KIRJALLINEN KYSYMYS 251/2006 vp Ulkomaalaisviraston tiedotusvelvollisuus Eduskunnan puhemiehelle Suomessa ja erityisesti pääkaupunkisedulla opiskelee vuosittain tuhansia ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita. Kansainvälisen kehityksen myötä suomalaiset nuoret pääsevät yhä useammin ulkomaille opiskelemaan, ja samalla myös Suomessa on nykyään yhä enemmän opiskelijoita maailman eri kolkista. Opiskelija-aineksen monimuotoisuus tuo opintoihin rikkautta ja avaa mahdollisuuksia ulkomaisen työvoiman rekrytoimiseen opintojen jälkeen. Opetusministeriön tavoitteen mukaisesti Suomessa olisi vuoteen 2015 mennessä 10 000 15 000 ulkomaista tutkinto-opiskelijaa. Vuonna 2004 ulkomaalaisia opiskelijoita oli noin 8 500. Ulkomaalaisen opiskelijan, joka ei ole EUkansalainen, on hankittava oleskelulupa, jos opinnot Suomessa kestävät yli kolme kuukautta, ja osoitettava, että hänen toimeentulonsa on turvattu. Ulkomaalaisvirastolla on käytössään ohjeet, joissa linjataan vaatimuksia ulkomaalaisten opiskelijoiden toimeentuloedellytyksistä. Ohjeissa opiskelijalta vaadittava kuukausittainen rahamäärä on 500 euroa, mikäli oppilaitos ei kustanna majoitusta ja ruokaa. Tämä vaaditaan apurahana tai pankkitalletuksena. Vuoden oleskelulupaa haettaessa vaaditaan siis 6 000 euron talletus. Opiskelija-aineksen kansainvälistyessä on oleskeluluvan edellytyksenä olevissa toimeentulokriteereissä ilmennyt epäselvyyttä ja tulkintavaikeuksia. Hälyttävän monet ulkomaalaiset opiskelijat ovat joutuneet vaikeuksiin tai jopa maasta poistetuiksi rikottuaan Suomen viranomaisten mielestä toimeentuloon liittyviä sääntöjä tai käytäntöjä. Vaikuttaakin siltä, etteivät ulkomaiset opiskelijat täysin ymmärrä, mitä säännöillä tarkoitetaan. Säännöt ovat ilmeisesti yksityiskohtaiset ilman, että niistä olisi informoitu riittävän tarkasti ja selkeästi opiskelijoita ja heidän omaisiaan. Suomalaiset viranomaiset puolestaan tulkitsevat tilanteita tiukasti ja joustamattomasti jolloin pienikin rike voi johtaa esim. käännytykseen. Kuitenkin esimerkiksi afrikkalaisten ja suomalaisten raha- ja perhekäsityksethän ovat jo valmiiksi kaukana toisistaan. Epäselvyyttä ja ongelmia toimeentulon uskottavuuden kanssa ovat aiheuttaneet mm. tilikäytännöt sekä rahojen käyttö ja liikuttelu. Ongelmia on syntynyt esimerkiksi silloin, jos opiskelijoilla on ollut Suomessa tuttuja tai sukulaisia, joiden tilille rahat on ensin lähetetty tai talletettu, kun henkilö on tullut Suomeen. Kun oma tili on sitten avattu ja sinne on siirretty rahaa toisen tililtä ennen oleskeluluvan hakua, järjestelyyn ei ole uskottu. Ulkomaalaisvirasto näyttää myös edellyttäneen, ettei kyseisiä rahoja saisi syyslukukauden aikana käyttää. Esimerkiksi jos tilillä on ollut elokuussa 6 000 euroa ja toimitettujen tiliotteiden mukaan jäljellä 3 900 euroa loka-marraskuussa, on katsottu, ettei toimeentuloedellytys täyty. Epäselväksi jää, mistä moinen tulkinta on syntynyt ja mihin se perustuu. Opiskelijoilla ei tulisi olla mitään erikoista tilinkäytössään: ei yhtään suuria käteisnostoja tai -talletuksia tai tilisiirtoja. Jos löytyy muutama viite tällaiseen, on kiertoperuste täyttynyt. Versio 2.0
Ongelmia on aiheuttanut myös se, että ilman passia, joka on ollut poliisin hallussa, ei ole voinut asioida kaikissa pankeissa eli saada rahoja talletettua tai nostettua. Osalla ulkomaalaisista opiskelijoista ei ole automaattikorttia käytössään, joten iso summa rahaa on tällöin ollut pakko pitää käteisenä. Moni opiskelija näyttää tärvelleen mahdollisuutensa Suomessa opiskeluun nimenomaan rahaan ja toimeentuloon liittyvän hyväuskoisuutensa, tiedon puutteen ja inhimillisten syiden vuoksi. Ulkomaalaisviraston tulisikin ohjeistaa opiskelijoita selvemmin rahan- ja tilinkäyttöasioissa. Ulkomaalaisviraston Internet-sivuilta ei esimerkiksi selviä mitään yksityiskohtia ohjeiden soveltamisesta. Näitä kuitenkin käytetään perusteina mm. maasta käännytyksille. Myöskään oppilaitoksissa ei mitä ilmeisimmin osata tai tiedetä opastaa ulkomaalaisia opiskelijoita riittävästi näissä asioissa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä parantaakseen Ulkomaalaisviraston ohjeiden läpinäkyvyyttä sekä niistä tiedottamista ulkomaalaisten opiskelijoiden ja erityisesti opiskelua varten vaadittavien talletusten osalta? Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2006 Ulla Anttila /vihr Oras Tynkkynen /vihr Tarja Cronberg /vihr Anni Sinnemäki /vihr Janina Andersson /vihr Tuija Brax /vihr Kirsi Ojansuu /vihr Jyrki Kasvi /vihr Erkki Pulliainen /vihr Liisa Jaakonsaari /sd Kari Uotila /vas Pentti Tiusanen /vas 2
Ministerin vastaus KK 251/2006 vp Ulla Anttila /vihr ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Ulla Anttilan /vihr ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 251/2006 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä parantaakseen Ulkomaalaisviraston ohjeiden läpinäkyvyyttä sekä niistä tiedottamista ulkomaalaisten opiskelijoiden ja erityisesti opiskelua varten vaadittavien talletusten osalta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Oleskeluluvan myöntämisen edellytyksistä säädetään ulkomaalaislaissa. Lain 46 sisältää säännöksen oleskeluluvan myöntämisestä opiskelua varten. Toimeentuloedellytyksestä säädetään lain 39 :ssä. Ulkomaalaisvirasto voi antaa viraston sisäisiä ohjeita lain soveltamisesta. Viraston antamat ohjeet ovat julkisia. Eduskunnan kaksi vuotta sitten hyväksymän ulkomaalaislain lähtökohtana on, että yhteiskunta ei vastaa ulkomaalaisen oleskelusta aiheutuvista kustannuksista, vaan kustannuksista huolehtii oleskeluluvan saaja itse, hänen perheenjäsenensä, sukulaisensa tai muu taho. Toimeentuloedellytyksen ajatuksena on, että ulkomaalaisen tulot ja/tai varat riittävät tavanomaiseen elämään Suomessa ilman, että henkilön tarvitsee turvautua toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997) säädettyyn toimeentulotukeen tai vastaavaan muuhun toimeentuloa turvaavaan etuuteen. Ulkomaalaisvirasto on antanut ohjeen ulkomaalaislain 39 :n mukaisen toimeentuloedellytyksen soveltamisesta. Ohjeessa määritelty suuntaa-antava toimeentulotaso opiskelijalle on 500 euroa kuukaudessa ja 6 000 euroa vuodessa. Lähtökohtana on vuotuisen opintotuen määrä. Ohjeesta huolimatta kunkin tapauksen yksilölliset olosuhteet otetaan huomioon, ja suuntaa-antavasta toimeentulotasosta voidaan yksittäistapauksessa poiketa kokonaisharkinnan perusteella. Toimeentulotasoa ei sovelleta yksittäistapauksessa, jos se johtaisi lainvastaiseen tilanteeseen. Asianosaisen on hallintolain 31 :n ja ulkomaalaislain 7 :n mukaisesti esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista. Näin ollen opiskelijan on esitettävä viranomaiselle muiden oleskelulupaperusteidensa ohella selvitys siitä, millä tavoin hänen toimeentulonsa Suomessa turvataan. Toimeentulo voidaan osoittaa esimerkiksi selvityksellä apurahasta tai pankkitalletuksesta, kuten käy ilmi Ulkomaalaisviraston oleskelulupahakemuslomakkeesta. Ulkomaalaisvirasto on antanut ohjeen myös oleskeluluvan myöntämisestä opiskelua varten. Ohjeiden tavoitteena on antaa suuntaviivat lain yhdenmukaiselle soveltamiselle Ulkomaalaisvirastossa. Niillä pyritään tukemaan viivytyksetöntä päätöksentekoa ja hakijoiden tasavertaista kohtelua. Ohjeet tukevat hallintolain mukaisen neuvontavelvoitteen ja palveluperiaatteen asianmukaista toteutumista viraston toiminnassa siten, että oleskeluluvan hakijalle voidaan ilmoittaa, millä edellytyksillä oleskelulupa voidaan myöntää. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat Ulkomaalaisviraston toimintaa ohjaavia arvoja. Viraston toiminnan läpinäkyvyyden lisääminen on otettu huomioon myös sisäasiainministeriön Ulkomaalaisvirastolle asettamissa tulostavoitteissa. Ulkomaalaisviraston Internet-sivuston informatiivi- 3
Ministerin vastaus suuden parantaminen on niin ikään asetettu tavoitteeksi. Viraston Internet-sivuilla on jo nyt varsin kattavasti tietoa muun muassa oleskeluluvan hakemisesta ja sen myöntämisen edellytyksistä. Sivuilta löytyvät myös mainitut suuntaaantavat toimeentulotasot. Lisäksi Ulkomaalaisvirasto julkaisee lähiaikoina erillisen opiskelijoiden tietosivun suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi ja ranskaksi. Ehdotuksessa hallituksen maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi pääpaino on työperäisen maahanmuuton edistämisessä. Politiikkalinjauksena on muun muassa ulkomaalaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden työmarkkinoille pääsyn helpottaminen. Pidän tärkeänä ulkomaalaisten opiskelijoiden aseman parantamista, ja eduskunta onkin esityksestäni hiljattain muuttanut ulkomaalaislain säännöksiä siten, että opiskelijoiden työnteko-oikeutta laajennettiin. Tämä edistää osaltaan opiskelijoiden siirtymistä Suomen työmarkkinoille ja helpottaa toimeentuloedellytyksen täyttämistä. Opiskelijalle voidaan myöntää opintojen päätyttyä oleskelulupa työnhakua varten enintään kuudeksi kuukaudeksi. Lisäksi Suomessa tutkinnon suorittanut ulkomaalainen on vapautettu työvoiman saatavuusharkinnasta. Totean lopuksi, että vuonna 2005 opiskelijoiden oleskelulupahakemuksiin tehdyistä Ulkomaalaisviraston päätöksistä (yhteensä 3 307 päätöstä) 95 % oli myönteisiä. Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2006 Sisäasiainministeri Kari Rajamäki 4
Ministerns svar KK 251/2006 vp Ulla Anttila /vihr ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 251/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Ulla Anttila /gröna m.fl.: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att förbättra transparensen i Utlänningsverkets anvisningar samt informationen om dem i fråga om utländska studerande och i synnerhet de depositioner som krävs för studier? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I utlänningslagen föreskrivs om förutsättningarna för beviljande av uppehållstillstånd. I lagens 46 finns bestämmelser om beviljande av uppehållstillstånd för studier. I 39 föreskrivs om försörjningsförutsättningen. Utlänningsverket kan meddela interna anvisningar om lagens tilllämpning. De anvisningar som verket meddelar är offentliga. Utlänningslagen som antogs av riksdagen för två år sedan utgår från att samhället inte skall stå för de utgifter utlänningens vistelse orsakar, utan att den person som erhåller uppehållstillstånd, en familjemedlem till honom eller henne, en släkting eller någon annan person eller instans tar hand om utgifterna. Grundtanken med försörjningsförutsättningen är att utlänningens inkomster och/eller tillgångar räcker till ett sedvanligt liv i Finland utan att personen behöver ty sig till sådant utkomststöd som det föreskrivs om i lagen om utkomstskydd (1412/1997) eller annan med utkomststödet jämförbar ekonomisk förmån som tryggar personens försörjning. Utlänningsverket har meddelat en anvisning om tillämpningen av försörjningsförutsättningen enligt 39 i utlänningslagen. I anvisningen fastställs en riktgivande utkomstnivå för studerande på 500 euro per månad och 6 000 euro per år. Utgångspunkten är det belopp av studiestöd som betalas per år. Trots anvisningen tas hänsyn till de individuella omständigheterna i varje enskilt fall, och undantag kan göras från den riktgivande utkomstnivån i enskilda fall på grund av en helhetsbedömning. I enskilda fall tillämpas inte utkomstnivån om det leder till lagstridiga situationer. Parten skall enligt 31 i förvaltningslagen och 7 i utlänningslagen lägga fram en utredning om grunderna för sina yrkanden. Sålunda skall en studerande vid sidan av andra grunder för ansökan om uppehållstillstånd förete en utredning om hur hans eller hennes försörjning tryggas i Finland. Försörjningen kan styrkas till exempel genom intyg om stipendium eller bankdeposition såsom det framgår av Utlänningsverkets ansökningsblankett för uppehållstillstånd. Utlänningsverket har också meddelat en anvisning om beviljande av uppehållstillstånd för studier. Målet med anvisningarna är att dra riktlinjer för en enhetlig tillämpning av lagen vid Utlänningsverket. Syftet är att bidra till att beslut fattas utan dröjsmål och att sökande bemöts jämbördigt. Anvisningarna stödjer ett framgångsrikt genomförande av serviceprincipen och rådgivningsskyldigheten enligt förvaltningslagen i Utlänningsverkets verksamhet så att den som ansökt om uppehållstillstånd kan meddelas på vilka grunder uppehållstillstånd kan beviljas. Öppenhet och transparens är värderingar som styr Utlänningsverkets verksamhet. I de resultatmål som inrikesministeriet uppställt för Utlänningsverket har verksamhetens transparens också beaktats. Att förbättra den informativa karaktären av Utlänningsverkets webbplats har också 5
Ministerns svar satts som mål. På Utlänningsverkets webbplats finns redan nu rätt mycket information om bl.a. ansökan om uppehållstillstånd och förutsättningarna för beviljande av uppehållstillstånd. På webbplatsen finns också de riktgivande utkomstnivåerna som nämns ovan. Dessutom skall Utlänningsverket inom en snar framtid publicera en särskild webbplats för studerande på finska, svenska, engelska, ryska och franska. I förslaget till regeringens invandrarpolitiska program läggs fokus på främjande av arbetsrelaterad invandring. Programmets politiska linjedragning är bl.a. att underlätta utländska studerandes och forskares tillträde till arbetsmarknaden. Jag anser det viktigt att förbättra utländska studerandes ställning och riksdagen har nyligen på mitt förslag ändrat utlänningslagens bestämmelser så att studerande har fått utvidgade möjligheter att arbeta. Detta bidrar till studerandes möjlighet att få tillträde till den finska arbetsmarknaden och gör det lättare för dem att uppfylla försörjningskravet. Efter avslutade studier kan studerande beviljas uppehållstillstånd för att söka arbete. Tillståndet är giltigt högst sex månader. Dessutom är de utlänningar som avlagt examen i Finland befriade från prövningen av tillgången på arbetskraft. Till slut konstaterar jag att år 2005 var 95 procent av Utlänningsverkets beslut om uppehållstillståndsansökningar som lämnats in av studerande positiva (sammanlagt fattades 3 307 beslut). Helsingfors den 21 april 2006 Inrikesminister Kari Rajamäki 6