Lietteestä separoitu kuivajae kuivikkeena

Samankaltaiset tiedostot
Lietteestä separoitu kuivajae kuivikkeena

Lietteestä separoitu kuivajae kuivikkeena

Lietteestä separoitu kuivajae kuivikkeena

Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta

Separoidun kuivajakeen käyttö kuivikkeena Johanna Virtanen, Ylä-Savon ammattiopisto 2017

KUIVITTAMINEN ELÄINTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN NÄKÖKULMASTA. ELL Aino Wainio, Emovet Oy Kuivikepäivä to , Juva

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy

Kokemuksia kuivikevaihtoehdoista tuotantoeläimille

Kokemuksia kuivikevaihtoehdoista tuotantoeläimille

Kuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja

Lypsylehmien ontuminen

REKITEC OY/Tero Savela

Lehmien hyvinvoinnin arvioinnit tilatasolla

Utareterveyden hallinta tilatasolla. Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu

Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta

Utaretulehdusnäytteiden analyysitulosten tuloksista ja tulkinnasta joulukuu 2011, Laura Kulkas Valio Oy

REKITEC OY/Tero Savela Kalajoki

Kuivittaminen pihatossa

Tehotippi Soft. Utareterveys ja vedinkastot

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

Lantalogistiikka-hanke: Naudan lietelannan kuivajae biokaasulaitoksen lisäsyötteenä

Tissit kuntoon! Tissit ovat kunnossa, kun: Solut utareessa. Tulkitse bakteeritulos oikein: Ota näyte puhtaasti! Tutkijat sanovat: soluluku nousee jos

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN

Separoinnin hyödyt. Johanna Virtanen, Ylä-Savon ammattiopisto 2017

Kuva 1. Utaretulehdustilanteen kehitys

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön

Savonia amk, LUKE Maaninka, YSAO

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Navettasuunnittelulla vaikutetaan utareterveyteen. Mervi Yli-Hynnilä maitotilayrittäjä terveydenhuoltoeläinlääkäri

Utaretulehdus on ongelma muuallakin

Lietelannan separointinäytös Juvalla

Kuivitus Sakari Alasuutari, TTS Vantaa,

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

E Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä

Käytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri

Lietelannan separointijakeen käyttömahdollisuudet kuivikkeena kirjallisuuskatsaus

Mukava parsi kutsuu levolle - maatessa maitoa tulee

Kuvaa Nautaa lämpökuvaus nautojen hoidon tukena. EIP-ryhmien tapaaminen Helsinki Salla Ruuska Kuvaa Nautaa -hankkeen projektipäällikkö

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

Automaattitilojen haasteet raakamaidon tuotannon kannalta

UTARETULEHDUSTA AIHEUTTAVAT BAKTEERIT PIHATTO- JA PARSINAVETOISSA HELSINGIN YLIOPISTON TUOTANTOELÄINSAIRAALAN PRAKTIIKKA-ALUEELLA

Utareterveys automaattilypsytilalla

ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP)

LANTA LIIKKEELLE JA RAVINTEET KIERTOON

Pihattonavetoiden kotimaiset mitoitussuositukset

KUIVIKKEEN VALMISTAMINEN SEPAROIDUSTA LEHMÄNLANNASTA LYPSYKARJATILALLA

Lantakuivikkeen käyttö nautakarjan kuivikkeena Esimerkkitapauksena Koivikon Kartano

S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy

Lely Caring. - huomio vedinkastoon. innovators in agriculture.

Separointilaitteistot. Johanna Virtanen, Ylä-Savon ammattiopisto 2017

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

HARMISTA HYÖDYKKEEKSI SEPAROINTI JA BIOVOIMALAITOS. REISKONE OY/Tero Savela

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännöksen lannoitekäyttö nurmella ja ohralla

Näkyykö lehmien terveys ja hyvinvointi tuotantomäärissä?

Utaretulehduksen hoito. Satu Pyörälä HY

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

HARMISTA HYÖDYKKEEKSI ELI SEPAROINNIN MERKITYS MAATILALLE JA YMPÄRISTÖLLE. REISKONE OY/Tero Savela

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY

Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään

Onko poikimavälillä vaikutusta tuotantoon ja terveyteen? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu


Lannan käsittelyn tekniikat ja kannattavuuden edellytyksiä

Kuivikkeiden käyttö ja kustannusvertailua Juva

Kuivikepohja. Lehmän onni vai hoitajan ongelma

Eviran ohje Raakamaidon ja ternimaidon tuotannon ja myynnin valvonnasta

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta

YMPPI, Pirkanmaan maatalousympäristön haasteet Yhteenveto LANTALOGISTIIKKA (Työtehoseura)

KUIVITUS OSAKSI KANNATTAVAA LYPSYKARJATALOUTTA

Mitä hiiva on? Märehtijän ruokinta

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä

Nurmituotanto tarkasteluun EuroMaito-hankkeen pilottiloilla

SIILINJÄRVEN KUNTA YHTEENVETO Ymp.ltk liitteen 9 LIITE sivu 1 SIILINJÄRVEN TULOKSET

DeLaval utarehygieniatuotteet Parantavat lehmiesi terveyttä, maitotuotosta ja maidon laatua

Tiivistelmä. Kaisa Riiko, BSAG 11/2014

Hyvä Suomalainen Sikala Tuloksia suomalaisten sikaloiden Welfare Quality -mittauksista Camilla Munsterhjelm, Helsingin Yliopisto

JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA BIOKAASUNTUOTANNOSSA JA MAANPARANNUKSESSA

Nurmien fosforilannoitus

AMS. ö Automatic Milking System - odotukset ja edellytykset. Jyväskylä Sirpa Helin Osk Maitosuomi

Lehmän käyttäytymiseen perustuvien kiimanseurantajärjestelmien

Työmäärän vaihtelu automaattilypsy- navetoissa 4Dbarn projekti Maitoyrittäjät ry vuosikokousseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA

Larenwood Farms Ltd. Chris M c Laren. Käännös Jaana Kiljunen, Valio, lisää kuvia alkuperäisessä esityksessä

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

MÄDÄTEPÄIVÄ PORI Biokaasulaitokset. Riihimäki Yhtiöt Oy Markku Riihimäki

JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA ENERGIANTUOTANNOSSA JA PELTOVILJELYSSÄ

Lannan ravinteiden hyödyntäminen

Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus

Erja Tuunainen. Asiantuntijaeläinlääkäri Eläinten terveys ry ETT / Naseva

DeLaval parsipedit ja parsimatot navettaan

Miten yhdistää ruoantuotanto ja eläinten hyvinvointi? Eläinten hyvinvointikeskus EHK, Luonnonvarakeskus Luke

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Vasikoiden väkirehuruokinta

HIEHOAJAN OLOSUHTEIDEN MERKITYS ENSIKON VARHAISEEN UTARE- TULEHDUKSEEN

Tarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala

Utareterveys suurissa karjoissa. Mervi Yli-Hynnilä terveydenhuoltoeläinlääkäri 2009

Transkriptio:

Lietteestä separoitu kuivajae kuivikkeena Lilli Frondelius

Pitkään käytetty, vähän tutkittu Pohjois-Amerikassa käytössä jo 70-luvulta asti. Nykyisin yleistä myös Keski- Euroopassa. Tästä huolimatta vain vähän tutkimustietoa saatavilla ja sekin pääasiassa syväparsista Kuivajae vs. hiekka syväparsissa Edut: Uusiutuva Ei niin hankaava Ei kuluta laitteita Riskit: SCC Terveysriskit Management Talous Riskit koskevat kuivitusta myös muunlaisissa parsissa

Kuivajakeen tuottaminen Kolme menetelmää: Käsittelemätön kuivajae, green bedding Separoidaan raakalietteestä ja käytetään sellaisenaan Kompostoitu kuivajae Raakalietteestä separoitu kuivajae kompostoidaan (esim. rumpukompostori), 70 C, 2 3 vrk Biokaasulaitoksen käsittelyjäännöksestä (anaerobic digestate) separoitu kuivajae 35 C, 20 vrk Vaikutus kuiva-aineeseen ja mikrobimääriin Tavoite! KA 35% Management kaikissa ensiarvoisen tärkeää! Käyttö mahdollisimman tuoreena, ei saa lämmetä (uudestaan) Märkien kuivikkeiden siivoaminen Lypsyhygienia

Kuivituskoe, Luke Maaninka 2 x 3 kuukautta Kuivajae vs. turve Luke Maaningalla testattiin raakalietteestä separoitua käsittelemätöntä kuivajaetta Utareterveys Ontuminen/sorkkaterveys Ihovauriot Puhtaus Makuukäyttäytyminen ja aktiivisuus Myös käyttökokemuksia Levitys Kuiva-aine pitoisuus

Kuivitus Kuivitus navetassa 3x viikossa Vähintään 10 l/parsi/päivä, noin 500 litraa kuiviketta per jakokerta Koneellinen kuivitus (Bobman) Ruuvipuristin separaattori (Bauer Separator S 655), seulakoko 0,5 mm Separointi aina kuivituspäivänä Kuivajakeen kuiva-ainemääritys kerran viikossa heti separoinnin jälkeen ja uudestaan ennen kuivikkeen jakoa Kuiva-aine % Keskihajonta Minimi Maksimi Separaattorista 23,8 1,3 21,9 26,7 Moposta 24,6 2,0 20,1 27,7

Lantatuubi https://www.youtube.com/watch?v=w8kue7s3gmw&index=8&list=pl W7ogpoRfg7csAt711eP4fw5YPNUURFlW

Utareterveys Maitonäytteet kahden viikon välein yhteensä 15 näytteen ottoa, lähes 400 näytettä Somaattisten solujen määrä Utaretulehdusnäytteet kaikista uusista soluttajista ja pitempään soluttaneista harkinnan mukaan (yhteensä 27 näytettä) Yhteensä 38 näytettä maitonäytettä, joissa solut 400 000/ml (14 eri lehmää)

Somaattisten solujen määrä 1. koejaksolla keskimääräinen soluluku korkeampi kuivajakeella 277,2±668,3 vs. 125,4±295,3 (keskiarvo±keskihajonta) 2. koejaksolla keskimääräinen soluluku korkempi turpeella 105,2±156,7 vs. 167,8±469,8 Kuivikkeiden välillä ei tilastollisesti merkitsevää eroa solumäärissä 500 450 400 350 Koejakson vaihde Turve Eläinryhmä, p < 0,05 Poikimakerta, p < 0,0001 Maitotuotos, p < 0,001 300 250 200 150 100 50 0 Kuivajae Hajontaa aiheuttaa muutama voimakkaasti soluttava eläin toisessa koeryhmässä

Utaretulehdusnäytteet Yleisin löydös KNS Pääasiassa lehmän iholla normaalisti tavattavia bakteereja Esiintyi molemmissa kuivikeryhmissä Monesti subkliinisiä tapauksia, vain soluluku nousee Ympäristöperäisiä utaretuluhduksia vain kuivajakeella Yksi E.coli tapaus heti kokeen ensimmäisellä viikolla Yksi Str. Dysgalactiae tapaus Kaksi Str. Uberis tapaus Kaksi näistä lehmistä jatkoi soluttamista satunnaisesti koko loppu kokeen (KNS/ei löydöstä) Koko karja 2016 %-osuus Koelehmät %-osuus Str. uberis 5.8 3.6 Str. dysgalactiae 2.3 1.8 E. coli 1.8 1.8 Ympäristöperäiset tulehdukset yhteensä 9.9 7.2 Ympäristöperäisten utaretulehdusten ja kuivajakeen käytön yhteyttä ei tässä tapauksessa voi sulkea pois. Tapaukset olivat kuitenkin yksittäisiä.

Puhtaus Puhtausluokittelu Welfare Quality protokollan mukaan: - Takajalat - Takaneljännes - Utare Kuivituksella vaikutusta vain utareen puhtauteen: Kuivajakeella 1,5 kertainen todennäköisyys olla puhdas verrattuna turpeeseen Huom! Fyysisen lian puuttuminen ei merkitse sitä, etteikö ihon pinnalla olisi taudinaiheuttajia.

Makuukäyttäytyminen Kuivikkeella ei ollut vaikutusta lehmien päivittäiseen makuuaikaan

Johtopäätöksiä Utareet puhtaammat kuivajaekuivituksella Kuivikkeella ei vaikutusta solumääriin Kuivajakeen yhteyttä ympäristöperäisiin utaretulehdustapauksiin ei voida sulkea pois kyseessä kuitenkin yksittäistapaukset, jotka oli hallittavissa Management ensiarvoisen tärkeää! Käyttö mahdollisimman tuoreena, ei saa lämmetä Navetan kosteus ja kuumuus edistää mikrobien kasvua Märkien ja seisoneiden kuivikkeiden siivoaminen Likaisuus lannanpoisto, parret, lypsyhygienia! Luke Maaningalla kuivajakeen käyttöä kuivikkeena on jatkettu. Noin 50/50 kuivajae/olkisilppu

Tilaesimerkki: Tikan tila 320 lypsylehmää + nuorkarja Parsipedit Syväparret 8 tn/pvä Ka n. 35% Kustannukset: Separaattori 35000 e Seulat 1000 e/vuosi Sähkö

EuroDairy -verkosto: Mitä muualla Euroopassa tapahtuu? Italia (CRPA): Stabilized Litter Operational Group Separointi yleistynyt, lannoituskäytön lisäksi kiinnostusta kuivikekäyttöön Kuivikelannan hygienia tutkimuskohteena Prototyyppi biocell/aerocell hygienisointi https://www.cri-man.com/products/hygienizingbiocell/hbc-series Hollanti (ZuiveINL): Tuottanut tietoa myös brittiläisen AHDB:n käyttöön, raportit saatavilla englanniksi Kuivikelannan käyttö yleistä Hollannissa edullisuutensa takia Oma separaattori suositeltavaa isot tilat Kuivajakeen käyttö tuoreena, tuontikuivajakeen käyttö kielletty vältetään XTAS bakteerien lisääntyminen