ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Vukra-asuntyhteisöjen timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1
Sisällys VUOKRA-ASUNTOYHTEISÖJEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden energiankäyttö Energiatehkkuustimenpiteet Tteutetut timenpiteet ja säästö Säästövaikutus energialajeittain Käyttötekniset ja tekniset timenpiteet Säästötavitteet Liittyjien säästötavitteet ja tteutuma Kustannussäästöt ja takaisinmaksuajat Kustannussäästöt ja timenpiteiden takaisinmaksuajat 2
Jhdant Kiinteistalan energiatehkkuusspimus n valtin ja kiinteistöalan välinen spimus energian tehkkaasta käytöstä. Energiatehkkuusspimukset vat tärkeä sa Sumen energia- ja ilmaststrategian timeenpana sekä valtin ja timialjen yhdessä valitsema tapa täyttää Sumelle asetetut EU:n energiatehkkuusvelvitteet. Tähän kalvsarjaan n kttu yhteenvet vukra-asuntyhteisöjen timenpidehjelmaan liittyneiden yritysten raprtimista tiedista energiatehkkuusspimuskauden 2017 2025 ensimmäiseltä vudelta 2017. 3
Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden energiankäyttö 4
Liittyneiden määrä VUOKRA-ASUNTOYHTEISÖJEN TOIMENPIDEOHJELMA (VAETS) 2017 VAETS timenpidehjelmaan li vuden 2017 lpussa liittynyt 32 timijaa. Timijat raprtivat seurantajärjestelmään tiedt erikseen asuinkerrstalille ja rivi- ja pientalille. Lisäksi sa tiedista raprtidaan liittyjätaslla. Valtasalla liittyjistä n raprtinnissa siis klme raprtintiyksikköä: Asuinkerrstalt, Rivi- ja pientalt ja Liittyjäraprtti. Edellisen energiatehkkuusspimuskauden (2010 2016) lpussa vunna 2016 VAETS timenpidehjelmassa li mukana 27 yhteisöä. Timenpidehjelmaan liittyneiden yhteisöjen määrä n 16 % suurempi kuin edellisellä kaudella (2008 2016). 93 % VAETS timenpidehjelmaan liittyneistä raprtintiyksiköistä raprti vutta 2017 kskevat tietnsa. VAETS timenpidehjelmaan liittyneistä 32 yhteisöstä 19 n kuulunut spimukseen edelliselläkin kaudella ja 13 vat uusia liittyjiä. VAETS liittyneillä n yhteensä 121 raprtintiyksikköä. Yksiköiden suuri määrä n seurausta yhden liittyjän raprtinnin jakautumisesta yli 30 raprtintiyksikölle. 5
Liittyneiden energiankäyttö ENERGIAKULUTUS VUONNA 2017 Vusi Energiankulutus Vesi Sähkö GWh Lämpö + plttaineet GWh Yhteensä GWh Vesi 1000 m 3 2017 302 1 892 2 193 22 528 Energiatietja ei saatu kaikilta liittyneiden raprtintiyksiköiltä. Raprtidut tiedt vat pienemmät kuin edellisen spimuskauden viimeisenä raprtintivunna tai yhtiöiden liittymisdkumenteilla ilmittamissa energiankulutustiedissa. VAETS timenpidehjelmaan liittyneiden yhteisöjen yhteenlaskettu energiankulutus vunna 2017 li 2 193 GWh. Edellisen spimuskauden (2008 2016) lpussa vunna 2016 VAETS timenpidehjelmaan liittyneiden yritysten raprtima energiankulutus li 2 453 GWh. Vunna 2017 raprtitu energiankulutus n 11 % pienempi kuin VAETS timenpidehjelmaan edellisen spimuskauden lpussa (vusi 2016) kuuluneiden yhteisöjen vunna 2016 raprtima energiankulutus. VAETS timenpidehjelmaan liittyneiden yhteisöjen liittymisvaiheessa ilmittama energiankulutus li yhteensä 3 026 GWh. Liittymisvaiheessa ilmitettu energiankulutus, jnka perusteella säästötavite määritetään, n liittyjillä jk vuden 2015 tai 2016 energiankulutus. Liittymistilanteeseen verrattuna vuden 2017 energiankulutus n 28 % pienempi. 6
Energiatehkkuustimenpiteet Tteutetut timenpiteet ja säästö Säästövaikutus energialajeittain Käyttötekniset ja tekniset timenpiteet Timenpiteiden lukittelu 7
Energiatehkkuustimenpiteet TOTEUTETUT TOIMENPITEET ENERGIANSÄÄSTÖ INVESTOINNIT Tteutusvusi lkm Energiansäästö Investinnit Sähkö Lämpö* Plttaineet Yhteensä kpl GWh/a GWh/a GWh/a GWh/a M 2017 435 1,1 26,3 0,4 28 5,60 Raprtidut säästöt ensimmäisenä spimusvunna vat nin neljänneksen pienempiä kuin edellisellä spimuskaudella (2010 2016) keskimäärin raprtitu vutuinen säästö. Tisaalta tteutettujen timenpiteiden lukumäärä n klmanneksen suurempi kuin edellisellä spimuskaudella keskimäärin. Lisäksi yritykset, jtka vat asettaneet tavitteensa kaudelle 2014 2025, vat vusina 2014 2016 tteuttaneet 63 timenpidettä, jiden säästöt vat yhteensä 6,9 GWh/a ja investinnit 0,47 miljnaa eura. VAETS liittyneet raprtivat vunna 2017 tteuttaneensa 438 energiatehkkuustimenpidettä. Näiden timenpiteiden säästöiksi raprtitiin yhteensä 28 GWh/a. VAETS raprtinnissa timenpiteet jakautuvat tyyppitimenpiteisiin ja muihin timenpiteisiin seuraavasti: Tyyppitimenpiteitä raprtitiin153 kpl, säästövaikutus 13 GWh/a Muita timenpiteitä raprtitiin 282 kpl, säästövaikutus 15 GWh/a, investinti 3,71 M Tyyppitimenpiteille ei raprtida investintia vusiraprtilla. Tätä yhteenveta varten n tyyppitimenpiteille laskettu investinti klmen vuden takaisinmaksuajalla käyttäen energian hintina 80 /MWh sähkölle ja 49 /MWh lämmölle ja plttaineille. Raprtidut säästöt ensimmäisenä spimusvunna vat nin neljänneksen pienempiä kuin edellisellä spimuskaudella (2010 2016) keskimäärin raprtitu vutuinen säästö 38 GWh/a. Vutuinen säästömäärä vaihteli edellisellä spimuskaudella 21 65 GWh/a llen vunna 2016 samaa lukkaa kuin vunna 2017 raprtitu säästö. Tisaalta tteutettujen timenpiteiden lukumäärä n klmanneksen suurempi kuin edellisellä spimuskaudella keskimäärin tteutettiin keskimäärin 325 timenpidettä (282 341) vudessa. tteutunut vutuinen uusi säästö li keskimäärin 38 GWh/a (21 65 GWh/a). investinnit livat keskimäärin 3,7 miljnaa eura vudessa (1,9 6,4 M /a). Hum. Edellisellä kaudella investinnit kattivat vain muille timenpiteille raprtidut investinnit, eli tiet ei le vertailukelpinen vuden 2017 tiedn kanssa. Vunna 2017 tteutettujen energiatehkkuustimenpiteiden vusittaisiksi vedensäästöiksi raprtitiin 128 160 m³. 8
Säästövaikutuksen jakautuminen energialajeittain SÄHKÖ LÄMPÖ POLTTOAINEET Plttaineet 1 % Sähkö 4 % Lämmönsuus energiansäästöstä n vunna 2017 hieman suurempi kuin kaudella 2008 2016 keskimäärin (89 %) Lämpö 95 % Vunna 2017 tteutettujen timenpiteiden säästöistä: 4 % n sähkönsäästöjä 95 % lämmön säästöjä 1 % plttaineiden säästöjä Tyyppitimenpiteistä lähes 100 % li lämmön säästöä ja vain 0,4 % sähkön säästöä. Muissa timenpiteissä lämmön säästön suus li 90 %, sähkön 7 % ja plttaineiden 3 %. Tyyppitimenpiteille raprtidaan vain sähkön ja lämmön säästöjä. Edellisellä spimuskaudella säästöjen jakauma energialajeittain li saman suuntainen, mutta sähkön suus li hieman suurempi (keskimäärin 9 %, vaihtelu 4 13 %). Lämmön suus edellisellä kaudella li keskimäärin 89 % vutuisesta säästöstä (vaihtelu 78 96 %) ja plttaineiden suus 2 % (vaihteluväli 0 8 %). 9
Käyttötekniset ja tekniset timenpiteet ENERGIANSÄÄSTÖ 15 GWh/a TOIMENPITEIDEN LUKUMÄÄRÄ 284 kpl Käyttötekninen 10 % Käyttötekninen 18 % Tekninen 90 % Tekninen 82 % Tteutetut timenpiteet pitää raprtidessa lukitella käyttöteknisiksi tai teknisiksi timenpiteiksi. Käyttötekniset timenpiteet (KTEK) vat tyypillisesti ilman investinteja tteutettuja asetusarv- ja käyttöaikamuutksia. Näiden timenpiteiden säästöjen elinikä n lyhyt (letuksena 5 vutta) tai ainakaan varmuus niillä saavutettavan energiansäästön pysyvyydestä ei ultu kvin pitkälle. Tekniset timenpiteet (TEK) vat järjestelmä- ja laiteinvestinteja ja niillä saavutettavilla säästöillä n pääsääntöisesti humattavasti pidempi vaikutusaika kuin käyttöteknisillä timenpiteillä, kska laitteiden tekninen käyttöikä n tyypillisesti pidempi. Vunna 2017 tteutetut timenpiteet: 82 % li teknisiä ja 18 % käyttöteknisiä säästöistä 90 % li tteutettu teknisillä timenpiteillä ja 10 % käyttöteknisillä timenpiteillä. 10
Timenpiteiden jakautuminen eri lukkiin LÄMPÖ + POLTTOAINEET 26 GWh/a SÄHKÖ 1,1 GWh/a Lämmitysverkst 7 % Käyttövesi 6 % Muut 8 % Lämpöpumput 7 % Sähköiset lämitykset 7 % Muut 6 % Valaistus 46 % Lämpöpum put 9 % IV puhallin- /järjestelmä uusinta 16 % RAUjärjestelmän päivittäminen 11 % Lämmityksen säädön parantaminen 59 % RAU-järjestelmän päivittäminen 18 % VAETS liittyneiden raprtimien timenpiteiden (435 kpl) säästö 28 GWh/a n jaettu eri timenpidelukkiin raprtidun timenpiteen nimen tai tyyppitimenpiteen lukan mukaisesti. Lämmön ja plttaineiden säästöstä valtasa n saavutettu lämmityksen säädön parantamisella (59 % säästöstä) Lähes pulet sähkön säästöstä n saavutettu valaistuksella (46 %) 11
Säästötavitteet Liittyjien säästötavitteet ja tteutuma 12
Säästötavitteen saavuttaminen RAPORTOITUJEN SÄÄSTÖJEN SUHDE LIITTYNEIDEN ASETTAMIIN TAVOITTEISIIN Liittyneiden yhteenlaskettu tavite Energiansäästö yhteensä Säästötavitteesta saavutettu GWh/a GWh/a % Tilanne vuden 2017 lpussa 239 35 15 % Tavitteen saavuttamisen seurannassa humiidaan: kaikkien 2017 tteutettujen energiatehkkuustimenpiteiden säästöt ja vusina 2014 2016 tteutettujen timenpiteiden säästöt niiltä liittyneiltä yritykseltä, jtka vat asettaneet tavitteen kaudelle 2014 2025. Vusina 2014 2016 tteutettujen timenpiteiden säästövaikutus (6,91 GWh/a) kattaa 20 % kaikista humiitavista säästöistä (35 GWh/a). VAETS liittyneiden yritysten yhteenlaskettu tavite vudelle 2025 n 239 GWh/a. Liittyjät vat pääsääntöisesti asettaneet lähtökhtaisesti energiatehkkuusspimukseen (2017 2025) liittyessään vähintään 7,5 % hjeellisen energiansäästötavitteen kaudelle 2017 2025 ja välitavitteen 4 % vudelle 2020. Yrityksillä, jtka livat mukana edellisellä energiatehkkuusspimuskaudella 2008 2016, li mahdllisuus hyödyntää vusina 2014 2016 tteutettujen energiatehkkuustimenpiteiden säästöjä, jllin ne asettivat vähintään 10,5 % hjeellisen energiansäästötavitteen kaudelle 2014 2025 ja välitavitteen 7 % vudelle 2020. Näiden yritysten vusina 2014 2016 tteutettuja timenpiteitä n yhteensä 63 ja niiden säästövaikutus n yhteensä 6,9 GWh/a ja niitä vastaavat investinnit 0,47 miljnaa eura. Vusina 2014 2016 tteutettujen timien säästövaikutus n vuden 2017 lpussa vimassa levasta säästöstä yhteensä (35 GWh/a) nin 20 %. Vunna 2017 tteutetuilla timenpiteillä (27,8 GWh/a) ja kaudella 2014 2016 tteutetuilla timenpiteillä (6,9 GWh/a) tavitteesta saavutetaan 15 %, edellyttäen että timenpiteiden säästövaikutus n vimassa edelleen vunna 2025. VAETS timenpidehjelmaan liittyneistä yhteisöistä kaksi klmassaa (66 %, 21/32 kpl) n tteuttanut vunna 2017 energiatehkkuustimenpiteitä. 13
Kustannussäästöt ja takaisinmaksuajat Kustannussäästöt Takaisinmaksuajat 14
Takaisinmaksuaika - vutta Takaisinmaksuaika - vutta Energiansäästö ja timenpiteet 2017 TAKAISINMAKSUAJAN SUHTEEN JAOTELTUNA ENERGIANSÄÄSTÖ 8,3 GWh/a TOIMENPITEIDEN LUKUMÄÄRÄ 212 kpl 0 0-1 1-2 2-3 3-4 4-5 5-6 6-7 7-8 Yli 8 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 GWh/a 0 0-1 1-2 2-3 3-4 4-5 5-6 6-7 7-8 Yli 8 0 10 20 30 40 50 60 kpl Tteutettujen timenpiteiden vutuinen säästö energiakustannuksissa 1,4 M. Kuvissa n humiitu vain timenpiteet, jille n raprtitu takaisinmaksuaika, eli 49 % kaikista (498 kpl) vunna 2017 tteutetuista timenpiteistä. Tyyppitimenpiteille ei raprtida takaisinmaksuaikaa, jten takaisinmaksuaika kuvat kskevat vain muita timenpiteitä. Kustannussäästön laskennassa n käytetty sähkön hintana tilastkeskuksen raprtimaa sähkön hintaa yritys- ja yhteisöasiakkaille (2 000 19 999 MWh/a), 80 eur/mwh (ALV 0 %). Lämmön hintana n käytetty Tilastkeskuksen kauklämmön hintja, 49 eur/mwh (ALV 0 %, ei tehmaksua). Lisäksi yritysten, jtka vat asettaneet tavitteensa kaudelle 2014 2025, vusina 2014 2016 tteutettujen timenpiteiden kustannussäästöt vunna 2017 vat 0,35 milj. eura. 15
Takaisinmaksuaika - vutta Takaisinmaksuaika - vutta Energiansäästö ja investinnit 2017 TAKAISINMAKSUAJAN SUHTEEN JAOTELTUNA ENERGIANSÄÄSTÖ 8,3 GWh/a INVESTOINTI 2,2 M 0 0-1 1-2 2-3 3-4 4-5 5-6 6-7 7-8 Yli 8 0 0-1 1-2 2-3 3-4 4-5 5-6 6-7 7-8 Yli 8 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 GWh/a 0,0 0,2 0,4 0,6 M Tteutettujen timenpiteiden vutuinen säästö energiakustannuksissa 1,4 M. Kuvissa n humiitu vain timenpiteet, jille n raprtitu takaisinmaksuaika, eli 49 % kaikista (498 kpl) vunna 2017 tteutetuista timenpiteistä. Tyyppitimenpiteille ei raprtida takaisinmaksuaikaa, jten takaisinmaksuaika kuvat kskevat vain muita timenpiteitä. Kustannussäästön laskennassa n käytetty sähkön hintana tilastkeskuksen raprtimaa sähkön hintaa yritys- ja yhteisöasiakkaille (2 000 19 999 MWh/a), 80 eur/mwh (ALV 0 %). Lämmön hintana n käytetty Tilastkeskuksen kauklämmön hintja, 49 eur/mwh (ALV 0 %, ei tehmaksua). Lisäksi yritysten, jtka vat asettaneet tavitteensa kaudelle 2014 2025, vusina 2014 2016 tteutettujen timenpiteiden kustannussäästöt vunna 2017 vat 0,35 milj. eura. 16