Raitiotien suunnitteluperusteet Kaupunginvaltuuston iltakoulu: Raitiotien ja joukkoliikenteen linjaukset Perjantai 16.3.2018 Esitys klo 13.00 13.15 1 projektijohtaja Ville-Mikael Tuominen, raitiotien kehitysohjelma
Tampereen Raitiotie Oy Vastaa raitiotiejärjestelmän allianssisopimusten (TAS ja YAS) sisällön mukaisesti raitiotieinfran rakennuttamisesta ja ylläpidosta raitiotiejärjestelmän tilaajana ja omistajana Vastaa kaluston hankinnasta ja ylläpidosta sekä kaluston ja infran yhteensopivuudesta Vastaa raitiotieinfrastruktuurin rakentamisen sekä kalustohankinnan rahoituksen järjestämisestä Vastaa raitiotiejärjestelmän käyttöönotosta ja turvallisuusjohtamisjärjestelmästä Vastaa raitiotiejärjestelmän toimivuudesta liikennöinnin alettua vuonna 2021 Toimii raitiotiejärjestelmän operoinnin palveluintegraattorina kilpailuttamisen jälkeen Tampereen kaupunki Vastaa Tampereen Raitiotie Oy:n omistajaohjauksesta Vastaa raitiotiejärjestelmään liittyvistä käyttömaksuista ja joukkoliikennemaksuista Vastaa raitiotiehen kytkeytyvien katujen, kevyenliikenteen väylien ja muiden yleisten alueiden rakentamisesta ja ylläpidosta Vastaa kuntalaisten osallistamisesta raitiotiejärjestelmän suunnitteluun, kehittämis- ja toteutusvaiheissa Vastaa raitiotiehen liittyvästä poliittisesta päätöksenteosta Vastaan raitiotien yhteensovittamisesta kaupunkirakenteeseen, kaupungin liikennejärjestelmään ja muuhun joukkoliikenteeseen. Toimii toimivaltansa puitteissa viranomaisena raitiotiejärjestelmään liittyvien kaavojen ja lupien osalta Vastaa raitiotiejärjestelmän operaattorin kilpailuttamisesta
3 Tampereen raitiotie = maanpäällinen metro
Tampereella raitiolinja = 2,5 3 bussien runkolinjaa Pituus 15 m, maksimikapasiteetti ~100 Pituus 37 m, maksimikapasiteetti ~260 Optio: pituus 47 m 4
Bergen, Norja - 28 raitiovaunua. - Ensimmäiset 20 kpl hankittu 32- metrisinä ja pidennetty 42-metrisiksi. - 8 uusinta vaunua hankittu heti 42-metrisinä. 5
Raitiotien suunnitteluperiaatteet 1. Matkustamisen helppous selkeä, nopea, suoraviivainen, tiheä vuoroväli, esteetön, jalankulku tasossa 2. Pysäkit vain keskeisillä paikoilla sosiaalinen turvallisuus, sekoittunut rakenne, pysäkkejä harvemmassa kuin bussilinjalla, raitiovaunu pysähtyy aina pysäkille eli pysäkkimäärä vaikuttaa merkittävästi matka-aikaan 3. Matkan eteneminen oikeaan suuntaan, esteetön kulku suoraan kohti Tampereen keskustaa, ei poikkea ja mutkittele, mahdollisimman paljon omalla kaistalla, vahvat liikennevaloetuudet, ei kadunvarsipysäköintiä raitiotiekaduilla, voi kulkea torin tai puiston läpi 4. Muutokset kalliita paikallaan pysyvä, ei ole siirrettävissä, esimerkiksi kerran rakennettua pysäkkiä ei saa pois, rata vaikuttaa maankäyttöön 5. Osa joukkoliikenteen kokonaisjärjestelmää ei kilpaile bussien kanssa, raitiotiekaduilla mahdollisimman vähän bussiliikennettä poikittaiset ja rinnakkaiset yhteystarpeet bussilinjoilla liityntäliikenteen järjestelyt; pyöräpysäköinti, autojen liityntäpysäköinti, vaihdot bussien kanssa vaihdot laiturin yli, muutamalla askeleella, katoksen alla Kilpailukykyinen kulkumuoto, jolla merkitystä maankäytön kehitykseen, maanpäällinen metro 6
7
8
Tavoite: säteittäiset linjat, kohti keskustaa Raitiotie on Tampereella poikittaisliikenteeseen lähtökohtaisesti liian järeä kulkuneuvo. Eteneminen esimerkiksi Helsingissä - säteittäinen raitiotie 1892 - säteittäinen metro 1982 - poikittaisliikennettä pikaraitiotienä, Raide-Jokeri 202X 9
Tavoite: heilurilinjoja 10
Tavoite: suoraviivainen ratalinjaus Raitiotien on edettävä esteettä intuitiiviseen matkustussuuntaan. Raitiotieradan tulee olla yhtä suoraviivainen kuin rinnalla kulkevan pääkadun tai valtatien. Mikäli raitiotielinja suunnitellaan hitaaksi, esteitä väisteleväksi ja reitiltä poikkeilevaksi, niin sen vaikutus kaupunkirakenteeseen on sama kuin yhdellä bussilinjalla. 11
Tavoite: vältetään haaroittamista Raitiotielinjan jakaminen linjan päässä puolittaa vuorotarjonnan ja heikentää siten merkittävästi joukkoliikenteen palvelutasoa. Haaroituksen kohdalla on syytä miettiä, onko raitiotielinja syytä päättää siihen ja jatkaa molempien haarojen suuntaan bussilinjoilla. Raitiotie liikennöinti ja radan ylläpito vähäiselle kysynnälle ei ole kannattavaa. 8 raitiovaunua / h / suunta 7,5 min 15 min 15 min 12
Tavoite: harkittu pysäkkitiheys, case Tekunkatu 13
Tavoite: harkittu pysäkkitiheys, case Tekunkatu 14
Tavoite: raitiotie ei risteä valtion maantietä tai valtakunnallista rataverkkoa tasossa Risteämiset siltana tai tunnelina ovat kalliita. Esimerkki, KH 12.2.2018 Osalla 2 Santalahden alueen kohdalla tarkasteltiin neljää vaihtoehtoa, joiden investointikustannusarvio vaihteli 30 122 milj. euron välillä. Vaihtoehtojen kustannusero johtui erityisesti erilaisista tavoista ylittää tai alittaa Paasikiventie, valtatie 12. Raitiotiesilta Paasikiventien (valtatien 12) yli 15
Linjausvaihtoehtojen valinta v. 2013 Yleissuunnitelman yhteydessä Internet-kysely kuntalaisille 15.3.- 1.4.2013, yli 2 300 vastausta Vertailuraportti 14.5.2013 Valtuuston päätös 17.6.2013: Hervannasta keskustaan Sammonkatua ja Itsenäisyydenkatua pitkin Pispalan kannaksen linjauksesta päätetään tunnelin rakentamispäätöksen jälkeen myös reitti keskustasta Taysiin Teiskontietä pitkin Valtuuston päätös 16.6.2014: Paasikiventie 16
Kiitos! 17