskoko ei anna vankkoja perusteita yleistämiselle, mutta indikoi yksityisen palveluntuotannon olevan selkeästi kustannustehokkaampaa.
Ensihoitopalveluiden järjestämisvaihtoehtojen kustannusvertailu Kustannuskomponentit ja niiden erot yksityisen ja julkisen tuottajan välillä Kustannuskomponentit %-osuus kustannuksista (yksityinen) Erot yksityisten ja julkisten välillä Erojen kokoluokka Lähde 16 Henkilöstö 63% Julkisella sektorilla korkeammat palkat ja edut, kalliimmat eläkeohjelmat +40-50 % KVTES ja SKTES, KEVA, Ilmarinen, haastattelut Autot ja kalusto 15% Hallinto ja tilat 16% Yksityisillä alv-tappiot kaluston ostoista Julkisilla henkilöstöpainotteisempi hallinto aiheuttaa kustannuksia -4 % Lainsäädäntö, haastattelut +0%-20 % Haastattelut Aineet ja tarvikkeet 3% Ei merkittäviä eroja 0 % Haastattelut Muut 2% Ei merkittäviä eroja 0 % Haastattelut Henkilöstökustannuksissa julkisella sektorilla on korkeammat peruspalkat (vaikutus +10%), palkka-ja eläkeperusteiset eläkemaksut (+17-20%), korkeammat varallaolokorvaukset (+10-19%) sekä pidemmät lomat (+1-2%) Eläkemaksu yksityisellä 23 %, julkisella palkka- ja eläkeperusteinen maksu yhteensä 35 %. Varallaolokorvaus yksityisellä 28 %, julkisella tyypillisesti 50 % (mm. Kainuu ja Pohjois-Savo). Vuosilomat julkisella puolella viikon yksityistä pidempiä. Kaluston osalta yksityiselle sektorille tulee alv-tappioita (-4%). Hallinnon ja tilojen osalta arvioitiin haastatteluiden perusteella julkisen sektorin olevan 0-20 % yksityistä kalliimpia. YHTEENSÄ: Julkinen tuottaja on keskimäärin 29,5 % kalliimpi (vaihteluväli 25-34 % riippuen varallaolon määrästä ja hallinto- ja tilakustannuksista)
Ensihoitopalveluiden järjestämisvaihtoehtojen kustannusvertailu Erot kustannuksissa vaihtelevat 25%-34%:n välillä Skenaario 1: Konservatiivinen arvio Kustannuskomponentti Painotus Ero Henkilöstö 63 % 40 % Autot ja kalusto 15 % -4 % Hallinto ja tilat 16 % 0 % Aineet ja tarvikkeet 3 % 0 % Muut 2 % 0 % Ero kokonaiskustannuksissa 25 % Skenaario 2: Keskimääräinen arvio Kustannuskomponentti Painotus Ero Henkilöstö 63 % 45 % Autot ja kalusto 15 % -4 % Hallinto ja tilat 16 % 10 % Aineet ja tarvikkeet 3 % 0 % Muut 2 % 0 % Ero kokonaiskustannuksissa 29 % Käyttämällä pienimpiä eroja kustannuskomponenteissa kustannusten kokonaiseroksi muodostuu 25%. Eroksi henkilöstökustannuksissa on oletettu 40% yksityisen hyväksi ja eroksi auto-ja kalustokustannuksissa on oletettu 4% julkisen hyväksi. Käyttämällä keskimääräistä arviota eroista kustannuskomponenteissa kustannusten kokonaiseroksi muodostuu 29%. Eroksi henkilöstökustannuksissa on oletettu 45%, autoissa ja kalustossa -4% ja eroksi hallinnossa ja tiloissa 10%. 17 Skenaario 3: Maksimiarvio Kustannuskomponentti Painotus Ero Henkilöstö 63 % 50 % Autot ja kalusto 15 % -4 % Hallinto ja tilat 16 % 20 % Aineet ja tarvikkeet 3 % 0 % Muut 2 % 0 % Ero kokonaiskustannuksissa 34 % Käyttämällä suuria eroja kustannuskomponenteissa kustannusten kokonaiseroksi muodostuu 34% Eroksi henkilöstökustannuksissa on oletettu 50%, autoissa ja kalustossa -4% ja hallinnossa ja tiloissa 20%.
Sairaanhoitopiirien tuotannon nykytilanne 18 Sairaankuljetuksen rakenne vaihtelee paljon sairaanhoitopiireittäin Kokonaisuutena 56 % yksiköistä operoidaan tällä hetkellä yksityisesti Matalin yksityisen tuotannon osuus on Itä-Savossa, missä vain alle 20% yksiköistä operoidaan yksityisesti 70 60 50 40 30 20 10 0 Suurin yksityisen tuotannon osuus on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä, missä 85% ensihoitoyksiköistä on yksityistä a. Yksiköiden määrä Yksityisten osuus % 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0%
Sairaanhoitopiirien suunnitelmat sairaankuljetuksesta 19 Piiri Suunnitelman tila Nykyinen yksikkömäärä Nykyinen 24/7 välittömän valmiuden osuus Suunniteltu yksikkömäärä Tuleva 24/7 välittömän valmiuden osuus Tuleva tapa Etelä-Karjala Kesken 15 47 % 15 47 % Ei päätöstä Etelä-Pohjanmaa Tehty 26 12 % 25 60 % Julkinen tuottaja Etelä-Savo Kesken 11 45 % 13 46 % Ei päätöstä HUS Kesken 61 87 % 63 87 % Ei päätöstä Itä-Savo Tehty 6 17 % 7 43 % Julkinen tuottaja Kainuu Kesken 15 13 % 16 13 % Ei päätöstä Kanta-Häme Kesken 13 38 % 16 44 % Ei päätöstä Keski-Pohjanmaa Kesken 11 9 % 13 23 % Ei päätöstä Keski-Suomi Kesken 34 44 % 32 47 % Ei päätöstä Kymenlaakso Kesken 14 57 % 17 53 % Ei päätöstä Lappi Kesken 23 22 % 25 32 % Ei päätöstä Länsi-Pohja Kesken 11 36 % 13 46 % Ei päätöstä Pirkanmaa Kesken 36 19 % 38 26 % Ei päätöstä Pohjois-Karjala Tehty 22 45 % 26 46 % Julkinen tuottaja Pohjois-Savo Tehty 31 32 % 35 34 % Julkinen tuottaja Pohjois-Pohjanmaa Kesken 53 15 % 55 25 % Ei päätöstä Päijät-Häme Kesken 19 47 % 21 57 % Ei päätöstä Satakunta Kesken 24 33 % 25 40 % Ei päätöstä Vaasa Tehty 18 22 % 20 35 % Julkinen tuottaja Varsinais-Suomi Tehty 37 41 % 34 82 % Sekamalli
Kustannusarviot sairaanhoitopiireittäin 20 40 000 000 35 000 000 30 000 000 25 000 000 1. Nykyinen kustannus 2. Uuden mallin kustannus shp-tuotannolla 3. Uuden mallin kustannus yksityisellä toiminnalla 20 000 000 15 000 000 10 000 000 5 000 000 0 Kustannusarvio on laskettu kaikille sairaanhoitopiireille kolmea eri mallia käyttäen Kustannusarvioissa uuden mallin kustannuksia (mallit 2 ja 3) laskettaessa on käytetty sairaanhoitopiirien suunnitelmia ensihoitopalvelun järjestämisestä siltä osin kun suunnitelma on ollut saatavilla. Muilta osin arviot ensihoitopalvelun järjestämisestä tulevaisuudessa perustuvat haastatteluilla kerättyihin kommentteihin ja suuntaa antaviin arvioihin. Sairaankuljetusyksiköiden määriä ollaan lisäämässä sairaanhoitopiirikohtaisesti keskimäärin 10 % Lisäksi merkittävä osa nykyisistä yksiköistä siirtyy välittömään 24/7 valmiuteen (35% 44 % yksiköistä) Uusi toimintamalli sairaanhoitopiirien tuottamana merkitsee sairaanhoitopiirikohtaisesti keskimäärin arviolta 36% lisäystä toiminnan nykyisiin kokonaiskustannuksiin kun taas yksityisten tuottamana kustannusten nousu nykytilaan verrattuna on sairaanhoitopiirikohtaisesti keskimäärin 5%.
Sairaankuljetuksen vuositason kustannukset Suomessa eri malleilla 21 Analyysissa on arvioitu eri mallien ja tapojen vaikutusta sairaankuljetuksen kokonaisvuosikustannuksiin Suomessa Kustannukset - koko Suomi 300 000 000 Laskelmien pohjana on 1) olemassa olevat piirien suunnitelmat toiminnan laajentamisesta sekä 2) aikaisemmissa analyyseissä esitetyt kustannuserot julkisen ja yksityisen tuottajan välillä 250 000 000 +61M 200 000 000-58M Analyysin mukaan uusi tasokkaampi palvelu maksaa julkisella tuotannolla tuotettuna 61 miljoonaa euroa vuodessa nykykustannusta enemmän (vaihteluväli eri kustannuspainoilla on 59-63 M ) 150 000 000 100 000 000 Asukasta kohden kustannuslisä on 11,3 vuodessa 50 000 000 Yksityisellä tuotannolla säästettäisiin vuositasolla 58 miljoonaa euroa Koska Kelan kustannusosuus ei malleissa muutu, koituisi säästö suoraan kunnille Esim. 20 000 asukkaan kunnassa säästö on vuositasolla 216 000 0 Nykyinen kustannus Uusi malli julkisella tuotannolla Uusi malli yksityisellä tuotannolla
Sisältö 22 Selvitystyön lähtökohdat Käytetyn aineiston kuvaus Nykytila-analyysi ensihoitopalveluiden järjestämisestä Ensihoitopalveluiden järjestämisvaihtoehtojen kustannusvertailu Työvoiman riittävyyden arviointi Tulosten arviointi sairaanhoitopiireittäin Yhteenveto ja loppupäätelmät
Työvoiman riittävyyden arviointi Mallin parametrit Tilastokeskus Työvoiman kysyntä 2011- Opiskelijamäärät 23 Tehy Liiton tiedot Valmistuneet Työelämään siirtyneet Eläköityminen ja muu poistuma Nykyinen työvoima Työmarkkinoille tulevat Työmarkkinoilta poistuvat Työvoiman tarjonta 2011- ESIMERKKI kysyntä tarjonta 2011 2013 2016 Kuljetusyksiköiden määrän kehitys Henkilöstön tarve per kuljetusyksikkö
Työvoiman tarjonta 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Sairaankuljettajien työvoiman ennuste on laskettu lähtötilanteen, koulutuksen ja työelämästä poistuvien määrän perusteella Nykyisestä työvoimasta ei tarkkoja tietoja: arviolta 3500-4500 Suomen ensihoitajaliitossa 3645 jäsentä. Ikäluokkien 20-30 v. koko liitossa noin 120 jäsentä Työelämästä poistuu vuosittain arviolta 2,2 % työvoimasta (KEVA: Lääkintävahtimestarit ja sairaankuljettajat) Ennusteen mukaan työvoiman tarjonta tulee kasvamaan noin 5 % vuoteen 2016 mennessä Huomionarvoista on myös, että kaikki valmistuneet ensihoitajat eivät suuntaudu sairaankuljetukseen, vaan heistä jopa puolet sijoittuu muihin tehtäviin. Tätä ei näissä laskelmissa ole huomioitu, vaan kaikkien valmistuneiden ensihoitajien on oletettu siirtyvän alan työvoimaksi Ensihoitaja AMK koulutus ennuste 4800 4600 4400 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 Sairaankuljettajien määrä (ennuste) 2011 2012 2013 2014 2015 2016 24 Aloituspaikat Aloittaneet Tutkinnon suorittaneet yhteensä Lähde: Opetusministeriö Lähde: OM, Tilastokeskus, KEVA 1 2 3
Työvoiman kysyntä ja tarjonta Ensihoidon työvoiman tarve on laskettu lähtötilanteen ja uusien toimintamallien tuoman lisätarpeen perusteella Nykyisestä työvoimasta ei tarkkoja tietoja: tarve arviolta 3500-4500 (mukana sairaanhoitajat) Sairaanhoitopiirien alustavien suunnitelmien perusteella henkilökuntaa tarvitaan lisää keskimäärin 26,5 % nykytilanteeseen verrattuna (vaihteluväli piireittäin 1-76 %) Ennusteessa on oletettu uuden toimintamallin olevan täydessä käytössä vuonna 2013 Ennusteen mukaan vuonna 2013 työvoimavaje on 800-1200 työntekijää kun huomioidaan nykyinen koulutus- ja eläköitymistahti 5500 Ensihoitajien kysyntä (ennuste) 5000 4500 4000 3500 22 % 27 % 32 % tarjonta 25 Vaje min. 800 ensihoitajaa / sairaankuljettajaa
Sisältö 26 Selvitystyön lähtökohdat Käytetyn aineiston kuvaus Nykytila-analyysi ensihoitopalveluiden järjestämisestä Ensihoitopalveluiden järjestämisvaihtoehtojen kustannusvertailu Työvoiman riittävyyden arviointi Tulosten arviointi sairaanhoitopiireittäin Yhteenveto ja loppupäätelmät
Kustannus- ja henkilöstöanalyysi: Etelä-Pohjanmaa 27 Yksikkötyyppi Tausta: Piirissä arvioitu yksikköjen lisäämistarve ja siitä aiheutuva kustannusten nousu Piirin oman arvion mukaan yksiköt lisääntyvät 9 % ja kustannukset 35 % (10 M 13,5 M ) NHG:n analyysi: Henkilöä / yksikkö Yksiköiden määrä Henkilöstömäärä Kustannukset Nykyinen Uusi malli Nykyinen Uusi malli Nykyinen julkinen yksityinen Hoitotaso 24h/7 11 6,5 15 72 165 4 002 315 9 750 000 7 523 148 12h+15 min valmius 7,5 10 75 0 4 500 000 3 472 222 8-16+15 min valmius 4,5 16,5 0 74 5 210 751 0 0 Yhteensä 23 25 146 240 9 213 066 14 250 000 10 995 370 Yksityisen tuotannon osuus 76 % 0 % 100 % Muutos nykytilaan 9 % 65 % 55 % 19 % Yksikkökohtaisen analyysin mukaan henkilöstön tarve nousee etenkin hoitotason yksiköiden lisäyksen takia 65 % (146 240 työntekijää) Tämän perusteella kustannukset nousevat uudessa mallissa julkisella tuotannolla 55 % (9,2 M 14,3 M ) Yksityisellä tuotannolla kustannus nousee 19 % (9,2 M 11,0 M ). Ero julkiseen on on säästöä vuositasolla 3,2 M
Kustannus- ja henkilöstöanalyysi: Etelä-Savo 28 Yksikkötyyppi Henkilöä / yksikkö Yksiköiden määrä Henkilöstömäärä Kustannukset Nykyinen Uusi malli Nykyinen Uusi malli Nykyinen julkinen yksityinen Hoitotaso 24h/7 11 5 6 55 66 3 250 000 3 900 000 3 009 259 12h+15 min valmius 7,5 0 3 0 23 0 1 350 000 1 041 667 8-16+15 min valmius 4,5 6 4 27 18 1 594 444 1 200 000 925 926 Yhteensä 11 13 82 107 4 844 444 6 450 000 4 976 852 Yksityisen tuotannon osuus 27 % 0 % 100 % Muutos nykytilaan 18 % 30 % 33 % 3 % Tausta: Sairaanhoitopiirin tulevaisuuden suunnitelmat ovat vielä kesken, palvelutasopäätös tehdään näillä näkymin syksyn 2011 aikana. Piirin alueella toimii tällä hetkellä 11 yksikköä, joista 6 on hoitotasolla ja 5 välittömässä lähtövalmiudessa 24/7. NHG:n analyysi: Oletettavaa on, että yksiköiden välittömän lähtövalmiuden osuus kasvaa ja yksiköiden määrä kasvaa maltillisesti. Yksikkökohtaisen analyysin mukaan henkilöstön tarve nousee etenkin hoitotason yksiköiden lisäyksen takia 30% (82 107 työntekijää) Tämän perusteella kustannukset nousevat uudessa mallissa julkisella tuotannolla 33% (4,8 M 6,5 M ) Yksityisellä tuotannolla kustannus nousee 3 % (4,8 M 5,0 M ). Ero julkiseen on on säästöä vuositasolla 1,5 M
Kustannus- ja henkilöstöanalyysi: Etelä-Karjala 29 Yksikkötyyppi Tausta: Sairaanhoitopiirin tulevaisuuden suunnitelmat ovat vielä kesken, mutta on kaavailtu yksikköjen määrän pysyvän ennallaan, mutta valmiusaikojen odotetaan kasvavan. Piirin alueella toimii tällä hetkellä 15 yksikköä, joista 9 on hoitotasolla ja 7 välittömässä lähtövalmiudessa 24/7. NHG:n analyysi: Henkilöä / yksikkö Yksiköiden määrä Henkilöstömäärä Kustannukset Nykyinen Uusi malli Nykyinen Uusi malli Nykyinen julkinen yksityinen Hoitotaso 24h/7 11 7 7 77 77 4 253 086 4 550 000 3 510 802 12h+15 min valmius 7,5 1 3 8 23 450 000 1 350 000 1 041 667 8-16+15 min valmius 4,5 7 5 32 23 1 688 889 1 500 000 1 157 407 Yhteensä 15 15 116 122 6 391 975 7 400 000 5 709 877 Yksityisen tuotannon osuus 53 % 0 % 100 % Muutos nykytilaan 0 % 5 % 16 % -11 % Oletettavaa on, että yksiköiden välittömän lähtövalmiuden osuus kasvaa ja yksiköiden määrä joko pysyy ennallaan tai kasvaa maltillisesti. Yksikkökohtaisen analyysin mukaan henkilöstön tarve nousee välittömän valmiuden määrän lisäyksen takia 5% (116 122 työntekijää) Tämän perusteella kustannukset nousevat uudessa mallissa julkisella tuotannolla 16% (6,4 M 7,4 M ) Yksityisellä tuotannolla kustannus laskisi 11 % (6,4 M 5,7 M ). Ero julkiseen on on säästöä vuositasolla 1,7 M
Kustannus- ja henkilöstöanalyysi: HUS 30 Yksikkötyyppi Henkilöä / yksikkö Yksiköiden määrä Henkilöstömäärä Kustannukset Nykyinen Uusi malli Nykyinen Uusi malli Nykyinen julkinen yksityinen Hoitotaso 24h/7 11 53 55 583 605 30 887 037 35 750 000 27 584 877 12h+15 min valmius 7,5 4 4 30 30 1 388 889 1 800 000 1 388 889 8-16+15 min valmius 4,5 4 4 18 18 925 926 1 200 000 925 926 Yhteensä 61 63 631 653 33 201 852 38 750 000 29 899 691 Yksityisen tuotannon osuus 52 % 0 % 100 % Muutos nykytilaan 3 % 3 % 17 % -10 % Tausta: Sairaanhoitopiirin tulevaisuuden suunnitelmat ovat vielä kesken, ja vastuu suunnitelmista on sairaanhoitoalueilla. Piirin alueella toimii tällä hetkellä 61 yksikköä, joista 47 on hoitotasolla ja 53 välittömässä lähtövalmiudessa 24/7. NHG:n analyysi: Ensihoidon järjestämistapaan ei odoteta muutoksia, eli oletettavaa on että yksityiset ja julkiset toimijat jatkavat rinnakkain. Yksikköjen määrän odotetaan kuitenkin kasvavan maltillisesti. Yksikkökohtaisen analyysin mukaan henkilöstön tarve nousee välittömän valmiuden määrän lisäyksen takia 3% (631 653 työntekijää) Tämän perusteella kustannukset nousevat uudessa mallissa julkisella tuotannolla 17% (33,2M 38,8 M ) Yksityisellä tuotannolla kustannus laskisi 10 % (33,2 M 29,9 M ). Ero julkiseen on on säästöä vuositasolla 8,9 M
Kustannus- ja henkilöstöanalyysi: Itä-Savo 31 Yksikkötyyppi Henkilöä / yksikkö Yksiköiden määrä Henkilöstömäärä Kustannukset Nykyinen Uusi malli Nykyinen Uusi malli Nykyinen julkinen yksityinen Hoitotaso 24h/7 11 1 3 11 33 650 000 1 950 000 1 504 630 12h+15 min valmius 7,5 3 2 23 15 1 350 000 900 000 694 444 8-16+15 min valmius 4,5 2 2 9 9 531 481 600 000 462 963 Yhteensä 6 7 43 57 2 531 481 3 450 000 2 662 037 Yksityisen tuotannon osuus 17 % 0 % 100 % Muutos nykytilaan 17 % 34 % 36 % 5 % Tausta: Sairaanhoitopiirin tulevaisuuden suunnitelmien mukaan vuoteen 2013 mennessä perustason yksiköt muuttuvat hoitotason yksiköiksi. Piirin alueella toimii tällä hetkellä 6 yksikköä, joista 1 on hoitotasolla ja 3 välittömässä lähtövalmiudessa 24/7. NHG:n analyysi: Hoitotason yksiköiden määrä tulee kasvamaan radikaalisti ja samalla myös välittömän valmiuden yksiköiden määrään on odotettavissa pieniä lisäyksiä. Yksikkökohtaisen analyysin mukaan henkilöstön tarve nousee välittömän valmiuden määrän lisäyksen takia 34% (43 57 työntekijää) Tämän perusteella kustannukset nousevat uudessa mallissa julkisella tuotannolla 36% Yksityisellä tuotannolla kustannus nousisi vain 5 %. Ero julkiseen on on säästöä vuositasolla 0,8 M
Kustannus- ja henkilöstöanalyysi: Kainuu 32 Yksikkötyyppi Henkilöä / yksikkö Yksiköiden määrä Henkilöstömäärä Kustannukset Nykyinen Uusi malli Nykyinen Uusi malli Nykyinen julkinen yksityinen Hoitotaso 24h/7 11 2 2 22 22 1 300 000 1 300 000 1 003 086 12h+15 min valmius 7,5 4 5 30 38 1 800 000 2 250 000 1 736 111 8-16+15 min valmius 4,5 9 9 41 41 2 494 444 2 700 000 2 083 333 Yhteensä 15 16 93 100 5 594 444 6 250 000 4 822 531 Yksityisen tuotannon osuus 20 % 0 % 100 % Muutos nykytilaan 7 % 8 % 12 % -14 % Tausta: Kainuussa ensihoidon järjestäminen kävi läpi suuren murroksen jo 2009, minkä vuoksi terveydenhuoltolain muutos ei tuo alueelle juurikaan muutoksia. Sairaanhoitopiirin alustavissa suunnitelmissa yksiköiden määrään tai valmiusaikoihin ei ole odotettavissa suuria muutoksia, mutta tavoitteena on muuttaa perustason yksiköitä ajan myötä hoitotason yksiköiksi. Piirin alueella toimii tällä hetkellä 15 yksikköä, joista 5 on hoitotasolla ja 2 välittömässä lähtövalmiudessa 24/7. NHG:n analyysi: Suuria muutoksia ei ole odotettavissa, mutta yksiköiden nosto hoitotasolle tulee jokseenkin nostamaan kustannuksia. Yksikkökohtaisen analyysin mukaan henkilöstön tarve nousee arvioidun välittömän valmiuden määrän lisäyksen takia 8% (93 100 työntekijää) Tämän perusteella kustannukset nousevat uudessa mallissa julkisella tuotannolla 12% Yksityisellä tuotannolla kustannus laskisi 14 %. Ero julkiseen on on säästöä vuositasolla 1,4 M
Kustannus- ja henkilöstöanalyysi: Kanta-Häme 33 Yksikkötyyppi Henkilöä / yksikkö Yksiköiden määrä Henkilöstömäärä Kustannukset Nykyinen Uusi malli Nykyinen Uusi malli Nykyinen julkinen yksityinen Hoitotaso 24h/7 11 5 7 55 77 3 101 543 4 550 000 3 510 802 12h+15 min valmius 7,5 1 4 8 30 450 000 1 800 000 1 388 889 8-16+15 min valmius 4,5 7 5 32 23 1 962 963 1 500 000 1 157 407 Yhteensä 13 16 94 130 5 514 506 7 850 000 6 057 099 Yksityisen tuotannon osuus 23 % 0 % 100 % Muutos nykytilaan 23 % 38 % 42 % 10 % Tausta: Sairaanhoitopiirin suunnitelmat ensihoidon järjestämisestä ovat vielä kesken, eikä virallisia päätöksiä ole saatavilla. Piirin alueella toimii tällä hetkellä 13 yksikköä, joista kaikki ovat hoitotasolla ja näistä 5 on välittömässä lähtövalmiudessa 24/7. NHG:n analyysi: NHG:n haastattelutietojen mukaan yksiköiden määrään ja valmiusaikoihin on tulossa lisäyksiä. Yksikkökohtaisen analyysin mukaan henkilöstön tarve nousee arvioidun välittömän valmiuden määrän lisäyksen takia 38% (94 130 työntekijää) Tämän perusteella kustannukset nousevat uudessa mallissa julkisella tuotannolla 42% 7,9M :oon. Yksityisellä tuotannolla kustannus nousisi 10 %. Ero julkiseen on on säästöä vuositasolla 1,8 M
Kustannus- ja henkilöstöanalyysi: Keski-Pohjanmaa 34 Yksikkötyyppi Henkilöä / yksikkö Yksiköiden määrä Henkilöstömäärä Kustannukset Nykyinen Uusi malli Nykyinen Uusi malli Nykyinen julkinen yksityinen Hoitotaso 24h/7 11 1 3 11 33 650 000 1 950 000 1 504 630 12h+15 min valmius 7,5 1 5 8 38 450 000 2 250 000 1 736 111 8-16+15 min valmius 4,5 9 5 41 23 2 083 333 1 500 000 1 157 407 Yhteensä 11 13 59 93 3 183 333 5 700 000 4 398 148 Yksityisen tuotannon osuus 82 % 0 % 100 % Muutos nykytilaan 18 % 58 % 79 % 38 % Tausta: Sairaanhoitopiirin suunnitelmat ensihoidon järjestämisestä ovat vielä kesken, eikä virallisia päätöksiä ole saatavilla. Vuoteen 2013 asti alueella toiminta jatkuu nykyisten sopimusten pohjalta. Piirin alueella toimii tällä hetkellä 11 yksikköä, joista 3 on hoitotasolla. 1 yksikkö on välittömässä lähtövalmiudessa 24/7. NHG:n analyysi: NHG:n haastattelutietojen mukaan hoitotason yksiköiden määrään on tulossa lisäyksiä. Yksikkökohtaisen analyysin mukaan henkilöstön tarve nousee arvioidun välittömän valmiuden määrän lisäyksen takia 58% (59 93 työntekijää) Tämän perusteella kustannukset nousevat uudessa mallissa julkisella tuotannolla 79% (3,2 M 5,7 M ) Yksityisellä tuotannolla kustannus nousisi 38 %. Ero julkiseen on on vuositasolla 1,3 M säästöä.
Kustannus- ja henkilöstöanalyysi: Keski-Suomi 35 Yksikkötyyppi Henkilöä / yksikkö Yksiköiden määrä Henkilöstömäärä Kustannukset Nykyinen Uusi malli Nykyinen Uusi malli Nykyinen julkinen yksityinen Hoitotaso 24h/7 11 15 15 165 165 9 156 173 9 750 000 7 523 148 12h+15 min valmius 7,5 5 9 38 68 1 838 889 4 050 000 3 125 000 8-16+15 min valmius 4,5 14 8 63 36 3 583 333 2 400 000 1 851 852 Yhteensä 34 32 266 269 14 578 395 16 200 000 12 500 000 Yksityisen tuotannon osuus 50 % 0 % 100 % Muutos nykytilaan -6 % 1 % 11 % -14 % Tausta: Keski-Suomen alueella ensihoitopalvelut siirtyvät Keski-Suomen keskussairaalan päivystyksen alaisuuteen. Piirin alueella toimii tällä hetkellä 34 yksikköä, joista 13 on hoitotasolla. 15 yksikköä on välittömässä lähtövalmiudessa 24/7. NHG:n analyysi: Sairaanhoitopiiri kaavailee merkittäviä muutoksia ensihoitopalveluiden järjestämiseen alueella. Vaikka yksikköjen määrän on suunniteltu pienenevän, lähtövalmiuksien nosto nostaa tarvittavan henkilöstön määrää. Yksikkökohtaisen analyysin mukaan henkilöstön tarve nousee arvioidun välittömän valmiuden määrän lisäyksen takia prosentin (266 269 työntekijää) Mikäli toiminta järjestettäisiin uudessa muodossaan puhtaasti julkisena na, kustannukset nousisivat 11% (14,6 M 16,2 M ) Vastaavasti yksityisellä tuotannolla kustannus laskisi 14 %. Ero julkiseen on on vuositasolla 3,7 M säästöä.
Kustannus- ja henkilöstöanalyysi: Kymenlaakso 36 Yksikkötyyppi Henkilöä / yksikkö Yksiköiden määrä Henkilöstömäärä Kustannukset Nykyinen Uusi malli Nykyinen Uusi malli Nykyinen julkinen yksityinen Hoitotaso 24h/7 11 8 9 88 99 4 903 086 5 850 000 4 513 889 12h+15 min valmius 7,5 2 6 15 45 694 444 2 700 000 2 083 333 8-16+15 min valmius 4,5 4 2 18 9 1 062 963 600 000 462 963 Yhteensä 14 17 121 153 6 660 494 9 150 000 7 060 185 Yksityisen tuotannon osuus 43 % 0 % 100 % Muutos nykytilaan 21 % 26 % 37 % 6 % Tausta: Sairaanhoitopiirin suunnitelmat ensihoidon järjestämisestä ovat vielä kesken, eikä virallisia päätöksiä ole saatavilla. Piirin alueella toimii tällä hetkellä 14 yksikköä, joista 5 on hoitotasolla. 8 yksikköä on välittömässä lähtövalmiudessa 24/7. NHG:n analyysi: NHG:n haastattelutietojen mukaan hoitotason yksiköiden määrään on tulossa lisäyksiä. Kaikki yksiköt on suunniteltu korotettavan hoitotasolle. Haastattelutietojen mukaan kuntatalouden kustannukset tulevat kasvamaan n. 20%. Yksikkökohtaisen analyysin mukaan henkilöstön tarve nousee arvioidun välittömän valmiuden määrän lisäyksen takia 26% (121 153 työntekijää) Tämän perusteella kustannukset nousevat uudessa mallissa julkisella tuotannolla 37% (6,7 M 9,2 M ) Yksityisellä tuotannolla kustannus nousisi vain 6 % (6,7 M 7,1 M ). Ero julkiseen on on vuositasolla 2,1 M säästöä.
Kustannus- ja henkilöstöanalyysi: Lappi 37 Yksikkötyyppi Henkilöä / yksikkö Yksiköiden määrä Henkilöstömäärä Kustannukset Nykyinen Uusi malli Nykyinen Uusi malli Nykyinen julkinen yksityinen Hoitotaso 24h/7 11 5 8 55 88 3 250 000 5 200 000 4 012 346 12h+15 min valmius 7,5 0 6 0 45 0 2 700 000 2 083 333 8-16+15 min valmius 4,5 18 11 81 50 4 303 704 3 300 000 2 546 296 Yhteensä 23 25 136 183 7 553 704 11 200 000 8 641 975 Yksityisen tuotannon osuus 70 % 0 % 100 % Muutos nykytilaan 9 % 34 % 48 % 14 % Tausta: Sairaanhoitopiirin suunnitelmat ensihoidon järjestämisestä ovat vielä kesken, eikä virallisia päätöksiä ole saatavilla. Piirin alueella toimii tällä hetkellä 23 yksikköä, joista 4 on hoitotasolla. 5 yksikköä on välittömässä lähtövalmiudessa 24/7. Sairaanhoitopiirin erityisenä haasteena ovat pitkät välimatkat, mikä näkyy suurena yksiköiden määränä väestöön suhteutettuna ja korkeina kustannuksina. NHG:n analyysi: NHG:n haastattelutietojen mukaan hoitotason yksiköiden määrään on tulossa selkeitä lisäyksiä. Yksikkökohtaisen analyysin mukaan henkilöstön tarve nousee arvioidun välittömän valmiuden määrän lisäyksen takia 34% (136 183 työntekijää) Tämän perusteella kustannukset nousevat uudessa mallissa julkisella tuotannolla 48% (7,6 M 11,2 M ) Yksityisellä tuotannolla kustannus nousisi vain 14 % (7,6 M 8,6 M ). Ero julkiseen on on vuositasolla 2,6 M säästöä.
Kustannus- ja henkilöstöanalyysi: Länsi-Pohja 38 Yksikkötyyppi Henkilöä / yksikkö Yksiköiden määrä Henkilöstömäärä Kustannukset Nykyinen Uusi malli Nykyinen Uusi malli Nykyinen julkinen yksityinen Hoitotaso 24h/7 11 4 6 44 66 2 303 086 3 900 000 3 009 259 12h+15 min valmius 7,5 1 3 8 23 347 222 1 350 000 1 041 667 8-16+15 min valmius 4,5 6 4 27 18 1 388 889 1 200 000 925 926 Yhteensä 11 13 79 107 4 039 198 6 450 000 4 976 852 Yksityisen tuotannon osuus 82 % 0 % 100 % Muutos nykytilaan 18 % 36 % 60 % 23 % Tausta: Sairaanhoitopiirin suunnitelmat ensihoidon järjestämisestä ovat vielä kesken, eikä virallisia päätöksiä ole saatavilla. Piirin alueella toimii tällä hetkellä 11 yksikköä, joista 6 on hoitotasolla. 4 yksikköä on välittömässä lähtövalmiudessa 24/7. NHG:n analyysi: NHG:n arvion mukaan yksiköiden määrään ja valmiustasoihin on tulossa lisäyksiä. Yksikkökohtaisen analyysin mukaan henkilöstön tarve nousee arvioidun välittömän valmiuden määrän lisäyksen takia 36% (79 107 työntekijää) Tämän perusteella kustannukset nousevat uudessa mallissa julkisella tuotannolla 60% (4,0 M 6,5 M ) Yksityisellä tuotannolla kustannus nousisi vain 23 % (4,0 M 5,0 M ). Ero julkiseen on on vuositasolla 1,5 M.
Kustannus- ja henkilöstöanalyysi: Pirkanmaa 39 Yksikkötyyppi Henkilöä / yksikkö Yksiköiden määrä Henkilöstömäärä Kustannukset Nykyinen Uusi malli Nykyinen Uusi malli Nykyinen julkinen yksityinen Hoitotaso 24h/7 11 7 10 77 110 4 550 000 6 500 000 5 015 432 12h+15 min valmius 7,5 7 10 53 75 2 430 556 4 500 000 3 472 222 8-16+15 min valmius 4,5 22 18 99 81 5 572 222 5 400 000 4 166 667 Yhteensä 36 38 229 266 12 552 778 16 400 000 12 654 321 Yksityisen tuotannon osuus 61 % 0 % 100 % Muutos nykytilaan 6 % 16 % 31 % 1 % Tausta: Sairaanhoitopiirin suunnitelmat ensihoidon järjestämisestä ovat vielä kesken, eikä virallisia päätöksiä ole saatavilla. Sairaanhoitopiirin päätökset tapahtunevat vuoden 2012 aikana. Piirin alueella toimii tällä hetkellä 36 yksikköä, joista 17 on hoitotasolla. 7 yksikköä on välittömässä lähtövalmiudessa 24/7. NHG:n analyysi: NHG:n arvion mukaan yksiköiden määrään ja valmiustasoihin on tulossa lisäyksiä. Yksikkökohtaisen analyysin mukaan henkilöstön tarve nousee arvioidun välittömän valmiuden määrän lisäyksen takia 16% (229 266 työntekijää) Tämän perusteella kustannukset nousevat uudessa mallissa julkisella tuotannolla 31% (12,6 M 16,4 M ) Yksityisellä tuotannolla kustannus nousisi vain prosentin verran nykyisestä. Ero julkiseen on on vuositasolla 3,8 M.
Kustannus- ja henkilöstöanalyysi: Pohjois-Karjala 40 Yksikkötyyppi Henkilöä / yksikkö Yksiköiden määrä Henkilöstömäärä Kustannukset Nykyinen Uusi malli Nykyinen Uusi malli Nykyinen julkinen yksityinen Hoitotaso 24h/7 11 10 12 110 132 6 500 000 7 800 000 6 018 519 12h+15 min valmius 7,5 0 6 0 45 0 2 700 000 2 083 333 8-16+15 min valmius 4,5 12 8 54 36 3 188 889 2 400 000 1 851 852 Yhteensä 22 26 164 213 9 688 889 12 900 000 9 953 704 Yksityisen tuotannon osuus 27 % 0 % 100 % Muutos nykytilaan 18 % 30 % 33 % 3 % Tausta: Sairaanhoitopiirin suunnitelmat ensihoidon järjestämisestä ovat hyvässä vaiheessa, ja palvelutasopäätös ajalle 1.1.-31.12.2012 on jo tehty. Kuntayhtymä päätti järjestää ensihoitopalvelun yhteistyössä Pohjois- Karjalan pelastuslaitoksen kanssa niiden kuntien alueella, joissa toimintaa hoito pelastuslaitos vuonna 2011. Vuonna 2013 kuntayhtymä ottaa vastuun palveluiden järjestämisestä koko kuntayhtymän alueella ja toiminnan hoitaa Pohjois-Karjalan pelastuslaitos. Piirin alueella toimii tällä hetkellä 22 yksikköä, joista 1 on hoitotasolla. 10 yksikköä on välittömässä lähtövalmiudessa 24/7. NHG:n analyysi: Sairaanhoitopiirin suunnitelmissa on lisätä yksiköiden määrää ja lähtövalmiutta piirin alueella. Yksikkökohtaisen analyysin mukaan henkilöstön tarve nousee arvioidun välittömän valmiuden määrän lisäyksen takia 30% (164 213 työntekijää) Tämän perusteella kustannukset nousevat uudessa mallissa julkisella tuotannolla 33% (9,7M 12,9M ) Yksityisellä tuotannolla kustannus nousisi vain 3 % (9,7 M 10,0 M ). Ero julkiseen on on vuositasolla 3,0 M.
Kustannus- ja henkilöstöanalyysi: Pohjois-Savo 41 Yksikkötyyppi Henkilöä / yksikkö Yksiköiden määrä Henkilöstömäärä Kustannukset Nykyinen Uusi malli Nykyinen Uusi malli Nykyinen julkinen yksityinen Hoitotaso 24h/7 11 10 12 110 132 6 351 543 7 800 000 6 018 519 12h+15 min valmius 7,5 4 8 30 60 1 697 222 3 600 000 2 777 778 8-16+15 min valmius 4,5 17 15 77 68 4 209 259 4 500 000 3 472 222 Yhteensä 31 35 217 260 12 258 025 15 900 000 12 268 519 Yksityisen tuotannon osuus 48 % 0 % 100 % Muutos nykytilaan 13 % 20 % 30 % 0 % Tausta: Sairaanhoitopiirin suunnitelmien mukaan Pohjois-Savon ensihoitopalvelut järjestetään entistä kattavimpana koko maakunnan alueella 1.1.2013 alkaen. Maakunta jaetaan kolmeen ensihoidon toiminta-alueeseen, joiden kenttäjohtajat valvovat ja johtavat ympärivuorokautisesti ambulanssien saatavuutta alueellaan. Lisäksi jatkossa ambulanssien lähtövalmiutta parannetaan huomattavasti. Piirin alueella toimii tällä hetkellä 31 yksikköä, joista 7 on hoitotasolla. 10 yksikköä on välittömässä lähtövalmiudessa 24/7. NHG:n analyysi: NHG:n tietojen mukaan yksiköiden määrään ja etenkin valmiustasoihin on tulossa huomattavia lisäyksiä. Yksikkökohtaisen analyysin mukaan henkilöstön tarve nousee arvioidun välittömän valmiuden määrän lisäyksen takia 20% (217 260 työntekijää) Tämän perusteella kustannukset nousevat uudessa mallissa julkisella tuotannolla 30% (12,3 M 15,9 M ) Yksityisellä tuotannolla kustannus nousisi alle prosentin verran nykyisestä (12,3 M 12,3 M ). Ero julkiseen on on vuositasolla 3,6 M.
Kustannus- ja henkilöstöanalyysi: Pohjois-Pohjanmaa 42 Yksikkötyyppi Henkilöä / yksikkö Yksiköiden määrä Henkilöstömäärä Kustannukset Nykyinen Uusi malli Nykyinen Uusi malli Nykyinen julkinen yksityinen Hoitotaso 24h/7 11 8 14 88 154 4 903 086 9 100 000 7 021 605 12h+15 min valmius 7,5 2 10 15 75 797 222 4 500 000 3 472 222 8-16+15 min valmius 4,5 43 31 194 140 10 022 222 9 300 000 7 175 926 Yhteensä 53 55 297 369 15 722 531 22 900 000 17 669 753 Yksityisen tuotannon osuus 85 % 0 % 100 % Muutos nykytilaan 4 % 24 % 46 % 12 % Tausta: Sairaanhoitopiirin suunnitelmat ensihoidon järjestämisestä ovat vielä kesken, eikä virallisia päätöksiä ole saatavilla. Palvelutasopäätöksen valmistelu on aloitettu ja se valmistunee loppusyksystä 2011. Piirin alueella toimii tällä hetkellä 53 yksikköä, joista 10 on hoitotasolla. 8 yksikköä on välittömässä lähtövalmiudessa 24/7. NHG:n analyysi: NHG:n tietojen mukaan yksiköiden määrään ei ole tulossa oleellisia lisäyksiä, mutta välittömässä valmiudessa olevien yksiköiden määrään on tulossa lisäyksiä. Yksikkökohtaisen analyysin mukaan henkilöstön tarve nousee arvioidun välittömän valmiuden määrän lisäyksen takia 24% (297 369 työntekijää) Tämän perusteella kustannukset nousevat uudessa mallissa julkisella tuotannolla 46% (15,7 M 22,9 M ) Yksityisellä tuotannolla kustannus nousisi 12% nykyisestä (15,7 M 17,7 M ). Ero julkiseen on on vuositasolla 5,2 M.
Kustannus- ja henkilöstöanalyysi: Päijät-Häme 43 Yksikkötyyppi Henkilöä / yksikkö Yksiköiden määrä Henkilöstömäärä Kustannukset Nykyinen Uusi malli Nykyinen Uusi malli Nykyinen julkinen yksityinen Hoitotaso 24h/7 11 9 12 99 132 5 107 716 7 800 000 6 018 519 12h+15 min valmius 7,5 2 6 15 45 900 000 2 700 000 2 083 333 8-16+15 min valmius 4,5 8 3 36 14 2 057 407 900 000 694 444 Yhteensä 19 21 150 191 8 065 123 11 400 000 8 796 296 Yksityisen tuotannon osuus 53 % 0 % 100 % Muutos nykytilaan 11 % 27 % 41 % 9 % Tausta: Sairaanhoitopiirin suunnitelmat ensihoidon järjestämisestä ovat vielä kesken, eikä virallisia päätöksiä ole saatavilla. Piirin alueella toimii tällä hetkellä 19 yksikköä, joista 17 on hoitotasolla. 9 yksikköä on välittömässä lähtövalmiudessa 24/7. NHG:n analyysi: NHG:n tietojen mukaan yksiköiden määrään ei ole tulossa oleellisia lisäyksiä, mutta välittömässä valmiudessa olevien yksiköiden määrä on kasvamassa ja yksiköiden sijoitukseen on kaavailtu muutoksia. Yksikkökohtaisen analyysin mukaan henkilöstön tarve nousee arvioidun välittömän valmiuden määrän lisäyksen takia 27% (150 191 työntekijää) Tämän perusteella kustannukset nousevat uudessa mallissa julkisella tuotannolla 41% (8,1 M 11,4 M ) Yksityisellä tuotannolla kustannus nousisi 9% nykyisestä (8,1 M 8,8 M ). Ero julkiseen on on vuositasolla 2,6 M.
Kustannus- ja henkilöstöanalyysi: Satakunta 44 Yksikkötyyppi Henkilöä / yksikkö Yksiköiden määrä Henkilöstömäärä Kustannukset Nykyinen Uusi malli Nykyinen Uusi malli Nykyinen julkinen yksityinen Hoitotaso 24h/7 11 8 10 88 110 5 051 543 6 500 000 5 015 432 12h+15 min valmius 7,5 3 5 23 38 1 041 667 2 250 000 1 736 111 8-16+15 min valmius 4,5 13 10 59 45 3 009 259 3 000 000 2 314 815 Yhteensä 24 25 169 193 9 102 469 11 750 000 9 066 358 Yksityisen tuotannon osuus 71 % 0 % 100 % Muutos nykytilaan 4 % 14 % 29 % 0 % Tausta: Sairaanhoitopiirin suunnitelmat ensihoidon järjestämisestä ovat vielä kesken, eikä virallisia päätöksiä ole saatavilla. Asiaa käsitellään yhtymähallituksessa elokuun lopussa 2011. Piirin alueella toimii tällä hetkellä 24 yksikköä, joista 16 on hoitotasolla. 8 yksikköä on välittömässä lähtövalmiudessa 24/7. NHG:n analyysi: NHG:n tietojen mukaan yksiköiden määrään ei ole tulossa merkittäviä lisäyksiä, mutta välittömässä valmiudessa olevien yksiköiden määrän arvioidaan kasvavan. Yksikkökohtaisen analyysin mukaan henkilöstön tarve nousee arvioidun välittömän valmiuden määrän lisäyksen takia 14% (169 193 työntekijää) Tämän perusteella kustannukset nousevat uudessa mallissa julkisella tuotannolla 29% (9,1 M 11,8 M ) Yksityisellä tuotannolla kustannus pysyisi suunnilleen enstisellään. Ero julkiseen on on vuositasolla 2,7 M.
Kustannus- ja henkilöstöanalyysi: Vaasa 45 Yksikkötyyppi Henkilöä / yksikkö Yksiköiden määrä Henkilöstömäärä Kustannukset Nykyinen Uusi malli Nykyinen Uusi malli Nykyinen julkinen yksityinen Hoitotaso 24h/7 11 4 7 44 77 2 451 543 4 550 000 3 510 802 12h+15 min valmius 7,5 4 8 30 60 1 800 000 3 600 000 2 777 778 8-16+15 min valmius 4,5 10 5 45 23 2 862 963 1 500 000 1 157 407 Yhteensä 18 20 119 160 7 114 506 9 650 000 7 445 988 Yksityisen tuotannon osuus 17 % 0 % 100 % Muutos nykytilaan 11 % 34 % 36 % 5 % Tausta: Sairaanhoitopiirin suunnitelmat ensihoidon järjestämisestä ovat pitkällä ja suunnitelmissa on, että alueen pelastuslaitosten kanssa tehdään sopimukset ensihoitopalvelun järjestämisestä. Piirin alueella toimii tällä hetkellä 18 yksikköä, joista 6 on hoitotasolla. 4 yksikköä on välittömässä lähtövalmiudessa 24/7. NHG:n analyysi: NHG:n tietojen mukaan yksiköiden määrään ei ole tulossa merkittäviä lisäyksiä, mutta välittömässä valmiudessa olevien yksiköiden määrä on kasvamassa. Yksikkökohtaisen analyysin mukaan henkilöstön tarve nousee arvioidun välittömän valmiuden määrän lisäyksen takia 34% (119 160 työntekijää) Tämän perusteella kustannukset nousevat uudessa mallissa julkisella tuotannolla 36% (7,1 M 9,7 M ) Yksityisellä tuotannolla kustannus nousisi 5% nykyisestä (7,1 M 7,5 M ). Ero julkiseen on on vuositasolla 2,2 M.
Kustannus- ja henkilöstöanalyysi: Varsinais-Suomi 46 Yksikkötyyppi Henkilöä / yksikkö Yksiköiden määrä Henkilöstömäärä Kustannukset Nykyinen Uusi malli Nykyinen Uusi malli Nykyinen julkinen yksityinen Hoitotaso 24h/7 11 15 28 165 308 9 304 630 18 200 000 14 043 210 12h+15 min valmius 7,5 11 2 83 15 3 819 444 900 000 694 444 8-16+15 min valmius 4,5 11 4 50 18 2 683 333 1 200 000 925 926 Yhteensä 37 34 297 341 15 807 407 20 300 000 15 663 580 Yksityisen tuotannon osuus 62 % 0 % 100 % Muutos nykytilaan -8 % 15 % 28 % -1 % Tausta: Sairaanhoitopiirin suunnitelmat ensihoidon järjestämisestä ovat pitkällä ja suunnitelmissa on, että ensihoitopalvelu tullaan alueella järjestämään yksityisen ja julkisen tuotannon sekamallilla. Piirin alueella toimii tällä hetkellä 37 yksikköä, joista 20 on hoitotasolla. 15 yksikköä on välittömässä lähtövalmiudessa 24/7. NHG:n analyysi: NHG:n tietojen mukaan yksiköiden määrä on vähenemässä, mutta välittömässä valmiudessa olevien yksiköiden määrä on kasvamassa. Yksikkökohtaisen analyysin mukaan henkilöstön tarve nousee arvioidun välittömän valmiuden määrän lisäyksen takia 15% (297 341 työntekijää) Tämän perusteella kustannukset nousevat uudessa mallissa julkisella tuotannolla 28% (15,8 M 20,3 M ) Yksityisellä tuotannolla kustannus laskisi n. prosentin verran nykyisestä. Ero julkiseen on on vuositasolla 4,6 M.
Sisältö 47 Selvitystyön lähtökohdat Käytetyn aineiston kuvaus Nykytila-analyysi ensihoitopalveluiden järjestämisestä Ensihoitopalveluiden järjestämisvaihtoehtojen kustannusvertailu Työvoiman riittävyyden arviointi Tulosten arviointi sairaanhoitopiireittäin Yhteenveto ja loppupäätelmät
Yhteenveto 48 Ensihoitopalveluiden järjestämisvaihtoehtojen kustannusvertailu Uusi toimintamalli tulee lisäämään kustannuksia kolmen tekijän kautta: 1. Yksiköiden lukumäärä tulee useimmilla alueilla kasvamaan 2. Yksiköiden valmiutta korotetaan lähes kaikissa sairaanhoitopiireissä, osassa huomattavasti 3. Perustason yksiköistä siirrytään hoitotason yksiköihin Julkisesti tuotettuna uusi malli tulee maksamaan kunnille vöhintään 61 M vuodessa nykyistä enemmän (n. 11,3 / asukas) ja kasvu nykyisiin kustannuksiin on n. 31% Yksityisesti tuotettuna uuden mallin vaatimat lisäkustannukset ovat selvästi vähemmän, n. 2,6 M vuodessa prosentuaalisen lisäkustannuksen ollessa vain 1,3% Suurin ero julkiseen verratuna on selvästi alhaisemmat henkilöstökustannukset Työvoiman riittävyyden arviointi Työvoimalaskelmissa huomioitu ennusteet alalle tulevien ensihoitajien ja alalta poistuvan työvoiman määristä Arvion perusteella uudessa toimintamallissa vuonna 2013 ensihoitajien tarve on vähintään 800 hoitajaa suurempi kuin ennustettu alan työvoima Samanaikaisesti hoitajista on pulaa myös muilla sote-aloilla. Sairaanhoitajien puolelta ei ole odotettavissa kestävää ratkaisua alan työvoimapulaan.
Mallin arviointi vahvuudet ja heikkoudet 49 Vahvuudet Vertailun perusteet nojaavat vahvistettuihin asiakirjoihin Palkkatiedot ja eläkekustannukset Sairaanhoitopiirien suunnitelmat ja niiden dokumentit Kilpailutusvertailut Vertailun tietoja on kerätty laajoilla haastatteluilla sekä yksityiseltä että julkiselta puolelta Mallin rajoitteet Osa oletetuista kustannuseroista perustuu haastattelutietoon Eroihin on suhtauduttu selvästi varovaisemmin kuin asiakirjojen perusteella saatuun tietoon Kustannuksia koskevat haastattelut on tehty vain yksityisellä sektorilla Julkisen sektorin haastatteluissa oletettavasti nousisi näkemyksiä myös julkisen tuotannon edullisuudesta Sairaanhoitopiirien suunnitelmat on vielä monelta osin tekemättä Koko Suomea koskeviin kustannusarvioihin sisältyy tämän vuoksi epävarmuutta Haastattelutietoihin perustuva aineisto yksiköiden määristä ja valmiusajoista saattaa sisältää aineiston laajuudesta ja luonteesta johtuen vähäistä hajontaa, mutta kokonaisuudessaan aineisto on kattava ja kestää tilastollista tarkastelua