18. Kansainvälinen haittojen minimointi konferenssi Haittojen minimonti - Aikuisuuden kynnyksellä (Coming of Age) 13. - 17.5. 2007 Varsova Puola Muistion konferenssista on laatinut Juha Alakulppi Humaania päihdepolitiikkaa ry juha.alakulppi@gmail.com http://www.hppry.org Sisällysluettelo 2. Gerry Stimson Haittojen minimointi on todistanut tarpeellisuutensa 3. Stijn Goossens Huumeidenkäyttäjät haluavat äänensä kuuluville 4. Jack Cole Huumepoliisi haluaa laillistaa kaikki huumeet 6. Mark Haden Päihteet lailliseksi ja kontrolliin 7. Dave Sweanor Tupakan kontrolli ja haittojen minimointi - pois "lopeta tai kuole"- ajattelusta 8. Dirce Blöchlinger Huumeidenkäyttäjien vanhemmat vaativat lapsilleen hoitoa ja kunnioitusta
Gerry Stimson, professori International Harm Reduction Association (IHRA) toiminnanjohtaja vuodesta 2004 http://www.ihra.net/staff#professorgerrystimson Haittojen minimointi on todistanut tarpeellisuutensa Tervetuloa Kansainvälisen haittojen minimointi järjestön 18:een vuosikonferenssiin Kohti aikuisuutta Puolan Varsovaan. Konferenssin otsikko muistuttaa meitä siitä mitä olemme jo saavuttaneet, mitä tulevaisuudessa pitäisi tehdä ja miten siihen päästäisiin. Ensimmäinen haittojen minimoinnin konteksti oli HIV/AIDS:n leviämisen estäminen 1980-luvulla. Vuosittainen konferenssi on ollut yksi avaintekijöistä haittojen minimoinnin leviämisessä maailmanlaajuiseksi liikkeeksi kahden viimeisen vuosikymmenen aikana. Maailmanlaajuinen yhteisömme on edesauttanut tiedon muuttumista käytännön teoiksi. Tässä kongressissa saamme kuulla 300 puhujaa yli 90 eri tilaisuudessa. Paikalla on yli tuhat osallistujaa 70 eri maasta. Kahden viimeisen vuosikymmenen aikana olemme kokeneet haittojen minimoinnin yleisen hyväksymisen ympäri maailman. WHO, UNAIDS http://www.unaids.org/en/ ja UNODC (http://www.unodc.org) ovat hyväksyneet sen sekä useimmat länsimaat. Useimmat maailman valtakulttuurit mukaan lukien islamilaiset kulttuurit kuten Iran, Malesia, Marokko ja Indonesia ovat omaksuneet haittojen minimoinnin. Tätä ovat tukeneet paikalliset haittojen minimointi verkostot, joista uusimmat ovat syntyneet Lähi-Itään ja Pohjois-Afrikkaan kiitos IHRA:n ja WHO:n välisen yhteistyön. IHRAn tärkeää toimintaa on myös kansainvälisen huumeidenkäyttäjien verkoston INPUD:n (http://www.inpud.org/) tukeminen, sillä heidän näkemys on tärkeä kehitettäessä huumausainepolitiikkaa. Haittojen minimoinnin leviämisestä huolimatta tekemistä riittää edelleen. Useiden maiden toimet haittojen minimoimiseksi ovat edelleen riittämättömiä, USA ja Japani vastustavat edelleen haittojen minimointia kansainvälisissä kokouksissa, metadonin jakaminen on laitonta Venäjällä, monet valtiot rajoittavat kansalaisjärjestöjen toimintaa, ihmisiä tuomitaan edelleen kuolemaan huumausainerikoksista useissa maissa, kansainväliset huumesopimukset estävät edelleen kansallisen, näyttöön perustuvan huumausainepolitiikan kehittämisen. YK:n alainen kansainvälinen huumevalvontaneuvosto (INCB) hylkää edelleen kansanterveydelliset näkökohdat ja suosittaa kansainvälisten huumausainesopimusten ahdasta tulkintaa, sekä se, että YK:n eri organisaatiot suhtautuvat huumausainesiin epäjohdonmukaisesti. Haittojen minimointi on hyvin periaatteellista: se ei tuomitse ihmisiä eikä torju haavoittuvimpia, se perustuu humaaniin ihmiskäsitykseen ihmisyyden arvokkuudesta. Se perustuu ihmisoikeuksiin, erityisesti oikeuteen turvallisesta elämästä, terveydestä sekä terveydenhoidosta tarpeellisine lääkkeineen. Huumausaineiden käyttäjien oikeuksien edistämisen ja puolustamisen täytyy olla aina liikkeemme keskeinen tavoite. Meidän täytyy taistella heidän puolestaan kansainvälistä ja kansallisia huumausainepoliittisia ohjelmia kehitettäessä. Haluaisin nostaa kolme asiaa esille, jotka ovat tapahtuneet vuoden 2006 Vancouverin konferenssin jälkeen: lokakuussa 2006 UN Economic, Social and Cultural Rights Committee velvoitti raportissaan Tadzikistanin järjestämään maassa määräaikaan mennessä vapaasti saatavat haittojen minimointipalvelut. Tämä on ensimmäinen kerta kun YK:n alainen ihmisoikeuselin on niin kehottanut. Toisena haluan mainita tapauksen Shelley vastaan Yhdistynyt kuningaskunta (http://www.iprt.ie/iprt/1917). Asia, jossa monet tässä kokouksessa edustetut järjestöt ovat olleet mukana. Jos tapaus voitetaan, se merkitsee oikeutta puhtaiden neulojen vaihtamisen Yhdistyneen kuningaskunnan vankiloissa. Kolmantena haluan mainita Vancouverin käyttäjäjärjestön VANDU (http://www.vandu.org) mielenilmaukset estettäessä sulkemasta Pohjois-Amerikan ainoata laillista suonensisäisten huumeiden injektointitilaa (http://www.naomistudy.ca). Nämä ovat mainioita esimerkkejä siitä miten haittojen minimointia voi edistää laillisesti. Vaikka haittojen minimointi perinteisesti yhdistetään veritautien ehkäisyyn, on se laajentunut myös laillisiin päihteisiin, esimerkiksi alkoholin haittojen minimointi keskittyy hankaluuksiin, jotka liittyvät alkoholin runsaaseen käyttämiseen ja
käyttötilanteisiin. Myös nikotiiniin liittyvä haittojen minimointi on ajankohtaista. Perinteinen lopeta tai kuole kampanjointi jättää huomiotta ihmiset, jotka eivät pysty tai halua lopettaa tupakanpolttoa. Näiden ihmisten kanssa on kehitettävä toisenlaisia tapoja nauttia nikotiinia (mm. nuuska, savuttomat tupakat, nikotiinipurukumi), jotka ovat jo osoittautuneet huomattavasti vähemmän haitallisiksi kuin tupakointi. Käyttäjät vaativat ääntänsä kuuluville Stijn Goossens, Belgia International Network of People Who Use Drugs http://www.inpud.org INPUD on verkosto, joka yhdistää huumeita käyttävät huumepoliittiset aktivistit ympäri maailman. Me olemme ihmisiä, joita on marginalisoitu ja sorrettu: meitä on tapettu, vahingoitettu, meitä on vangittu, meidät on leimattu pahoiksi ja meitä pidetään vaarallisina. Nyt on aika nostaa äänemme kuuluviin kansalaisina ja vaatia oikeuksiamme toteutuviksi. Meillä on oltava oikeus edustaa itse itseämme. Monia vuosia jatkuneen vähittäisen kehityksen myötä viimein Kansainvälinen käyttäjien aktivistiryhmä järjesti Vancouverin Haittojen minimointi-konferenssin yhteydessä huhtikuussa 2006 ensimmäisen kansainvälisen kongressin ihmisille, jotka käyttävät huumeita. Noin sata käyttäjäaktivistia kokoontui kongressissa ja laati julistuksen, joka määritteli keitä me olemme ja mitkä ovat meidän tavoitteemme. Nyt vuotta myöhemmin on tapahtunut paljon edistystä. INPUDin aktivistit ovat työskennelleet kovasti verkoston kehittämiseksi. Jotta toimintamme mahdollistuisi olemme saaneet tukea Kansainväliseltä haittojen minimointi järjestöltä (IHRA) ja The International Harm Reduction Development Program (IHRD), joka on Open Society Instituten ylläpitämä. Kiitos tukijoidemme pystymme tänä vuonna saamaan kokoon yli 50 aktivistia tänne Varsovaan. IHRAn toiminnanjohtaja Gerry Stimpson uskoo lujasti INPUDiin ja siihen että meidän toimintamme edistää humaanimpaa suhtautumista huumeiden käyttäjiin sekä huumekysymyksiin ympäri maailmaa. Gerry vaikutti myös olennaisesti siihen, että UK Department for International Development myönsi toimintaamme rahallista tukea. Tämä IHRA/DFID:n tuki tarkoittaa käytännössä sitä, että INPUD pysty ylläpitään järjestöllistä rakennettaan ja näin pystyy olemaan virallinen, rekisteröity järjestö. Se mahdollisti sen, että INPUD pystyi järjestämään toisen kongressin täällä Varsovassa niin, että edustus järjestön jokaiselta tasolta mahdollistui. IHRD on myös tärkeä osapuoli INPUDin projektissa ja se on tukenut merkittävällä tavalla meidän tavoitteitamme. IHRD, joka saa rahoitusta myös Canadian International Development Agencyltä antaa myös käytännöllistä apua järjestettäessä kokousta Hepatitis C:stä, käyttäjäjärjestöistä ja käyttäjäaktivismista sekä järjestettäessä alueellisten käyttäjäjärjestöjen verkostoa. Nyt olemme luoneet perustan mistä voi jatkaa kehitystä ja kasvua edelleen. Nyt meillä on mahdollisuus vaikuttaa huumepolitiikan saralla. Tämän tason saavuttamisesta haluamme kiittää yhteistyökumppaneitamme sekä muita aktivisteja tuesta. Julistus: http://www.inpud.org/index.php?option=com_content&task=view&id=25&itemid=34
Artikkeli julkaistu Voima-lehdessä 6/07 http://www.voima.fi/content/view/full/2209 Jack A Colen palkittu artikkeli: http://leap.cc/publications/end_prohibition_now_07-04-18.pdf Huumepoliisi haluaa laillistaa kaikki huumeet Jack Cole Law Enforcement Against Prohibition http://www.leap.cc - Mitä tapahtuisi jos laillistaisimme huumeet tänään? Yhdysvalloissa käytetään joka vuosi 69 miljardia dollaria Sotaan huumeita vastaan (War on Drugs). Pidätämme vuosittain 1,9 miljoonaa kansalaista, yritämme vaikeuttaa ja tuhotakin heidän elämäänsä kaikilla tavoin. Mitä jos vankeustuomioiden sijaan ohjaisimme tämän rahan koulutukseen, terveydenhoitoon, kunnollisiin asuntoihin ja työpaikkojen luomiseen. Voi vain kuvitella miten monta huumeidenkäyttäjää meillä olisi vähemmän. Jos näille ihmisille antaisi toivoa, useimmat heistä eivät tarvitsisi huumeita ollenkaan. Ympäri maailmaa on olemassa tästä esimerkkejä kuten Sveitsi, jossa valtio jakaa huumeista riippuvaisille heroiinia, jonka avulla he voivat elää kunnollista elämää. Edessäni istuu eläkkeellä oleva poliisiupseeri Jack Cole. Hän on työskennellyt 26 vuotta New Jerseyssä huumausainepoliisina. Hän on ollut mukana mm. takavarikoimassa yli miljardin dollarin arvoista kokaiinierää. Neljä vuotta sitten hän oli mukana perustamassa Law Enforcement Against Prohibition-järjestöä (LEAP) ja on nyt sen toiminnanjohtaja. - Aloitin urani huumepoliisissa vuonna 1970, juuri kun Sota huumeita vastaan alkoi. Toimin ensimmäiset kolme vuotta siviilipoliisina soluttautuen huumejengeihin. Olen kasvanut Kansasissa, keskilännessä, konservatiivisessa ilmapiirissä. Silloin pidin huumeita maailmaa uhkaavana paholaisena. Työssäni huomasin kuitenkin, että huumeporukat olivat ihan tavallisia ihmisiä omine iloineen ja suruineen. Ainoa ero Huumeriippuvaisia USA:ssa oli se, että he käyttivät huumeita. Itse join alkoholia ja poltin 15 vuotta pari askia 1914 1,3% väestöstä tupakkaa päivässä. Etten ollut aivan ongelmaton itsekään, naurahtaa Cole 1970 1,3% väestöstä 2005 1,3% väestöstä LEAP-järjestössä on 8000 jäsentä yli 70 eri maasta. Jäseninä on poliiseja, asianajajia, syyttäjiä, ylipäätään oikeusjärjestelmässä toimivia henkilöitä, jotka ovat nähneet huumesodan haitalliset vaikutukset ja haluavat siksi laillistaa huumeet. - Richard Nixon aloitti vuonna 1970 Sodan huumeita vastaan (War on Drugs). Pyrkiessään toista kertaa presidentiksi hän huomasi, että pelko on hyvä keino saada ääniä. Hän puhui Huumausaineiden käyttäjiä USA:ssa paljon rikosten ja huumeiden vaarallisuudesta. Nixonin motiivit olivat 1965 4 miljoonaa kuitenkin rasistiset. Hänen kansliapäällikkönsä HR Holdeman on 2001 110 miljoonaa muistelmissaan kirjoittanut että Nixon oli eräässä palaverissa puhunut siitä kuinka mustat ovat Amerikan todellinen ongelma ja temppu on se miten heidät hoidetaan niin ettei sitä huomaa kukaan. Minä ajattelen, että Nixonin temppu oli juuri aloittaa Sota huumeita vastaa. Valitettavasti se on onnistunut erittäin hyvin. Olemme nimitäin, kirjaimellisesti tuhonneet huumepolitiikallamme mustien yhteisöt, huokaa Cole.
- Yhdysvalloissa on 100 000 asukasta kohden 717 valkoista vankilassa, mustia 4914. Etelä-Afrikassa oli aparthaidin aikana vuonna 1993 vangittuna 830 mustaa vastaavassa suhteessa. Jos tämä ei ole rasismia niin mikä sitä on? National Household Surveyn mukaan 72% huumeiden käyttäjistä ja kauppiaista on valkoisia, mustia 13%. Valtaosa huumausaineiden vuoksi vangituista on kuitenkin mustia. Ennen vuotta 1970, jolloin Nixon aloitti Sodan huumeita vastaan pidätyksiä oli vain muutamia kymmeniä tuhansia vuodessa. Heroiininn yksi käyttöannos: 1979 3,90 dollaria, pitoisuus 3,6% 1999 0,80 dollaria, pitoisuus 38,2% Reagan ja Bush jatkoivat Nixonin kovaa linjaa: huumausainetuomioita kovennettiin, kolmesta rikoksesta sai elinkautisen, huumausainerikoksen tehneille ei myönnetä edelleenkään opintolainaa. Poliisin piti keskittyä kysynnän vähentämiseen eli käyttäjien jahtaamiseen. - Yhden marijuanasätkän tarjoamisesta toiselle saattoi saada syytteen huumekaupasta ja seitsemän vuotta vankilaa. En voi sanoa olevana erityisen ylpeä siitä, että olen toimittanut monia nuoria aikanani vankilaan, Vuonna 2005 pidätettiin yli 1,9 miljoonaa ihmistä. Pidätyksistä on 88% marijuanan hallussapidosta. - Vielä 1900-luvn alussa heroiinia sai ostaa sekatavarakaupasta. Vuonna 1914 heroiini ja kokaiini julistettiin laittomaksi, sillä huumeista riippuvaisia oli 1,3 % väestöstä. 1970 vuonna riippuvaisia oli sama määrä 1,3%, jonka vuoksisota huumeita vastaan aloitettiin. Nyt se on jatkunut 37 vuotta. Sinä aikana on tehty 38 miljoonaa pidätystä ja laitettu rahaa 37 triljoonaa dollaria. Miksi? USA:ssa on edelleen huumeista riippuvaisia ihmisiä 1,3% väestöstä! - Vuonna 1933 loppuneen, 13 vuotta kestäneen alkoholin kieltolain aikana murhattiin ennätysmäärä ihmisiä, korruptio rehotti, ja sairaalat täyttyivät alkoholimyrkytyksistä. Silloin järjestäytynyt rikollisuus loi perustansa. Nyt huumeisiin liittyvän kieltolain myötä annamme rikollisille mahdollisuuden määrätä huumemarkkinoista: mitä aineita myydään, minkä vahvuisia ne ovat ja missä niitä myydään. Huumausainekuolemat per 100 00 ihmistä 1979 28 2000 141 naapurivaltioista mutta nyt tilaisuus on siirtynyt syyskuulle. Jack Cole on parhaillaan puhujakiertueella Euroopassa. Hän esiintyi Varsovan Kansainvälisessä haittojen minimointi konferenssissa. Nyt matka jatkuu Budapestiin - Alunperin Budapestissä piti olla paikallisessa poliisiakatemiassa kahden päivän konferenssi, jossa mukana olisi ollut poliiseja myös Ja nyt näkyy kulttuuriero Amerikan ja Euroopan välillä. Cole on aivan äimän käkenä kun hän selostaa että Kuvittele, he olivat hakeneet rahoitusta EU:lta tilaisuuden järjestämiseksi ja saivat rahaa! Eli tilaisuus järjestetään EU:n kustantamana entistä ehompana syyskuussa. Mutta olin jo varannut lentoliput joten paikallinen ihmisoikeusryhmä järjestää minulle nyt muutaman luennon yliopistolla ja televisioesiintymisen, hehkuttaa Cole Cole tietää tilanteen Pohjoismaissa. Mitä terveisiä hän lähettäisi Suomen poliisivoimille? - Aina kun menen puhumaan sanon, etten halua kertoa miten teidän tulisi toimia. Haluan vain tuoda esille USA:n kokemukset kieltolaista. Haluan kertoa sen mitä on tapahtunut 37 vuoden aikana Sodassa huumeita vastaan USA:ssa. Haluan varoittaa teitä noudattamasta USA:n politiikkaa, se johtaa katastrofiin. Varoitan kaikista ennakoimattomista seurauksista mitä kieltolaki aiheuttaa. Lainvalvojien tulisi toimillaan vähentää kuolemien, sairauksien, rikosten ja riippuvuuksien määrää. Valitettavasti kieltolaki on vain lisännyt kaikkia niitä.
Päihteet lailliseksi ja kontrolliin Mark Haden http://www.markhaden.com Mark Haden esitteli mahdollisuuksia säädellä huumausaineita samalla tavalla kuin muitakin päihteitä. Hänen mielestään huumeiden kieltäminen on ollut karkea virhe ja on ainoastaan edesauttanut huumeiden leviämistä. Lisäksi huumeiden laittomuus aiheuttaa lukuisia ennakoimattomia haittoja mm. huumeiden käyttäjien marginalisoitumisen ja leimautumisen rikollisiksi. Hän kysyykin olemmeko tässä konferenssissa ehkäisemässä huumeiden käytöstä vai huumausainepolitiikasta johtuvia haittoja. Hän esittää mallin mahdollisuudesta sallia nykyisten laittomien päihteiden (huumeiden) myyminen kontrolloidusti ja tarkan säätelyn alaisena. Hän kehottaa ottamaan oppia tupakan ja alkoholin nykyisestä markkinoinnista. Ensin hän kuitenkin kieltäisi myytävien aineiden brändäämisen eli kaikenlaisten myönteisten mielikuvien liittämisen aineiden markkinointiin. Aineet tulisi myydä hyvin arkisissa pakkauksissa, ei minkäänlaista koristusta tai myönteisiä mielikuvia herättäviä pakkauksia. Aineiden myynnissä pitäisi olla myös tarkkana siinä, ettei niiden kauppaaminen saisi tuottaa voittoa. Hänen mielestään voiton tuottaminen on yksi nykyisen tupakka- ja alkoholimarkkinoinnin perusvirhe. Silloin ollaan valmiita kehittelemään tuotteita niin, että ne aiheuttavat erityisesti riippuvuutta tai ovat muuten haitallisia terveydelle. Hänen mallinsa perustuu julkisen terveydenhuollon ja yksilön oikeuksien väliseen oikeaan suhteeseen, jossa julkinen terveydenhuolto ei voisi tunkeutua yksityisyyteen kuinka syvälle tahansa ja yksilöllä olisi oma vastuunsa aineiden käytöstä. Mallissa yhtenä perusteena olisi täysi-ikäisyys. Tupakan aja alkoholin kanssa tämä systeemi on saatu pelaamaan. Tarjoilutilat voisivat olla kuten nyt ravintolat ja baarit. Ostaminen voisi edellyttää jäsenyyttä tietyssä käyttäjäklubissa. Se voisi edellyttää lisenssin hankkimista ts. osallistumista koulutukseen, jossa opastetaan aineen mahdollisimman haitattomaan käyttöön ja mahdollisten rikien hallintaan. Lisenssi toimisi kuin ajokortti, joka voitaisiin ottaa pois jos asianomainen ei pysty käyttämään ainetta hallitusti. Hadenin mielestä sosiaalisen kontrollin merkitystä on väheksytty vaikka se perinteisesti on ollut tärkein kontrollin muoto päihteidenkin käytössä. Kieltolaki kuitenkin ehkäisee sosiaalisten käytäntöjen ja säännöstöjen muotoutumista. Hän vertaa sitä esim. siihen, että alkoholia ei tavata juoda aamiaisella, viiniä otetaan ruuan kanssa ja viikolla ei juoda. Päihteitä tulisi verottaa tietyllä summalla, joista tulot menisivät haittojen hoitoon ja terveyden ylläpitämiseen. Päihteiden ominaispiirteisiin pitäisi myös kiinnittää huomiota. Kaikki päihteet ovat erilaisia olivat ne sitten laillisia tai laittomia. Tutkimustulosten avulla luotaisiin erilaisia kullekin aineelle sopivia käyttö- ja markkinontitapoja, riippuen aineen addiktiopotentiaalista ja muista ominaispiirteistä. Myös muita sosiaalisen kontrollin muotoja: rituaaleja ja käyttöä kontrolloivia riittejä kuten pyhiä rituaaleja olisi hyvä tukea ja edesauttaa niiden muotoutumista. Päihteiden valmistus tulisi olla tarkassa kontrollissa. Päihteitä tilattaessa voisi olla viive esim. 24 tuntia, jota sitten tarkasteltaisiin sitten suhteessa laittomiin markkinoihin ja kun jakelu sujuisi ongelmitta, voitaisiin viivettä pikkuhiljaa lyhentää. Vähitellen hallinnollista ja laillista kontrollia voisi vähentää ja antaa sosiaalisen kontrollin hoitaa tehtävänsä Aiheeseen liittyvä linkki: http://www.drugpolicy.org/docuploads/hadenirha2006.pdf
Tupakan kontrolli ja haittojen minimointi - pois "lopeta tai kuole"-ajattelusta Dave Sweanor WHO:n mukaan miljardi ihmistä kuolee tupakkaan tämän vuosisadan aikana. Tupakoinnissa savu on se, joka tappaa. Nikotiini on puolestaan se joka saa ihmiset jatkamaan tupakointia. Savuttomat tupakat, nuuska, nikotiinivalmisteet omaavat vain 1-2% tupakansavun aiheuttamista haitoista. Tupakan korkea hinta, mainoskielto ja varoitukset ovat saaneet tupakanpolttoa vähenemään. Kokonaisuudessaan se kuitenkin lisääntyy, sillä kehitysmaissa tupakanpoltto kasvaa koko ajan. Tärkeää olisi nyt pystyä vähentämään tupakoinnin haittoja niissä ihmisissä, jotka eivät halua lopettaa tai eivät pysty lopettamaan tupakan polttoa. Tupakoinnistakin keskusteltaessa pitäisi luopua abstinenssi-periaatteesta ja pyrkiä vähentämään tupakoinnista aiheutuvia haittoja Tupakakkakaupassa toimii törkeä markkinointisysteemi, jossa tupakointiin liitetään myönteisiä mielikuvia. Tupakoiville pitäisi markkinoida enemmän näitä edellä esittämiäni huomattavasti haitattomampia vaihtoehtoja. Kuluttajille voisi antaa myös turvallisempia vaihtoehtoja. Jos puhutaan autoista ja seksuaalikäyttäytymisestä niin säätelyllä on pystytty ohjaamaan kansalaisten käyttäytymistä yllättävän paljon esimerkkinä turvavyöt, turvatyynyt ja kondomit. Myös ruuan valvontaa vastustettiin aikanaan USA:ssa kovasti mutta markkinoilta joutuivat jäämään pois yhtiöt, jotka eivät halunneet sopeutua elintarvikevalvontaa. Elintarvikevalvonta on tällä hetkellä itsestäänselvyys mitä se ei suoinkaan silloin ollut.. On ajateltava maksimaalista pragmaattista hyötyä, joka perustuu tutkimukseen. Miksi tupakan haittojen minimoinnista ei voi puhua onnistuttiinhan bensankin lyijy poistamaan. Tupakoinnin haittojen minimoinnin kautta myös tavalliset ihmiset saataisiin ymmärtämään eri päihteisiin liittyviä haittojen minimointitoimia paremmin. Tupakan haittojen minimoinnilla voitaisiin säästää miljoonia ihmishenkiä. Tupakasta aiheutuvien haittojen minimoinnin pitäisi olla olennainen osa julkista terveydenhuoltoa. Aiheeseen liittyviä linkkejä: http://www.smoke-free.ca/info-tabac/september%2005.htm http://www.nsra-adnf.ca/cms/index.cfm?group_id=1207
Huumeidenkäyttäjien vanhemmat vaativat lapsilleen hoitoa ja kunnioitusta European Alliance of Acceptance Oriented Families of Drugs (EFDU) Dirce Blöchlinger http://www.correlation-net.org/efdu/index.html Sveitsin italiankielisestä osasta kotoisin oleva, nykyisin Bernissä asuva Dirce Blöchlinger edusti konferenssissa huumeidenkäyttäjien vanhempia. Hän suostui ystävällisesti vastaamaan muutamaan kysymykseen. - huumausainepolitiikassa en usko kieltämiseen, sillä se ei estä ihmisiä käyttämästä huumeita. Kieltolaki tuhoaa ihmiset sosiaalisesti, fyysisesti ja henkisesti. Minä laillistaisin huumeet, jotta ihmiset voisivat saada niitä niin kuin muitakin vastaavia tuotteita. Kovempia huumeita pitäisi antaa reseptillä. Heroiinia ja kokaiinia ei tietysti saisi olla myynnissä marketeissa, mutta ihmisten pitäisi saada niitä kuten muitakin lääkeaineita, joissa on sama vaikutus. Miedommat huumeet pitäisi myydä erityisissä keskuksissa, joilla on lupa siihen. Huumeista saaduilla veroilla pitäisi kustantaa hoitoa. Nuorisoa pitäisi suojella ikärajoilla - ostoon pitäisi vaatia minimi-ikä. - oma poikani alkoi käyttää 21-vuotiaana suoraan heroiinia. Mieheni ja minä saimme hyvää apua ammattilaisilta ja vanhempainryhmältä. Pojalleni oli keskusteluista meidän vanhempien kanssa hyötyä mutta jossain määrin myös ammattilaisten apu auttoi. Hänen suurin terapeuttinsa oli luonto. Hän meni Pohjois-Kanadaan ja eli kaukana kaupungeista ja ihmisistä. Elämä siellä oli ankaraa. Mutta se oli hänen oma valintansa, joku muu ei ehkä olisi kestänyt samoja olosuhteita karhujen, susien ja metsän kanssa. Hänen oli työskenneltävä kovasti pienen palkan eteen. Olisimme hyväksyneet korvaushoidon tai vieroitushoidon myös mutta odotimme hänen ottavan itse vastuun terveydestään. Hän koki monta takapakkia mutta aloitti aina uudestaan ja uudestaan. Kunnes onnistui. Nyt hän on ollut 10 vuotta ilman heroiinia. - parasta olisi tietenkin, jos nuoret pidättäytyisivät käyttämästä mitään päihteitä kunnes he ovat hieman vanhempia. Tiedetään, että 13-23-vuotiaina nuoret ovat erityisen uteliaita kaikkea jännittäviä kokemuksia kohtaan eivätkä välitä seurauksista. Sama koskee mm. ekstremurheilua ja autoilua. Vanhempien pitäisi olla esimerkkinä ja antaa heille luotettavaa tietoa, pitää yllä avointa keskustelua ja huomioida lastensa elämää. Tarvittaessa pitää myös reagoida. - periaatteessa lapsia pitäisi opettaa kestämään turhautumista ja ikäviä tunteita. Heille pitäisi opettaa taitoa rentoutua ja kokea mukavia kokemuksia ilman huumeita. Se tarkoittaa sitä, että meidän vanhempien tulisi miettiä tarkasti omia tapojamme selviytyä elämän hankaluuksista. Mielestäni ei ole tarpeellista keskittyä huumeista ja riippuvuuksista kertomiseen. Olisi tarpeen keskittyä terveyteen, hyvään oloon, omien voimavaroihin esille saamiseen, pitämään huolta omasta kehosta ja mielestä sekä avun saannista kun sen tarve on. - vaarallisinta huumeissa on tietämättömyys, se ettei tiedä mitä itse huume sisältää, se kuinka se vaikuttaa käyttäjään ja ylimielisyys eli ei ajatella, että itselle ei kuitenkaan käy kuinkaan. Myös se, että ajatellaan kaikkien käyttävän on vaarallista. Ja tietysti kontrollin menettäminen ja kieltäminen ettei tarvitse huumetta - ajatellaan että sen voi lopettaa koska tahansa. - nuorten pitäisi saada apua eikä rangaistuksia. Uhkaaminen ei ole oikea ratkaisu. Usein nuoret tarvitsevat jonkinlaista painostusta mutta ei uhkailua. Vaikeinta onkin löytää näiden oikea suhde. Heikko ei toimi mutta ei liian vahvakaan. - nuorten olisi hyvä lopettaa huumeidenkäyttö heti mutta niin kauan kuin he pitävät siitä tai tarvitsevat sitä, heillä ei ole
motivaatiota lopettaa. Lopettamiseen ei ole mitään yksittäistä reseptiä. Jokainen on yksilö ja tarvitsee erilaisen lähestymistavan. Paljon riippuu iästä, käytön toistumisesta, käyttömääristä, onko käyttö yhteydessä johonkin mielenterveydelliseen ongelmaan, minkälainen perhetilanne on, mitä nuori hyötyy tai haluaa välttää käyttämällä päihteitä. Ongelma on hyvin monimuotoinen ja siksi on hyvä olla monenlaisia lähestymistapoja. - hoitoon on hyvä päästä heti jos lapsi on alle 16-vuotias, jotta voitaisiin estää koulusta erottaminen ja itsensä vahingoittaminen. Kun he ovat niin nuoria, he ovat usein sitä mieltä, etteivät tarvitse hoitoa. Siksi he tarvitsevat hieman painostusta omasta perheestään, koulusta ja lääkäreiltä käsin. Vanhemmat ovat vastuussa lapsistaan ja siksi heille pitäisi olla rohkeutta käyttää valtaansa. Tapaan usein alle 14-vuotiaden vanhempia, joilla ei ole rohkeutta vaatia lastaan hoitoon. - pakkohoidon hyväksyn vain tietyissä tapauksissa ja silloinkin rajatusti. Esimerkiksi kun joku vaarantaa oman henkensä(itsemurhayritys, väkivalta, huono terveys) tai toisten. Ja kuten aikaisemmin sanoin hyvin nuorten kanssa, jotta estettäisiin varastelu, ja prostituutio. Silloin hoitokoti on paikallaan. Vielä lopuksi hän haluaa osoittaa muutaman erityisen sanan suomalaisille huumausaineiden käyttäjien vanhemmille: Arvoisat suomalaiset vanhemmat! Tiedän mitä se on, kun lapsi käyttää huumeita. Tärkeintä on se, että lapsenne, tyttärenne tai poikanne, säilyy arvokkaasti hengissä, hänellä pitäisi olla samat oikeudet ja hänen pitäisi saada sama kunnioitus kuin muutkin ihmiset saavat. Meidän vanhempien halu olisi se, että lapsi lopettaa huumeiden käytön ja useimmat tekevätkin niin, jos pysyvät hengissä. Huumausaineiden kieltäminen vahingoittaa huumeita käyttäviä lapsiamme. Se ei estä ihmisiä käyttämästä huumeita tai alkoholia. Valitettavasti jotkut ihmiset jatkavat tupakanpolttoa, juomista tai huumeiden käyttöä vaikka he hyvin tietävät niiden olevan vaarallisia heille. He eivät kuitenkaan ole valmiita lopettamaan. On kuitenkin mahdollista ottaa tämäkin huomioon ja avain siihen on haittojen minimointi. Haittojen minimointi säilyttää nuoren terveyden ja arvokkuuden, se estää nuorta syrjäytymästä yhteiskunnan ulkopuolelle. Älä unohda pitää huolta itsestäsi, tapaa ystäviäsi ja ihmisiä, perusta oma-apuryhmä joissa voit jakaa huolet, pelot, vihan ja surun mutta myös myönteiset kokemukset ja ilot toisten kanssa. Ota aikaa toipuaksesi. Aineista riippuvan ihmisen tukeminen ja opastaminen on verrattavissa erikoispitkään maratoniin. Se vaatii voimavarojen kohdentamista oikein, jotta pystymme saavuttamaan maalin. Kaikesta kärsimyksestä huolimatta en haluaisi muuttaa menneisyyttäni. Lapseni on edelleen hyvin tärkeä osa elämääni. Olen myös tavannut matkani varrella hienoja ihmisiä ja kokenut todellista ystävyyttä. Sitä toivon kaikille myös kaikille teille! 19. Kansainvälinen haittojen minimointi konferenssi pidetään Barcelonassa 11. - 15. 5. 2008 teemana on "Towards a global approach" eli "kohti maailmanlaajuista ratkaisumallia"