Ikääntyminen ja asuminen 2012: 55 74-vuotiaiden näkemyksiä asumisesta ikäännyttäessä Tuloksia voi vapaasti lainata, kun mainitsee lähteen
Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on ollut selvittää ikääntymisen kannalta hankalia asioita nykyisessä asunnossa ja asumiseen liittyviä huolia ikääntymistä ajatellen mieluisimpia asumismuotoja ikäännyttäessä todennäköisiä asumisen valintoja, kun ikää tulee lisää ja toimintakyky alkaa heiketä asunnon tai sen lähiympäristön tärkeitä ominaisuuksia, kun ikää tulee enemmän valmiutta maksaa kotiin saatavista arkea helpottavista sähköisistä palveluista asunnon tai kotitalon remonttihuolia ikäännyttäessä näkemyksiä remontoinnin tukimuodoista ja vanhuusiän varojen käytöstä asumiseen luottamusta eri tahojen apuun, kun ikää tulee enemmän. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen teettäjinä ovat Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi KIRA sekä KÄKÄTEprojekti (Käyttäjälle Kätevä teknologia). Tutkimus on toteutettu TNS Gallup Oy Forum internet-paneelissa elokuussa 2012. Vastaajakunta edustaa Suomen 55-74 vuotta täyttänyttä väestöä. Tutkimuksessa on haastateltu 562 henkilöä. Tutkimustulosten virhemarginaali on neljä prosenttiyksikköä suuntaansa. TNS Gallup toteutti myös 75 80-vuotiaille puhelimitse suppeamman kyselyn, johon vastasi 401 satunnaisesti väestörekisteristä poimittua suomalaista.
Mitkä kaikki nykyisessä asunnossa ikääntymisen kannalta todella hankalia asioita (55-74-vuotiaat)? (%) Vastaaja voi valita monta vaihtoehtoa 10 20 30 Palveluiden sijainti kaukana asunnosta 27 Huolto- ja pihatyöt Puutteet asunnon varusteissa (tukikaiteet, säilytyskalusteiden sijoittelu jne.) Asunnon liikkumisesteet (kynnykset, ahtaat oviaukot jne.) 18 19 25 Asunnon liika lämpeneminen kesäaikaan Liian korkeat asumiskustannukset Talon tai taloyhtiön suuret korjaustarpeet 13 12 13 Oman asunnon suuret korjaus- tai muutostarpeet 11 Hissin puute taloyhtiössä Asunnon vetoisuus tai kylmyys talviaikaan 9 9 Vanhentuneet tai puutteelliset sähkölaitteet 6 Vaikeakulkuinen lähiympäristö Välittömän asuinympäristön rauhattomuus ja meluisuus 5 5 Joku muu asia 3 Ei mikään 25 En osaa sanoa 4
Ikääntymisen kannalta hankalimmat asiat nykyisessä asunnossa (55-74- vuotiaat naiset ja miehet). (%) Nainen Mies 5 10 15 20 25 30 35 Palveluiden sijainti kaukana asunnosta 25 29 Huolto- ja pihatyöt 22 28 Asunnon liikkumisesteet (kynnykset, ahtaat oviaukot jne.) 16 19 Puutteet asunnon varusteissa (tukikaiteet, säilytyskalusteiden sijoittelu jne.) 15 23 Asunnon liika lämpeneminen kesäaikaan Liian korkeat asumiskustannukset 13 13 12 13 Talon tai taloyhtiön suuret korjaustarpeet 10 15
Havaintoja Nykyisessä asunnossa hankalimmat asiat ikääntymisen kannalta ovat palveluiden sijainti kaukana asunnosta sekä huolto- ja pihatyöt. Tarkoittaa käytännössä tarvetta muuttaa keskustaajamiin palveluiden äärelle ja/tai omakotitalosta kerrostaloon. Seuraavaksi hankalimpia tekijöitä ovat itse asuntoon liittyen puutteet asunnon varusteissa (tukikaiteet, säilytyskalusteiden sijoittelu jne.) sekä liikkumisesteet (kynnykset, ahtaat oviaukot jne.).. Ratkaisuna nykyisen asunnon korjaaminen/varustelu tarpeen mukaan tai muutto paremmin varusteltuun/esteettömämpään asuntoon. Asumismuoto on yhteydessä näkemyksiin. Omakotitaloasukkaiden listan kolme kärjessä ovat huolto- ja pihatyöt, palveluiden kaukainen sijainti ja asunnon liikkumisesteet. Rivitaloasujat kokevat ikääntymisen kannalta ongelmallisiksi asioiksi palveluiden kaukaisen sijainnin, piha- ja huoltotyöt sekä liikkumisesteet. Kerrostaloasunnoissa on moninaisia haasteita: Noin neljännes kerrostaloissa asuvista koki hissittömyyden, puutteet asunnon varusteissa, asunnon liian lämpenemisen kesällä ja taloyhtiön suuret korjaustarpeet ongelmiksi ikääntyessä. Naiset kokevat enemmän puutteita nykyisessä asunnossa kuin miehet: miehistä yli neljännes (29 %) arvioi, että mikään asia nykyasunnossa ei ole hankala ikääntymisen kannalta. Liian korkeat asumiskustannukset korostuvat heikoimmassa taloudellisessa tilanteessa olevilla: Heistä kolmannes piti nykyisen asunnon korkeita asumiskustannuksia todella hankalana asiana. He näkevät myös eniten puutteita nykyisessä asunnossaan. Vastaavasti vuokralla asuvat löytävät nykyisestä asunnostaan selvästi enemmän puutteita kuin omistusasunnossa asuvat.
Kuinka huolissaan on asumiseen liittyvistä asioista ikääntymistä ajatellen (55-74-vuotiaat)? (%) Erittäin huolissaan Melko huolissaan En osaa sanoa Hieman Ei lainkaan 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Joutuminen terveydentilan heikkenemisen vuoksi tilanteeseen, jossa muut päättävät puolestani 23 29 2 36 9 Etten saa tarvitsemaani apua tai palveluita kotiini 13 23 2 43 19 Etten saa tarvitsemaani paikkaa esimerkiksi palvelutalosta 13 21 7 36 23 Tarve muuttaa pois nykyisestä asunnosta, jos en pysty enää itsenäisesti asumaan siinä 12 19 2 43 24 Asumisen kustannukset ja taloudellinen selviäminen 8 21 1 39 31 Turvattomuus 4 10 2 45 38 Yksinäisyys 4 9 2 44 41
Havaintoja Enemmistö ikääntyvistä (55-74-vuotiaat) on erittäin tai melko huolissaan ikääntymistä ajatellen siitä, että joutuvat terveydentilan heikkenemisen vuoksi tilanteeseen, jossa muut päättävät heidän puolestaan. Kaikki muut asiat pelottavat selvästi vähemmän. Sosiaalinen huono-osaisuus on yhteydessä huoleen, että joutuu terveydentilan heikkenemisen vuoksi tilanteeseen, jossa muut päättävät asioista. Pienituloiset, vähän koulutetut ja heikoimmassa taloudellisessa tilanteessa olevat ovat selvästi keskimäärää enemmän huolestuneita asiasta. Peräti 70 % heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevista on erittäin tai melko huolissaan asumisen kustannuksista ja taloudellisesta selviämisestä. Tämä nousi heillä toiseksi suurimmaksi huoleksi kaikista esitetyistä vaihtoehdoista. Lisäksi he olivat merkittävästi enemmän huolissaan kaikista kysytyistä asioista kuin taloudellisesti paremmin toimeen tulevat. Vuokra-asukkaat ovat omistusasujia enemmän huolissaan asumisen kustannuksista ja siitä, etteivät ikääntyessään pystyisi enää asumaan nykyisessä asunnossaan. Noin puolet vuokralla asuvista on erittäin tai melko huolissaan asumisen kustannuksista (54 %) ja siitä, että joutuisi muuttamaan pois nykyisestä asunnosta (47 %). Naiset ovat miehiä enemmän huolissaan kaikista kysytyistä asioista..
Mikä olisi ikääntyessä mieluisin asumismuoto, jos asunto tarpeisiin sopiva ja voi valita vapaasti (55-74-vuotiaat)? (%) 5 10 15 20 25 30 35 Rivi- tai kerrostalossa tavallinen omistusasunto 32 Tavallinen omakotitalo (omistusasunto) 22 Omistusasunto senioritalossa, jossa kaikki asunnot yli 55-vuotiaille 15 Asunto palvelutalossa, jossa tarjolla esim. ateriapalveluita 12 Asunto yhteisöllisessä talossa, jossa on yhteisiä tiloja esim. ruokailuun 8 Rivi- tai kerrostalossa tavallinen vuokra-asunto 5 Vapaa-ajan asunto pääasiallisena asuntona 3 Jokin muu 1 En osaa sanoa 2
Mikä olisi ikääntyessä mieluisin asumismuoto, jos asunto tarpeisiin sopiva ja voi valita vapaasti (55-74- vuotiaat asumismuodon mukaan)? (%) Asuu nyt kerrostalossa Asuu nyt rivi-/pari-/erillistalossa Asuu nyt omakotitalossa 0 10 20 30 40 50 60 Rivi- tai kerrostalossa 21 46 53 Palvelutalossa 8 9 19 Omistusasunnossa senioritalossa 12 15 22 Yhteisöllisessä talossa 7 8 11 Muualla 5 4 4 Tavallisessa omakotitalossa 3 4 46
Havaintoja Mieluisin asumismuoto ikääntyessä olisi omistusasunto tavallisessa rivi- tai kerrostalossa. Tämän jälkeen suosituimmat ovat tavallinen omakotitalo (omistusasunto) ja omistusasunto senioritalossa. Iäkkäimmät vastaajat (70 74-vuotiaat) pitivät palvelutaloa toiseksi mieluisimpana asumismuotona. Nykyinen asumismuoto vaikuttaa selvästi mieltymyksiin. Esimerkiksi omakotitalossa asuvista valtaosa (46 %) haluaisi ikääntyneinäkin asua omakotitalossa. Vain 5 % vastaajista pitää tavallista vuokra-asuntoa mieluisimpana asumismuotona. Tosin nykyisin vuokralla asuville tavallinen vuokra-asunto on mieluisin vaihtoehto (28 % vuokra-asukkaista valitsisi näin). Omistusasujille muutto vuokra-asuntoon näyttää olevan hyvin vieras ajatus.
Mitkä seuraavista ovat todennäköisiä valintoja, kun ikää tulee lisää ja jos toimintakyky alkaa heiketä (55-74- vuotiaat)? (%) 10 20 30 40 50 60 70 Asun omassa asunnossani kuten nykyisinkin (omistus- tai vuokraasunto) 65 Muutan pienempään asuntoon 25 Muutan asuntoon, joka sijaitsee palveluiden lähellä 25 Teetän tarpeisiini sopivan remontin nykyiseen asuntooni ja asun siinä 20 Asun palvelutalossa 18 Asun senioritalossa 17 Muutan esteettömään asuntoon, jossa on helppoa ja turvallista liikkua Muutan asuntoon tai taloon, jossa on yhteisiä tiloja muiden asukkaiden kanssa Asun osan vuotta Suomessa, osan ulkomailla Muutan asuntoon, joka on uusi tai peruskorjattu tarpeitani vastaavaksi Muutan toiselle paikkakunnalle, esimerkiksi lähemmäs läheisiäni 13 11 10 9 9 Muutan kokonaan nykyiselle vapaa-ajan asunnolleni 3 Ei mikään näistä KIRA-foorumin ja KÄKÄTE-projektin En osaa sanoa Ikääntyminen 2 ja asuminen 2012 -tutkimus
Miesten ja naisten arvioita todennäköisistä valinnoista ikääntyessä jos toimintakyky heikkenee (55-74-vuotiaat). (%) Naiset Miehet 20 40 60 80 Asun omassa asunnossani kuten nykyisinkin (omistus- tai vuokra-asunto) Muutan pienempään asuntoon Muutan asuntoon, joka sijaitsee palveluiden lähellä Asun senioritalossa Asun palvelutalossa Muutan asuntoon tai taloon, jossa on yhteisiä tiloja muiden asukkaiden kanssa Muutan toiselle paikkakunnalle, esimerkiksi lähemmäs läheisiäni Muutan asuntoon, joka on uusi tai peruskorjattu tarpeitani vastaavaksi Asun osan vuotta Suomessa, osan ulkomailla Muutan kokonaan nykyiselle vapaa-ajan asunnolleni 21 20 20 14 16 19 13 9 13 5 12 7 7 15 2 4 30 30 56 73
Pitää todennäköisenä, että muuttaa seniori- tai palvelutaloon, kun ikää tulee lisää ja toimintakyky alkaa heiketä (55-74-vuotiaat asumismuodon mukaan). (%) Asuu nyt kerrostalossa Asuu nyt rivi-/pari-/erillistalossa Asuu nyt omakotitalossa 10 20 30 20 Muutan senioritaloon 25 12 27 Muutan palvelutaloon 18 10
Mitkä seuraavista ovat todennäköisiä valintoja, kun ikää tulee lisää ja jos toimintakyky alkaa heiketä? (%) 55-74-vuotiaat 75-80-vuotiaat 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Asun omassa asunnossani kuten nykyisinkin (omistus- tai vuokra-asunto) 65 84 Teetän tarpeisiini sopivan remontin nykyiseen asuntooni ja asun siinä Muutan senioritaloon 17 20 27 29 Muutan palvelutaloon 18 46 Muutan asuntoon tai taloon, jossa on yhteisiä tiloja muiden asukkaiden kanssa 11 27 Muutan pienempään asuntoon 25 35 Muutan esteettömään asuntoon, jossa on helppoa ja turvallista liikkua 13 37 Muutan asuntoon, joka on uusi tai peruskorjattu tarpeitani vastaavaksi 9 32 Muutan asuntoon, joka sijaitsee palveluiden lähellä 25 40 Muutan toiselle paikkakunnalle, esimerkiksi lähemmäs läheisiäni 7 9 Muutan kokonaan nykyiselle vapaa-ajan asunnolleni Asun osan vuotta Suomessa, osan ulkomailla 2 3 2 10
Havaintoja Kaksi kolmesta ikääntyvästä pitää todennäköisenä sitä, että asuu ikääntyneenä nykyisessä asunnossaan myös toimintakyvyn alkaessa heiketä (omistus- tai vuokra-asunto). Monet arvioivat tilanteesta riippuen todennäköiseksi myös muuton asuntoon, joka sijaitsee palveluiden lähellä sekä pienempään asuntoon vaihtamisen. Seniori- tai palvelutalossa asumista pitää (molempia) todennäköisenä noin kuudesosa ikääntyvistä suomalaisista. Ikääntyneemmistä (70 74-vuotiaat) yli neljännes arvioi, että muutto senioritaloon on todennäköinen vaihtoehto. Nuoremmista (55-59-vuotiaista) vajaa kolmannes arvelee vaihtavansa pienempään asuntoon. Omistusasunnossa asuvat suunnittelevat vuokra-asukkaita useammin nykyisen kodin remontoimista tulevia tarpeita vastaavaksi sekä asunnon vaihtamista nykyistä pienempään.. Naisilla ja miehillä on erilaisia painotuksia. Miehet ovat taipuvaisempia pitämään kiinni nykyisestä asunnosta. Miehistä tuntuvasti naisia useampi pitää todennäköisenä asuvansa osan vuotta ulkomailla ikäännyttyään. Naisista selvästi miehiä suurempi osa pitää todennäköisenä muuttoa pienempään asuntoon, senioritaloon, palveluiden lähelle tai muuttoa toiselle paikkakunnalle lähemmäksi sukulaisia tai ystäviä. Ikääntyneimmät (75 80-vuotiaat) pitävät nuorempiaan huomattavasti todennäköisempänä muuttoa palvelutaloon tai esteettömämpään asuntoon. Toisaalta jopa 84 % pitää todennäköisenä myös asumista nykyisessä asunnossa.
Asunnon tai lähiympäristön erittäin tärkeät ominaisuudet ikääntymisen kannalta (55-74-vuotiaat). (%) 10 20 30 40 50 60 70 Mahdollisuus oleskella parvekkeella, terassilla tai pihalla 61 Oma rauha ja yksityisyys 56 Lähellä sijaitsevat palvelut (kauppa, apteekki jne.) 55 Asunto/talo on esteetön (helppo ja turvallinen liikkua) 49 Toimivat julkiset liikenneyhteydet 42 Talo/asunto on energiatehokas, ja sen lämmitys- ja sähkökustannukset ovat pienet 36 Sisäänkäynnin yhteydessä on säilytystilaa liikkumisen apuvälineille (esim. rollaattori tai sähkömopo) 30 Asunnossa/talossa on asumisen turvallisuutta lisääviä apuvälineitä ja laitteita (esim. kaatumishälytin ja liesivahti) Asuntoa voi viilentää kesällä koneellisella jäähdytyksellä 24 23 Talossa tai alueella on eri sukupolvia yhdistävää toimintaa tai eriikäisille yhteisiä tiloja 8
Asunnon tai lähiympäristön erittäin tärkeät ominaisuudet ikääntymisen kannalta. (%) 55-74-vuotiaat 75-80-vuotiaat 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Asunto/talo on esteetön (helppo ja turvallinen liikkua) 49 73 Mahdollisuus oleskella parvekkeella, terassilla tai pihalla 61 66 Oma rauha ja yksityisyys 56 64 Lähellä sijaitsevat palvelut (kauppa, apteekki jne.) 55 60 Talo/asunto on energiatehokas, ja sen lämmitys- ja sähkökustannukset ovat pienet 36 57 Toimivat julkiset liikenneyhteydet 42 48 Sisäänkäynnin yhteydessä on säilytystilaa liikkumisen apuvälineille (esim. rollaattori tai sähkömopo) 30 47 Asunnossa/talossa on asumisen turvallisuutta lisääviä apuvälineitä ja laitteita (esim. kaatumishälytin ja liesivahti) Asuntoa voi viilentää kesällä koneellisella jäähdytyksellä 24 23 22 44 Talossa tai alueella on eri sukupolvia yhdistävää toimintaa tai eriikäisille yhteisiä tiloja 8 19
Havaintoja Tärkeistä tärkeimmät asunnon tai lähiympäristön ominaisuudet ikäännyttäessä ovat mahdollisuus oleilla parvekkeella, terassilla tai pihalla, oma rauha ja yksityisyys, lähellä sijaitsevat palvelut sekä asunnon esteettömyys. 90 % vastaajista pitää mahdollisuutta ulkona oleskeluun esim. parvekkeella erittäin tai melko tärkeänä, ainoastaan 1 % vastasi ettei se ole lainkaan tärkeää. Vähiten merkityksellisiksi (joskaan ei merkityksettömiksi) koetaan se, että talossa tai alueella on eri sukupolvia yhdistävää toimintaa tai eri-ikäisille. Naiset kokevat kaikki kysytyt asiat tärkeämmiksi kuin miehet lukuun ottamatta yhtä asiaa. Miesten mielestä talon/asunnon energiatehokkuus ja alhaiset lämmitys- ja sähkökustannukset ovat tärkeämpiä asioita kuin naiset näyttäisivät ajattelevan. Talon/asunnon energiatehokkuus sekä pienet lämmitys- ja sähkökustannukset ovat peräti 79 prosentille vastaajista erittäin tai melko tärkeitä. Energiatehokkuuden myötä tulevat pienemmät asumiskustannukset vetoavat etenkin heikoimmassa taloudellisessa asemassa oleviin, sillä heistä peräti 91 % pitää asiaa erittäin tai melko tärkeänä. Haasteena on energiatehokkuuden parantamisen edellyttämät investoinnit ja niiden rahoittaminen. Iäkkäimmille (75 80-vuotiaat) asunnon tärkeimmäksi ominaisuudeksi nousee esteettömyys. He arvostavat myös selvästi nuorempiaan enemmän asumisen turvallisuutta lisääviä apuvälineitä.
Mielipiteitä vanhuusiän varojen käytöstä (55-74-vuotiaat). (%) Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä En osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Talon kunnossapidosta ei voi tinkiä ja tarvittavat remontit on toteutettava 35 57 3 41 Yhteiskunnan tulisi tukea enemmän asuntojen uudistamista ikääntyvien tarpeisiin sopivaksi 28 55 6 10 2 Olen valmis käyttämään rahojani asumismukavuuteni parantamiseen ja omaan hyvinvointiini 28 63 3 4 2 Jokaisen tulee ottaa vastuu omasta asumisestaan ja varautua ajoissa toimintakykynsä heikkenemiseen 10 45 8 27 10 Saan rahat tuskin riittämään edes pakollisiin menoihin 7 25 7 32 29 Laitan liikenevät varat mieluiten säästöön pahan päivän varalle tai perinnöksi jälkipolville 4 17 4 53 22
Havaintoja Ikääntyvistä lähes kaikki (92 %) ovat sitä mieltä, että talon kunnossapidosta ei voi tinkiä ja tarvittavat remontit on toteutettava. Yhdeksän kymmenestä on valmis käyttämään rahoja asumismukavuuden parantamiseen ja omaan hyvinvointiin. Kysymys: Näkyykö asennoituminen talojen/asuntojen remontointia koskevissa päätöksissä? Selvä enemmistö ikääntyvistä ei pidä tärkeimpänä rahojen säästämistä pahan päivä varalle tai jättämistä perinnöksi jälkipolville. Ikääntyvät jakaantuvat kahtia kysyttäessä vastuunkannosta omasta asumisestaan ja varautumisesta toimintakyvyn heikkenemiseen: Niukka enemmistö hyväksyy sen, että jokaisen tulee ottaa vastuu omasta asumisestaan ja varautua ajoissa toimintakykynsä heikkenemiseen. Ajatuksen torjuu kuitenkin yli kolmannes. Peräti 83 % vastaajista haluaa yhteiskunnan tukevan enemmän asuntojen uudistamista ikääntyvien tarpeisiin sopivaksi. Suhtautuminen yksilön omaan vastuunkantoon asumisesta on yhteydessä sosiaaliseen asemaan. Toimeentulovaikeudet ja alhainen koulutustaso johtavat siihen, että torjutaan ajatus siitä, että jokaisen tulisi ottaa vastuu omasta asumisestaan. Noin kolmannes vastaajista elää enemmän tai vähemmän säästöliekillä, koska rahat tuskin riittävät edes pakollisiin menoihin.
Omistusasujien mielipiteitä vanhuusiän varojen käytöstä asumiseen (55-74-vuotiaat). (%) Täysin samaa mieltä En osaa sanoa Täysin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Pidän mieluiten varani sijoitettuna omistusasuntoon, jonka voin jättää perinnöksi läheisilleni 12 43 11 24 10 Jos tarjolla olisi muita sopivia asumisvaihtoehtoja, voisin luopua omistusasunnosta ja käyttää vapautuvia varoja oman elämänlaatuni parantamiseksi 11 40 11 26 12 Haluaisin niin sanotun käänteisen asuntokaupan tai -lainan avulla vapauttaa asuntooni sitoutunutta varallisuutta muuhun käyttöön ja samalla säilyttää asumisoikeuden nykyisessä kodissani 5 28 21 25 22
Havaintoja Enemmistö omistusasujista sanoo pitävänsä mieluiten varansa sijoitettuna omistusasuntoon, jonka voi jättää perinnöksi läheisilleen. Kolmannes ikääntyvistä ei yhdy tähän näkemykseen. Puolison ja lasten kanssa yhdessä asuvat mieltävät asunnon keskimäärää useammin perinnöksi läheisille. Puolet omistusasujista voisi kuitenkin luopua omistusasunnosta ja käyttää vapautuvia varoja oman elämänlaadun parantamiseksi, jos tarjolla on muita sopivia asumisvaihtoehtoja. Omistusasunnosta mahdollisesti luopujia ovat keskimäärää useammin nuorimmat ikääntyvät (55-59- vuotiaat), yksinasujat ja ne, jotka joutuvat jatkuvasti tinkimään kulutuksestaan. Kolmannes haluaisi käänteisen asuntokaupan tai -lainan avulla vapauttaa asuntoon sitoutunutta varallisuutta muuhun käyttöön ja samalla säilyttää asumisoikeuden nykyisessä kodissa. Kiinnostus käänteiseen asuntokauppaan on suurempaa ikääntyneempien vastaajien (65 74-vuotiaat) keskuudessa. Käänteinen asuntokauppa tai -laina lienee vastaajille suhteellisen tuntematon, sillä viidennes vastaajista ei osannut sanoa sen suhteen kantaansa.
Omistusasujien näkemykset, miten todennäköisesti rahoittaa asuintalon tai asunnon suuremmat korjaukset (55-74-vuotiaat)? Kaksi todennäköisintä tapaa. (%) 10 20 30 40 50 60 70 Omilla säästöilläni 58 Ottamalla henkilökohtaisen lainan pankista 37 Taloyhtiön ottamalla pankkilainalla, josta maksan rahoitusvastiketta 29 Taloyhtiön tekemällä ennakkosäästämisellä (asuintalovarauksen kerääminen osana yhtiövastikkeita) Käänteisellä asuntolainalla eli käyttämällä asuntoni panttina lainaa vastaan ja maksamalla lainasta vain korot siihen saakka, kun asunto Lähisukulaisilta saadulla tuella (esimerkiksi lapseni maksavat korjaukset) 3 12 16 Muulla tavoin 8 En osaa sanoa 5
Havaintoja Valtaosa omistusasujista (58 %) rahoittaisi korjaukset omilla säästöillään. Tämä korostuu luonnollisesti hyvin toimeentulevilla, kun taas heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevista vain 15 % arvelee voivansa turvautua omiin säästöihin. Seuraavaksi suosituimpia rahoitusmuotoja ovat henkilökohtainen pankkilaina ja taloyhtiön pankkilainan maksaminen rahoitusvastikkeena. Käänteinen asuntokauppa tai -laina kiinnostaa keskimäärää enemmän toimeentulosta tinkimään joutuvia.
Kuinka huolissaan on asunnon remontointiin liittyvistä asioista ikääntymistä ajatellen (55-74-vuotiaat)? (%) Erittäin paljon Melko paljon En osaa sanoa Hieman Ei lainkaan 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Remontista aiheutuvat kulut 20 34 3 30 12 Remontteja suunnittelevien ja toteuttavien ammattilaisten palveluiden laatu 19 29 4 32 15 Pakko muuttaa muualle, jos rahat eivät riitä kohonneisiin asumiskustannuksiin 17 18 9 27 30 Tarve muuttaa väliaikaisesti muualle korjaustöiden ajaksi 10 19 4 36 31 Tiedon puute sopivista korjaus- ja rahoitusvaihtoehdoista 6 17 7 38 32 Oma osaamattomuus remontin suunnittelussa ja päätöksenteossa 8 11 4 32 45 Korjaustöistä aiheutuva vaiva ja häiriöt 3 15 4 43 34
Havaintoja Remontista aiheutuvat kulut nousivat kaikkien vastaajien keskuudessa keskimäärin suurimmaksi huolenaiheeksi. Huoli korostuu etenkin heikoimmassa taloudellisessa tilanteessa olevilla: heistä 78 % on erittäin tai melko huolissaan remontista aiheutuvista kuluista ja 66 % pelkää pakkoa muuttaa muualle, jos rahat eivät riitä kohonneisiin asumiskustannuksiin. Vuokralla asuvat ovat omistusasunnossa asuvia enemmän huolissaan siitä, että asunnosta tarvitsisi muuttaa väliaikaisesti muualle korjaustöiden ajaksi. Vastaavasti vuokra-asukkailla on suurempi huoli siitä että olisi muutettava muualle, jos rahat eivät riitä kohonneisiin asumiskustannuksiin: 55 % heistä on erittäin tai melko huolissaan asiasta. Kiinnitettävä huomiota vuokralla asuvien asemaan, esim. väistöasuntojen tarpeeseen ja korjauskustannusten jyvittymiseen vuokriin. Lähes puolet vastaajista (48 %) on erittäin tai melko huolissaan remontteja suunnittelevien ja toteuttavien ammattilaisten palveluiden laadusta. Viesti kiinteistö- ja rakentamisalalle: Asukkaat tarvitsevat tietoa luotettavista palveluntarjoajista ja yritysten on kehitettävä palvelutarjontaansa. Korjausrakentamisessa toimii runsaasti pieniä järjestäytymättömiä yrityksiä ja kokemukset palveluiden laadusta voivat olla hyvin kirjavia. Naiset ovat miehiä enemmän huolissaan osaamisensa riittävyydestä remontin suunnittelussa ja päätöksenteossa ja kokevat myös tiedonpuutetta sopivista korjaus- ja rahoitusvaihtoehdoista. Myös heikoimmassa taloudellisessa tilanteessa olevat kaipaavat muita enemmän tietoa sopivista korjausja rahoitusvaihtoehdoista. Viesti kiinteistö- ja rakentamisalalle: Asukkaille pitää välittää käytännönläheistä tietoa erilaisista tavoista toteuttaa ja rahoittaa remontit.
Kuinka paljon erilaiset tukimuodot vaikuttaisivat halukkuuteen toteuttaa tarvittavia remontteja ikääntyessä (55-74-vuotiaat)? (%) Erittäin paljon Melko paljon En osaa sanoa Hieman Ei lainkaan 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kotitalousvähennys oman asunnon remontointiin 32 32 4 22 9 Mahdollisuus kotitalousvähennykseen myös taloyhtiön toteuttamiin korjauksiin, joiden rahoitusvastuu on osakkailla (esim. rahoitusvastikkeena) 27 26 14 18 15 Korjausavustus (pienituloisille) yli 65-vuotiaille asuntojen korjaustoimintaan 20 30 7 26 17 Avustus liikkumisesteiden poistamiseen ja hissin asentamiseen hissittömään kerrostaloon 12 19 17 25 28 Korkotukilaina 9 13 21 29 28
Havaintoja Halukkuuteen toteuttaa tarvittavia remontteja ikääntyessä vaikuttaisi eniten kotitalousvähennys oman asunnon remontointiin. Joka toinen arvioi, että mahdollisuus kotitalousvähennykseen myös taloyhtiön toteuttamiin korjauksiin, joiden rahoitusvastuu on osakkailla (esim. rahoitusvastikkeena), lisäisi halua tehdä tarpeellisia remontteja. Ajatus viehättää etenkin kerros- ja rivitaloasujia. Viesti poliittisille päättäjille: kotitalousvähennyksen säilyttäminen on tärkeää ja olisi harkittava myös sen laajentamismahdollisuutta. Kaikilla tukimuodoilla on sitä suurempi merkitys, mitä heikommassa taloudellisessa asemassa vastaaja on. Osa tukimuodoista on vastaajille ilmeisesti melko tuntemattomia, sillä yli viidennes vastaajista ei osannut sanoa kantaansa esim. korkotukilainaan.
Kuinka paljon arvioi ikääntyessään käyttävänsä asumiskuluihin ja palveluiden ostoon esim. terveyspalvelut, kodinhoitopalvelut yms. Kuukaudessa (55-74-vuotiaat)? (%) Arvio asumiskuluista Arvio palveluiden ostosta - 10 20 30 40 50 60 70 Korkeintaan 300 17 55 301-1000 22 59 Yli 1000 1 7 En osaa sanoa 17 22
Havaintoja Valtaosa eli 59 % vastaajista taloudellisesta tilanteestaan riippumatta arvioi asumiskulujensa olevan 301 1000 euroa kuukaudessa sitten kun ovat ikääntyneintä. Yli puolet vastaajista arvioi käyttävänsä palveluiden ostoon korkeintaan 300 euroa kuukaudessa. Palveluiden ostossa näkyy selvästi erot vastaajien taloudellisen tilanteen mukaan siten, että paremmassa taloudellisessa tilanteessa olevat arvioivat käyttävänsä selvästi enemmän rahaa palveluihin. Palveluihin käytettävän summan arviointi oli vastaajille melko hankalaa ja reilu neljännes ei osannut sanoa arviotaan. Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton PTT:ltä tilaaman Asumismenot 2012 -selvityksen mukaan kerrostalossa 90 neliön velattomassa asunnossa asuvan eläkeläispariskunnan asumismenot ovat vuonna 2012 suurimpien kaupunkien keskiarvona 659 EUR kuukaudessa (vaihteluväli: Oulu 525 Helsinki 786 EUR). Tämä on eläkeläisten nettotuloista keskimäärin 28 %. Peruskorjausremontti nostaa eläkeläisten asumismenoja PTT:n selvityksen perusteella keskimäärin 372 EUR ja peräti 56 prosentilla suhteessa nettotuloihin. Tilastojen mukaiset keskimääräiset bruttokuukausieläkkeet ovat miehillä 1531 ja naisilla 1196 EUR/kk. Kaikkien eläkkeensaajien keskimääräinen eläke on 1 373 EUR/kk.
Olisiko ikääntyessä valmis maksamaan arkea helpottavista sähköisistä palveluista (55-74-vuotiaat)? (%) Kyllä Ehkä En osaa sanoa En ole 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tietokonevälitteiset yhteydenpitopalvelut (Skype, kuvapuhelin jne.) 37 40 5 18 Kodin turvatekniikka (ovipuhelin, automaattihana, liesipalon automaattinen sammutin jne.) 33 51 6 10 Automaattiset hälytykset (erilaiset tunnistimet, turvapuhelin, lääkekello jne.) 32 52 8 8 Sähköiset terveyspalvelut ja terveydentilan seuranta (esim. verenpaineen mittaus kotoa käsin) 20 50 7 23 Kotiautomaatio (lukituksen, valaistuksen, lämmityksen jne. ohjaus esim. kaukosäätimellä) 20 51 8 21 Ateriapalvelu/ruoka-automaatti 18 51 8 23 Virikepalvelut (liikunta, ajanviete, mielenvirkistys jne.) 12 45 7 36
Havaintoja Ikääntyvistä 12 37 prosenttia olisi halukas maksamaan erilaisista kotiin saatavista arkea helpottavista sähköisistä palveluista. Tyypillinen vastaus on ehkä maksaisin eli on kiinnostunut palvelusta ja harkitsisi sen ostamista. Vähintään kolmannes maksaisi tietokonevälitteisistä yhteydenpitopalveluista, kodin turvatekniikasta ja automaattisista hälytyksistä. Vähiten kiinnostusta kohdentuu erilaisiin virikepalveluihin (liikunta, ajanviete, mielenvirkistys). Naiset maksaisivat miehiä useammin kodin turvatekniikasta, hälytyksistä ja ateriapalveluista. Miehet maksaisivat naisia useammin kotiautomaatiosta (kodin laitteiden kauko-ohjaus). Hyvin toimeentulevat ovat valmiita maksamaan sähköisistä palveluista keskimäärää useammin.
Haluaisiko ikääntyessä asua talossa, jossa mahdollisuus viettää aikaa yhdessä muiden asukkaiden kanssa tai hoitaa arkiaskareita yhdessä? (%) Kyllä Ehkä Ei osaa sanoa Ei 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kaikki 16 50 8 26 Oma asunto 15 51 9 25 Vuokra-asunto 24 38 5 33 Muu 20 49 13 18 Kerrostalo 21 47 6 26 Rivi-/Pari/Erillistalo 15 56 6 24 Omakotitalo 13 49 12 26
Havaintoja Kaksi kolmasosaa vastaajista olisi halukas tai mahdollisesti kiinnostunut asumaan talossa, jossa on mahdollisuus viettää aikaa yhdessä muiden asukkaiden kanssa.
Luottaako ikääntyessään saavansa tarvittaessa apua eri tahoilta? (%) Kyllä En osaa sanoa En 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lapsilta tai muilta lähiomaisilta 67 11 22 Yhteiskunnan taholta yleensä 41 27 31 Kunnalta 39 29 32 Ystäviltä 39 22 39 Naapureilta 24 24 52 Järjestöiltä tai yhteisöiltä 12 32 56
Naisten ja miesten luottamus siihen, että saa ikääntyessä tarvittaessa apua eräiltä tahoilta (55-74-vuotiaat). (%) Nainen Mies 10 20 30 40 50 Yhteiskunnan taholta 37 46 Kunnalta Ystäviltä 37 37 42 42 Naapureilta 18 31
Havaintoja Kaksi kolmesta luottaa siihen, että saa ikääntyessään tarvittaessa apua lapsilta ja lähiomaisilta. Keskimäärää useammin vakuuttuneita asiasta ovat yhdessä puolison ja lasten kanssa asuvat. Yksin elävistä vain joka toinen luottaa avun saamiseen lapsilta tai lähiomaisilta. Luottamus kaikkien muiden tahojen apuun on selvästi alemmalla tasolla. Kaksi viidestä uskoo tarvittaessa saavansa apuja yhteiskunnalta ja ystäviltä. Luottamus naapureihin ja järjestöihin on aika vähäistä. Miehet ovat luottavaisempia kuin naiset. Ero on suuri etenkin luottamuksessa naapuriapuun. Naisista alle viidennes luottaa saavansa naapuriapua ja miehistä noin kolmannes. Rivi- ja paritalossa asuvat uskovat naapuriapuun useammin kuin omakoti- ja kerrostalossa asuvat. Korkeasti koulutetut ja hyvätuloiset uskovat muita useammin saavansa tarvittaessa apua yhteiskunnalta.
KIITOS