Kansainvälinen työturvallisuuspäivä -Tunnista altistumisriskit Espoo 28.4. 2018 1
Työsuojelun vastuualueiden tehtävät Asiakas- ja viranomaisaloitteinen työsuojelun valvonta Vakavien työtapaturmien, ammattitautien ja työperäisten sairauksien selvittäminen ja ehkäisy Tuotevalvonta Osallistuminen työrikosten käsittelyyn Aluehallintovirastot, Työsuojelun vastuualue Asiantuntijuutta lainmukaisten työolojen turvaamiseksi 2.5.2018 2
Työsuojelun vastuualueiden valtakunnallinen puhelinneuvonta Puh. 0295 016 620 Palvelee arkisin klo 9-15 Tarjoaa neuvontaa sekä työntekijöille että työnantajille Neljä palvelurinkiä: työsuhde työympäristö työhyvinvointi rakentaminen Aluehallintovirastot, Työsuojelun vastuualue Reilut pelisäännöt työelämään 2.5.2018 3
Työolot Hyvät työolot ovat terveen, turvallisen ja tuottavan työn perusta Työturvallisuuslaki ja sen alaiset säädökset edellyttävät, että työnantaja huolehtii työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta työssä. Altisteiden tunnistaminen ja hallinta on osa työolojen turvallisuutta Työsuojeluviranomainen valvoo lain minimivaatimusten toteutumista Viranomainen myös neuvoo ja ohjaa, tarkastajat ovat myös toimialan substanssiosaajia, jokaisella on joitakin erityisosaamisia 4
Työnantaja toimii Tunnistaa vaarat Arvioi riskit Määrittelee toimenpiteet riskien poistamiseksi tai pienentämiseksi siedettävälle tasolle Toteuttaa toimenpiteet Seuraa vaikuttavuutta. ja alusta uudelleen. 5
Viranomainen valvoo Sekä ohjaa ja neuvoo www.tyosuojelu.fi Valvontaohjeet: Yleinen valvontaohje, Työsuojeluvalvonnan ohjeita 1/2016 Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamien terveyshaittojen ja -vaarojen valvonta, Työsuojeluvalvonnan ohjeita 3/2016 Kemiallisten tekijöiden valvonta, Työsuojeluvalvonnan ohjeita 3/2014 Työterveyshuollon järjestämisen valvonta, Työsuojeluvalvonnan ohjeita 1/2013 Tarkastajien työohjeet ja tarkastusten kriteeristö Työnantajille oppaana 6
Työperäiset sairaudet Työperäiset sairaudet aiheuttavat 86 % kaikista työstä johtuvista kuolemantapauksista maailmanlaajuisesti ja 98 % EU-alueella. Lähde: ILO, 2017 and Eurostat, 2014 (fatal injuries in EU). Aluehallintovirastot, Työsuojelun vastuualue 2.5.2018 7
Tärkeimmät kemialliset ja biologiset ammattitautialtisteet Lähde: Vakavimpien kemiallisten ja biologisten ammattitautialtisteiden yhdistävistä tekijöistä, näkökulmia ammattitautien torjuntaan. - Tapaturmavakuutuskeskuksen analyyseja nro 10 (2017) 8
Asbesti Rakennuttajan on huolehdittava, että asbestipurkutyötä varten tehdään asbestikartoitus. Käytännössä kaikissa ennen vuotta 1994 valmistuneissa rakennuksissa tulee varmistua sisältävätkö purettavat rakenteet asbestia. Velvoite koskee myös työturvallisuuslain 49 :ssä tarkoitetulla yhteisellä työpaikalla pääasiallista määräysvaltaa käyttävää työnantajaa. varmistetaan, että asbestikartoitus tehdään myös sellaisissa asbestipurkutöissä esimerkiksi koneen purkutyöt, kiinteistöjen huolto- ja kunnossapitotyöt, jotka eivät ole varsinaista rakentamista. Asbestipurkutyötä saavat tehdä vain ne työntekijät, jotka ovat saaneet siihen luvan. Lupaviranomainen koko Suomessa on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Lupaviranomainen pitää lupa-asioiden käsittelemiseksi ja työsuojelun edistämiseksi sekä valvontaa varten asbestipurkutyöluvista rekisteriä. Asbestipurkutyön työnjohtajalla on oltava suoritettuna asianomainen ammattitutkinto tai sen soveltuva osa, kuten muillakin asbestipurkuun osallistuvilla työntekijöillä. Laki eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista (684/2015) Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta (798/2015) 9
Sisäilmaongelman käsittelyprosessi työpaikalla Työnantajan velvollisuuksia: terveydenhuollon asiantuntijan käyttö, työterveysyhteistyö rakennuksen kunnon selvitys, tarvittaessa eri asiantuntijoita hyödyntäen vastuukysymykset ja yhteistyö Hyviä käytäntöjä: Sisäilmatyöryhmä Lähde: http://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/tyoymparisto/sisailma 10
Sisäilmaongelman käsittelyprosessi työpaikalla Työnantajan velvollisuuksia: sisäilmaongelmien syiden selvittäminen Hyviä käytäntöjä: avoin ja oikea-aikainen tiedottaminen Lähde: http://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/tyoymparisto/sisailma 11
Sisäilmaongelman käsittelyprosessi työpaikalla Työnantajan velvollisuuksia: toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus loppusiivous seuranta Hyviä käytäntöjä: avoin ja oikea-aikainen tiedottaminen henkilöstön edustajan kytkeminen mukaan toimintaan Lähde: http://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/tyoymparisto/sisailma 12
Kemialliset tekijät Valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001): Edellyttää työnantajalta : Kemikaaleista on tehty kemikaaliluettelo Käytettävistä kemikaaleista on riittävät tiedot (usein käyttöturvallisuustiedotteet). Työpaikalla esiintyvistä kemiallisista tekijöistä on tehty riskien arviointi kirjallisessa muodossa. Kirjallinen riskien arviointi lisää ja syventää työpaikan esimiehen ja henkilöstön osaamista kemikaaliasioissa Kattavasti tehty kemiallisten vaaratekijöiden tunnistaminen ja altistumisen terveydellisen merkityksen arviointi edistävät työpaikan työturvallisuutta ja työterveysyhteistyötä 13
Kemiallisten tekijöiden riskien arviointi Riskien arviointiin löytyy erilaisia malleja, esim. työsuojeluhallinnon internet-sivuilla. Erilaisia kaupallisia ohjelmistoja arvioinnin tueksi on saatavilla. Arviointia ei voi tehdä ilman tietoa käytössä olevista kemikaaleista ja niiden ominaisuuksista. kemikaaliluettelo 14
Kemiallisten tekijöiden riskien arviointi -altistuminen Kemiallisten tekijöiden (= kemikaaliluettelo + työpaikalla muutoin esiintyvät tai syntyvät kemialliset tekijät) selvittämisen jälkeen on arvioitava työntekijöiden altistumista kemiallisille tekijöille Työvaiheet kuka, milloin ja missä kemikaalia tai kemikaaleja käyttää? Altistumisen suuruus (kesto, voimakkuus, tyyppi, toistuvuus jne.) Ilmanvaihdon ja suojainten käytön vaikutus altistumiseen? Tuloksena: altistumista tapahtuu harvoin/usein/jatkuvasti ja pitoisuudet ovat pieniä/kohtalaisia/suuria Mikä on usein ja paljonko on kohtalainen? Esimerkiksi HTP-arvoihin vertailu (http://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/kemialliset-tekijat/raja-arvot) Työterveyshuollon rooli ja asiantuntemuksen hyödyntäminen työpaikkaselvitys Altistumismittaukset Muut asiantuntijat, esimerkiksi työterveyslaitos 15
Tunnistaminen edellyttää tietoa kemiallisista tekijöistä Erään työpaikan työskentelyilma oli täynnä kivipölyä. Vasemmalla kuva ilman salamaa ja oikealla salaman kanssa. Työpaikalla on todettu ammattitaudiksi diagnosoituja sairastumisia (silikoosi) 16
Kemiallisten tekijöiden riskien arviointi -altistuminen Riski - vaara, jolle on määritelty todennäköisyys ja seuraus Esimerkki mallista, jolla kemiallisen tekijän aiheuttaman riskin arviointi voidaan tehdä (tyosuojelu.fi) Kemiallisen tekijän aiheuttama riski arvioidaan altistumisen todennäköisyyden ja terveydellisen merkityksen perusteella. 17
Työnantajan toimenpiteet tekemiensä selvitysten ja arviointien jälkeen On tunnistettu, että työpaikalla esiintyy terveydelle haitallisia riskejä, joiden vuoksi tulee ryhtyä tilannetta korjaaviin toimenpiteisiin Riskien poistaminen lähtökohta! Korvataan riskiä aiheuttava työmenetelmä toisella työtavalla Korvataan riskiä aiheuttava tuote toisella, vaarattomalla tuotteella Riskien pienentäminen riskien vaikutusten säännöllinen seuranta työterveyshuollon terveystarkastukset erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä toimiville työntekijöille lausunto työnantajalle tarvittavat toimenpiteet (työterveysneuvottelu) jäännösriskejä, voidaan hallita erilaisin toimenpitein ja mm. henkilönsuojainten avulla Onko huomioitu riskien arvioinnissa ja kirjattu siihen tarvittavat hallintatoimenpiteet? 18
Tarkastajan valvoo Työpaikalla käydessään tarkastaja mm. havainnoi toimitaanko työpaikalla käytännössä arvioinnissa esitettyjen toimenpiteiden mukaisesti arvioi tarvittaessa luetteloitujen kemiallisten tekijöiden kattavuutta työssä selvittää suojainten oikeaoppista käyttöä, varastointia arvioi miten työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyö toimii työpaikkaselvityksen kattavuus ja ajantasaisuus toteutuvatko erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä toimivien henkilöiden terveystarkastukset 19
Milloin tilanne on hyvällä tasolla? 1. Kemikaalit on luetteloitu ja luetteloa päivitetään säännöllisesti/tarpeen mukaan 2. Kemikaaleista löytyvät käyttöturvallisuustiedotteet ja ne ovat työntekijöiden saatavilla 3. Riskit on arvioitu altistumisen todennäköisyyden ja terveydellisen merkityksen perusteella - työtekijöiden terveydentilaa seurataan systemaattisesti yhteistyössä työterveyshuollon kanssa - ryhdytään tarvittaviin terveyttä edistäviin toimenpiteisiin 4. Toimenpiteet on suunniteltu riskiperusteisesti työntekijät on perehdytetty turvallisiin työtapoihin ja suojainten käyttöön 5. Seuranta ja arviointi on jatkuvaa työnantaja tunnistaa omat vastuunsa! 20
Melu Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta 85/2006 asetuksella on säädetty, mitä pidetään kuulolle vaarallisena melulle altistumisena. Alemmalla (80 db) ja ylemmällä toiminta-arvolla (85 db) tarkoitetaan melulle altistumisen tasoja, jotka saattavat tietyllä todennäköisyydellä aiheuttaa kuulovaurion. raja-arvo on säädetty, jotta työntekijän korvakäytävässä ei missään tilanteessa olisi niin voimakasta melua, että se kertakuulemalla (iskumainen melu) tai pitempään jatkuessaan vahingoittaa kuuloa. Jos todetaan, että raja-arvo ylittyy, alistuminen on viipymättä lopetettava ja ylittymisen toistuminen estettävä. 21
Melu Toiminta- ja raja-arvot on annettu päivittäiselle melualtistukselle ja äänen huippupaineelle tai -tasolle. työntekijän mitattua tai arvioitua päivittäistä melualtistusta ja äänen huippupainetta tai -tasoa verrataan toiminta-arvoihin, kuulonsuojaimien vaikutusta ei oteta huomioon. raja-arvoon verratessa työntekijän käyttämien kuulonsuojainten vaimentava vaikutus otetaan huomioon. Päivittäistä melualtistusta ei voi arvioida yksinomaan työpäivän aikana mitattujen melutasojen perusteella, ellei melu koko työpäivän ajan ole samantasoista. Melualtistus on 80 desibeliä, jos altistuu kahdeksan tuntia 80 desibelin melulle 85 desibeliä, jos altistuu kahdeksan tuntia 85 desibelin melulle raja-arvon suuruinen, jos altistuu kahdeksan tuntia 87 desibelin melulle ilman kuulonsuojaimia. 22
Melu Päivittäinen tai viikoittainen melualtistus melualtistus mitataan aina niin sanotulla A-taajuuspainotuksella, joka mukailee korvan herkkyyttä äänen eri taajuuksille. altistuksen suuruuteen vaikuttavat melun voimakkuus ja melussa työskentelyaika päivittäinen melualtistus voidaan määrittää annosmittauksella tai laskemalla työntekijän tyypillisen työpäivän aikana kokemien melutasojen keskiarvo. laskettaessa otetaan huomioon kunkin melujakson aikainen melutaso ja jakson kesto, ja keskiarvo on suhteutettu kahdeksan tunnin altistukseen. jos melualtistus vaihtelee merkittävästi päivästä toiseen, melualtistus pitää määrittää viiden työpäivän ajalta. 23
Meluriskin vähentäminen työnantajalle on säädetty velvollisuus poistaa sen aiheuttamat vaarat ja haitat tai vähentää ne niin vähäisiksi kuin yleisesti saatavilla olevat keinot sallivat varmimmin tämä onnistuu alentamalla melutasoa työntekijän korvan vieressä tai lyhentämällä työntekijän melussa oloaikaa melun haittoja vähentäessä työnantajan on: tunnistettava melulähteet otettava huomioon tekniikan kehitys ja työn järjestelyn suomat mahdollisuudet. vaimennettava syntyvää melua ja estettävä sen pääseminen työntekijän korviin Työnantajan erityiset toimintavelvoitteet melulle on säädetty toiminta- ja raja-arvot työntekijöiden suojelemiseksi kuulovammalta, ja työnantajalle on asetettu tiettyjä toimintavelvoitteita, jos jokin näistä arvoista ylittyy. Jotta työnantaja tietäisi, mitkä velvoitteista koskevat häntä, hänen on arvioitava ja tarvittaessa mitattava, miten paljon kukin työntekijä altistuu melulle mittauksen tekijän asiantuntemus! 24
Meluntorjuntaohjelma Kun melulle altistuminen ylittää ylemmän toiminta-arvon työnantajan on laadittava ja toteutettava meluntorjuntaohjelma: - suunnitelma siitä, miten ja mihin mennessä hän pyrkii vähentämään melulle altistumista - tavoitteena on vähentää melualtistusta niin paljon, että se lopulta on vähäisempi kuin ylempi toiminta-arvo. meluntorjuntaohjelma on olemassa niin kauan kuin yhdenkin työntekijän melulle altistuminen ylittää ylemmän toiminta-arvon. Ohjelmassa on määriteltävä: ne melulähteet, jotka aiheuttavat kunkin työntekijän merkittävimmät altistukset ne keinot, joilla työnantaja aikoo vähentää melualtistusta keinojen toteutuksen tavoiteaika ja mahdollisesti toteutuksen vastuuhenkilö. 25
Kuulovamman ehkäisy Kun työntekijän melulle altistuminen ylittää alemman toiminta-arvon, työnantajan on annettava työntekijän saataville henkilökohtaiset kuulonsuojaimet annettava työntekijälle tiedot työpaikan melun aiheuttamasta riskistä annettava työntekijälle ohjausta ja opastusta melun mahdollisista haitoista, työpaikan melusta ja työntekijän mahdollisuuksista vähentää haittoja järjestettävä niille työntekijöille, joiden terveyttä melualtistuksen on todettu vaarantavan, mahdollisuus käydä kuulontarkastuksessa. terveystarkastukset erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa työtehtävissä toimiville työntekijöille 26
Kun työntekijän melulle altistuminen ylittää ylemmän toiminta-arvon, työnantajan on annettava työntekijän käyttöön henkilökohtaiset kuulonsuojaimet varmistuttava, että työntekijä käyttää kuulonsuojaimia asianmukaisesti kuulonsuojaimet ovat sopivat, kun otetaan huomioon työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet kuulonsuojaimet ovat tarkoituksenmukaiset ja riittävän tehokkaat merkittävä ne työpaikan alueet, joilla ylemmän toiminta-arvon ylittyminen on mahdollista rajattava edellä tarkoitetut alueet ja rajoitettava pääsyä niille, jos se on teknisesti mahdollista ja mahdollisen altistumisen vuoksi tarpeen laadittava ja toteutettava suunnitelma melutasojen ja melussa oloaikojen vähentämiseksi (meluntorjuntaohjelma) järjestettävä työntekijälle kuulontarkastus määräajoin terveystarkastukset erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa työtehtävissä toimiville työntekijöille 27
Kiitos! Ylitarkastaja Ulla Arvo Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 28