PÄÄTÖS Helsinki 26.5.2009 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2008-Y-591-119 No YS 615 ASIA Päätös Kapulan kaatopaikan eteläosan reuna- ja pintarakenteiden toteutussuunnitelman hyväksymisestä. Päätös sisältää myös ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun rakentamisen aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta. TOIMINNANHARJOITTAJA Kiertokapula Oy Innopark Vankanlähde 7 13100 Hämeenlinna LAITOS Kapulan kaatopaikka Kapulasillantie 2 05880 Hyvinkää Kiinteistöt: RN:o 106-401-0004-0088; omistaja Hyvinkään kaupunki RN:o 694-401-0005-0027; omistaja Riihimäen kaupunki LUPAVELVOLLISUUS Vaasan hallinto-oikeuden 18.5.2006 antama päätös numero 06/0136/3 Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksen No YS 1539/19.12.2003 määräys B.20. ASIAN VIREILLETULO Suunnitelma toimitettiin 31.10.2008 Uudenmaan ympäristökeskukselle. MAKSU 1 720 A14-119-AT112 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI-00521 Helsingfors, Finland www.miljo.fi/uus
2 (14) ASIAN LIITTYVÄT AIEMMAT PÄÄTÖKSET Uudenmaan ympäristökeskus myönsi Kiertokapula Oy:lle 19.12.2003 ympäristöluvan No YS 1539 Kapulan jätteiden käsittelyalueen toiminnoille. Vaasan hallinto-oikeus antoi 18.5.2006 päätöksen 06/0136/3 ympäristöluvasta No YS 1539/19.12.2003 tehdystä valituksesta. Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupa No YS 1789/ 18.12.2008, joka koski Kapulan jätteidenkäsittelyalueen muita kuin kaatopaikkatoimintoja. PINTARAKENTEIDEN TOTEUTUSSUUNNITELMA Yleistä Alueen nykytila Kapulan kaatopaikka on suljettu 31.10.2007. Kaatopaikan eteläosan sulkemisrakennealueen kokonaispinta-ala on noin 1,6 hehtaaria. Alueesta varsinaista tulevaa huoltoaluetta on 1,2 hehtaaria. Pintarakenteen lisäksi huoltoalueen reunoille rakennetaan eristyspato salaojineen. Kunnostustyö sisältää seuraavat rakennustyöt: - massan vaihdot - eristyspengerrakenteet - kaatopaikkaveden salaojat tarkistuskaivoineen - kaatopaikkakaasusalaojat - kaatopaikan pintarakenteet - pintavesiojat - huoltoalueen rakentaminen - liitostyöt rakennettuihin järjestelmiin - viimeistely ja siivoukset. Eteläisen jätetäyttöalueen maanpinta on tällä hetkellä tasolla +100,6 104,4. Alueelta puretaan varastokäytössä oleva rakennus. Lisäksi alueelta poistetaan valaisinpylväät ja niiden maakaapelit. Alueella on jätetäyttöä enimmillään 3,5 metriä. Täytön päälle on rakennettu arviolta 0,3 2 metrin paksuinen maa-aineskerros. Tutkimuksissa jätetäytössä on todettu puuta, muovia, metallia, betonia, rakennusjätettä ja epämääräiseksi luokiteltua jätettä. Suljettava eteläinen jätetäyttöalue on osittain asfaltoitu ja osin päällystämätön. Asfaltoitua aluetta käytetään huoltoalueena. Lisäksi alueella sijaitsee stabiloidusta lyijymaa-aineksesta rakennettu kenttä. Kentän päälle on rakennettu jätteidenkäsittelyalueen sisäisessä käytössä oleva tie.
3 (14) Jätetäytön poistaminen Pintarakenteet Eristysseinä Yleistä Jätetäyttöä poistetaan kolmelta eristepadon ulkopuolelle jäävältä alueelta. Alueet sijaitsevat padon etelä- ja länsipuolella. Poiskaivettavaa jätetäyttöä on yhteensä arviolta 1 570 m 3. Lisäksi pilaantunutta maa-ainesta ja jätettä poistetaan kiinteytetyn lyijymaa-aineskentän länsi- ja eteläreunoilta. Jätetäyttö kaivetaan lohkoittain. Kerrallaan kaivettavan alueen koko minimoidaan. Jätettä sisältävät kaivannot ja välivarastoitava massa peitetään työvuoron päättyessä. Kaivannossa työskentelevät varustautuvat kaasupitoisuusmittarilla. Kaivettu jätetäyttö hyödynnetään Kapulan kaatopaikka-alueen muotoilussa. Ylimääräiset kaivumassat käytetään esipeittomateriaalina. Jätetäyttöalueelle rakennettava pintarakenne on ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraava: - asfalttibetoni AB 16/125, 50 mm - tiivis asfalttibetoni ABT 16/150, 60 mm - murske# 0 16, 350 mm - natriumbentoniittimatto - sepeli# 6 16, 150 mm. Eteläisen jätetäyttöalueen reunoille rakennetaan eristyspadot. Patojen luiskien kaltevuus on 1:1. Ennen lopullisen rakenteen tekoa rakennetaan koe-eristerakenne. Rakenteen pituus on 15 jm. Rakenteella testataan materiaalien toimivuutta ja levitys- ja tiivistysmenetelmiä. Lisäksi selvitetään tiivistysvaatimusten sovellettavuutta, työssä käytettäviä laadunvalvontamenetelmiä ja hyväksymistasoja sekä tiivistyskaluston käytölle asetettavia vaatimuksia. Eteläreunan eristyspato Rakenteen pituus on 360 metriä. Rakenne ulottuu myös jätetäyttöalueen lounaisreunalle. Pato ulotetaan tasolla +96,5 - +100,4 olevaan tiiviiseen silttimoreenia sisältävään perusmaahan. Padon sijoitusalueella maaperän vedenläpäisevyyden k arvo on 1,04 x 10-6 9,07 x 10-7. Kiinteytetty lyijymaa-aines jää eristysrakenteen ulkopuolelle. Jätetäyttö ja pilaantunut maa-aines poistetaan eristyspadon ja kiinteytyskentän väliseltä alueelta. Patokaivannon reunoille asennetaan suodatinkangas. Padon pohjalle ja eteläreunaan rakennetaan 0,5 metrin paksuinen tiivistyskerros. Kerroksen vedenläpäisevyyden k arvo on < 1 x 10-9 m/s.
4 (14) Kaivannon pohjalle tehdyn salaojarakenteen päälle tulee soratäyttö. Täytön päälle asennetaan bentoniittimatto. Matto ulotetaan eteläreunan tiivistysrakenteeseen. Maton päälle rakennetaan eteläisen jätetäytön muut pintarakenteet. Rakenteet ulotetaan yhden metrin verran eristepadon eteläreunan yli. Pohjoisreunan eristyspato Kaatopaikkakaasu Patorakenteen pituus on 250 metriä. Rakenne ulottuu myös jätetäyttöalueen länsireunalle. Pato ulotetaan tasolle +97,9 - +100,66. Patokaivannon reunoille asennetaan suodatinkangas. Padon pohjalle ja eteläreunaan rakennetaan 0,5 metrin paksuinen tiivistyskerros. Kerroksen vedenläpäisevyyden k arvo on < 1 x 10-9 m/s. Pintarakenteen bentoniittimatto limitetään metrin pituiselta osuudelta pohjoisreunan mineraaliseen tiivistyskerrokseen. Kaivannon pohjalle tehdyn salaojarakenteen päälle tulee soratäyttö. Täytön päälle pohjoisreunaa lukuun ottamatta rakennetaan seuraava rakenne ylhäältä alaspäin lueteltuna: - murske# 0 150, > 500 mm - suodatinkangas - sepeli# 6 16, 500 mm - tiivistyskerros, 500 mm - suodatinkangas. Pohjoisreunaan rakennetaan noin kahden metrin osuudelle seuraava rakenne ylhäältä alaspäin lueteltuna: - murske# 0 150, > 500 mm - kaatopaikkakalvo, 0,3 1 mm - tiivistyskerros, 500 mm - suodatinkangas. Päällimmäinen murskekerros rakennetaan suojaamaan pintarakennekerrosten päättymiskohtaa. Alueelle tullaan rakentamaan myöhemmin varsinaisen jätetäyttöalueen pintarakenteet. Eteläiselle jätetäyttöalueelle rakennetaan kuusi kaatopaikkakaasusalaojaa. Salaojarakenne on seuraava: - sepeli,# 6 16, 350 mm - salaojaputki ø110 PEH - sepeli,# 6 16, 150 mm. Eteläreunalla salaojalinjat ulotetaan eteläreunan eristyspatorakenteeseen. Pohjoispuolella salaojalinjastot ulotetaan varsinaisen jätetäytön luiskan alareunaan. Putket liitetään muun jätetäyttöalueen pintarakenteiden rakentamisen yhteydessä mahdollisesti rakennettavaan kaasunkeräyskerrokseen.
5 (14) Kaatopaikkavesi Pintavesi Laadunvalvonta Eteläiseen ja pohjoiseen eristyspatorakenteeseen sijoitetaan kaatopaikkavesisalaojat. Salaojan täyttömateriaalina käytetään # 6 16 sepeliä ja salaojaputkena ø200 PEH. Salaojarakenne varustetaan tarkastuskaivoilla. Salaojalinjasto liitetään kaivosta PL 370 olemassa olevaan kaatopaikkavesikaivoon. Kaivosta vedet johdetaan tasausaltaana toimivaan avo-ojaan. Valmiin pintarakenteen pohjoisreunalle rakennetaan niskaoja. Oja luiskaverhoillaan# 0 64 murskesoralla. Verhouksen paksuus on 150 mm. Ojasta vedestä johdetaan avo-ojaan. Laadunvalvontaan kuuluvat materiaalin ja rakentamisen laadun seuranta koe-eristys- ja varsinaisessa rakenteessa. Valvontaan osallistuvat rakennuttaja, urakoitsija ja riippumaton laadunvalvoja. Urakoitsija tekee laadunvalvonta- ja mittaussuunnitelmat. Perustelut valtioneuvoston päätöksestä poikkeavalle rakenteelle Kunnostettavaa aluetta tullaan käyttämään hyötyjätetoimintojen varastoja huoltoalueena. Alueen käyttö edellyttää kestopäällystämistä. Eteläinen jätetäyttöalue on vanhinta kaatopaikka-aluetta. Alueelle on sijoitettu pääasiassa rakennusjätettä. Jätekerros ei ole paksu eikä alueella ole odotettavissa painumia. Alueelle järjestetään kaatopaikkakaasun keräys. Varasto- ja huoltoalue eristetään ympäristöstä ja muusta jätetäyttöalueesta eristysrakenteilla, jotka ulotetaan tiiviiseen maaperään. Rakenteet ja tiivis maaperä estävät haitta-aineiden pääsyn alueen ulkopuolelle ja mahdollisesti pohjaveteen. Alueelle rakennetaan kaksi tiivistyskerrosta, bentoniittimatto ja tiivisasfaltti. Rakenteesta puuttuvat kuivatus- ja pintakerros, joita ei ole mahdollista toteuttaa suunnitellulle varasto- ja huoltoalueelle. Alueen sadevedet kerään kallistuksilla ja ojituksilla. Vedet johdetaan jätteidenkäsittelyalueen muiden likaantuneiden vesien keräilyviemäriin. Lisäksi eristyspatojen kaatopaikkavedet kulkeutuvat käsiteltäväksi. TOIMINNAN ALOITTAMISLUPA Kiertokapula Oy hakee lupaa aloittaa eteläosan pintarakenteiden rakentaminen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.
6 (14) ASIAN KÄSITTELY Suunnitelman täydentäminen Asiasta tiedottaminen Lausunnot Suunnitelmaa täydennettiin 30.3.2009 ja 20.4.2009. Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut suunnitelmasta kuuluttamalla Hyvinkään ja Riihimäen kaupunkien ilmoitustauluilla 13.1.2009 17.2.2009 sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 16.1.2009 17.2.2009. Hakemuksesta on lisäksi ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille ja yhteisöille. Hakemuksesta pyydettiin lausunnot Hyvinkään kaupunginhallitukselta, Hyvinkään kaupungin ympäristölautakunnalta, Riihimäen kaupunginhallitukselta ja Riihimäen kaupungin ympäristölautakunnalta sekä Hyvinkään ja Riihimäen kaupunkien terveydensuojeluviranomaisilta. Hyvinkään kaupungin ympäristölautakunta toteaa 19.2.2009 päivätyssä lausunnossaan, että esitettyä rakentamistoimenpidettä voidaan pitää kaavan mukaisena. Lautakunta korostaa, että toimenpide vaatii myös maankäyttö- ja rakennuslain 126 :n mukaisen toimenpideluvan. Luvalla varmistetaan huoltoon ja varastointiin tulevan alueen terveellisyys ja jätevesijärjestelyjen rakentaminen niin, ettei niistä aiheudu haittaa ympäristölle. Lautakunta toteaa, että alueelta purkautuu kaatopaikkakaasua. Mahdollisesti eteläiselle alueelle kulkeutuu kaasua myös viereiseltä kaatopaikan uudemmalta osalta. Toiminnanharjoittajan on kiinnitettävä erityistä huomiota hajuhaittojen minimoimiseen. Kun jätteitä käsitellään, on kerralla käsittelyssä olevan alue minimoitava. Jätetäytön pinta saa olla auki vain sen verran kuin se työn kannalta on välttämätöntä. Työvuoron jälkeen aluetta ei saa jättää avoimeksi. Rakenteiden työnaikainen suojaus on myös järjestettävä. Riihimäen kaupungin ympäristölautakunta edellyttää 26.2.2009 päivätyssä lausunnossaan, että esitettyjen rakenteiden tekeminen, jätetäytön poistaminen ja syntyvän jätteen välivarastointi on tehtävä siten, että hajuhaitat minimoidaan työn aikana. Hajujen esiintymistä tulee seurata työn aikana. Työn aloituksesta, kestosta ja työstä vastaavasta on tiedotettava hyvissä ajoin etukäteen yleisesti tiedotusvälineillä ja kirjallisesti lähimmille asuinkiinteistöille ja viranomaisille. Ympäristölautakunnan mukaan pintarakenteet voidaan rakentaa esitetysti, koska aluetta on jatkossa tarve käyttää huolto- ja varastoalueena. Oleellista on toteuttaa patomaisen eristysrakenteen tiivistysrakenne siten, että kaatopaikkavedet eivät pääse rakenteen ulkopuolelle eikä puhtaita vesiä pääse jätetäyttöön. Jos alueella havaitaan myöhemmin painumien esiintymistä, on rakennetta muutettava ja huolehdittava siitä, että rakenne säilyy kaikissa tilanteissa tiiviinä.
7 (14) Sulkemissuunnitelmassa viitteenä käytetty maaperän haitta-ainetutkimus olisi pitänyt liittää suunnitelmaan. Raportti tulee toimittaa tiedoksi Riihimäen ympäristölautakunnalle. Riihimäen kaupunginhallitus toteaa 17.3.2009 päivätyssä lausunnossaan, että hallitus antaa asiasta ympäristölautakunnan esityksen mukaisen lausunnon. Muistutukset ja mielipiteet Suunnitelmasta ei jätetty muistutuksia. Hakijan kuuleminen ja vastine Uudenmaan ympäristökeskus varasi kirjeillään No YS 250/9.3.2009 ja No YS 469/24.4.2009 Kiertokapula Oy:lle tilaisuuden tulla kuulluksi ja esittää vastineensa annetuista lausunnoista. Kiertokapula Oy toteaa 1.4.2009 päivätyssä vastineessaan, etteivät toimenpiteet edellytä maankäyttö- ja rakennuslain 126 :n mukaista toimenpidelupaa. Yhtiö tulee toteuttamaan sulkemistyöt pyrkimällä välttämään hajuhaittoja. PÄÄTÖS Ratkaisu Vastaus lausuntoihin Uudenmaan ympäristökeskus on tarkastanut Kiertokapula Oy:n Kapulan kaatopaikan pintarakennesuunnitelman (päivätty 31.10.2008) ja sen täydennykset (saapuneet 30.3.2009 ja 20.4.2009) sekä hyväksyy reuna- ja pintarakenteiden toteutussuunnitelman seuraavin määräyksin. Lausunnoissa esitetyt asiat on huomioitu lupamääräyksissä. Hyvinkään kaupungin rakennusvalvontaviranomainen tekee itsenäisesti ratkaisun toimivaltaansa kuuluvasta luvanhakutarpeesta eikä ympäristökeskus ota kantaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiin lupa-asioihin. Jätteen ja pilaantuneen maa-aineksen kaivu (YSL 78 ) 1. Eristysrakenteiden ulkopuolisen jätetäyttöalueen kunnostamisesta massanvaihdolla on tehtävä ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitus Uudenmaan ympäristökeskukselle. Ilmoitus on toimitettava ympäristökeskukselle viimeistään yhtä kuukautta ennen kunnostamisen aloittamista. Kaatopaikan pintaeristysrakenteet (YSL 43, YSA 20, JL 6, JA 8, 51 ) Valmistelevat työt 2. Jätetäytön eristysalueelta on poistettava rakennukset ja muut kunnostustöitä haittaava rakenteet.
8 (14) Jätetäytön poiskaivun jälkeen ja alueen tasauksen yhteydessä on varmistettava, että jätetäyttöalue on peitetty tarkoitukseen soveltuvasta materiaalista rakennetulla vähintään 0,3 metrin esipeittokerroksella. Kaasunkeräys 3. Kaatopaikkakaasun keräyksen saa toteuttaa suunnitelmassa esitetysti ja toteutuksessa on huomioitava ympäristölupapäätöksen No YS 1539/ 19.12.2003 määräyksessä B.14. edellytetty. Erityisrakenteet 4. Eristysseinät saa toteuttaa suunnitelmissa esitetyn mukaisina. Toteutuksessa on huomioitava seuraavat seikat: Jätteettömään alueeseen liitettävä eristysseinä on rakennettava siten, että rakenne liittyy tiiviisti mahdollisimman yhtenäiseen huonosti vettä läpäisevään maa-aineskerrokseen. Eristysseinän rakenne ja materiaalit on valittava ja mitoitettava siten, että rakenne kestää pitkäaikaisesti kaatopaikkavettä ja jätetäytön muita kuormitustekijöitä. Rakenteen on estettävä kaatopaikkakaasun kulkeutuminen jätetäyttöalueen ulkopuolelle. Eristysrakenteen ja rakenteessa käytettävän tiivistysmateriaalin on kestettävä kentän käytöstä aiheutuvat painumarasitukset. Eristysseinästä on rakennettava koerakenne ennen varsinaisen rakenteen rakentamisen aloittamista. Ainoastaan asetetut vaatimukset kaikilta osin täyttävää rakennetta saa käyttää eristysseinän osana. Pintarakenteet 5. Eteläisen jätetäyttöalueen esipeittokerroksen päälle rakennettavan pintaeristyksen saa toteuttaa suunnitelmissa esitetyn mukaisina. Toteutuksessa on huomioitava seuraavat seikat: Bentoniittimaton yläpuolinen murskekerros on rakennettava salaojakerroksen tavoin toimivaksi. Kerrokseen joutuvan veden hallittu purkaminen on varmistettava. Eristetyn eteläisen jätetäyttöalueelle tuleva toiminta ja alueen välittömään lähiympäristön maankäyttö on suunniteltava siten, ettei aiheuteta eristysrakenteiden vaurioitumisriskiä eikä vaaranneta rakenteiden pitkäaikaiskestävyyttä tai toimivuutta. Vesien hallinta ja käsittely (YSL 43, JL 6, JA 8 ) 6. Hule- ja muiden valumavesien sekä kaatopaikkaveden keräämisen ja johtamisen saa toteuttaa suunnitelmissa esitetyn mukaisesti. Toteutuksessa on huomioitava määräyksissä 7. ja 8. edellytetyt asiat.
9 (14) 7. Eteläisen jätetäyttöalueen ulkopuolelle on rakennettava ympärysojat tai muut vastaavat rakenteet kenttäalueen hulevesien ja muiden valumavesien keräämiseksi. Eristysseinämän ulkopuolinen orsivesi ei saa joutua kosketukseen kaatopaikkaveden kanssa eikä vesi saa päästä jätepenkereeseen. Kentän hulevedet on johdettava hallitusti jätteidenkäsittelyalueen likaisten vesien keräily- ja johtamisjärjestelmiin. 8. Eteläisen jätetäyttöalueen kaatopaikkavedet on kerättävä salaojilla ja muilla tarkoitukseen soveltuvilla teknisillä ratkaisuilla. Rakenteet on mitoitettava siten, että kaatopaikkaveden kulkeutuminen eristysseinän ulkopuolelle tulee varmuudella estetyksi. Riippumaton laadunvalvoja 9. Kaatopaikan rakenteiden rakentamisen ja rakennemateriaalien laadunvalvontaan on nimettävä riippumaton valvoja. Henkilön nimi ja yhteystiedot sekä selvitys henkilön asiantuntemuksesta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Hyvinkään ja Riihimäen kaupunkien ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille viimeistään kahta viikkoa ennen töiden aloittamista. Rakennus- ja laadunvalvontasuunnitelmat (YSL 43, JL 6, 51, JA 8 ) 10. Koe-, eristys- ja pintarakenteista sekä kaasun- ja vesienhallintarakenteista on tehtävä yksityiskohtaiset rakennus-, mittaus- ja laadunvalvontasuunnitelmat ympäristölupapäätöksen No YS 1539/ 19.12.2003 määräyksen B.20. mukaisesti. Tarkkailu (108, YSA 20, JL 51, VNp 861/1997) Rakentaminen ja rakenteet 11. Eteläisen jätetäyttöalueen pinnan tasot on mitattava vähintään nykytilanteessa ja tasauksen päätyttyä ennen pintarakenteiden rakentamisen aloittamista. Rakentamisen aikana on mitattava eri rakennekerrosten pintojen tasot. Jälkihoitovaiheen aikana pinnan tason mittaukset on tehtävä vähintään kerran kahden vuoden kuluessa rakenteiden valmistumisesta. Jatkotarkkailutarve on arvioitava viimeisimmän tarkkailuvuoden vuosiraportissa. 12. Pintarakenteiden rakentamisen aikana on seurattava tarkasti rakentamistapaa ja työn toteutusta. Lisäksi on tehtävä materiaalien ja valmiin rakenteen laadunvalvontakokeita ja mittauksia. Tehtävät kokeet ja mittaukset sekä rakentamistoiminnan tarkkailu on esitettävä yksilöidysti tämän päätöksen määräyksessä edellytetyssä rakennus- ja laadunvalvontasuunnitelmissa. Jälkihoitovaiheen aikana vesien ja kaasunkeräysjärjestelmien kuntoa ja pintarakenteiden mahdollisia painumia ja vaurioita on tarkkailtava vuosittain tehtävillä tarkastuksilla. Havaitut viat on korjattava viipymättä.
10 (14) Jälkihoitovaiheen tarkkailu 13. Eteläisen jätetäyttöalueella on seurattava kaatopaikkakaasun esiintymistä, laatua ja määrää sekä kaatopaikkaveden ja pintaveden laatua. Eteläisen jätetäyttöalueen jälkihoitovaiheen tarkkailuohjelma on tehtävä ja toimitettava ympäristölupapäätöksen No YS 1539/ 19.12.2003 määräyksen K.29. mukaisesti. Ohjelmaan on liitettävä erillinen selvitys kaatopaikan sisäisen veden pinnan tason ja jätetäytön sisäisten prosessien seuraamistarpeesta ja tarvittaessa esitys tarkkailun toteuttamisesta. Kirjanpito (YSL 43, YSA 20, JL 51) 14. Kaatopaikan sulkemistöiden aikana on kirjattava muun muassa seuraavat asiat: - tiedot alueen raivaamisesta ja muusta muotoilusta - eri rakennekerrosten materiaalitiedot ja materiaalien määrät - erityisrakenteiden ja eri pintarakennekerrosten rakentamisajankohdat ja rakentamisen toteutus - rakenteisiin asennettavat varusteet ja asentamisen toteutus - materiaalien laatutiedot - pintakerrosmateriaalien ja pintakerrosten rakentamisen urakoitsijan ja riippumattoman laadunvalvonnan tiedot - poikkeamaraportit - tarkkailutiedot ja toteutetut huolto- ja korjaustoimenpiteet. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. Raportointi (YSL 43, YSA 20, JL 51) 15. Toteutuneista kaatopaikan sulkemisrakenteista on tehtävä raportti ympäristölupapäätöksen No YS 1539/ 19.12.2003 määräyksen K.21. mukaisesti seuraavasti täydennettynä: - raporttiin on liitettävä kuvaus kaatopaikka-alueen vesien keräysrakenteiden rakentamisesta - raporttiin on liitettävä kuvaus kaatopaikkakaasun keräys- ja käsittelyjärjestelmien rakentamisesta. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisesti pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on tehtävä ilmoitus. Ilmoituksen on sisällettävä ympäristönsuojeluasetuksen 24 :ssä ja 25 :ssä edellytetyt tiedot. (Määräys 1.) Eristys- ja pintarakennesuunnitelmat on hyväksytty pääsääntöisesti esitettyjen suunnitelmien mukaisina. Valtioneuvoston päätöksestä poikkeava rakenne oli hyväksyttävissä, sillä eteläisen jätetäyttöalueen ympärille rakennetaan eristysseinämä, ja koska alue tullaan pinnoittamaan tiivisasfaltilla. Suunnitelmassa on todettu, että kaatopaikkavedet ja kentän hulevedet kerätään, ja käsitellään jätevesien tavoin, ja että rakenteet estävät
11 (14) haitta-aineiden pääsyn alueen ulkopuolelle ja mahdollisesti pohjaveteen. (Määräykset 2. 5.) Bentoniittimaton yläpuolisen murskerakenteen suunnittelussa on huomioitava, että asfalttipinnoitteen rikkoontuessa kerrokseen päätyvät vedet saadaan purettua hallitusti ja johdetuksi jätteidenkäsittelyalueen vesien keräilyjärjestelmiin. (Määräys 5.) Rakenteiden vaurioituminen on estettävä kaatopaikasta aiheutuvien ympäristövaikutusten ja kuormituksen estämiseksi. (Määräys 5.) Vesienhallinnan määräyksillä varmistetaan, ettei jätteen ja pilaantuneen maa-aineksen kaivusta eikä suljetusta jätetäyttöalueesta aiheudu maaperän eikä pinta- ja pohjaveden pilaantumista. (Määräykset 6. 8.) Riippumattoman asiantuntijan käyttö kaatopaikan sulkemistöissä on vakiintunut käytäntö. Riippumattoman asiantuntijan laadunvalvonnalla varmistetaan sulkemistyön toteuttaminen laadukkaasti ja estetään rakennevaurioista aiheutuvaa ympäristön pilaantumisvaaraa. Kapulan kaatopaikan sulkemistyön tarkka laadunvalvonta on erityisen tarpeen, sillä jätetäyttöalueen itäpuolinen pohjavesi on pilaantunut jätetäytön kaatopaikkavesipäästöstä. (Määräys 9.) Rakennus- ja laadunvalvontasuunnitelmat täydentävät ja täsmentävät yleissuunnitelmia. Ne sisältävät muun muassa riittävän yksityiskohtaiset suunnitelmat asianmukaista teknistä toteutusta varten, ohjeet materiaalien ja rakenteiden laadunvalvonnan toteuttamisesta, ohjeet materiaalien varastoinnista ja käsittelystä työmaalla, ohjeet rakennus- ja asennustöitä rajoittavien olosuhteiden, kuten ilmasto-olosuhteiden, huomioimisesta sekä ohjeet valmiiden rakenteiden suojaamisesta ja työnaikaisista kuormitusrajoituksista. (Määräys 10.) Laadunvalvontasuunnitelmassa esitetään vähintään laadunvarmistusorganisaatio (urakoitsija, riippumaton valvoja, rakennuttaja), rakennustyön valvojien vastuut ja tehtävät, rakennekerrosten materiaalit ja tiivistysmenetelmät, laadunvalvontakokeiden tyypit ja määrät rakennusmateriaalien valinnassa, työn aikana ja rakenteen seurannassa ja hyväksymisrajat ja toimenpiteet niiden alittuessa (Kaatopaikkojen käytöstä poistaminen ja jälkihoito. Ympäristöhallinon ohjeita 1/2008. Suomen ympäristökeskus ss. 95-99). (Määräys 10.) Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan valvontaviranomaisella on oikeus saada muun muassa toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailutiedot ja muut valvontaa ja tehtävien hoitamista varten tarvittavat tarpeelliset tiedot. Tarkkailutulosten perusteella viranomainen valvoo kaatopaikan ympäristövaikutuksia. (Määräykset 11. 13.) Kaatopaikan pinnan tason mittauksilla dokumentoidaan kaatopaikan tila rakentamisen eri vaiheissa ja saadaan vertailuaineistoa kaatopaikan jälkitarkkailua varten. (Määräys 11.) Rakentamisen valvonnalla varmistetaan materiaalien ja rakentamisen laatu sekä rakenteiden toimivuus pitkällä aikavälillä. (Määräys 12.)
12 (14) Kaatopaikan tarkkailu sisältää vuosittaisia maastotarkastuksia, joilla havainnoidaan pintakerrosten kunto, kuten halkeilut, muodonmuutokset ja vesien ja kaasunkeräysjärjestelmien kunto. (Määräys 12.) Jälkihoitovaiheen aikainen tarkkailu on määrätty ympäristöluvan No YS 1539/19.12.2003 määräyksessä K.29. (Määräys 13.) Kirjanpidolla varmistetaan, että kaatopaikan sulkemistoimenpiteet ja tarkkailut tulevat asianmukaisesti kirjatuksi. (Määräys 14.) Loppuraportissa esitetään yhteenveto tehdyistä toimenpiteistä ja dokumentoidaan asiatiedot. (Määräys 15.) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Kiertokapula Oy saa aloittaa tämän päätöksen mukaiset eteläisen jätetäyttöalueen kunnostus- ja sulkemistyöt tämän päätöksen määräysten mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, jos yhtiö asettaa 5 000 euron vakuuden. Vakuus on edellytetty ympäristön saattamiseksi ennalleen, jos lupapäätös kumotaan tai lupamääräyksiä muutetaan. Päätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua merkityksettömäksi, koska kaatopaikan kunnostus- ja sulkemistyöt tulevat parantamaan Kapulan jätteidenkäsittelyalueen tilaa. Päätöksen mukaisilla toimenpiteillä vähennetään pohjaveden pilaantumisriskiä ja tehostetaan kaatopaikkakaasujen keräämistä.(ysl 101 ) Muutoksenhakutuomioistuin voi valituksesta kieltää täytäntöönpanon. (101 a ) SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 42, 43, 78, 101, 101 a, 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 19, 20 Jätelaki (1072/1993) 6, 51 Jäteasetus (1390/1993) 8 Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1387/2006)
13 (14) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän päätöksen käsittelymaksu on 1 720 euroa. Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa 1387/2006 alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista olevan maksutaulukon mukaisesti. Muun lupa-asian käsittelystä perittävä tuntiveloitushintainen maksu on 43 euroa/h. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Tiedoksi Tieto päätöksestä Kiertokapula Oy Innopark Vankanlähde 7 13100 Hämeenlinna Hyvinkään kaupunginhallitus Hyvinkään kaupungin ympäristölautakunta Riihimäen kaupunginhallitus Riihimäen kaupungin ympäristölautakunta Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä, Ympäristöterveysosasto, PL 13, 11101 Riihimäki Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Hämeen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä lähetetään liitteessä 1. esitetyille henkilölle ja tahoille. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Hyvinkään ja Riihimäen kaupunkien ilmoitustauluilla. (YSL 54 ) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 )
14 (14) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä (Liite 2.). Ympäristöinsinööri Hannele Kärkinen Ylitarkastaja Jaakko Heinolainen Liitteet Liite 1. Ilmoitus päätöksestä Liite 2. Valitusosoitus