Harjoitellaan voimakuvion piirtämistä

Samankaltaiset tiedostot
NEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI MEKANIIKAN II PERUSLAKI MEKANIIKAN III PERUSLAKI

5-2. a) Valitaan suunta alas positiiviseksi. 55 N / 6,5 N 8,7 m/s = =

Fysiikka 1. Dynamiikka. Voima tunnus = Liike ja sen muutosten selittäminen Physics. [F] = 1N (newton)

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Piirrä kirjaan vaikuttavat voimat oikeissa suhteissa toisiinsa nähden. Kaikki kappaleet ovat paikallaan

Fysiikan perusteet. Voimat ja kiihtyvyys. Antti Haarto

VUOROVAIKUTUS JA VOIMA

Kitka ja Newtonin lakien sovellukset

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, luento Kari Sormunen

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen

AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t,

Vedetään kiekkoa erisuuruisilla voimilla! havaitaan kiekon saaman kiihtyvyyden olevan suoraan verrannollinen käytetyn voiman suuruuteen

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis

Luvun 5 laskuesimerkit

HARJOITUS 4 1. (E 5.29):

Suhteellinen nopeus. Matkustaja P kävelee nopeudella 1.0 m/s pitkin 3.0 m/s nopeudella etenevän junan B käytävää

Luku 7 Työ ja energia. Muuttuvan voiman tekemä työ Liike-energia

Kpl 2: Vuorovaikutus ja voima

Luento 7: Voima ja Liikemäärä. Superpositio Newtonin lait Tasapainotehtävät Kitkatehtävät Ympyräliike Liikemäärä

2.3 Voiman jakaminen komponentteihin

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Pietarsaaren lukio Vesa Maanselkä

Havainnoi mielikuviasi ja selitä, Panosta ajatteluun, selvitä liikkeen salat!

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet (mat/fys/kem suunt.), luento 1 Kari Sormunen

2.2 Principia: Sir Isaac Newtonin 1. ja 2. laki

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Fysiikan valintakoe , vastaukset tehtäviin 1-2

Tutkimusten mukaan opiskelijoilla on monia

Luvun 5 laskuesimerkit

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

Kertauskysymyksiä. KPL1 Suureita ja mittauksia. KPL2 Vuorovaikutus ja voima. Avain Fysiikka KPL 1-4

a) Kun skootterilla kiihdytetään ylämäessä, kitka on merkityksettömän pieni.

Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus)

Voima F tekee työtä W vaikuttaessaan kappaleeseen, joka siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2. Työ on skalaarisuure, EI vektori!

TEHTÄVIEN RATKAISUT. s = 6,0 m + 6,0 m = 12 m.

Luento 5: Voima ja Liikemäärä

TÄSSÄ ON ESIMERKKEJÄ SÄHKÖ- JA MAGNETISMIOPIN KEVÄÄN 2017 MATERIAALISTA

Massa ja paino. Jaana Ohtonen Språkskolan Kielikoulu. torsdag 9 januari 14

E 3.15: Maan pinnalla levossa olevassa avaruusaluksessa pallo vierii pois pöydän vaakasuoralta pinnalta ja osuu lattiaan D:n etäisyydellä pöydän

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4

Voiman momentti M. Liikemäärä, momentti, painopiste. Momentin määritelmä. Laajennettu tasapainon käsite. Osa 4

LUKION FYSIIKKAKILPAILU PERUSSARJA

TEHTÄVIEN RATKAISUT. b) 105-kiloisella puolustajalla on yhtä suuri liikemäärä, jos nopeus on kgm 712 p m 105 kg

9. Vektorit. 9.1 Skalaarit ja vektorit. 9.2 Vektorit tasossa

Massakeskipiste Kosketusvoimat

DYNAMIIKKA II, LUENTO 5 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi

v = Δs 12,5 km 5,0 km Δt 1,0 h 0,2 h 0,8 h = 9,375 km h 9 km h kaava 1p, matkanmuutos 1p, ajanmuutos 1p, sijoitus 1p, vastaus ja tarkkuus 1p

:37:37 1/50 luentokalvot_05_combined.pdf (#38)

Luento 7: Voima ja Liikemäärä

2.11 Väliaineen vastus

Dynamiikan peruslaki ja voima

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

Luku 27. Tavoiteet Määrittää magneettikentän aiheuttama voima o varattuun hiukkaseen o virtajohtimeen o virtasilmukkaan

Vuorovaikutuskaavion ja voimakuvion muodostamista ja Newtonin 3. lain osaamista testaavia tehtäviä

Lineaarialgebra MATH.1040 / voima

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Luvun 10 laskuesimerkit

Mekaniikkan jatkokurssi

2 Kappaleeseen vaikuttavat voimat

STATIIKKA. TF00BN89 5op

PERUSSARJA. a) Kun skootterilla kiihdytetään ylämäessä, kitka on merkityksettömän pieni.

2.5 Liikeyhtälö F 3 F 1 F 2

1. Tasainen liike. Kappale liikkuu vakionopeudella niin, että suunta ei muutu

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen

Liikemäärän säilyminen Vuorovesivoimat Jousivoima

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Luku 8. Mekaanisen energian säilyminen. Konservatiiviset ja eikonservatiiviset. Potentiaalienergia Voima ja potentiaalienergia.

Muunnokset ja mittayksiköt

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Leptonit. - elektroni - myoni - tauhiukkanen - kolme erilaista neutriinoa. - neutriinojen varaus on 0 ja muiden leptonien varaus on -1

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

RAK Statiikka 4 op

FYSIIKAN HARJOITUSKOE I Mekaniikka, 8. luokka

Huomaa, että 0 kitkakerroin 1. Aika harvoin kitka on tasan 0. Koska kitkakerroin 1, niin

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KALTEVA TASO. 1. Työn tavoitteet. 2. Teoria

Fysiikan olympiavalmennus, perussarja Palautus mennessä

Mekaniikka 1 Lukion fysiikan kertausta

Vektorilla on suunta ja suuruus. Suunta kertoo minne päin ja suuruus kuinka paljon. Se on siinä.

Jakso 3: Dynamiikan perusteet Näiden tehtävien viimeinen palautus- tai näyttöpäivä on keskiviikko

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

B sivu 1(6) AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE

RTEK-2000 Statiikan perusteet. 1. välikoe ke LUENTOSALEISSA K1705 klo 11:00-14:00 sekä S4 klo 11:15-14:15 S4 on sähkötalossa

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

Sähköstatiikka ja magnetismi

Nyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi

Gravitaatio ja heittoliike. Gravitaatiovoima Numeerisen ratkaisun perusteet Heittoliike

Varatun hiukkasen liike

Eristeet. - q. Johdannoksi vähän sähköisestä dipolista. Eristeistä

on radan suuntaiseen komponentti eli tangenttikomponentti ja on radan kaarevuuskeskipisteeseen osoittavaan komponentti. (ks. kuva 1).

Työ 5: Putoamiskiihtyvyys

766323A-02 Mekaniikan kertausharjoitukset, kl 2012

Luento 5: Käyräviivainen liike

Varatun hiukkasen liike

Luento 9: Potentiaalienergia

Transkriptio:

Harjoitellaan voimakuvion piirtämistä Milloin ja miksi voimakuvio piirretään? Voimakuvio on keskeinen osa mekaniikan tehtävän ratkaisua, sillä sen avulla hahmotetaan tilanne, esitetään kappaleeseen kohdistuvat voimat ja perustellaan voimien suunnat. Voimakuvion perusteella laaditaan liikeyhtälö, josta voidaan ratkaista esim. kappaleen kiihtyvyys. Ohjeita voimakuvion laadintaan Yleensä voimakuvioon piirretään vain yhteen kappaleeseen kohdistuvat voimat. Näin voima ja sen vastavoima eivät sekoitu toisiinsa ja näyttäisi kohdistuvan samaan kappaleeseen. Jos vuorovaikutuksen osapuolet ovat selkeästi erillään, ei sekaannuksen vaaraa ole. Pohdi huolellisesti mitä vuorovaikutuksia kappaleella on ympäristön kanssa! Etävuorovaikutukset: - Paino - Sähköinen voima - Magneettinen voima Kosketusvuorovaikutukset - Tukivoima - Langan jännitysvoima - Kitkavoima - Noste - Jousivoima - Ilmanvastus / väliaineen vastus Mieti piirtämäsi voiman vaikutuspistettä: - Voimavektori alkaa tai päättyy vaikutuspisteeseen - Paino kappaleen keskipisteeseen - Kitka pintojen välille - Noste upoksissa olevan osan puoleen väliin Ole tarkkana voimavektorin suunnan kanssa - Paino on aina kohti maapallon keskipistettä. - Tukivoima on aina 90 -kulmassa pintaan nähden.

Voimien pituuksien on oltava oikeassa suhteessa toisiinsa nähden - Jos kappale on levossa tai liikkuu vakionopeudella, on kokonaisvoima, eli voimien summa, nolla. - Jos kappale on kiihtyvässä liikkeessä, on voimien summa kiihtyvyyden suuntaan. Positiivisen suunnan merkitseminen - Positiivinen suunta voidaan merkitä lisäämällä kuvaan xy-koordinaatisto (Voima & Liike-valikko) Kiihtyvyyden ja nopeuden suunta merkitään voimakuvion ulkopuolelle, jotta niitä ei vahingossa sotketa voimavektoreihin. Voimat tulee nimetä kirjaintunnuksin ja kirjoittamalla voimien nimet. Kun voimavektori on aktiivisena, näppäile kirjaintunnus, esim. N ja sen jälkeen kirjoitettava numero menee automaattisesti alaindeksiin. Paina = -merkkiä ja kirjoita voimalle nimi. Tämä nimi ilmestyy vasempaan alakulmaan. Erikoismerkit löytyvät omasta valikosta, mutta joillekin niistä on pikatoiminto, esim. kreikkalainen pieni myy saadaan kirjoittamalla my tai mu. Voimat voidaan jakaa komponentteihin valikosta löytyvän toiminnon avulla. Voimien jakaminen komponentteihin voi auttaa tehtävän ratkaisemisessa. Komponentit ovat eri värillä, jotta niitä ei sekoiteta varsinaisiin voimiin. Lataa Fysiikan piirto -Widget: http://nspire.fi/widget/ Ohjeita: http://nspire.fi/fysiikanpiirto/ Voimakuvioiden piirtämistä nopeuttavia vinkkejä: - Pikanäppäin F piirtää voimavektorin - Tab -näppäin peilaa valitun voimavektorin - Enter -näppäin monistaa valitun voimavektorin - = -merkin jälkeen syötetään voiman nimi - Nuoli oikealla/vasemmalle muuttaa nuolen tyyliä/väriä

Harjoituksia 1. Piirrä kappaleiden voimakuviot seuraavissa tilanteissa ja lisää kuviin nopeus ja kiihtyvyys, jos kappale ei ole levossa. Muista nimetä voimat. a. Pöydällä levossa oleva laatikko b. Jousessa levossa roikkuva punnus c. Vinosti ilmaan heitetty pallo lentoradan korkeimmassa kohdassa d. Vesilasissa kelluva jääpala e. Lattialla liukuva laatikko f. Kallistetulla pöydällä levossa pysyvä kirja g. Vakionopeudella putoava vesipisara h. Maapalloa kiertävä satelliitti i. Homogeenisessä sähkökentässä kiihdytettävä elektroni j. Homogeeniseen sähkökenttään kohtisuoraan tuleva positiivinen varaus k. Nopeudenvalitsimen läpi suoraan lentävä negatiivinen varaus

Voimatehtäviä YO-kirjoituksista: K13:

K14: S14:

Momenttien tarkastelu voimakuviossa K11: Harjoitellaan voimalaskun laskemista S12: K13: K14:

S14: K15: S15:

K16: K17: S17: