NEUVOLATOIMINNAN TOIMINTA- SUUNNITELMA 2014-2016

NEUVOLATOIMINNAN TOIMINTA- SUUNNITELMA 2014-2016 Anna-Maija Huttunen Päivitetty 2.1.2014

2(6) SOSTERIN NEUVOLATOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2016 ÄITIYS-, PERHESUUNNITTELU - JA LASTENNEUVOLATOIMINTA Enonkoski, Rantasalmi, Savonlinna (Kerimäki, Punkaharju) ja Sulkava Päivitetty 2.1.2014 Vastuuhenkilöt: ylihoitaja Ulla Kemppainen, osastonhoitaja Anna-Maija Huttunen 1. Taustaa Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky:n (myöh. SOSTERI) jäsenkunnat (Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Rantasalmi, Savonlinna ja Sulkava) ovat antaneet vuoden 2007 alusta lukien SOSTERILLE perusterveydenhuollon palvelujen tuottamisvastuun ml. neuvolapalvelut. 1.1.2013 alkaen jäsenkuntia ovat Enonkoski, Rantasalmi, Savonlinna ja Sulkava. SOSTERI tuottaa perusterveydenhuollon palveluja 44 183 asukkaan väestöpohjalle. Väestö jäsenkunnittain (Effican asiakkuustilasto) tammikuu 2014 Savonlinna 36 026 Enonkoski 1 508 Rantasalmi 3 844 Sulkava 2 805 2. Yleistä Neuvolatoiminnasta Neuvolapalveluihin kuuluvat äitiys-, perhesuunnittelu- ja lastenneuvolatoiminta. Neuvoloiden terveydenhoitajat vastaavat myös aikuisväestön rokotuksista (matkailijoiden rokotukset ja kausi-influenssarokotukset). Punkaharjun neuvolassa toinen terveydenhoitaja toimii diabeteshoitajana sekä vastaa aikuisten rokotustoiminnasta ja naisten joukkotarkastuksista. Enonkoskella, Rantasalmella, Savonrannalla ja Sulkavalla neuvoloiden terveydenhoitajat vastaavat 1.1.2014 alkavasta Senioripysäkki toiminnasta. Senioripysäkille kutsutaan vuosittain ko. vuonna 70 vuotta täyttävät henkilöt, jotka eivät jo ole järjestelmällisen terveydenhuollon piirissä. Senioripysäkille terveystarkastukseen ovat oikeutettuja myös yli 65 -vuotiaat omaishoitajat, mikäli heillä on hoitamaton terveysongel-

3(6) ma tai sen uhka. Pysäkille voi hakeutua myös, jos omaishoitaja kokee tarvitsevansa tukea jaksamisessaan omaishoitajan vaativassa tehtävässä. Senioripysäkillä kartoitetaan kattavasti kunkin henkilön terveyden ja toimintakyvyn kokonaistilannetta ja arvioidaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tarpeita. Senioripysäkkitoimintaa toteutetaan yhteistyössä kuntien muiden toimijoiden kanssa. Neuvolat vastaavat myös alueidensa naisten kohdunkaulasyövän seulontatarkastuksista. Kyseiseen tarkastukseen kutsutaan alueen kaikki 35 60 -vuotiaat naiset viiden vuoden välein. Rintasyövän seulontatutkimukset (mammografia) tuottaa alueellamme Suomen Terveystalo Oy. Vuonna 2014 mammografiaan kutsutaan vuosina -48, -50, -52, -54, -56, -58, - 60, -62 ja -64 syntyneet naiset. NEUVOLAPALVELUT tuotetaan lähipalveluina kaikissa jäsenkunnissa. Alueella on seitsemän neuvolaa, joissa työskentelee yhteensä 20 terveydenhoitajaa. Savonlinnassa 14 (Savonrannalla 1, Punkaharjulla 2, Kerimäellä 2), Rantasalmella 2, Enonkoskella 2 ja Sulkavalla 2 terveydenhoitajaa. Savonrannalla terveydenhoitajan työaika jakautuu seuraavasti; neuvola 20 %, kouluterveydenhuolto 20 % ja vastaanotto 60 %. Enonkosken kaikki vastaanottopalvelut ml. neuvolapalvelut on erillisellä sopimuksella annettu yksityiselle palveluntuottajalle (Attendo Terveyspalvelu Oy) tuotettavaksi vuoden 2011 alusta lähtien. Sopimus on voimassa 31.12.2014 asti. Savonlinnan pääterveysaseman neuvolan käytettävissä on yksi neuvolan perhetyöntekijä (terveydenhoitaja). Hänen työpisteensä on pääterveysaseman neuvolassa. Muissa kunnissa neuvolan terveydenhoitajan työparina on tarvittaessa kunnan lastensuojelun perhetyöntekijä. Neuvolatoiminta SOSTERI:n kaikissa neuvoloissa perustuu Valtioneuvoston 6.4.2011 antamaan asetukseen (338/2011) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveyden- huollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta, sekä Terveydenhuoltolakiin (1326/2010). Lokakuussa 2013 julkaistiin THL:n kansallisen äitiyshuollon asiantuntijaryhmän kirjoittama ja Reija Klemetin sekä Tuovi Hakulinen Viitasen toimittama Äitiysneuvolaopas, Suosituksia äitiysneuvolatoimintaan. Neuvolatyön runko -ohjelmat päivitetään asetuksen ja ko. oppaan mukaiseksi ja tallennetaan EFFICA- järjestelmään, missä ne ovat siten kaikkien neuvolatyötä tekevien saatavilla. Äitiysneuvolan uudet ohjeet otetaan käyttöön 1.3.2014 alkaen. Runko-ohjelmia käytetään myös opiskelijoiden ja uusien työntekijöiden perehdytyksen apuvälineenä. Itä-Savon sairaanhoitopiirin SOSTERIN neuvolatoiminnan kokonaisvastuu on kansanterveystyön vastuulääkärillä / perusterveydenhuollon toimialajohtajalla. Neuvolatyön lääketieteellisen toiminnan sisällöstä vastaa tehtävään nimetty terveyskeskuslääkäri, joka yhdessä muiden terveyskeskuslääkäreiden kanssa pitää säännöllisesti neuvolavastaanottoa. Hoitotyön osalta neuvoloiden toiminnallinen vastuu on ylihoitajalla. Hänen alaisuudessaan toimii kaikille neuvoloille yhteinen osastonhoitaja, jonka työpanoksesta 50 % kohdennetaan koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon. Lisäksi kaikille neuvoloille on tarjolla sihteeriapua puolentoista terveyskeskusavustajan palveluna. He kuuluvat hallinnollisesti tukipalvelujen tulosalueeseen. Terveydenhoitajat ja lääkärit työskentelevät pääosin sektorivastuumallilla. Kaikissa neuvoloissa tarjotaan terveydenhoitajan vastaanottoaikoja myös aikuisväestölle.

4(6) 3. Neuvolatoiminnan arvot ja tavoitteet SOSTERIN talousarviossa 2014-2016 on määritelty piirin strategiset tavoitteet sekä toimintaa ohjaavat ARVOT (Hyvinvointi, Työhyvinvointi, Luottamus ja Vastuullisuus). Nämä ohjaavat myös neuvolatoimintaa, jonka tavoitteita on edelleen yksilöity seuraavasti: Väestönäkökulma: Väestön terveyden edistäminen. Vahvistetaan lapsiperheiden ja ikääntyvien henkilöiden voimavaroja ja ehkäistään syrjäytymistä. Prosessinäkökulma: Neuvolatoimintaa uudistetaan ja kehitetään erilaisten prosessien avulla. Vahvuutta vanhemmuuteen pienryhmätoiminta käynnistyi syksyllä 2011 ja jatkuu edelleen. Tehostetaan pikkulapsiperheiden mielenterveyden edistämistä ja varhaista puuttumista neuvolan perhetyön keinoin. Perhetyön resurssien lisääminen on tarpeen tulevina vuosina. Tuetaan laajoilla terveystarkastuksilla koko perheen hyvinvointia. Kehitetään osteoporoosihoitopolkua.. Vakiinnutetaan terveydenhoitajien tekemät säännöllisten synnytysten jälkitarkastukset osaksi neuvolatoimintaa Savonlinnan pääterveysaseman äitiysneuvolassa ja käynnistetään ne Kerimäen äitiysneuvolassa. Järjestetään Nexplanon -ehkäisykapselin asettamiskoulutus terveydenhoitajille kevään 2014 aikana, minkä jälkeen terveydenhoitajat voivat asentaa ko. kapselin omatoimisesti. Kehitetään alueellista yhteistyötä KYS:n, PKSSK:n, E-KKS ja ESSHP:n erikoissairaanhoidon kanssa raskaana olevien ja synnyttäjien hoitamisessa synnytysten loppuessa SKS:stä. Käynnistetään yhteistyö Itä-Suomen yliopiston kanssa. Kevään 2014 aikana pilotoidaan lapsiperheille kohdennettu ruokakurssi yhteistyössä kotitalous- ja lastentarhaopettaja koulutuksen kanssa. Tehostetaan kirjaamista ja tilastoimista (AvoHILMO) työn kehittämisen kannalta tarvittavan tiedon saamiseksi. Kustannus- ja talousnäkökulma: Mielenterveyttä ehkäisevä toiminta > avohoitopainotteisuus /matalan kynnyksen palvelut > sairaalahoidolta välttyminen Lapsiperheinen mahdollisimman varhainen tukeminen > erikoissairaanhoidon tarpeen väheneminen, huostaanottojen ehkäiseminen. Osteoporoosin varhainen toteaminen > murtumien ja niistä aiheutuvien kustannusten vähentäminen. Terveydenhoitajan tekemillä tarkastuksilla vähennetään lääkäriresurssin tarvetta ko. tehtävässä > kustannussäästö. Ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitäminen ja kotona selviytyminen mahdollisimman kauan > laitoshoidolta välttyminen > inhimillinen hyvinvointi, kustannussäästö Yliopistoyhteistyö > molemminpuolisen tietotaidon hyödyntäminen > työn ja työtapojen kehittäminen yhteistyön keinoin > resurssi- ja kustannussäästö Toiminnassa ja taloudessa noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa talous- ja toimintasuunnitelmaa sekä käyttötaloussuunnitelmaa.

5(6) Uudistumisen ja henkilöstön näkökulma: Työskentelyä ohjaa voimavaralähtöinen lähestymistapa. Lisätään terveydenhoitajien pienryhmän ohjaamisen taitoja. Tavoitteena on, että jokaisella terveydenhoitajalla on varhaisen vuorovaikutuksen koulutus. Kaksi äitiysneuvolan terveydenhoitaja on käynyt jälkitarkastuskoulutuksen ja yksi aloittaa koulutuksen tammikuussa 2014. Terveydenhoitajat osallistuvat ehkäisykapselin asentamiskoulutukseen. Järjestetään osteoporoosiin ja ikäihmisten hyvinvointiin liittyvää täydennyskoulutusta. Huolehditaan myös riittävästä muusta täydennyskoulutuksesta, työnohjauksesta ja TYHY -toiminnasta. 4. Äitiysneuvolatoiminta Tavoitteena on turvata odottavan äidin, sikiön, vastasyntyneen ja perheenjäsenten hyvä terveys ja hyvinvointi. Raskauden aikainen seurantamalli on yhtenäinen koko sairaanhoitopiirin alueella ja se on kuvattuna yksityiskohtaisesti runko-ohjelmassa. Keskeisenä tavoitteena on, että perhe saa tarpeensa mukaisen ja oikea-aikaisen tuen ja palvelun. Raskaudenaikaiset häiriöt pyritään toteamaan mahdollisimman varhain ja ohjaamaan riskiäiti ja -lapsi hoitoon. Erityistä huomiota kiinnitetään vastasyntyneen kasvu- ja kehittymisedellytysten turvaamiseen tukemalla vanhemmuutta, perheen hyvinvointia ja hyviä ihmissuhteita sekä terveellisten elämäntapojen omaksumista. Savonlinnan pääterveysaseman äitiysneuvolassa kaksi terveydenhoitajaa tekee normaalien synnytysten jälkitarkastukset. Kerimäellä toiminta alkaa vuoden 2014 aikana. Keskeisenä tehtävänä on tukea vanhemmuuteen kasvamista ja perheen omia voimavaroja muuttuneessa elämäntilanteessa. Äitiysneuvolassa kiinnitetään erityistä huomiota niihin tilanteisiin, joissa raskaus ei suju odotetulla tavalla, sikiöllä tai vastasyntyneellä on häiriöitä kasvussa ja kehityksessä. Tärkeänä haasteena on lapsen kasvuedellytysten turvaaminen silloin, kun perheen taustalla on päihde- ja mielenterveysongelmia, perheväkivaltaa tai lapsen hoidon laiminlyöntiä. Erityistä tukea suunnataan perheisiin, joissa vanhemmilla on vakavia puutteita omissa hoivakokemuksissa. Tiivistelmä äitiysneuvolan toimintaa ohjaavasta runko-ohjelmasta: 1. ensikontakti (6) - 8 raskausviikolla terveydenhoitajaan (E, U) 2. käynti (8) -10 raskausviikolla terveydenhoitajalla (E, U) 3. käynti (13) - 17 - (18) raskausviikolla terveydenhoitajalla, laaja terveystarkastus (E,U) 4. käynti (13) - 18 raskausviikolla lääkärillä, laaja terveystarkastus (E, U) 5. käynti (22) - 24 raskausviikolla terveydenhoitajalla (E, U) 6. käynti (26) - 28 raskausviikolla terveydenhoitajalla (E) 7. käynti (30) - 32 raskausviikolla terveydenhoitajalla tai kotikäynti ensisynnyttäjälle 8. käynti (35) - 36 raskausviikolla terveydenhoitajalla ja lääkärillä, ensisynnyttäjät äitiyspoliklinikalla 9. käynti (37) 38 raskausviikolla terveydenhoitajalla (E, U) 10. käynti 40 raskausviikolla terveydenhoitajalla (E, U) 11. käynti 41 raskausviikolla terveydenhoitajalla (kunnes 41+3 raskausviikkoa täynnä) (E, U) 12. kotikäynti synnytyksen jälkeen (tarvittaessa useampi kotikäynti)

6(6) 13. käynti terveydenhoitajalla noin 6-7 viikkoa synnytyksestä 14. jälkitarkastus lääkärillä/terveydenhoitajalla 8-10 viikkoa synnytyksestä 5. Perhesuunnitteluneuvonta Tavoitteena on tukea asiakkaita perhesuunnittelussa ja auttaa heitä pyrkimyksissään välttää ei-toivottuja raskauksia tai auttaa ajoittamaan raskaus asiakkaan elämäntilanteen mukaan. Asiakkaita ohjataan heille sopivan ehkäisymenetelmän valinnassa ja ohjataan ehkäisyä käyttämällä välttämään raskauden keskeyttämisen tarve. Perhesuunnitteluneuvolan asiakaita tuetaan terveellisiin elämäntapoihin sekä ohjataan käyttämään terveyspalveluja tarkoituksenmukaisesti. Huomiota kiinnitetään parisuhde- ja seksuaaliterveyden edistämiseen. Painopistealueena on erityisesti nuorten (alle18-vuotiaiden) raskaudenehkäisy. Äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolat huolehtivat myös kuntayhtymän alueella asuvien naisten ikäryhmittäisistä kohdunkaulaosansyövän seulonnoista. Iän mukaisiin seulontatutkimuksiin kutsutaan vuonna 2014 1930 henkilöä. Lisäksi kutsutaan aiemman seulonnan perusteella riskiryhmään luokiteltuja naisia kontrolli näytteelle 206 henkilöä. Tiivistelmä runko-ohjemaan sisältyvistä perhesuunnittelu- ja ehkäisykäynneistä: Pilleriehkäisy 1. käynti ennen pillereiden aloittamista terveydenhoitajalla 2. käynti pillereiden aloitus terveydenhoitajalla ja lääkärillä 3. käynti seurantatarkastus 3 kk pillereitä käyttäneillä terveydenhoitajalla 4. käynti 1vuoden 3 kuukauden kuluttua terveydenhoitajalla 5. käynti 2vuoden 3 kuukauden kuluttua terveydenhoitajalla 6. jatkossa vuosittain terveydenhoitajalla ja vain tarvittaessa lääkärillä Kierukkaehkäisy 1. käynti ennen kierukan asettamista terveydenhoitajalla (otetaan näytteet) 2. Käynti kierukan asentaminen lääkärillä 3. käynti seurantatarkastus 3kk kierukan asentamisesta terveydenhoitajalla 4. käynti 1 vuoden kuluttua asentamisesta terveydenhoitajalla (kuparikierukka ja hormonikierukka) 5. käynti 2 vuoden kuluttua terveydenhoitajalla ja lääkärillä (kuparikierukka ja hormonikierukka) 6. käynti 3 vuoden kuluttua terveydenhoitajalla (kuparikierukka ja hormonikierukka) 7. käynti 4 vuoden kuluttua terveydenhoitajalla, jos ei ongelmia 8. kierukan vaihto 5vuoden kuluttua, valmistelu terveydenhoitajalla ja asennus lääkärillä Kapseliehkäisy Sama kuin pilleriehkäisy Sterilisaatio 6. Lastenneuvolatoiminta

7(6) Tavoitteena on tukea lasten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja kehitystä. Neuvola tukee vanhempia heidän kasvatustehtävässään, varhaisessa vuorovaikutuksessa sekä arkipäivän elämän asioissa. Pyrkimyksenä on terveyserojen kaventuminen perheiden välillä sekä vanhemmuuden voimavarojen vahvistuminen. Toiminnan lähtökohtana on lapsen etu. Sitä tuetaan perhekeskeisellä työotteella ja vanhemmuuden vahvistamisella erilaisin ohjaus- opetus- ja tukitoimin. Neuvola osallistuu myös hoitomallien ja -polkujen kehittämiseen sekä yhteiskunnallisella tasolla lapsiperheitä koskevien palvelujen suunnitteluun. Jokainen lastenneuvolan terveydenhoitaja osallistuu alueensa päiväkotien varhaiskasvatuksen oppilashuoltoryhmiin. Koko neuvolaterveydenhuoltoa ohjaavia periaatteita ovat asiakaslähtöisyys, perhekeskeisyys ja terveyden edistäminen sekä perheen tukeminen ottamaan vastuuta terveyttä edistävistä elämäntapavalinnoista. Työskentelyä ohjaa voimavaralähtöinen työskentelytapa. Palveluja tarjotaan pääsääntöisesti sektoroidusti niin, että kunkin terveydenhoitajan vastuualue määräytyy alueellisen jaon tai kuntarajan perusteella. Asiakkailla on mahdollisuus halutessaan hakea palveluja yli kuntarajojen. Palveluja tarjotaan ajanvaraukseen perustuvilla vastaanotoilla, kotikäynneillä sekä ryhmäneuvoloissa. Laadun kehittämisen välineinä käytetään itsearviointimenetelmää sekä vähintään kerran vuodessa tarkistettavia runko-ohjelmia ja tavoitekeskusteluja henkilökunnan kanssa. Asiakaspalautteen antoa kehitetään jatkossa ja hyödynnetään työn laadun kehittämiseen. Lastenneuvolaikäisten 0-6-vuotiaiden määrä jäsenkunnittain tammikuu 2014 synt.vuosi Ikäluokka EK RS SLN SU YHT: 2013 alle 1 v 12 12 273 20 317 2012 1 -vuotiaat 18 38 260 12 328 2011 2 -vuotiaat 13 26 296 11 346 2010 3 -vuotiaat 18 30 314 14 376 2009 4 -vuotiaat 11 26 305 8 350 2008 5 -vuotiaat 12 27 317 15 371 2007 6 -vuotiaat 6 35 314 10 365 * YHTEEN- SÄ 90 194 2079 90 2453 Tiivistelmä runko-ohjelman mukaisista lastenneuvolakäynneistä: 0. Perheen tapaaminen tarvittaessa neuvolassa tai kotikäynnillä ennen synnytystä Kotikäynti lapsen ollessa 2-3 viikkoa (terveydenhoitaja) 1. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 4-6 viikon ikäinen, th (lääkäri 6 vk) 2. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 2 kuukauden ikäinen, th 3. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 3 kuukauden ikäinen, th 4. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 4 kuukauden ikäinen, th ja lääkäri (laaja tarkastus) 5. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 5 kuukauden ikäinen, th 6. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 6 kuukauden ikäinen, th

8(6) 7. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 8 kuukauden ikäinen, th ja lääkäri (yksi neuvolakäynti) 8. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 10 kuukauden ikäinen (esikoislapset, muuten tarv) 9. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 12 kuukauden ikäinen, th 10. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 1 vuoden 6 kuukauden, th ja lääkäri (laaja tarkastus) +käynti hammashuoltajalla 12. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 2 vuoden ikäinen, th 13. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 3 vuoden ikäinen, th 14. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 4 vuoden ikäinen, th ja lääkäri (laaja tarkastus) 15. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 5 vuoden ikäinen, th 16. Käynti neuvolassa lapsen ollessa 6 vuoden ikäinen, th 7. Palvelujen tarjonta Terveydenhoitajien ajanvarausvastaanotto (runko-ohjelmien mukaiset ja perheiden tarpeiden mukaiset käynnit) on ma to klo. 8-16 ja pe klo. 8-14. Tarvittaessa voidaan järjestää iltavastaanottoja. Lääkärin neuvolavastaanotot ovat viikoittain ja pienissä neuvoloissa kuukausittain. Vanhemmalla on mahdollisuus varata lapselleen aika 2- ja 3- vuoden tarkastukseen Internetin välityksellä. Samoin asiakas voi perua tai muuttaa joukkotarkastusaikaansa Internetin välityksessä. 8. Henkilöstön osaaminen ja jaksaminen Henkilöstön täydennyskoulutuksesta ja muusta koulutuksesta laaditaan vuosittain koulutussuunnitelma, joka pohjautuu yksikön ja koko organisaation toiminnallisiin tavoitteisiin, sekä SOSTERIn hoitotyön koulutusohjelmaan. Henkilöstö osallistuu hoito- ja toimintamallien kehittämiseen ja oman organisaation sisäiseen oman substanssialueensa mukaiseen koulutukseen. Henkilöstölle järjestetään mahdollisuus osallistua myös alueellisiin ja valtakunnallisiin koulutuksiin yhteisesti hyväksytyn koulutusohjelman sekä talousarvion sallimissa rajoissa. Terveydenhoitaja- ja neuvolapäiville osallistuminen mahdollistetaan vuoroperiaatteella. Henkilöstön ikääntymiseen liittyvinä haasteina ovat henkilöstön jaksamisen turvaaminen ja osaamisen siirtäminen uusille työntekijöille. Henkilöstölle tarjotaan mahdollisuus osallistua halutessaan työkiertoon. Työntekijöiden jaksamista tuetaan TYHY- toiminnalla, tavoitekeskustelujen avulla sekä myöntämällä harkinnanvaraista palkatonta työvapaata toiminnan sallimissa rajoissa. Työnojausta tarjotaan ryhmätyönohjauksena vuoroperiaatteella. 9. Toimintasuunnitelman jatkokäsittely Asetuksen 338/2011 4 :n mukaan kunnan kansanterveystyöstä vastaava viranomainen hyväksyy yhtenäisen toiminta-ohjelman neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Toimintaohjelma on laadittava yhteistyössä sosiaali- ja opetustoimen kanssa.

9(6) Toimintaamme liittyviä asioita on käsitelty erilaisissa kokoonpanoissa eri kuntien työntekijöiden ja vastuuhenkilöiden kanssa. Tällaisia asioita ovat olleet mm. senioripysäkkitoiminta, perhetyö, pitkäaikaissairaidenlasten lääkehoitosuunnitelma, synnytysten loppumisesta aiheutuvat muutokset. Rantasalmella terveydenhoitajat ovat mukana kunnan poikkihallinnollisessa Hyvinvointityöryhmässä, missä laaditaan koko kuntaa koskeva hyvinvointisuunnitelma. Tämä toimintasuunnitelma lähetetään Itä- Savon sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon jaostolle hyväksyttäväksi ja kuntien perusturvajohtajien kautta ko. lautakunnille nähtäväksi ja kommentoitavaksi. Enonkosken neuvolan toiminatasuunnitelmasta vastaa Attendo Terveyspalvelu Oy. Toimintasuunnitelman liitteenä ovat toimintaamme ohjaavat runko-ohjelmat.