KMO arviointi, Metsien monimuotoisuus ja ympäristöhyödyt työryhmä 3: raportti

Samankaltaiset tiedostot
kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia

Neuvottelutulos hallitusohjelmasta suometsien ilmastokestävän hoidon ohjauksen näkökulmasta

Asiantuntijaselvitys talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutuksista KMO toteutukseen

Elinympäristöjen tilan edistäminen ELITE Uuden ajan kynnyksellä? Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen LYMO/LUMO ELITE seminaari 24.3.

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Miten metsäalan rakennemuutos heijastuu politiikan sisältöön ja tekemiseen?

Pohjois-Karjalan metsäohjelma laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan

Kainuun metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi

Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta

Metsänomistajien kansainvälinen metsäedunvalvonta

Metsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä. Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

MAAKUNTAUUDISTUS Katsaus valmisteluun. Ympäristönsuojelun ajankohtaispäivä Kaisa Äijö

Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus

Lisää kasvua ja monimuotoisuus

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella?

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Pirkanmaan metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Vesiensuojelun tehostamisohjelma suunnitelmista toimintaan

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

CAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle

Monimetsä tulokset ja jatkoajatukset

Sosiokulttuuristen vaikutusten arviointi ja seuranta METSOyhteistoimintaverkostoissa

Fortumin Energiakatsaus

Kansallisen metsäohjelma 2015 Tulosten ja johtopäätösten läpikäynti

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

METSO-ohjelma :

PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA?

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Kansallisen metsästrategian 2025 päivitys; Kansainväliset linjaukset

Ympäristökysymykset CAP-uudistuksessa

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille

Bioenergiapolitiikka & talous

Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua?

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa. PEFC-standardityöryhmän kokous

Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) Päättäjien metsäakatemia

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Kainuun metsäohjelma

Maisemanhoito leimikonsuunnittelussa ja puunkorjuussa

Talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutus Kansallisen metsäohjelman 2015 toteutukseen

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat Taina Vesanto

Lapin 55. Metsätalouspäivät Levi Ari Eini Suomen metsäkeskus

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito

Digitalisaation hyödyntäminen kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä

Elinympäristöjen tilan edistäminen turvaa luontoa, ekosysteemipalveluja ja elinkeinoja

Mitä vesiviisas kiertotalous on ja mihin sillä pyritään?

Yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Ekosysteemilähestymistapa?

Kokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

A7-0277/129/REV

Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys

Kuinka vihreä on viherkatto?

Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa. Petri Heino, ohjelmapäällikkö, RYMO

Ensikosketus metsälakiin - mitä lakiuudistuksella tavoitellaan

Ekosysteemipalvelujen tuotteistaminen

METSÄALAN TULEVAISUUSNÄKYMIÄ 2020-LUVULLA

Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa

Vesien- ja merenhoito tulevaisuudessa - Mikä SYKEn rooli voisi olla jatkossa? Vaikuta vesiin, Vaasa

PEFC FI -kriteereiden uudistustyön tavoitteet ja sisältö. PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Auvo Kaivola

Metsien kulttuuriperinnön tunnistaminen osana kansallista metsäohjelmaa. Metsän siimeksessä Mikko Härö,

Suomen Metsäsäätiö Kansalaiskysely. Pohjoisranta Burson-Marsteller 08/2018

Metsäpolitiikka arvioitavana

Saaristomeren biosfäärialue

Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen

OHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös

Transkriptio:

KMO arviointi, Metsien monimuotoisuus ja ympäristöhyödyt työryhmä 3: raportti Ilkka Heikkinen Ympäristöministeriö 14.1.2009 1

Kysymykset 1. Mitkä (ja miksi) ovat ryhmän priorisoimat toimenpiteet, jotka tulisi toteuttaa toteutuipa tulevaisuus minkä tahansa skenaarion kuvaamalla tavalla? 2. Kuinka toimivia työryhmän KMO -aihealueen painopisteet, tavoitteet ja toimenpiteet ovat erilaisissa tulevaisuusskenaarioissa? 3. Mitä tulisi muuttaa, mitä uutta tarvitaan? 2

1. KMOn tavoitteet pysyviä, mutta Monimuotoisuuden edistäminen ja vesistöjen ja maaperän suojelu ovat pysyviä ja perusteltuja tavoitteita riippumatta skenaariosta. Talouskasvun jääminen alhaiselle tasolle ja metsäteollisuuden tuotannon ja puun käytön supistuminen edelleen voivat vähentää julkisen talouden edellytyksiä ja poliittista kiinnostusta luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja hoitoon sekä metsätalouden ympäristönsuojeluun. Jos kansainvälinen yhteistyö ja EU:n vaikutusvalta ympäristökysymyksissä heikkenevät, kuten eräissä skenaarioissa arvioidaan, on se selkeä riski myös luonnon monimuotoisuuden edistämiselle. 3

2. Mahdollisuuksia ja kehittämistarpeita Metsien aineellisten ja aineettomien hyvinvointivaikutusten tuotteistaminen voi edistää metsänomistajien kiinnostusta nykyistä monipuolisempaan metsien käyttöön. Erityisen kiinnostavaa voi olla markkinoiden kehittäminen metsien hiilinieluille. Metsien virkistys- ja maisema-arvojen tuotteistaminen on alullaan. Metsien monimuotoisuuden kehitystä on vaikea arvioida ilman määrällisiä tavoitteita ja kehitystä kuvaavia mittareita. Mittareiden kehittäminen on aloitettu osana Suomen kansainvälisiä raportointivelvoitteita (CBD, EU). Mittareiden kansainvälinen vertailukelpoisuus onkin olennainen lähtökohta. 4

3. Muutoksen kynnyksellä? Puuntuotannossa on nousemassa esiin myös aiemmin ristiriitoja nostattaneita keinoja, kuten "jatkuva kasvatus" tai "erirakenteisen metsän kasvatus". Puuntuotannon paradigman muutoksesta ei ehkä vielä voida puhua Metsänomistajien ja yhteiskunnan metsille asettamien tavoitteiden erilaistuminen lisää tarvetta soveltaa erilaisia metsän hoidon malleja. Näillä on merkittäviä vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle ja muille metsätalouden ympäristövaikutuksille. Monipuolisen vaikutusten arvioinnin tulee olla osa uusien toimintatapoien kehittämistä, jotta puuntuotannon hyötyjen ja haittojen ohella mahdolliset muutokset metsätalouden ulkoisvaikutuksissa tulevat tasapainoisesti huomioon otetuiksi. 5

4. Mahdolliset uudet avaukset Merkittävä osa skenaarioista ennakoi julkisen talouden heikkenemistä. Julkisen talouden vaikeuksiin tulee varautua kehittämällä ohjauskeinoja, jotka eivät ole suoraan riippuvaisia budjettirahoituksesta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi verohelpotukset, yksityisen ja ns. kolmannen sektorin vastuunotto sekä neuvonta ja viestintä. Lainsäädännössä olevat mahdolliset rajoitteet metsänomistajan omatoimiselle suojelulle tulee poistaa. Metsätalouden rahoitukseen sisältyvät mahdolliset luonnon monimuotoisuudelle haitalliset kannustimet tulee tunnistaa ja poistaa. Rahoituksen painopistettä tulee entisestään siirtää suosimaan metsien myönteisiä ulkoisvaikutuksia. 6

Mitä KMOlle pitäisi tehdä? Nykyisissä ympäristötavoitteissa ei sinänsä ole suuria muutostarpeita Pääpaino metsätalouden ohjauskeinoihin ja tavoiteasetteluiden painotuksiin Kansainvälisen ja kansallisen pelikentän muutos edellyttää kovan ytimen uudelleenarviointia Julkisen ja yksityisen sektorin roolien edelleen kirkastaminen on tarpeen 7