Kaupunginhallitus 538 06.11.2017 Vihreän valtuustoryhmän aloite kaupungin henkilökunnan ja kaupungin tuottamien palveluiden käyttäjien osallistamisesta toimialojen strategiseen päätöksentekoon 464/00.02.04.00/2017 KH 538 464/00.02.04.00/2017 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh 040 724 8776 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Vihreän valtuustoryhmän aloite 24.4.2017 " Kuntien palvelutuotanto on tarkoitettu erityisesti sen omien asukkaiden tarpeiden turvaamiseen. Palveluita ja niiden tuottamistapoja tulee kehittää jatkuvasti. Nykyaikaiseen palvelutuotantoon kuuluu käyttäjälähtöisyys eli palveluorganisaation tulee toimia käyttäjien tarpeet edellä, organisaatio tarpeita tukien, eikä toisinpäin. Useimpien kaupungin tuottamien palveluiden tärkein "työväline" on kaupungin oma henkilökunta, joka mahdollistaa laadukkaan ja toimivan palvelun tuottamisen. Henkilökunnan hyvinvointi on siis tärkeää ja kaikkien etu. Henkilökunnalla on myös paras ruohonjuuritason näkemys palveluiden tuottamisen toimivuudesta. Kaupungin organisaatiossa nämä kaksi osaa eivät kuitenkaan näy kovinkaan vahvasti. Käytännössä strategisia päätöksiä tekevillä lautakunnilla, kaupunginhallituksella ja valtuustolla ei ole suoraa kontaktia henkilöstöön eikä palveluiden käyttäjiin, jos he eivät jostain syystä erikseen kirjelmöi luottamushenkilöille suoraan jaoma-aloitteisesti. Kaupungilla ei ole myöskään selkeitä käytäntöjä tapauksille, joissa yhteys henkilöstön, palveluiden käyttäjien ja toimialan johdon kesken jostain syystä ei toimi. Esitämme että: 1. Kaupungin jokaiselle palveluita tuottavalla toimialalle kehitetään toimintatapoja joilla palveluiden käyttäjät otetaan mukaan palvelun strategiseen suunnitteluun. Esimerkkinä tästä voitaneen mainita jo toiminnassa olevat teknisen toimen pyöräilyryhmä (vaikuttaa mm. pyörätiesuunnitelmiin), kaavoituksessa kokeillut toimintatavat joissa asukkaille annetaan puhdas kartta uuden kaavoituksen suunnittelun pohjaksi, ja kulttuuritoimessa käytössä oleva teatterin
katsojien ryhmä. Palveluiden käyttäjien asiantuntemus palvelutarpeiden suhteen tulee ottaa suurtenkin strategisten ratkaisujen teon työvälineeksi. 2. Annetaan kunkin toimialan henkilöstön valitsemalle edustajalle puhe - ja läsnäolo -oikeus kunkin toimialan lautakunnan kokouksiin. Vastaavaa on jo käytetty muutamissa yhtiöissä, joiden hallituksen kokouksissa on mukana myös henkilöstön edustaja. 3. Suunnitellaan rakenne jolla henkilöstö tulee kuulluksi mahdollisissa ongelmatilanteissa joissa yhteys ylempään tai ylimpiin johtotasoihin ei jostain syystä toimi." Konsernihallinnon /henkilöstöjohtaja Päivi Savilammen 1.9.2017 lausunto "Lappeenrannan kaupunginvaltuuston vihreiden valtuustoryhmä on jättänyt valtuustoaloitteen kaupungin henkilökunnan ja palveluiden käyttäjien osallistamisesta toimialojen strategiseen päätöksentekoon. Allekirjoittaneelta on pyydetty kannanottoa valtuustoaloitteen kohtiin 2ja 3. Lausun asiasta kunnioittaen seuraavaa. Valtuustoaloitteessa on ehdotettu, että kunkin toimialan valitsemalle edustajalle annetaan puhe- ja läsnäolo-oikeus kunkin toimialan lautakunnan kokouksiin. Valtuustoaloitteen mukaan vastaavaa on jo käytetty muutamissa yhtiöissä, joiden hallituksen kokouksissa on mukana myös henkilöstön edustajia. Lappeenrannan kaupungin 1.6.2017 voimaan tuleen hallintosäännön IV osan 17 luvun 11 :n mukaan läsnäolo-oikeudesta toimielimen kokouksessa päättää asianomainen toimielin. Asiantuntijoita voidaan hallintosäännön mukaan kuulla yksittäisessä asiassa. Asiantuntijan on poistuttava kokouksesta ennen päätöksentekoa. Hallintosäännön mukaan lautakunnat voivat siis päättää, annetaanko henkilöstön valitsemalle edustalle läsnäolo-oikeus kokouksessa. Asiassa tulee kuitenkin ottaa huomioon, onko henkilöstön edustaja kokouksessa asiantuntija vaiko muu kokoukseen osallistumaan oikeutettu taho. Mikäli tulkitaan, että henkilöstön edustajalla on yleinen läsnäolooikeuskokouksissa, tulee toimialoille luoda yhtenäinen linja, miten asiassa toimitaan, jotta se on tasapuolinen koko organisaatiossa. Mikäli henkilöstön edustajia halutaan kuulla lautakunnissa asiantuntijoina, tulee asiassa menetellä hallintosäännön määrittelemin tavoin. Vihreiden valtuustoaloitteessa on niin ikään ehdotettu, että
kaupungille suunnitellaan rakenne, jolla henkilöstö tulee kuulluksi mahdollisissa ongelmatilanteissa, joissa yhteys ylempään tai ylimpiin johtotasoihin ei jostain syystä toimi. Lappeenrannan kaupungilla on voimassa yhteistoimintasopimus (= Lappeenranta-sopimus), jossa on määritelty kullakin toimialalla toimivat yhteistoimintaelimet ja henkilöstön edustajat. Henkilöstön edustajia ovat pääluottamusmiehet, luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. Näihin tahoihin voi ottaa yhteyttä aina ja kaikissa pulmatilanteissa. Myös kaupungin turvallisuuspäällikkö, henkilöstöjohtaja ja palvelussuhdeasioita hoitavat assistentit auttavat tarvittaessa. Lappeenrannan kaupungilla on siis jo olemassa toimiva rakenne ongelmatilanteiden hoitoon. Yhteistoimintaorganisaation rakennetta täsmennetään syksyn 2017 aikana vastaamaan uutta muuttunutta organisaatiota. Loppuvuodesta 2017 järjestetään myös työsuojeluvaalit, jossa valitaan uusi työsuojeluhenkilöstö vuosille 2018-2021." Hyvinvointi- ja sivistyspalvelut/ Tuija Willbergin 28.9.2017 lausunto "Valtuustoaloitteessa esitetään, että 1. toimialoille kehitetään toimintatapoja, joilla palveluiden käyttäjät otetaan mukaan palvelun strategiseen suunnitteluun. 2. Toimialan henkilöstön valitsemalle edustajalle annetaan puhe- ja läsnäolo-oikeus kunkin toimialan lautakunnan kokouksiin. 3. Suunnitellaan rakenne, jolla henkilöstö tulee kuulluksi mahdollisissa ongelmatilanteissa, joissa yhteys ylempään tai ylimpiin johtotasoihin ei jostain syystä toimi. Lausuntona aloitteeseen esitän seuraavaa: 1. Valtuustoaloitteessa korostetaan aivan oikein, että kuntien palvelut on tarkoitettu erityisesti omien asukkaiden tarpeiden turvaamiseen. Hyvinvointi- ja sivistyspalveluiden toimialalla pyritään siihen, että palveluiden käyttäjät voivat vaikuttaa käyttämiinsä palveluihin ja niiden kehittämiseen. Yhteydenpito on luontevinta ja välittömintä palveluyksikössä ja sen henkilöstön kanssa. Varhaiskasvatuksessa vanhemmat tapaavat henkilöstöä päivittäin, perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa harvemmin, mutta kaikissa yksiköissä huoltajien palautteet ja yhteydenotot ovat tervetulleita. Wilma-palvelu toimii nopeana sähköisenä yhteydenpitovälineenä huoltajien ja henkilöstön välillä. Lasten ja nuorten kuuleminen, osallistaminen ja vaikutusmahdollisuuksien tarjoaminen on keskeinen osa myös nuorisotoimen toimintaa. Päiväkodeissa ja kouluissa on vanhempainyhdistyksiä, ja on
toivottavaa, että niitä syntyisi vanhempien toimesta myös niihin yksiköihin, joissa toiminta on hiipunut tai ei ole koskaan alkanutkaan. Vanhempainyhdistyksen kautta voi vaikuttaa yksikön toimintaan, mutta myös saada kehittämisehdotuksia välitetyksi organisaatiossa eteenpäin. Kulttuuri- ja liikuntatoimi on lisännyt asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksia kutsumalla avoimesti asiakkaitaan erilaisiin klubeihin, asiakasraateihin ja työpajoihin sekä järjestämällä esim. vertaisihmettelijöitä ja -opastajia. Näin asiakkaiden palautteita ja näkemyksiä voidaan kuulla ja ottaa huomioon toiminnan suunnittelussa. Palveluja tuotetaan asukkaille ja asiakkaille, ja myös kukin yksikkö toivoo, että palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin. Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen sisällöt ja toimintaperiaatteet ovat varsin tarkasti normitettuja kansallisilla opetussuunnitelmilla. Toiminnan järjestämiseen liittyvät linjaukset ovat kuitenkin paikallisia. Huoltajien ja asiakkaiden antamat palautteet välittyvät linjaorganisaatiossa eteenpäin esimiesten kautta ylimpään johtoon saakka. Lisäksi toimiala järjestää asiakohtaisia kuulemistilaisuuksia sekä osallistuu tarvittaessa alueraatien kokouksiin. Esimerkiksi palveluverkkovalmisteluita on esitelty kuntalaisille ja annettu tilaisuus antaa palautetta useassa valmistelun vaiheessa. Kuntalaisten näkemykset välittyvät myös lautakunnan jäsenten kautta valmisteleville viranhaltijoille. Myös vastuualuetason asiakaskyselyin kootaan käyttäjien näkemyksiä vuosittain. Kyselyt ovat painottuneet palvelujen arviointiin, ei niinkään tulevaisuuden suunnitteluun. Nykymuotoisiin asiakaskyselyihin saadaan valitettavan vähän vastauksia ja sen vuoksi uusia palaute - ja osallistamistapoja tullaan kehittämään kuluvalla valtuustokaudella. Myös kesäkuussa 2017 voimaan tullut kuntalaki edellyttää asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallistumisja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämistä. Lappeenrannan kaupunki ottaa käyttöön tänä syksynä kuntalaisten kuulemisen myös talousarviovalmistelussa, sillä kuntalaisilla on mahdollisuus antaa palautetta toimialajohtajien talousarvioesityksistä ennen kuin ne saatetaan lautakuntien ratkaistavaksi. 2. Lausunnossa esitetään, että toimialan henkilöstön valitsemalle edustajalle annetaan puhe - ja läsnäolo -oikeus lautakunnan kokouksiin. Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialalla henkilöstö on olennainen asioiden valmistelija, sillä asioita suunnitellaan ja asioista
keskustellaan työpaikkatasolla. Näkemykset välittyvät eteenpäin organisaatiotasolta toiselle esimiesten välityksellä Asiat käsitellään toimialan ja vastuualueen johtoryhmissä. Vastuualueen johtoryhmiin osallistuu ainakin yksi vastuualueen henkilöstöä edustavan pääsopijajärjestön edustaja tai mikäli edustajia on useita, käsitellään asiat omassa palaverissa yhdessä esimiesten kanssa. Toimialalla on myös yhteistyöryhmä, johon osallistuvat kaikki toimialalla edustettuna olevien pääsopijajärjestöjen pääluottamusmiehet sekä työsuojeluvaltuutetut. Yhteistyöryhmässä käsitellään yhteistoimintasopimuksen eli Lappeenranta-sopimuksen mukaiset asiat esim. talousarvio, käyttösuunnitelma, strategia jne. Valmistelu on avointa puolin ja toisin. Kun on kyse laajemmista periaatteellisista muutoksista, järjestetään myös erillisiä valmistelun esittelytilaisuuksia sekä varataan henkilöstölle tilaisuus osallistua ja esittää näkemyksiään. Tilaisuus järjestetään aina myös silloin, kun henkilöstö sitä ehdottaa. Myös työnantajan edustajille ja asioiden valmistelijoille on erittäin tärkeää, että henkilöstö käyttää asiantuntemustaan ja esittää suoraan, avoimesti ja välittömästi näkemyksensä. Kun näkemykset esitetään jo valmisteluvaiheessa, voidaan ne parhaiten ottaa huomioon päätösesityksissä. Valmistelijat ja esittelijät ovat kuitenkin sidottuja mm. kaupunginvaltuuston antamiin linjauksiin, raameihin ja aikatauluihin. Henkilöstön ja lautakunnan sekä johdon välistä vuorovaikutusta on edistetty myös ammattijärjestön ja lautakunnan jäsenten sekä asioita lautakunnalle vaimistelevien viranhaltijoiden yhteisissä tapaamisissa. Nämä tilaisuudet on yleensä järjestetty ammattijärjestön aloitteesta. Mikäli katsotaan, että lautakuntien kokouksiin on tarpeen nimetä myös henkilöstön edustaja, ei sille ole estettä. Pidän kuitenkin olennaisempana ja parempana henkilöstön asiantuntemuksen hyödyntämisenä sekä vaikuttamistapana, että henkilöstö osallistuu kaikilla organisaation tasoilla jo asioiden valmisteluvaiheessa. 3. Aloitteessa esitetään, että suunnitellaan rakenne, jolla henkilöstö tulee kuulluksi mahdollisissa ongelmatilanteissa, joissa yhteys ylempään tai ylimpiin johtotasoihin ei jostain syystä toimi. Henkilöstöjohtajan lausunnossa on jo kuvattu olemassa olevaa rakennetta. Toivottavaa kaikkien kannalta on, että kukin esimies saa itse suoran ja välittömän palautteen. Mikäli asianomainen henkilöstön jäsen tai jäsenet kokevat, että eivät tule kuulluksi, on aina mahdollisuus edetä linjassa eteenpäin seuraavaan esimieheen
ja aina kaupunginjohtajaan saakka. Yleensä asiat selviävät keskustellen." Elinvoima- ja kaupunkikehitys/ Pasi Leimin 18.10.2017 lausunto "Valtuustoaloitteessa esitetään, että 1. toimialoille kehitetään toimintatapoja, joilla palveluiden käyttäjät otetaan mukaan palvelun strategiseen suunnitteluun. 2. Toimialan henkilöstön valitsemalle edustajalle annetaan puhe- ja läsnäolo-oikeus kunkin toimialan lautakunnan kokouksiin. 3. Suunnitellaan rakenne, jolla henkilöstö tulee kuulluksi mahdollisissa ongelmatilanteissa, joissa yhteys ylempään tai ylimpiin johtotasoihin ei jostain syystä toimi. Lausuntona aloitteeseen esitän seuraavaa: 1. Valtuustoaloitteessa korostetaan aivan oikein, että kuntien palvelut on tarkoitettu erityisesti omien asukkaiden tarpeiden turvaamiseen. Elinvoima ja kaupunkikehitys toimialalla pyritään siihen, että palveluiden käyttäjät voivat vaikuttaa käyttämiinsä palveluihin ja niiden kehittämiseen. Yhteydenpito on luontevinta ja välittömintä palveluyksikössä ja sen henkilöstön kanssa. Toimialan henkilöstö saa päivittäin palautetta asiakkailta. Palaute on osiltaan positiivista tai siihen sisältyy kehittämistarve. Palaute pyritään kohdentamaan sille tasolle jolla on tosiasiallinen vaikuttamismahdollisuus palveluun. Palautetta tarvitaan erityisesti silloin kun asiaa ollaan valmistelemassa tai suunnitellaan muutoksia olevaan. Toimialalla korostetaan osallistavaa suunnittelutapaa, jossa asiakkaiden tarpeita kuunnellaan jo valmistelun alkuvaiheessa. Kaupungin palautejärjestelmän kautta tulee runsaasti yhteydenottoja ja niiden pohjalta pyritään kehittämään toimintaa. Toimialan toimintaan liittyy myös lakisääteinen kuulemismenettely, jolla varmistetaan, että asianosaiset pääsevät vaikuttamaan valmisteilla olevaan asiaan. Toimialan valmistelemista asioista on myös mahdollista pyytää oikaisua ja niistä voi valittaa, tämä keino on kuitenkin äärimmäinen tapa vaikuttaa toimialan valmistelemiin asioihin. Käyttäjät pyritään siis osallistamaan suunnitteluun mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Yhtenä hyväksi koettuna keinona on ollut ottaa palvelun käyttäjät mukaan suunnitteluun. Tätä menetelmää on käytetty mm. pyöräilyn kehittämisessä. Tämän tapaista osallistavaa käyttäjät mukaan ottavaa toiminta mallia on tarkoitus laajentaa. Toimiala järjestää palvelun käyttäjille kohdistettava kyselyjä, joiden tarkoitus on kohdentaa kehittämistoimenpiteet vastaamaan asiakkaan näkemystä. Näitä kyselyjä tehdään mm.
yhdyskuntateknisistä palveluista, liikenneturvallisuudesta ja asumiseen ja ympäristön viihtyisyyteen liittyen. Erityisenä painopisteenä on kehittää yritysasiakkaille suunnattuja asiakaskyselyjä. Kaupunkistrategialuonnokseen on myös kirjattu mittareita, joiden tarkoitus on selvittää asiakkaiden tarpeita ja selvittää strategisten ponnistelujen onnistumisia. Lappeenrannan kaupunki ottaa käyttöön tänä syksynä kuntalaisten kuulemisen myös talousarviovalmistelussa, sillä kuntalaisilla on mahdollisuus antaa palautetta toimialajohtajien talousarvioesityksistä ennen kuin ne saatetaan lautakuntien ratkaistavaksi. Talousarvioesitykset pitävät sisällään strategisen suunnitelman. 2. Lausunnossa esitetään, että toimialan henkilöstön valitsemalle edustajalle annetaan puhe - ja läsnäolo-oikeus lautakunnan kokouksiin. Toimialalla henkilöstö on olennainen asioiden valmistelija, sillä asioita suunnitellaan ja asioista keskustellaan työpaikkatasolla. Näkemykset välittyvät eteenpäin organisaatiotasolta toiselle esimiesten välityksellä. Asiat käsitellään toimialan ja vastuualueen johtoryhmissä. Toimialan johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti yhteen pääsopijajärjestöjen edustajien kanssa ns. yhteistyöryhmässä. Yhteistyöryhmässä on esillä kaikki toimialan keskeiset henkilöstöön, talouteen ja strategiaan liittyvät asiat. Valmistelu on avointa puolin ja toisin. Kun on kyse laajemmista periaatteellisista muutoksista, järjestetään myös erillisiä valmistelun esittelytilaisuuksia sekä varataan henkilöstölle tilaisuus osallistua ja esittää näkemyksiään. Tilaisuus järjestetään aina myös silloin, kun henkilöstö sitä ehdottaa. Myös työnantajan edustajille ja asioiden valmistelijoille on erittäin tärkeää, että henkilöstö käyttää asiantuntemustaan ja esittää suoraan, avoimesti ja välittömästi näkemyksensä. Kun näkemykset esitetään jo valmisteluvaiheessa, voidaan ne parhaiten ottaa huomioon päätösesityksissä. Valmistelijat ja esittelijät ovat kuitenkin sidottuja mm. kaupunginvaltuuston antamiin linjauksiin, raameihin ja aikatauluihin. Mikäli katsotaan, että lautakuntien kokouksiin on tarpeen nimetä myös henkilöstön edustaja, ei sille ole estettä. Pidän kuitenkin olennaisempana ja parempana henkilöstön asiantuntemuksen hyödyntämisenä sekä vaikuttamistapana, että henkilöstö osallistuu kaikilla organisaation tasoilla jo asioiden valmisteluvaiheessa. 3. Aloitteessa esitetään, että suunnitellaan rakenne, jolla henkilöstö tulee kuulluksi mahdollisissa ongelmatilanteissa, joissa yhteys ylempään tai ylimpiin johtotasoihin ei jostain syystä toimi. Henkilöstöjohtajan lausunnossa on jo kuvattu olemassa olevaa rakennetta.toivottavaa kaikkien kannalta on, että kukin esimies saa itse suoran ja välittömän palautteen. Mikäli asianomainen henkilöstön jäsen tai jäsenet kokevat, että eivät tule kuulluksi, on
aina mahdollisuus edetä linjassa eteenpäin seuraavaan esimieheen ja aina kaupunginjohtajaan saakka. Yleensä asiat selviävät keskustellen." Konsernihallinto/ asukastoiminta Alina Kujansivun 2.11.2017 lausunto "Vihreiden valtuustoryhmä on jättänyt aloitteen kaupungin henkilökunnan ja palveluiden käyttäjien osallistamisesta toimialojen strategiseen päätöksentekoon. Konsernihallinto lausuu asiasta erityisesti siltä osin, kun aloitteessa esitetään toimintatapojen kehittämistä, joilla palveluiden käyttäjät otetaan mukaan palvelun strategiseen suunnitteluun. Lappeenrannan kaupunki on edelläkävijä asukkaiden osallistamisesta ja lähidemokratian toteuttamisesta Suomen kuntakentällä. Lappeenrannan toteuttamaa Asukkaiden Lappeenranta -toimintamallia on käyty esittelemässä monissa Suomen kunnissa ja muun muassa Kouvolan osallisuusmallin pohjana on Lappeenrannan malli. Asukkaiden Lappeenranta -toiminta palkittiin valtakunnallisella Demokratia -palkinnolla vuonna 2014. Kaupungin tavoitteena on kehittää ja luoda uusia innovatiivisia tapoja asukkaiden eli palvelun käyttäjien osallistamista palveluiden strategiseen suunnitteluun. Myös kaupungin strategiassa on kirjattu asukkaiden vahva kuuleminen ja osallistaminen. Aktiivinen yhteistoiminta Kuntaliiton ja koko Suomen kattavan Demokratiaverkoston kanssa mahdollistavat uusien toimintatapojen tuomisen kaupunkiin. Ja ennen kaikkea kuullaan asukkaiden esityksiä ja toiveita toimintatavoista lähidemokratian kehittämiseksi Lappeenrannassa. Kuluvalla valtuustokaudella kaupungin tavoitteena on myös luoda strategiaan kirjattujen tavoitteiden ja toimenpiteiden pohjalta Kunnan osallisuus ja vaikuttamisohjelma. Kuntalain 5 luku Kunnan asukkaiden osallistumisoikeus ja pykälä 22 Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet todetaan seuraavasti; Kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti: 1) järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kuntalaisraateja;
Lappeenrannassa on ollut toiminnassa jo vuodesta 2006 alkaen Asukkaiden Lappeenranta -toiminta jonka puitteissa on järjestetty vuosittain useita kymmeniä asukkaille avoimia tilaisuuksia. Toiminnassa on myös 9 vapaaehtoisista asukaista koottua raatia, jotka tuovat toiminnallaan esiin asukkaiden mielipiteitä ja esityksiä toimenpiteistä kaupungille. Alueraadit ovat tehneet useita haluttuihin lopputuloksiin johtaneita aloitteita. Lisäksi on järjestetty kansalaisraateja tarvittaessa. 2) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa; Lappeenrannan kaupunki toteuttaa Avoimen hallinnon -periaatteita ja kehittää toimintaa edelleen. Kaupunki teettää myös useita kyselyitä eri toimialoilta vuosittain. Asukkaille esiteltäviä asioita tuodaan esiin myös eri tilaisuuksin joissa esitellään päätökseen menevät asiat ja kirjataan ja huomioidaan asukkaiden kommentit. Esimerkkinä ovat eri puolella Lappeenrantaa pidettävät asukastilaisuudet osayleiskaavan menossa olevasta päivityksestä. Esimerkkinä voidaan mainita myös pidetyt asukastilaisuudet ja tehdyt kyselyt ennen Läntisen palveluverkon esitysten menoa kaupunginhallituksen ja -valtuuston esityslistoille. http://vm.fi/hallinnon-avoimuus/avoin-hallinto 3) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin; Lappeenrannan kaupungilla on hallintosäännön mukaisesti 4 vaikuttamistoimielintä, joihin valitaan edustajia kohderyhmistä eli palvelun käyttäjistä: Vanhusneuvosto Vammaisneuvosto Nuorisovaltuusto Asukas- ja alueneuvosto toiminut jo vuosia ennen lain luomaa pakotetta toiminut jo vuosia ennen lain luomaa pakotetta toiminut jo vuosia ennen lain luomaa pakotetta uusi ja innovatiivinen virallinen vaikuttamiselin Suomen kuntakentällä Lisäksi Lappeenrannassa on jo vuosia toiminut Lasten parlamentti. Asukas- ja alueneuvosto koostuu kaupungin Asukkaiden Lappeenranta -toiminnan piirissä olevien alueraatien puheenjohtajista - asukkaista, lappeenrantalaisista kaupunginvaltuutetuista ja eri toimialojen viranhaltijoista. Asukas- ja alueneuvosto on yhteistyöelin, jonka kautta saadaan asukkaiden asiantuntemus ja mielipiteet mukaan kunnan eri toimialojen
suunnitteluun ja päätöksentekoon. 4) järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun; Edellisen valtuustokauden alussa Lappeenranta-strategiaa valmisteltiin vuorovaikutuksessa asukkaiden sekä kaupungin henkilöstön ja sidosryhmien kanssa. Tarkoituksena oli, että pitkän aikavälin päämäärät luodaan vuoteen 2028 asti ja myös tälle alkaneelle valtuustokaudelle määritellään toimenpideohjelma tämän tehdyn strategian pohjalta. Asukkailla oli tuolloin mahdollisuus osallistuessaan strategian ja sitä kautta kunnan talouden suunnitteluun, kokeilla laskurin kautta miten ja mitkä toimenpiteet vaikuttavat kunnan talouden suunnitteluun ja toteutumiseen. Lappeenrannan kaupungin nettisivuilla olevan tasapainotuslaskurin kautta kuntalaiset voivat osallistua ja seurata kunnan taloutta: http://www.lappeenranta.fi/fi/palvelut/paatoksenteko-ja-talous/strate gia/talouden-tasapainotuslaskuri-2017 2018. Tänä vuonna asukkaille esiteltiin ja heillä oli mahdollisuus antaa palautetta toimialajohtajien talousarvioesitykseen 2018 niin netti kuin paperisen kyselyn kautta. Aiheesta järjestettiin asukastilaisuus illalla ja päivällä oli mahdollisuus tavata toimialajohtajia ja keskustella heidän kanssaan esityksestä. 5) suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa; Lappeenrannan kaupungin tekninen toimi on järjestänyt ja järjestää eri alueilla niin isompia kuin pienempiäkin työpajoissa, joissa asukkaiden luo mennään tyhjän kartan kanssa. Esimerkkeinä viime vuosilta mainittakoon: Kaukaan koulun pihan suunnittelu, Tieran päiväkodin paikan kysely asukkailta, Pontuksen koulun suunnittelu. Lähitulevaisuudessa konkreettisesti alkaa Läntisen alueen palveluverkkouudistus asukkaat otetaan mukaan monin eri tavoin; työpajat, asukastilaisuudet, kyselyt ja osallistuminen sosiaalisen median kautta mm. Instagram asukkaiden valokuvat kohteista ja kommentit. http://www.lappeenranta.fi/fi/osallistu-ja-vaikuta/lansialueen-palvelu verkko (sivusto vielä kesken) Läntisen alueen julkista liikennettä työstettiin kesäkuussa työpajassa yhdessä virkamiesten ja alueen asukkaiden kanssa. Vastaava tilaisuus tullaan toteuttamaan vuoden 2018 alussa myös Lauritsalan alueella.
Tähän osioon kuuluvat myös eri toimialojen asiakasraadit, joihin kuka tahansa voi liittyä: museo, kirjasto, teatteri sekä myös Eksoten asiakasraati, vaikka sen organisointi ja toteutus eivät olekaan kunnan vastuulla. Teknisen toimen pyöräilyryhmä kuuluu myös tämän osion toimintaan. 6) tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua. Alueraatitoiminnan puitteissa asukkaat nimenomaan tekevät oman lähialueen kehittämiseen liittyviä suunnitelmia ja aloitteita. Alueraateihin saa tulla mukaan kuka tahansa asukas. Esimerkkeinä mm. - Koirapuistojen, kuten Lauritsala, Sammonlahti ja Voisalmi tekeminen talkoilla. Koirapuistojen rakentaminen asukkaiden aloitteesta ja talkoilla. Esittelijän ehdotus Vuoden aikana aloitettu ja ensi vuonna loppuun saatettava Luukkaantorin suihkuallas- ja lähteen kunnostus asukkaiden asiantuntemus hyödynnetty teknisessä työryhmässä ja talkoiden koordinoinnissa. Toiminta lähti asukkaiden aloitteesta. Lappeenrannan kaupungilla on menossa ESR -hanke Elinvoimaa ja Osallisuutta, jossa tavoitteena on kuntalaisten aktivointi rahoittamalla hankkeeseen sopivia toimenpiteitä. Suunnittelu- ja toteutusvastuu asukkailla. Lappeenrannan kaupunki jo siis toteuttaa kuntalain 5 luvun edellyttämää osallistamista mm. edellä mainituin toimenpitein. Jatkossa tavoitteena on edelleen kehittää uusia ja innovatiivisia osallistamiskeinoja mahdollisimman monien kohderyhmien osallistamiseksi." (AK) Kaupunginhallitus merkitsee aloitteen ja siihen annetut lausunnot tiedoksi. Asia saatetaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Päätös Hyväksyttiin.