Ammattiopistolainen, lukiolainen ja 9.-luokkalainen, tule mukaan kirjoituskilpailuun! Voittajat palkitaan 500 euron stipendeillä.

Ammattiopistolainen, lukiolainen ja 9.-luokkalainen, tule mukaan kirjoituskilpailuun! Voittajat palkitaan 500 euron stipendeillä. YRITYS HYVÄ

Kirjoituskilpailun oppilasaineisto SISÄLLYS 3 Kilpailun tarkoitus, säännöt ja palkinnot 3 Kilpailulautakunta 4 Yritys Hyvä -kirjoituskilpailu 2009 4 Aiheet peruskoulun 9.-luokkalaisille 4 Aiheet lukiolaisille 5 Aiheet ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille 6 Aineisto 6 Mieland kertoo tekstiileillään lappilaisia tarinoita 7 Vellamoa tarjotaan Kiinaan 8 Ammattiura siintää edessä 8 Lapin radio Päivän kysymys: 9 Biodieseltehdas työllistäisi Keski-Suomessa 10 Firmasta hyväntekijä 10 Kuninkaallisten puhelias sokerileipuri 11 Yritys Hyvä 2008 palkittuja kirjoituksia 11 Kun kaikki on jo keksitty Sannukka Mertaniemi, Keuruun yläkoulu, Keuruu 13 Mainonta maailmanmarkkinoiden monikulttuuritorilla Sara Hillberg, Turengin lukio, Turenki 15 Ympäristöä ajatellen Milla Lallukka, Lapin ammattiopisto, Rovaniemi 16 Piilosanaruudukko Toimittajat Anne Helttunen, Annamari Saure, Elise Tarkoma Ulkoasu Kuviopaja Oy Kustantaja Yksityisyrittäjäin Säätiö, Laitatuulenkaari 48, 00850 Helsinki Julkaisija Kerhokeskus - koulutyön tuki, Mariankatu 15 A 11, 00170 Helsinki Kirjapaino Forssan Kirjapaino Oy, 2008 Lisätietoja Kerhokeskus - koulutyön tuki ry, Eija Lehtonen, puh. 09 6962 4413, faksi 09 6962 4444, e-mail: yrityshyva@kerhokeskus.fi YRITYS HYVÄ

Yritys Hyvä on Kerhokeskus - koulutyön tuki ry:n ja Yksityisyrittäjäin Säätiön järjestämä valtakunnallinen kirjoituskilpailu peruskoulun 9.-luokkalaisille, lukiolaisille ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille. Kilpailun tarkoituksena on herättää nuorten kiinnostus yrittäjyyttä ja omaa mahdollista yritystä kohtaan sekä tarjota tietoja ja pohdinnan aineksia yrittämisestä. Opetushallitus sekä monet opetusalan järjestöt osallistuvat kilpailun suunnitteluun ja tukevat sitä. Tässä vihkosessa on tehtäviä ja niiden taustaksi aineistoja, joiden pohjalta kilpakirjoituksen voi laatia. Kilpailuun voi kuitenkin osallistua millä tahansa yrittämistä tai yrittäjyyttä koskevalla kirjoituksella. Kirjoitukset voi kirjoittaa koulussa ja/tai kotona, joko selvästi tekstaten tai koneella. Kilpailusarjoja on kolme, joista kukin arvioidaan omana ryhmänään. SÄÄNNÖT Kilpailu sopii osaksi koulujen ja oppilaitosten yrittäjyyskasvatuksen aihekokonaisuutta. SARJAT Sarja 1 Sarjaan voivat osallistua kaikki 9. luokkien oppilaat. Kilpailu järjestetään luokkakohtaisesti. Loppukilpailuun voivat opettaja/opettajat lähettää valintansa mukaan 1 3 parasta kirjoitusta jokaiselta luokalta. Sarja 2 Sarjaan voivat osallistua kaikki lukion oppilaat. Opettaja/opettajat voivat lähettää loppukilpailuun harkintansa mukaan 1 5 parasta kirjoitusta ryhmää kohti. Sarja 3 Sarjaan voivat osallistua ammatillisten oppilaitosten opiskelijat. Opettaja/opettajat voivat lähettää loppukilpailuun harkintansa mukaan 1 5 parasta kirjoitusta. Kilpailuaika on 5.9.2008 6.3.2009. Kirjoitukset lähetetään joko sähköisesti osoitteeseen yrityshyva@kerhokeskus.fi tai postitse osoitteeseen Kerhokeskus - koulutyön tuki ry, Mariankatu 15 A 11, 00170 Helsinki (palautuskuori). Sähköisesti lähetettyjen kirjoitusten tulee olla sähköpostin liitteenä Word-tiedostona. Palautteen kilpailusta ja tehtävistä voi antaa sähköisesti osoitteessa www.kerhokeskus.fi/yrityshyva. Lähetettävään kirjoitukseen tulee merkitä selvästi oppilaan, koulun ja opettajan nimi, osoite ja puhelinnumero sekä sarja, johon työ osallistuu. Sähköisesti lähetettäviin kirjoituksiin tulee merkitä myös sähköpostiosoite. Kirjoitukset arvioidaan sisällöllisten ja kielellisten ansioiden mukaan. PALKINNOT Sarja 1 Lähetettyjen aineiden kirjoittajat opettajineen palkitaan Yritys Hyvä -pyyhkeellä. Loppukilpailussa kymmenen parasta kirjoittajaa saavat palkinnoksi 500 euron stipendin. Sarja 2 Lähetettyjen aineiden kirjoittajat opettajineen palkitaan Yritys Hyvä -pyyhkeellä. Loppukilpailussa kahdesta viiteen parasta kirjoittajaa saavat palkinnoksi 500 euron stipendin. Sarja 3 Lähetettyjen aineiden kirjoittajat opettajineen palkitaan Yritys Hyvä -pyyhkeellä. Loppukilpailussa kahdesta viiteen parasta kirjoittajaa saavat palkinnoksi 500 euron stipendin. Tulokset julkistetaan ja palkinnot jaetaan Messukeskuksessa Helsingissä 14.5.2009. Järjestäjät kustantavat palkintomatkan mahdollisine majoituksineen. Kilpailulautakunta Kilpailulautakunnassa ovat edustettuina Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL, Taloustiedon Opettajat, Kerhokeskus - koulutyön tuki, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Opetushallitus, Suomen opinto-ohjaajat, Suomen Rehtorit, Suomen Yrittäjät, Svenska modersmålslärarföreningen i Finland, Taloudellinen Tiedotustoimisto, Yksityisyrittäjäin Säätiö ja Äidinkielen opettajain liitto. Järjestäjät pidättävät itsellään oikeuden käyttää kirjoituskilpailuun osallistuneita aineita tai niiden osia korvauksetta kirjoituskilpailusta kertovaan tiedottamiseen, tutkimustarkoituksiin sekä omiin julkaisuihin. Kilpailutöitä ei palauteta. YRITYS HYVÄ 3

AIHEET Yritys Hyvä -kirjoituskilpailu 2009 Sarja 1 Peruskoulun 9. luokka 1. Lue ote artikkelista Mieland kertoo tekstiileillään lappilaisia tarinoita (s. 6) sekä 50-vuotishaastattelu Vellamoa tarjotaan Kiinaan (s. 7). a) Kehittele ja esittele oma yrityksesi, jonka voisit perustaa ja jossa käytät luovaa ideaasi. Voit myös kirjoittaa kuvitelman jonkun toisen perustamasta yrityksestä. Valitse jokin seuraavista otsikoista tai otsikoi itse. Hullusta ideasta hyväksi yritykseksi Pieni idea poiki suuren yrityksen Hämmästyttävä yritykseni Voikukkafarmini kukoistaa Kellarista se alkoi Maalaiskylän mahtiyritys b) Kirjoita pohtiva teksti yrittämisestä, luovuudesta ja mielikuvituksesta. Valitse toinen seuraavista otsikoista. Vain mielikuvitus on rajana yrittämisessä Yrittäminen on luovuutta 2. Lue ote artikkeleista Ammattiura siintää edessä (s. 8) ja Mieland kertoo tekstiileillään lappilaisia tarinoita (s. 6). a) Pohdi, miten sinä voisit tai miten joku luomasi henkilöhahmo voisi jalostaa omat taitonsa yrittäjyydeksi. Kirjoita aiheesta novelli tai pohtiva teksti. Otsikoi itse tai valitse yksi seuraavista otsikoista. Tämän minä osaan! Kädentaitaja taitaa myös yrittämisen Omat taidot yrityksen pääomana Kätevä ja pätevä yrittäjä Urheilijasta / tanssijasta / mopon rassaajasta / käsityöharrastajasta / / yrittäjäksi Yritykseni kunnostaa kotisi / korjaa vaatteesi / valmistaa ruokasi / huoltaa tietokoneesi / b) Kirjoita pohtiva teksti siitä, mitä tietoja, taitoja ja ominaisuuksia yrittäjyys vaatii. Voit käyttää apunasi kaikkia materiaalin tekstejä. Valitse jokin seuraavista otsikoista. Minustako yrittäjä? Tie yrittäjyyteen Mitä yrittäjyys vaatii Tällainen on hyvä yrittäjä Yrittäjyys elämänasenteena Työharjoittelukokemukset Kotiseutuni tärkeitä yrityksiä 3. Haastattele jotakin kotipaikkakunnallasi toimivaa kauppiasta tai pienyrittäjää. Miten hän on tullut alalle, mitä hän ajattelee työstään ja yrittämisestä, mikä on tärkeää juuri hänen yritykselleen. Näkökulmia on monia. Kohteena voi olla esimerkiksi kukkakauppa, urheiluvälinekauppa, antikvariaatti, nakkikioski, parturi tai vaikkapa matkamuistomyymälä. Voit kirjoittaa myös työharjoittelupaikastasi. Voit käyttää myös sarjan 3 tehtävän 3 kysymyksiä apunasi. Otsikoi itse. 4. Maaseutu tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia yrittäjyyteen. Monia pieniä maatiloja on muutettu alkuperäisestä käytöstään muun muassa viinitiloiksi, taidenavetoiksi tai maatilamatkailukohteiksi. Jotkut tilat ovat erikoistuneet tiettyyn tuotantoon ja sen jatkojalostukseen, esimerkiksi hilloihin ja mehuihin, yrttimausteisiin tai itse jauhettuihin jauhoihin. Edelleen toimii myös perinteisiä maatiloja, joissa harjoitetaan sekä maanviljelystä että karjanhoitoa. Kirjoita maatilayrityksestä, jonka haluaisit perustaa tai jota haluaisit jatkaa. Keksi itse otsikko tai valitse seuraavista: Takaisin maalle! Vanhan ajan maatila toimii nykypäivässä Maalaismaisema matkailuvaltiksi Mansikoita, maitoa ja vapautta! 5. Monissa televisiosarjoissa tapahtumat liittyvät johonkin yritykseen. Mieti omaa suosikkiohjelmaasi ja siinä olevaa yritystä ja tee yritykselle toimintasuunnitelma tuleviksi vuosiksi. Sarja 2 Lukio 1. Lue naisjohtajuutta käsittelevästä tutkimuksesta virinnyttä nettikeskustelua (s. 8). Kirjoita johtajuudesta. Valitse jokin seuraavista otsikoista. Naisetko parempia johtajia kuin miehet? Johtajan sukupuolella on / ei ole merkitystä Tällainen on hyvä johtaja Millainen johtaja minusta tulisi? Tasa-arvoa yritysmaailmaan 2. Lue syntymäpäivähaastattelu Vellamoa tarjotaan Kiinaan (s. 7). 4 YRITYS HYVÄ

Kirjoita kuviteltu syntymäpäivähaastattelu itsestäsi, kun sinä täytät 50 vuotta ja olet luonut menestyvän yrityksen. 3. Lue syntymäpäivähaastattelu Vellamoa tarjotaan Kiinaan sekä alku artikkelista Mieland kertoo tekstiileillään lappilaisia tarinoita (s. 6). Kirjoita pohtiva teksti yrittäjyydestä. Valitse yksi seuraavista otsikoista. Yrittäjän tärkeimmät ominaisuudet Olisiko minusta yrittäjäksi? Yrittäjä on sekä luova hullu että tiukka asiantuntija Yrittäjyys vastuuta, vapautta, luovuutta ja ahkeruutta 4. Lue tekstin Firmasta hyväntekijä (s. 10) viisi neuvoa ja tutki netistä yrityksen eettisiin kysymyksiin liittyviä asioita. a) Kirjoita pohtiva teksti yrittäjän vastuusta ja etiikasta. Otsikoi itse tai valitse yksi seuraavista otsikoista. Yrityksen etiikkaa Voiko firmasta tulla hyväntekijä? Mikä on yrityksen vastuu? Hyvän tekeminen luo yritykseen yhteishenkeä b) Kirjoita artikkeli kuvitellusta firmasta, joka on ryhtynyt yrittämisen ohella myös auttajaksi. Keksi hyvä otsikko ja käytä myös väliotsikoita lehtijutun tapaan. c) Tarkastele yrityksiä niiden palvelujen käyttäjän näkökulmasta. Pohdi, miten kuluttaja voi vaikuttaa yrityksen toimintaan. Otsikoi itse tai ota otsikoksi. Kuluttajakin on vastuussa Sarja 3 Ammatilliset toisen asteen oppilaitokset Tekstit tulee kirjoittaa tekstinkäsittelyllä vakioasettelua noudattaen. Riviväli on 1,5. Kirjoituksissa arvostetaan erityisesti monipuolista tiedonhankintaa ja omien kokemusten ja ideoiden esittelyä ja perustelua. 1. Lue artikkelit Biodieseltehdas työllistäisi Keski-Suomessa (s. 9) ja Mieland kertoo tekstiileillään lappilaisia tarinoita (s. 6) ja pohdi oman kotiseutusi mahdollisuuksia yrityksen paikkana. a) Miten oman kotiseutusi erityispiirteet, tavat, arvot ja kulttuuriperintö voisivat näkyä oman alasi yrityksessä. Kehittele oman alasi pienyritykselle liikeidea ja toimintastrategia. Kirjoita tekstisi raportin muotoon. Voit hakea lisätietoa esimerkiksi haastattelemalla oman alasi yrittäjiä ja alasi opettajia. b) Laadi yrityskuvaus jostakin oman kotiseutusi yrityksestä, jossa on erityisesti otettu huomioon seudun tarpeet ja mahdollisuudet. Hae tietoa aiheesta haastattelemalla yrityksen henkilöstöä sekä tutustumalla yrityksen vuosikertomuksiin, esitteisiin ja kotisivuihin. Kirjoita yrityskuvaus raportin muotoon ja merkitse käyttämäsi lähteet. Liitä raportin mukaan haastattelukysymykset. 2. Maahanmuuttaja yrittäjänä Suomessa. a) Tutustu johonkin maahanmuuttajataustaiseen yritykseen omalla kotiseudullasi. Selvitä, miten yrityksessä otetaan huomioon yrittäjän oman kulttuurin piirteitä. b) Miten maahanmuuttajataustaisena ottaisit huomioon oman kulttuurisi tapoja ja arvoja, jos sinulla olisi oman alasi pienyritys? Kirjoita valitsemastasi näkökulmasta essee. Kerää tietoa haastattelemalla yhtä tai useampaa yrittäjää. Liitä käyttämäsi haastattelukysymykset esseen mukaan. Otsikoi tekstisi. 3. Tutustu johonkin pienyritykseen esimerkiksi kukkakauppa, suutari, nakkikioski, siivousliike, parturi-kampaamo, polkupyöräkorjaamo, käsityöliike, remonttiliike tai jokin muu. Selvitä miten tämä yritys pärjää kilpailussa. Millainen liikeidea yrityksellä on? Mikä on tämän yrityksen kilpailuvaltti? Mikä on tämän yrityksen erikoisosaamista? Miten yritys markkinoi tuotettaan? Millaiset tekijät voisivat olla uhkia tälle yritykselle? Ketkä ovat tämän yrityksen asiakkaita? Millaisia ominaisuuksia yrittäjällä tulee olla? Kirjoita näihin ja itse keksimiisi lisäkysymyksiin pohjautuva kuvaus yrityksestä. Kirjoita tekstisi raportin muotoon. Liitä käyttämäsi haastattelukysymykset raportin liitteeksi. Lue virikkeeksi artikkeli Kuninkaallisten puhelias sokerileipuri (s. 10). YRITYS HYVÄ 5

AINEISTO Maanantai 11. helmikuuta 2008 Helsingin Sanomat Talous Teksti: Niina Pasula Kuva: Kaisa Sirén Ilkka Väyrynen (vas.), Mario Remes, Katariina Imporanta ja Erja Tuhkala ovat työskennelleet yhdessä reilun vuoden. Osakeyhtiöksi Mie rekisteröitiin viikko sitten. Mieland kertoo tekstiileillään lappilaisia tarinoita Nuorten rovaniemeläisten perustama yritys haluaa kohottaa lappilaisten itsetuntoa ROVANIEMI. Pienissä toimistotiloissa napapiirillä helähtää tuon tuosta iloinen nauru. Mieland Oy:n osakkaat Katariina Imporanta, Marjo Remes, Erja Tuhkala ja Ilkka Väyrynen kertaavat yrityksensä ensiaskelia ja näyttävät samalla, että piskuisen design-firman kivijalka on toimiva henkilökemia. Kolmikymppisten rovaniemeläisten perustaman Mielandin ideana on nostattaa lappilaisten itsetuntoa tuottamalla tekstiileitä, joissa lappilaisuus näkyy. Tuotevalikoimaan kuuluu muun muassa huppareita, kalsareita, laukkuja, kravatteja ja koruja. Mielandin tuotteet kertovat tekijöidensä mukaan nykypäivään kytköksissä olevia lappilaisia tarinoita. Ei siis niinkään mystiikkaa ja mytologiaa, joulupukkia sun muuta, Imporanta selventää. Lappilaista nykytarinaa kertoo esimerkiksi Kemijärven yöjuna painokuosi. Itä-Lappia kuohuttaneesta yöjunan lakkauttamisesta ja sen pelastaneesta junakapinasta muistuttaa kangas, johon on painettu myös sittemmin käyttö- kieltoon joutuneet Misin, Vian ja Kuusijärven asemat. Tuotteistamme myös kumpuaa uusia tarinoita. Eräs asiakas halusi yöjuna-tuotteita, koska tapasi aikoinaan miehensä Kuusivaaran asemalla, Tuhkanen sanoo. Hauskasta kuosista tehtyjä toppeja ja kalsareita on myyty ympäri Suomea Helsinkiä ja Inaria myöten. Tuoreessa yrityksessä Väyrynen huolehtii mainonnasta ja markkinoinnista, naisten käyntikorteissa lukee designer. Sooloilulle ei ole sijaa: Kemijärven yöjuna -mallistokin on yhteisen aivoriihen tulos. Yleensä uudet juttumme kehittyvät tosi huonon huumorin kautta, Tuhkala toteaa. Yöjuna-mallisto on yksi osa Mielandin osakkaiden visioimasta maakuntamallistosta, jossa jokaisen Lapin kunnan erityispiirteitä kehitellään tekstiileiksi. Kemijärvi-malliston lisäksi valmiina on jo Pohojosen Posse, jonka kankaan kuvioinnissa hyödynnetään Rovaniemen kaupungin vaakunaa. Pohojosen Posse ideoitiin yhteistyössä rovaniemeläisen räppäriryhmän Roitown Inkin kanssa. He halusivat esiintymisasuja ja meistä se oli hieno idea. Kiva tehdä yhteistyötä alueen muiden nuorten tekijöiden kanssa, Remes sanoo. Rovaniemi on Lapin city, joten Pohojosen Possen tuotteet ovat kravatteja ja muita kaupunkielämässä tarvittavia vaatekappaleita. Kemijärven kalsarimallisto taas on hengeltään maalaisempi. Pienistä sarjoista hyväntuulisimpia on Ajankohtaista-painokuosi, johon on kerätty lappilaisten sanomalehtien otsikoita syksyltä 2007. Mukaan kelpasivat tietysti vain hyvät uutiset. Useimmat jälleenmyyjistä ovat itse lähestyneet Mielandia, Lapissa valmistettuja designtuotteita kun on tarjolla huomattavan vähän. Me ollaan täällä mettän keskellä, porot vain juoksevat ikkunan takana, nelikko naureskelee ja vakuuttaa, että he eivät Lapista lähde. Eivät ainakaan Helsinkiin. 6 YRITYS HYVÄ

AINEISTO Etelä-Suomen sanomat 11.5.2008 Merkkipäivät Teksti: Jouni Eerolainen Kuva: ESS/Katja Luoma Vellamoa tarjotaan Kiinaan 50 Vesi on meille suomalaisille kuin Arabeille öljy. Seuraavaksi ponnistelemme viennin aloittamiseksi Kiinaan, kertoo Heinolan Viqua Oy:n toimitusjohtaja Marja Savioja. Hän täyttää huomenna 50 vuotta Hollolassa. Viqua pullottaa Heinolan Lusin Viikinäisissä Vellamo-nimellä tunnettua luonnonkivennäisvettä. Yritys myy vuosittain kivennäisvettä pääasiassa Suomessa alle miljoona litraa. Viikinäisten Syvälähteestä voisi ottaa jopa 20 miljoonaa litraa niin, ettei veden koostumus muuttuisi. - Myynnin kasvu on ollut tasaista, mutta melko hidasta. Vähittäiskaupat myyvät tuotettamme etenkin Hämeessä, Itä-Suomessa ja Kotkan seudulla. Turun seudulle ei jostain syystä mene pullon pulloa. Noin viidennes menee ravintoloihin, sillä Vellamo on todettu sopivaksi ruokajuomaksi, Savioja selvittää. Yhteen Alkon myymäläänkin on taas otettu myyntiin pullotettua vettä. - Ensimmäinen kokeilu oli Vellamo, jota myytiin muutama vuosi sitten samassa Arkadian Alkossa. Emme silloin osanneet nostaa asiasta yhtä suurta numeroa kuin nyt vetensä viinakaupan tiskille saanut yrittäjä. Puhdasta suomalaista vettä on yritetty myydä arabeille vaihtelevalla menestyksellä. Viquakin solmi muutama vuosi sitten markkinointiyhteydet Saudi-Arabiaan. - Veimme vajaat kymmenen kontillista, kunnes paikalliset yhteistyökumppanit alkoivat riidellä keskenään, ja vienti tyrehtyi. Nyt virittelemme taas suhteita, ja näytteet on jo lähetetty. Vellamoa on viety myös Indonesiaan, kunnes luonnonmullistukset astuivat kuvaan. - Vienti oli hyvässä vauhdissa. Vettämme myytiin sikäläisissä hyvissä hotelleissa ja golfkentillä. Sitten tuli tsunami, joka vei matkailijat, ja meidänkin kauppasuhteemme katkesivat, Marja Savioja harmittelee. Nyt asetetaan suuret toiveet Kiinaan. - Kiinassa pidetään elokuussa juomiin keskittyvät elintarvikemessut, joille yhteistyökumppanimme tekee oman Vellamo-osaston. Uskon, että siellä syntyy vesikauppoja. Pohjoismaissa pyrimme Göteborgin alueelle, jossa on paljon suomalaisia. Marja Savioja johtaa perheyritystä, jossa on hänen lisäkseen kaksi perheen ulkopuolista työntekijää. Perhe on kuitenkin vahvasti mukana ja tukena. - Toivo-isäni taisi aikanaan antaa lausuntoja kartanon kaivovedestä, joka ei liian mineraalipitoisuutensa takia kelvannut talousvedeksi. Porakaivon paikka muuten katsottiin varvulla. Kartanon edellinen omistaja aloitti pienimuotoisen pullotuksen. Meillä oli alueella vuokramökki ja kiinnostuimme lähteestä, jonka sitten konkurssihuutokaupasta ostimme, Marja Savoja muistelee. Taustat olivat kunnossa: Lahden kaupunkia vuosikaudet palvellut Marjan isä on kemisti, äiti entinen apteekkari, velikin sopivasti insinööri ja sisar opiskellut tiedotusta. -Isän kanssa olemme vesiasioissa lähes päivittäin tekemisissä. Hän on tässä yrityksessä ihan korvaamaton apu, Marja Savioja kiittää. Viquan vesi on suoraan kaivosta pumpattua kivennäisvettä, johon lisätään vain pieni määrä hiilihappoa, kertoo Marja Savioja. YRITYS HYVÄ 7

Työvoitto 1/08. Eläketurvakeskuksen julkinen tiedote Teksti: Pirkko Jyväkorpi Kuva: Magi Viljanen Julkaistu Ti, 25/09/2007 12:46 lapinradio Ammattiura siintää edessä Nokialaiset Petri Viinikainen ja Heikki Tuominen opiskelevat sähköalan perustutkintoa. Kolmivuotinen opiskelu Pyynikin ammattioppilaitoksessa Tampereella päättyy toukokuussa. Nuoret valitsivat sähköalan kiinnostavana ja hyviä työmahdollisuuksia tarjoavana. Näillä 18-vuotiailla miehillä on ammattikoulun jälkeen edessään armeija. Petri lähtee Parolaan ja Heikki Niinisaloon, jonka jälkeen astutaan työelämään. Petrille sähköala on käynyt tutuksi isän yrityksessä jo varhain. Sähköalalla riittää työtä - Isän matkassa on nähnyt, miten töitä tehdään. Uskon, että ala on minullekin oikea, Petri arvelee. Petri ja Heikki pitävät ammattikoulutuksesta, koska teoria ja käytäntö ovat sidoksissa toisiinsa. Työelämään tutustutaan oikeissa työpaikoissa ja töissä. - Jo ensimmäisenä vuotena meillä oli oppiaineena yritys-, yhteiskuntaja työelämätietous. Tiedämme, että opiskelustakin kertyy eläkettä, Heikki muistaa. Tulisiko heistä yrittäjiä? Itsenäinen sähköurakointi vaatii työkokemusta ja sähköturvallisuustutkintoa. Petri miettii jatkoa vielä ammattikorkeakoulussa. Lapin radio / Päivän kysymys: Naisen johtama yritys on keskimäärin 10 prosenttia kannattavampi kuin yritys, jonka toimitusjohtajana on mies. Näin todetaan Evan tekemässä selvityksessä. Tutkimuksen kohteena olivat vähintään kymmenen henkilöä työllistäneet yhtiöt, joita oli yli 14000. Ovatko naiset parempia johtajia kuin miehet? Pitäisikö naisia saada enemmän yritysten ja julkisen hallinnon johtopaikoille? Mitkä ovat naisten ja miesten vahvuudet johtamisessa? >> lapinradio: puheenaiheet jätä viesti Naiset rohkeasti Julkaistu To, 27/09/2007 14:40 Minna.S (nimimerkki) Naiset rohkeasti tavoittelemaan johtajan paikkoja. Uskon, että meillä naisilla on paremmat sosiaaliset taidot. Tekeekö se naisesta paremman johtajan? Uskon tutkimustulokseen ja naisissa on tulevaisuus. Kannatan hyvä sisar vertaisryhmien perustamista. Ihanan valoisaa tulevaisuutta kaikille naisjohtajille, ihailen ja arvostan teitä. >> vastaa Jahas, että Julkaistu Ke, 26/09/2007 10:26 Greetings (nimimerkki) Jahas, että naisjohtajuudesta. Itse pitkään liike-elämässä toi- mineena olen todennut, että paras ja kammottavin tapaamani johtaja ovat molemmat sattumoisin naisia. Hyvä naisjohtaja on motivoiva, tasapuolinen ja osaava, ja saattaa sitä kautta edistää yrityksen/yksikön tulosta. Huono naisjohtaja on ilkeä, puolueellinen ja häikäilemätön. Eli onko niin, että näiden keskiarvo on keskiverto mies? Jos saisin valita oman johtajani, niin ottaisin älykkään naisen, kiitos. >> vastaa Miehen näkövinkkelistä Julkaistu Ke, 26/09/2007 09:31 Anonyymi (nimimerkki) Miehen näkövinkkelistä nainen on parempi. Nuori, nätti ja muodikkaasti pukeutunut olisi mukava ajankulu töissä. Tervetuloa kauniit ja rohkeat naiset johtajiksi. >> vastaa Pakkohan se uskoa, kun Julkaistu Ke, 26/09/2007 05:58 Metsien mies (nimimerkki) Pakkohan se uskoa, kun katsoo esimerkiksi Posiolle päin. Tuskin tuon alan yritystä kuin Anu Pentikillä on olisi kukaan mies tuolle tasolle nostanut. Eipä tule kyllä muita äkkiseltä mieleen. Miehiltä perintönä saadut on asia erikseen. Lähde: www.lapinradio.fi 8 YRITYS HYVÄ

AINEISTO Komissio antoi turpeelle periaatteessa hyväksynnän tammikuussa. Direktiivissä turvetta ei mainita nimeltä, mutta se ei myöskään sulje sitä pois liikenteen biopolttoaineiden raaka-ainelähteistä. Vapon kaavailema tehdas valmistaisi biodieseliä puoliksi puusta, puoliksi turpeesta. Biodieselin valmistamiseen käytettävän energialähteen hiilidioksidipäästöjen tulee olla vähintään 35 prosenttia pienemmät kuin fossiilisten liikennepolttoaineiden päästöt. Keski-Suomessa hyvät puu- ja turvevarat Keski-Suomen maakuntahallitus arvioi tärkeäksi biodieseltehtaan saamisen Keski-Suomeen. Heikki Tuominen ja Petri Viinikainen uskovat sähköalan työmahdollisuuksiin. - Laitos on polttoteholtaan kokoluokkaa 250 megawattia, mikä vastaa keskikokoisen kaupungin lämpövoimalaa, Keski-Suomen liiton Bioenergiasta elinvoimaa klusterin kehittämispäällikkö Markku Paananen kertoo. Sijaintipaikan valinnassa ratkaisevaa on, että kohtuuhintaista, metsäojitettua suoaluetta on riittävästi saatavilla. Myös puun saatavuus on tärkeää. Paananen arvioi Keski-Suomen mahdollisuudet kisassa kohtuullisiksi. - Puolenkymmentä varteenotettavaa ehdokasta on mukana, joten onhan siinä ainakin 20 prosentin mahdollisuus, Paananen naurahtaa. - Keski-Suomella on tiettyjä etuja. Täällä on hyvät varat sekä puun että turpeen osalta ja logistiikka on kehittynyttä. Lisäksi meillä on runsaasti bioenergiaan liittyvää osaamista, Paananen valottaa. Kauppalehti 14.2.2008 Teksti: Tuomas Heikkilä Biodieseltehdas työllistäisi Keski-Suomessa Keski-Suomessa jännitetään Vapo Oy:n ratkaisua uuden biodieseltehtaan sijoituspaikaksi. Noin 300 miljoonaa euroa maksavalle laitokselle etsitään sopivaa paikkaa Keski-Suomen lisäksi Itä-Suomesta, Pohjois-Suomesta, Keski- ja Etelä-Ruotsista sekä Virosta. Biodieselin lisäksi laitos tuottaisi sivutuotteena kaukolämpöä, prosessihöyryä ja sähköä. Laitoksen suorat työllisyysvaikutukset ovat jopa 200 työpaikkaa lähialueelle. Päätöksen laitoksen sijainnista Vapo Oy on luvannut kuluvan vuoden loppuun mennessä. Jo viime vuoden puolella vireille pantu hanke olisi vielä voinut kaatua, jos EU:n komissio ei olisi hyväksynyt turvetta biopolttoaineen raaka-aineeksi. Paanasen mukaan tehdas voisi sijaita jonkin suuremman kaupungin kaukolämpölaitoksen yhteydessä tai metsäteollisuuden yhteydessä. - Tarkempaa sijaintia on tässä vaiheessa mahdoton arvioida, mutta käytännössä realistiset vaihtoehdot lienevät Äänekosken, Jyväskylän, Keuruun tai Jämsän seudut, Paananen toteaa. Ympäristövaikutukset epäselviä Biodieselin tuotannon ympäristövaikutukset ovat olleet viime aikoina runsaasti esillä. Suuria määriä biodieseliä valmistetaan palmuöljystä. Ympäristöjärjestö Greenpeacen mukaan palmuöljyn tuotanto on suurin sademetsien hävitykseen johtava tekijä Indonesiassa ja Malesiassa. 90 prosenttia maailman palmuöljystä tuotetaan juuri näissä maissa. Turpeesta ja puusta tuotettavan biodieselin ympäristövaikutukset ovat osittain vielä hämärän peitossa, sillä kattavaa selvitystä aiheesta ei ole tehty. Keski-Suomessa Geologian tutkimuskeskus on aloittanut tutkimukset paikallisista turvetuotantoon soveltuvista soista. Vaihemaakuntakaavan valmistelun yhteydessä tarkastellaan myös aluevarausten mahdolliset vaikutukset ilmastonmuutokseen. - Tässä tulevat pohdittavaksi ainakin turpeen nostoon liittyvät ympäristövaikutukset: millaisia määriä turvetta joudutaan nostamaan ja riittääkö paikallinen turve, toteaa yli-insinööri Minna Koskinen Keski-Suomen Ympäristökeskuksesta. Keski-Suomen liiton arvion mukaan maakunnassa on tulossa turvetuotantoon ensi vuosikymmenen puoliväliin mennessä noin 11 000 hehtaaria maata. Vapo puolestaan on arvioinut biodieseltehtaan tarpeiksi turvetta 2 000 4 000 hehtaarin alueelta. YRITYS HYVÄ 9

AINEISTO Me naiset 30.4.2008 Firmasta hyväntekijä Näin voit vaikuttaa oman työpaikkasi kautta. Löydä oma ideasi 1 Mieti, mitkä järjestöt edistävät asioita, jotka ovat tärkeitä tai liittyvät työpaikkasi toimialaan. Harkitse kokonaisuutta 2 Mitä taitoja juuri te voisitte työyhteisönä lahjoittaa? Apu voi olla rahaa, toimintaa, yrityksen tuotteita tai aikaa. Toimi tunteella, perustele järjellä 3 Esittele ajatus työkavereillesi ja tunnustele reaktioita. Usko asiaasi ja anna sen näkyä! Ota yhteys järjestöön 4 Ota yhteyttä valitsemanne järjestön yhteyshenkilöön. Yhteistyön voi aloittaa pienestä, esimerkiksi yhteisestä kummilapsesta ja laajentaa myöhemmin, kun järjestön toiminta tulee tutuksi. Tee asia johdolle helpoksi 5 Valmistele yhteistyöehdotus huolellisesti. Järjestöltä saat materiaalia. Älä lannistu, vaikka yhteistyön käynnistäminen voi viedä aikaa. Kauppalehti 19.2.2008 Teksti: Sanna Hovi Kuninkaallisten puhelias sokerileipuri Mestarikondiittori Timo Stolpelta kesti pitkään päästä herkuillaan lohjalaisten sydämiin, vaikka hän työskenteli aiemmin Ruotsin kuninkaallisten hovihankijana. Nuori Timo Stolpe pääsi 1960-luvun Lohjalla Sundmannille sokerileipurin oppiin. Konditoria oli tuolloin tämänkin päivän mittapuulla hyvin tasokas. Stolpe oli nopea oppimaan, vaikka häntä pidettiinkin suulaana miehenä. Leipomon nurkassa seisoi 90 kilon aprikoosipussi. Avotulella oli kuparikattila, jossa hillot, marmeladit ja mantelimassa tehtiin itse. Oppi-isänä Stolpella oli Ilmari Hagren. - Opin jo silloin, kuinka kaikki tehdään alusta loppuun käsin ja käytetään aitoja raaka-aineita. Mielestäni on epäilyttävää, jos esimerkiksi kermaa kaupataan sillä, ettei se pilaannu moneen viikkoon. Armeijan jälkeen Stolpe otti tyttöystävänsä mukaan ja kierteli Vespalla Ranskassa ja Italiassa keräilemässä reseptejä. Kun rahat loppuivat, hän päätyi Tukholmaan. Kuuluisin hänen työpaikoistaan siellä oli Bagariet Kringlan, josta leivonnaisensa ostivat myös Ruotsin kuninkaalliset. Kuningatar Silvia kävi mielellään juttelemassa leipureiden kanssa, samoin kuninkaan sisaret. - Kuninkaallisille maistui niinkin rahvaanomaiselta kuulostava leivonnainen kuin pullakranssi. Mutta kun se on kunnolla tehty mantelista, pähkinästä, fariinisokerista ja voista, niin kyllä kelpaa! TV-ohjelma teki tunnetuksi Stolpe oli töissä kunikaallisella hovihankkijalla peräti 11 vuotta. Sen jälkeen hän palasi takaisin kotiseudulleen Lohjalle. Sundmann oli sulkenut ovensa. Paikkakunnalla oli konditorian menevä aukko. Stolpe perusti oman yrityksen nimeltä St Honoré. Mestarileipurilta kesti toistakymmentä vuotta päästä leivonnaisillaan paikkakuntalaisten sydämiin. - Asiakkaat kysyivät aina vain käpykakkua tai piimäpullaa. Uudet reseptini eivät menneet kaupaksi. Oppi-isäni sanoi sen minulle jo aikanaan, että jos haluan nopeasti korkean elintason, niin silloin täytyy vaihtaa ammattia. Ihmisten makutottumukset muuttuvat hitaasti. Muutos alkoi lamavuosien jälkeen 1990-luvulla. Asiaan vaikutti myös toimittaja Mirja Pyykkö, joka teki tv-ohjelmaansa jutun Stolpen tarinasta. Pian sokerileipuri, joka oli työskennellyt Ruotsin kuninkaallisten hovihankkijana, tunnettiin muuallakin maassa. - Kerran eräs kampaaja ajoi Rovaniemeltä asti tapaamaan minua, koska kärsi kaamosmasennuksesta ja halusi piristystä elämäänsä. Eräs nainen tuli Jyväskylästä hankemaan tyttärelleen samanlaisen syntymäpäiväkakun, jonka olin tehnyt prinsessa Victorialle, kun hän täytti kuusi. Tällaiset asiat tuntuvat todella hienolta. Herkut hallussa Stolpe työskentelee itse leipomon puolella kolmen muun kondiittorin kanssa. Kaikki tuotteet myydään omalta tiskiltä kirjaimellisesti uunituoreina. Firmalla ei ole käytössään edes omaa pulla-autoa. Asiakkaita piipahtaa aina Helsingistä asti, mistä ajaa Lohjalle puolisen tuntia. Kahvilan puolella Stolpella työskentelee neljä ihmistä ja asiakaspaikkoja on 40. Palaute herkuista tulee suoraan asiakkailta päivittäin. - Uutta opittavaa olisi niin paljon, että aika loppuu minulta kesken. Alkuvuosi on aina hiljaisempaa ja silloin tutustun uusiin resepteihin. Stolpe tilaa hienoja jauhoja Italiasta, suklaata muun muassa Sveitsistä ja kaakaopavutkin hän hienontaa itse. Ovatko suomalaiset valmiita maksamaan käsintehdyistä konditoriaherkuista, joissa on käytetty aitoja ja parhaita raaka-aineita? - Meillä viineri on samanhintainen kuin huolto-asemien paikan päällä paistetut tuotteet. Asiakkaani ovat sanoneet, että ovat valmiita maksamaan viineristämme enemmänkin, kunhan en vain muuta reseptiä. 10 YRITYS HYVÄ

Yritys Hyvä 2008 voittajat Sarja 1: Peruskoulun 9.lk PALKITTUJA KIRJOITUKSIA 2008 Kuvassa takarivissä vasemmalta oikealle: Marianne Niskanen, Ahmon koulu (Siilinjärvi), Jenni Pollari, Juhani Vuorisen koulu (Kannus), Joona Rissanen, Kämmenniemen koulu (Tampere), Anna Rutanen, Kempeleen yläaste, Krista Salmela Juhani Vuorisen koulu (Kannus), Niko Vuorinen, Vaisaaren koulu (Raisio) ja Suvi Vänninen, Tenetin koulu (Vuokatti). Eturivissä vasemmalta oikealle: Dani Lappi, Mäntysalon koulu (Nurmijärvi), Matti Lindholm, Elimäen yläaste, ja Sannukka Mertaniemi, Keuruun yläkoulu. Sannukka Mertaniemi Keuruun yläkoulu, Keuruu KUN KAIKKI ON JO KEKSITTY Kukapa olisi 2000-luvun alussa uskonut, että vielä koittaa päivä, jolloin lapset ja nuoret ovat innoissaan päästessään tiskaamaan astioita illalli - sen jälkeen. Näin nyt kuitenkin kävi. Nykyisin kotitöiden tekeminen on huipputrendikästä ja minä taidan yritykseni kanssa olla osasyyllinen tähän ilmiöön. Ai että mitenkö onnistuin siinä? Jos vaikka palataan muutama vuosi ajassa taaksepäin. Oli aurinkoinen kevätaamu toukokuussa 2027. Tavalliseen tapaani puin aamutakin ylleni ja lähdin hakemaan postia. Samaan aikaan kanssani postilaatikoille saapui naapurini uusin hankinta, monitoimirobotti MoRo 8D. Jäin hölmistyneenä katsomaan sen perään, kun se lähti lipu - maan kohti isäntänsä taloa tämän posteja kantaen. Ei siinä ollut sinänsä mitään ihmeellistä, melkein kaikillahan oli siihen aikaan oma robotti, joka teki suurimman osan kotitöistä. Olin vain yllättynyt ja vähän petty - nytkin, sillä naapurini oli vakuuttanut monesti, että hän ei kyllä sortuisi ostamaan itselleen sellaista. Näköjään hän oli kuitenkin monen muun tavoin päätynyt hankkimaan tämän huipputekniikan riemuvoiton, joka on kyllä tuonut luojalleen miljoonaomaisuuden. MoRo 8D ei nimittäin ollut suosittu vain ja ainoastaan meidän kaupungissamme. Ehei. Koko YRITYS HYVÄ 11

Euroopassa vallitsi valtava robottibuumi ja tämä suomalainen malli johti markkinoita monissa maissa. Toki olin iloinen, että suomalaisen yrityksen tuotteet menivät kaupaksi ulkomaillakin, mutta samalla olin hyvin huolestunut ihmiskunnan tu - levaisuudesta. Koska kaikenlaiset kotityöt ja pienet askareet teetettiin roboteilla, monet tarpeelliset taidot ruostuivat tai jopa unohtuivat ko - konaan. Lapsille ei enää opeteta juurikaan muuta, kuin että mistä na - pista täytyy painaa, jos haluaa robotin tuovan lasillisen kylmää mehua. Useimmat lapset eivät olleet koskaan nähneet vanhempiensa tekevän mitään kotitöitä, joten he eivät osanneet edes kuvitella, että ihminen pystyisi lakaisemaan lattioita tai pesemään pyykkiä siinä missä robot - tikin. Tilanne oli huolestuttava. Silloin päätin, että asialle on tehtävä jotain. Muutaman päivän asiaa pohdittuani sain idean. Se vain olisi tarvinnut toteutuakseen tietynlaisen paikan. Olin varma, että ideani jäisi vain suunnittelutasolle, sillä minulla ei todellakaan ollut varaa niin suureen rakennukseen, mitä se olisi vaatinut. Mutta pelastus saapui odottamat - ta aamupostini seassa. Juuri sinä aamuna nimittäin sain kirjeen, jossa kerrottiin, että olin perinyt isosetäni valtavan maalaiskartanon ja sen ympärillä olevat maat. Asia oli sillä selvä. Päätin perustaa yrityksen, joka tarjoaa lapsille mahdollisuuden kokeilla, miltä tuntuu tehdä yksinkertai - sia kotiaskareita. Niitä samoja, mitä kotona tekee robotti. Yritystäni varten minun ei tarvinnut hankkia juuri mitään, sillä karta - no ja siellä olleet tavarat olivat loppujenlopuksi kaikki mitä tarvitsin. Olihan tarkoitukseni tarjota tekemistä ilman huippumoderneja laitteita. Rahoittajia en siis tarvinnut. En kyllä usko, että kukaan olisi suostu - nutkaan yritykseni rahoittajaksi, sen verran epäileväisiä tuttavani olivat kuultuaan aikeistani. He eivät osanneet aavistaakaan, miten valtavaa bisnestä pääsisin pyörittämään. Kun kaikki välttämättömät toimenpiteet oli suoritettu, aloin mainostaa yritystäni televisiossa. Ajattelin, että televisio tavoittaa kohderyhmäni paremmin, kuin vaikka sanomalehti. Mainonta tehosi kaikesta päätel - len hyvin, sillä Minä Itse -landian avajaispäivänä paikalle saapui pal - jon perheitä. Oli hämmentävää nähdä miten innoissaan lapset olivat päästessään tekemään minun mielestäni aivan tavallisia askareita, kuten vuoteiden petaamista ja mattojen tamppaamista. Se oli heille aivan uut - ta ja ihmeellistä. Myös vähän vanhemmille lapsille ja aikuisille näytti löytyvän mieluisaa puuhaa. Nuorison suosikeiksi nousivat heti vaattei - den silittäminen ja nappien ompelu. Äidit hääräilivät keittiössä ruokaa laittaen ja isät pilkkoivat kilvan polttopuita pihalla. Kartanon täytti te - kemisen riemu ja joka puolelta kuului iloisia ääniä. Ensimmäinen päivä oli siis menestys. Menestys ei onneksi jäänyt vain siihen yhteen päivään, vaan tälläkin hetkellä yritykselläni menee loistavasti. Se tosin on muuttunut varsin paljon siitä, mitä se alun perin oli. Heti toimintani alkuvaiheessa huo - masin, että aivan tavallisille työvälineille, kuten tiskiharjoille ja matto - piiskoille olisi kysyntää, sillä ne olivat poistuneet kauppojen valikoimas - ta robottien myötä. Aluksi perustin pienen tehtaan, joka valmisti näitä kauan aikaa sitten keksittyjä, mutta unholaan jääneitä siivousvälineitä ja aloin myydä niitä Minä Itse -landian yhteydessä. Tavarat menivät kuin kuumille kiville. Kaikki lapset halusivat päästä tekemään oppimiaan taloustöitä kotonaankin, ja totta kai vanhemmat sitten ostivat heille vä - lineitä. Aloin suurentaa tehdasta ja laajentaa tuotevalikoimaa. Nykyään Minä Itse -tuotteita valmistaa jo 14 tehdasta ympäri Suomea ja kauppa käy. Olen avannut myymälöitä jopa ulkomaillakin. Jossain vaiheessa huomasin, että Minä Itse -landia oli hyvää vauhtia muuttumassa hotelliksi. Se sopi minulle vallan mainiosti, sillä ihmiset maksoivat tuplahinnan siitä, että saivat viettää myös yönsä kartanossa. Minulle siitä ei koitunut lisäkustannuksia, sillä hotellini asukkaat halu - sivat tietysti itse laittaa itselleen aamupalan ja siivota huoneet seuraavia asukkaita varten. Muutaman kuukauden tilannetta seurattuani totesin, että tällainen vähän eksoottisempi hotelliyritys voisi olla tuottoisa bis - nes isommillakin kentillä. Nyt muutaman vuoden kokeilun jälkeen Minä Itse -hotelliketjun hotelleja on avattu jo mm. Tampereella, Hel - singissä, Tukholmassa, Tallinnassa, Berliinissä, Moskovassa ja vähän muuallakin. Yritykselläni ja sitten myös lompakollani menee siis ihan mukavasti. Kaikesta päätellen myös asiakkaat ovat tyytyväisiä. Sehän se pääasia on. Lisäksi olen joka päivä lähempänä sitä tavoitettani, että ihmiset hylkäisivät robotit ja alkaisivat tehdä kotitöitä taas itse. Jos minulle olisi sanottu kymmenen vuotta sitten, että tulen ansaitse - maan miljoonia sillä, että myyn ihmisille tiskiharjoja ja päästän heidät siivoamaan perintökartanoani, niin olisin luultavasti nauranut aika ma - keasti. Eihän tässä muuta voi sanoa, kuin että kyllä ihminen on valmis maksamaan ihmeellisistä asioista. Mutta bisnesvainu on sitä, että löytää nämä ihmeellisyydet ja yrittäjyys sitä, että osaa käyttää niitä hyväkseen. 12 YRITYS HYVÄ

Sarja 2: Lukio PALKITTUJA KIRJOITUKSIA 2008 Vasemmalta oikealle: Sara Hillberg, Turengin lukio, Mats Kyyrö, Vieremän lukio ja Tuukka Toivonen, Nokian lukio. Kuvasta puuttuvat Riina Kaikkonen, Oulun normaalikoulun lukio ja Katariina Panula, Vaasan lyseon lukio. Sara Hillberg Turengin lukio, Turenki MAINONTA MAAILMAN- MARKKINOIDEN MONIKULTTUURITORILLA Mainonta on mielikuvavaikuttamista. Tämä voi kuulostaa kovin vai - kealta aluksi, mutta tarkemmin ajateltuna, mainonnasta on tullut osa arkeamme. Television mainostauot, radiomainokset, mainoslehdet ja erilaiset mainoskyltit ovat jo pitkän aikaa kuuluneet tavallisen ihmisen elämään, mutta kun mainostamiseen lisätään nykyaikainen elementti, internet, kohtaa mainostaja uusia haasteita. Kuvittele suurta toria, joka on täynnä ihmisiä, jotka tulevat eri kult - tuureista ja puhuvat eri kielillä. Kuinka sinä kiinnittäisit näiden ihmis - ten huomion sinun kojuusi tässä tungoksessa? Kysymys on vaikea ja moni yritys varmasti iloitsisikin suuresti vastauksesta. Vaikka emme ehkä koskaan pystyisi vastaamaan täydellisesti tähän kysymykseen, on meidän silti mainostettava parhaan mahdollisen kykymme mukaan ja yritettävä ymmärtää internetin käyttäjää. Avain tähän internetin käyttäjän ymmärtämiseen on internetin moni - puolisuuden ymmärtäminen. Internet on siis hupilaite, palvelutiski ja tiedonlähde kaikki samassa pakkauksessa. Täten internet siis houkut - telee paljon erilaisia ihmisiä käyttäjäkseen, mutta jokaisella näistä käyt - täjistä on oma reittinsä. Vaikka internetin käyttäjät löytävätkin tiensä rutiininomaisesti joka päivä sille samalle sanomalehden sivulle, uuden polun käyttöön vakiinnuttaminen tai ylipäätänsä löytäminen voi olla hankalampaa. Internetiä voi siis verrata metsään, joka on täynnä polkuja. Kun joka tiestä johtaa noin tuhat uutta polkua jonnekin muualle, voi käyttäjän olla vaikea päättää, mihin suuntaan mennä. Tällaisissa tilanteissa in - ternetin käyttäjät hyödyntävät usein sosiaalisia verkostojaan ja näiden suosituksia, mutta uudelle polulle harhautumisesta voi kuitenkin olla myös kyse puhtaasta spontaanista kiinnostavan mainoksen tai linkin painamisesta. Mainostajan kannalta tällaisen internetin käyttäjälle yksinkertaisen mai - noksen tai linkin luominen on haastavaa, niin monen asian on loksah - dettava paikalleen. Ensinnäkin mainoksen on oltava oikeassa paikassa. Paikan on houkuteltava ihmisiä, jotka suurella todennäköisyydellä saat - taisivat kiinnostua mainoksen aiheesta. Ihmisiä yleisesti houkuttelevat sivustot kuten sanomalehdet saattavat toisinaan toimia vallan mainiosti paikkana mainokselle, mutta toisinaan on myös parempi etsiä sivusto, joka kerää internetissä liikkuvat erityisalan ihmiset yhteen. YRITYS HYVÄ 13

Paikan valitsemisessa mainostajan on oltava myös tarkkana, että juu - ri hänen mainoksensa on se mainos, jonka kautta internetin käyttäjä teleporttaa itsensä uudelle polulle. Täten mainostajan siis täytyy myös huomata muut samalla sivulla olevat mainokset ja selvittää, vievätkö nämä mainokset mahdollisia asiakkaita muualle ennen kuin nämä ehti - vät nähdä mainostajan oman mainoksen. Toiseksi, internet-mainonnan onnistumisen vuoksi, on tärkeää ymmär - tää, että nykyään internetkäyttäjän muotokuvaan kuuluu varovaisuus. Jokainen internetin käyttäjä on varmasti kuullut kauhutarinoita huija - uksista, hakkereista ja viruksista, mikä on kasvattanut turvallisuusval - veutuneisuutta internetin käyttäjien keskuudessa. Mainostajan täytyy siis ymmärtää, milloin mainos herättää mielenkiinnon sijasta pelkoa. Yksi pelkoja herättävä tekijä suomalaisten keskuudessa on englannin kieli. Olemme tottuneet näkemään suurimman osan huijauksista eng - lanniksi, joten vaikka tiedämme englantia käytettävän myös muissakin yhteyksissä, liitämme epärehellisyyden mieluummin englantiin kuin suomen kieleen. Suuryrityksen nimen läheisyys mainoksen yhteydessä taas puolestaan vähentää internetin käyttäjän pelkoja, sillä suuryritysten oletetaan ottavan vastuun teoistansa kasvojensa säilyttämiseksi. Kaikista pelottavinta internetissä kuitenkin ovat ne hetket, jolloin in - ternetin käyttäjä luovuttaa henkilöllisyystietonsa internetin syövereihin, esimerkiksi pankkitiliänsä käyttäessään. Identiteettiä vaativia palveluita mainostaessa onkin äärimmäisen tärkeää antaa käyttäjälle luotettava ja turvallinen kuva, sillä pienikin epäilyksen tunne saattaa aiheuttaa mah - dollisen asiakkaan karkaamisen. Pelon lisäksi mainostaminen internetissä voi joskus myös tuntua hie - man liian tungettelevalta. Internetin käyttäjä odottaa mainostajan kunnioittavan hänen internetin käyttöänsä, kuten mainostaja kunnioit - taisi internetin käyttäjän konkreettista omaisuutta, eivätkä esimerkiksi mainostajan ruudulle suoltamat pop-up-ikkunat välttämättä erityisesti miellytä internetin käyttäjää, sillä näiden ikkunoiden aukeaminen ei ole internetin käyttäjän oma valinta ja täten se saattaa tuntua yksityisyyttä loukkaavalta. Tämä sama pätee myös kaiuttimista pamahtavaan musiik - kiin ja koko sivun valtaaviin mainoksiin, joiden ohittaminen on sivujen käyttämisen kannalta välttämätöntä. Pop-up-ikkunat ja rasittava tai liian kovaääninen musiikki aiheuttavat myös ärsyyntymistä ja saavat internetin käyttäjän usein painamaan yläkulman sulje-ristiä hyvin nopeasti. Mutta riittääkö se sekunti, jon - ka mainos ruudulla viettää, saalistamaan itselleen tarpeeksi huomiota internetin käyttäjältä? Kolmas ja ehkä tärkein asia internet-mainostamisessa on siis mielen - kiinnon herättäminen mainoksella riittävän nopeasti. Tarvittava aika voi vaihdella. Joskus muutaman sanan lukeminen riittää, toisinaan taas sitä ärsyttävää mainosta pitää katsella jonkin aikaa ennen kuin uskaltautuu painamaan. Ärsyttämällä kiinnostuksen herättävissä mai - noksissa on kuitenkin ongelma, niiden määrä. Kun internetin käyttäjä on painettuaan salaperäistä linkkiä tai mainosta joutunut vahingossa muutaman kerran sivuille, jotka eivät häntä kiinnosta, on hän todennä - köisesti kyllästynyt tällaisten linkkien viehätykseen. Neutraaleilla ja häiriöttömillä mainoksilla kiinnittää vain oikeastaan niiden ihmisten huomion, jotka ovat kiinnostuneet jo valmiiksi mai - noksen aiheesta, mutta kuinka löytää ja saavuttaa ne ihmiset, jotka ovat jo turtuneet tavallisiin internet-mainonnan keinoihin? Aivan oma lukunsa ovat sitten sosiaaliset kontaktit, vertaisverkostot ja internet-yhteisöt, joiden kautta monet ihmiset löytävät uusia sivuja, toistensa suosittelemia tuotteita ja ennen kaikkea, viihdettä. Kilpailu - jen, arvontojen, viihteen ja huumorin rinnalla mainos vastaanotetaan positiivisemmin, sillä hauskuuden rinnalla tullut mainos ymmärretään hauskuuden edellytyksenä. Mainosten muille nettisivuille laittamisen sijasta voi myös harkita tuot - teen tai myytävän palvelun ympärille kerääntyvää yhteisöä tai klubia, jonka mielenkiintoa ylläpitämällä saa vakituisen asiakaskunnan. Tällai - selle yhteisölle tulisi tarjota heitä kiinnostavia asioita, kuten esimerkiksi tarjouksia, tilaisuuksia vaihtaa kokemuksia ja asiantuntijapalveluita. Kuitenkin on lähestulkoon mahdotonta ennustaa, mikä milloinkin herättää innostusaallon internetin käyttäjien keskuudessa, mutta sel - vää on, että internet-mainonta edellyttää luovia ratkaisuja ja massasta erottumista. Loppujen lopuksi, paras keino, millä menestyä internetmaailmassa, on kuunnella internetin käyttäjiä, sillä internet on ihmisten luoma, ihmisten käyttämä ja ihmiset ovat internetin sydän. 14 YRITYS HYVÄ

Sarja 3: Ammatilliset oppilaitokset PALKITTUJA KIRJOITUKSIA 2008 Vasemmalta oikealle: Tarja Korhonen, Pohjois-Karjalan Ammattiopisto (Nurmes), Milla Lallukka, Lapin ammattiopisto (Rovaniemi), Essi Mäensivu, Keski-Uudenmaan ammattiopisto (Kerava) ja Helena Säppi, Pohjois-Karjalan Ammattiopisto (Nurmes). Kuvasta puuttuu Jenni Vihijärvi, Jämsän seudun koulutuskeskus (Jämsänkoski). Milla Lallukka Lapin ammattiopisto, Rovaniemi YMPÄRISTÖÄ AJATELLEN Hurautan autollani kohti Rovaniemen teollisuuskylää, kohti Etelä - keskusta. Se vilisee ihmisiä näin arkipäivänä iltapäivällä neljän aikaan, kun ihmiset ovat päässeet töistä. Kuka rientää ruokakauppaan, kuka huonekaluliikkeeseen, kuka minnekin. Tänä päivänä Eteläkeskus on shoppailijan paratiisi. Parisenkymmentä vuotta sitten isoisäni Eino Lallukka tuskin osasi kuvitella teollisuuskylässä liikkuvan näin suurta ihmismassaa, kun hän perusti Säästöpalvi-nimisen ruoka- ja talousta - varakaupan. Saavun entisen Säästöpalvin, siis nykyisen Hovimäen takapihalle. Huokaisen ihastuksesta, vihdoin noin 4000 m 2 :n laajennus on valmis. Laajennus, mistä isäni Veli Lallukka jo pitkään unelmoi. Vuokratiloissa kauppaa käyvät tunnetut kodinkoneliikkeet Gigantti sekä Veikon Kone aivan vieri vieressä. Näiden tunnettujen jättien lisäksi mattoja myy - vällä Mattomaailmalla on oma liiketilansa. Kuljeskelen ajatuksissani takapihalla mietiskellen maailman yleistä me - noa. Mietiskelen erityisesti niitä vanhoja hyviä aikoja. Ovatko ne aina niin hyviä vai kultaako aika vain muistot, kuten usein sanotaan. Ihmiset ovat tienneet maapallon ilmaston lämpenemisestä useita kymmeniä vuosia, mutta vasta nyt, kun seuraukset alkavat olla näkyviä, alkaa toi - minta. Muistan ajat jolloin tavaran toimittajat pakkasivat jokaisen kipposen erikseen styroksiin ja pahviin. Roskaa kertyi tuplasti enemmän kuin tänä päivänä! Onneksi hekin ovat viisastuneet ja tavarat tulevat nykyään järkevän kokoisissa laatikoissa, järkevästi pakattuna. Pahvinkierrätys on toki kuulunut Hovimäen arkipäivään jo toistakymmentä vuotta. Hovimäellä seurataan ahkerasti ilmaston muutoksia ja pyritään lajittele - maan jätteet mahdollisimman ympäristöä säästävästi. Hyvänä esimerk - kinä voitaneen mainita akkujen kierrätys. Kun asiakas tulee Hovimäelle ostamaan autoonsa, moottoripyöräänsä, skootteriinsa tai kelkkaansa uutta akkua, Hovimäen myyjät ottavat vanhan akun talteen vanhojen akkujen keräyspisteeseen ja sieltä ne kulkeutuvat kuljetusfirmojen rek - kojen mukana akkujen maahantuojalle edelleen kierrätettäväksi. Hovimäki kierrättää paitsi akkuja, myös loisteputkilamppuja. Monesti asiakkaan suusta kuulee kassalla ostostilanteessa tutun lauseen tämä vanha loisteputki joutaakin uuden tieltä roskakoriin. Silloin myyjän täytyy olla terävänä ja muistaa, että Hovimäkikin kierrättää paitsi omat loisteputkensa, myös asiakkaiden vanhoja loisteputkia otetaan vastaan. Eikä lista lopu vielä tähän! Hovimäellä myydään paristoja ihan päivit - täiseen käyttöön. Vanhat paristot ovat erittäin suuri ongelmajäte eikä niitä saa missään nimessä laittaa sekajätteen joukossa menemään kaato - paikalle. Hovimäelle voi siis tuoda vanhat käytetyt patterit vaihdossa samalla kun ostaa tilalle uudet. Lisäksi Hovimäellä säästetään myös lämmityskustannuksissa, mikä luonnollisesti säästää energiaa ja samalla luontoa. Tämä viimeisin mata - lalämpötekniikka otettiin käyttöön uudessa laajennuksessa marraskuus - sa vuonna 2007. Matalalämpötekniikalla tarkoitetaan lattialämmitystä sekä 98 % lämmön talteenottoa poistoilmasta. Mietiskeltyäni Hovimäen yhteiskuntavastuuta tulin siihen tulokseen, että yritys kantaa vastuunsa hyvin. Toki parannettavaahan löytyy aina, mutta perusasiat ovat kunnossa. Menetelmiä kehitellään jatkuvasti ja Hovimäki pyrkii aina olemaan ajan hermolla. YRITYS HYVÄ 15

KILPAILU Piilosanaruudukko Kuinka monta yrittäjään ja yrittelijäisyyteen liittyvää sanaa löydät ruudukosta? Sanat voivat olla miten päin vain, myös takaperin ja vinoon, ja ne voivat olla osittain päällekkäin. Yliviivaa löytämäsi sanat ruudukosta ja kirjoita ne viivoille. L N S A N I K Y H O K X H P A L E L O S L J S K O Y I G E H F E E R R I Z C P V M R O U E O U S U I V K Ö D L L K J S I Ä S K K O U A D M Z U T W C V H L I I L S K E E J T N I T S N L H N N R H V B S H P U E T P P S I S N T D V Y S Y V N Y S A D V F M A R K K I N O I N T I Ä E S L Y I N M U R N L M F A O I J A M A G L G R A M Q N T K T M S U J A P L I S I T Y V K J O O S J K I E S D I S D N F F U K W M L O V Ö K M D L I I P L N V U R P A P S P U A K T T T M D I O K T K T M I T E Y H Ä K Y Ö A I L I P V O R R A K E N D A A E E A N K I Y F K L P R O P O I Y L Ö S K D Y T H A I T V I S M K C V L E L P K M E Y A P I E E R T L V K R I Y I N J E H S E Y P E E D K D V R A U N U O I Ä V A R O E L V Ö T K M E A J A A S O I N O M W V T P P R S K U Y M I P U N Y H T E I S T Y Ö E Ä K Ö O A V K S R G Ä N H K T A J E N N E S A G T I Y S E M I S I J H S U R M U L S D I J E U H T E T P N U M T T Y J S L U Y S L K A I K H S T Ä V I Ö Ö S D J Y K E A N E S I U O R N S A K K Ä P D V E P P F S N L L V Y Y U M U T K T Ö O K P Y L N E V S K T K L H E I J Ö J S M N V M Y E H A S A J T P T U O I A T G T O A V V I E N N I O E L S M P S O E P D S R H U O Y T V K Ö G P E V V U L R U O R S H V H K Å Y L M L P Ä Ä T T Ä I Y T S F V U I T N I O N E O K R A M Löydettyjen sanojen lukumäärä: Eniten sanoja löytäneiden joukosta arvotaan kolme voittajaa, joista kukin palkitaan 200 euron stipendillä. Kilpailuratkaisu on palautettava 6.3.2009 mennessä joko postitse osoitteeseen Kerhokeskus - koulutyön tuki ry, Mariankatu 15 A 11, 00170 Helsinki tai sähköisesti osoitteeseen yrityshyva@kerhokeskus.fi. Sähköpostilla lähetetyistä ratkaisuista tulee ilmetä piilosanaruudukosta löydetyt sanat, niiden lukumäärä, oppilaan nimi, kotiosoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Oppilaan nimi: Kotiosoite: Säköpostiosoite: Puhelinnumero: 16 YRITYS HYVÄ